tiistai 22. syyskuuta 2009

Kävin eilen rakenneultrassa. Oli aivan mahtava käynti! Kätilö oli aivan ihana ja lääkärikin oli mukava. Uusi, kokematon lääkäri, mutta aivan ihana.

Vauvan painoarvio on tällä hetkellä 280 gr. Sydän näytti hyvältä, väliseinissä ei näkynyt mitään suuria aukkoja, pieniähän ultrissa ei näy. Munuaiset näytti hyviltä, massu, selkäranka, kaikki. Pikkuaivot oli hyvännäköiset. Kätilö yritti vielä 4d kuvaan saada lapsen kasvot, mutta vauveli kääntyi kokoajan selin. Ei suostunut millään poseeraamaan. Selästä sain hienon kuvan. Nyt kun näin hänet vielä 4d:nä, odotan entistä innokkaammin häntä syntymään. Nimiä tosin on hieman vaikea nyt keksiä, mutta onhan tässä vielä noin 20 viikkoa aikaa miettiä nimeä.

Nyt rupean opettelemaan piirto-ohjelmaa, jolla saisin piirrettyä meidän talon pohjapiirroksen. Pitää suunnitella alakerta ja mittasuhteet täytyy saada oikein.

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Äidin syrjintä työnhaussa

Nyt kyllä korpee taas ja pahasti!

Sain juuri puhelun konsultilta, joka hoiti viimeisintä työnhakuani ja sain kuulla perusteet, miksi minua ei valittu.

HE OLIVAT HUOLISSAAN, KOSKA MINULLA ON PIENIÄ LAPSIA! Kuinka tehokkaasti voin tehdä työtäni, kuinka saan tasapainoiltua työelämän ja kotielämän välillä. NYT TEKEE MIELI KIROTA JA PAHASTI! Toki yksi syy oli myös se, että "he muuttivat työn profiilia kesken prosessin".

Mikä noita kansainvalisiä yrityksiä vaivaa!? Eikö heidän mielestään äiti voi tehdä töitä?
Edellisessä työpaikassani, joka myöskin oli kansainvälinen yritys, eräs syy, tosin "epävirallinen", miksi he painostivat minua lähtemään, oli se, että "ethän sinä kolmen pienen lapsen äitinä pysty antamaan samaa työpanosta kuin 25-vuotias sinkku". Pistää vihaksi!

Sateisen keskiviikon päätöksiä

Eilen sain viimeisimmän hylkäyksen työpaikasta. Noh, se oli odotettavissa, vaikkakin paikka olisi ollut todella kiinnostava. Nyt saan kuitenkin sitten keskittyä enemmän raskauteeni, hyvinvointiin ja ennen kaikkea lapsiini.

Keskimmäisellä tyttärelläni on tulossa avosydänleikkaus nyt loppuvuotena ja olisi työaika vähentynyt entisestään. Ja tyttäreni, ja hänen toipumisensa, kuitenkin on se kaikkein tärkein asia.

Taakka putosi harteiltani sen verran, että nyt on päätökset tehty ja eteenpäin mennään. Työnhaku siirtyi vuoden päähän, mutta ehkä taloustilanne on vuoden päästä aivan erilainen ja työnhaku helpompaa.

Asioilla on taipumus järjestyä, tavalla tai toisella. Ei tässä muuta voi ajatella.

maanantai 14. syyskuuta 2009

Naisen syrjintä työnhaussa

Jäätyäni pois edellisestä työpaikastani olen käynyt lukuisissa työhaastatteluissa. Suurin osa on ollut jonkin rekrytointiyrityksen tekemiä. On pöyristyttävää, miten jokaisessa on jollain tavalla kysytty perheenperustamisesta ja lastenlukumäärän kasvattamisesta. Suomen työlainsäädännössä tämä on kielletty. Silti, yhtä lukuunottamatta, kaikki ovat kysyneet sitä.

Minun on turhaa kieltää olevani raskaana, se näkyy jo, mutta olen silti työnhakija. Ja olen silti kykenevä tekemään töitä.

Nyt, kun syyskuu on jo puolessa välissä ja äitiyslomani alkaa tammikuun alussa, tein päätöksen, että tämän viikon haastattelu tulee olemaan viimeinen. Ennen äitiysloman loppua.