Jalavan koulun sisäilmassa korjattavaa - toimenpiteisiin ryhdytty

Kävin jokunen viikko sitten tutustumassa ensi syksyksi valmistuvaan Routionmäen kouluun ja samalla oli Jalavan koulun sisäilmainfo vanhemmille. Olin paikalla vanhempien pyynnöstä ja tueksi. Monesta asiasta on huolehdittu hienosti, mutta monta kysymystä jäi auki.

Tilaisuus oli hyvä. Paikalla oli sisäilmatutkimusten tekijöiden edustajat, kaksi terveydenhoitajaa, koulun rehtori, opetuspäällikkö, työympäristöterveyspäällikkö ja projektipäällikkö.
Meille kerrottiin tutkimusten etenemisestä ja johtopäätöksistä, hyvin asiallisesti ja vastattiin kysymyksiin ymmärrettävästi ja suoraan.
Kaupungin eräs edustaja totesi tilaisuudessa, että "nykyään kaikki laitetaan sisäilman piikkiin, vaikka kaikki ei aina ole sisäilman syytä. Ei pitäisi aina alkaa heti meuhkaamaan sisäilmasta."
Totta, kaikki ei ole aina sisäilmasta kiinni, ja itse nykyään hyvin helposti ensimmäisenä mietin sisäilman vaikutusta hyvinvointiin tai joihinkin oireisiin.
Mutta ehkä olisi voinut olla jokin toinen paikka parempi tälle toteamukselle.
Varsinkin, kun tässä koulussa on oirehdittu, varsinkin, kun yleensäkin kaupungin tiloja, joissa oireillaan, on todella iso määrä, ja varsinkin, kun kaupunki on itse todennut, että perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on huono.

Ote kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta 28.10.2015:

Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. Perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/lohjan-kouluverkon-kiinteistojen-kunto.html

Sisäilmanäytteitä oli otettu, mutta räjähdetyömaan tuoman pölyn vuoksi kaikkia näytteitä voitu ottaa, olivat kuulemma kattavat kuitenkin. Koulussa otettiin näytteet 11 kohdasta.

• Näytteet lattiapinnoista olivat hieman koholla. 
• Aulan katto vuotaa. On muuten vuotanut jo kauan. 
• sisäilman kosteus koholla työmaan vuoksi
• ilmaa ei kuljeteta riitävästi
• valaisimet lämmittävät tuloilman
• ulkoseinän kosteusvaurio johtuu sadevesiviemäröinnistä
• villaeristeet ovat kastuneet
• aulassa kaksi seinälevyä kastuneet, ne on vaihdettu
• suurin puute höyrysulku
• rakennus on alipaineinen
• nuorisotilassa ei tehty mittauksia

Sisäilman laadun kannalta suurimmaksi yksittäiseksi puutteeksi todettiin siis puutteellisesti asennettu /vioittunut yläpohjan höyrysulkumuovi. Höyrynsulku on monin paikoin asennettu siten, että toimivuus on heikkoa. Lisäksi muoviin on tehty viiltoja jollakin terävällä. Vesikatteessa on ollut käytävien ja aulan alueella useita kattovuotoja, jotka ovat aiheuttaneet ylimääräistä kosteusrasitusta yläpohjan eristetilaan. Talviaikana lämmin sisäilma on päässyt tiivistymään yläpohjan eristeisiin puutteellisen höyrysulun takia.

Eli yläpohjarakenne tarvitsee mittavia korjaustoimenpiteitä.

Mikrobi-ilmanäytteitä ei otettu, koska tutkimukset aloitettiin kesäaikaan.


Lattiassa betonilaatassa todettiin paikoin kosteuden arvoja, jotka mahdollistavat mattojen liimojen ja tasoitteiden hajoamista.
Rehtorin huoneen kupunäytteesä esiintyi merkittäviä pitoisuuksia  2-etyyli-heksanolia (Betonin emäksisyys reagoi liiman ja maton kanssa, mistä syntyy 2-etyyli-heksanolia, joka on kaasumaista alkoholia).
Luokan 112 kupunäytteessä ei poikkeamia, mutta maton viiltomittauksien yhteydessä aistittiin pistävää hajua, joka viittaa liimassa/tasoitteessa tapahtuvaan kemialliseen reaktioon. Se saattaa aiheuttaa sisäilmahaittaa tilojen käyttäjille.

Toimenpide-ehdotuksia:

• yläpohjan höyrynsulku tulee korjata
• kastuneet villaeristeet tulee uusia
• lattiarakenteiden kosteustilanteen pitkäaikainen seuranta
• lattiarakenteiden rakenneavaukset - voidaan selvittää täyttömateriaali
• luokkien tuloilman heittopituuden parantaminen - päätelaitteet tulisi asentaa pystyasentoon tai kattohajottajien avulla 
• luokan 112 yhteydessä olevan eriyttämistilan 113 ulkoseinärakenne tulee uusia alaosasta
• seinän uusiminen ulkoapäin huoneiden 113 ja 115 alueelta ikkunan alareunaan asti
• märkätilan 118 sisäänkäyntikatoksen sadevesiviemärin vaihtamista isompaan
• neuvolan wc-tilassa oleva kotelo tulee avata ja tiivistää palokatkovalulla
• yläpohja tulisi siivota
• nouhous säännällisesti
• tuloilman pääte-elinten vaihtaminen malleihin, joissa heittopituus toteutuu paremmin
• ikkunatuuletus tuntien välillä (tätä suositteli joka paikkaan)

Nuorisotilassa ei siis tehty mittauksia, sillä se tullaan joka tapauksessa purkamaan sen sisäilmaongelmien vuoksi. Ennen tämän tilan ottoa lasten väistötiloiksi kaupunki teki ilmanvaihtoremontin ja iv olikin päällä 24/7. Toimenpiteistä huolimatta osa lapsista ja henkilökunnasta oireilee.
Nuorisotiloista tullaan pääsemään uusiin tiloihin ennen joululomaa. Urakoitsija kiirehti aikatauluaan, jotta lapset pääsisivät nopeammin terveisiin tiloihin.

Koulun tilanteen oli tehnyt paremmaksi sen, että siellä oli ollut yli vuoden ilmanvaihto päällä 24/7. Onneksi oli, sillä hyvin useassa kiinteistössä, melkein kaikissa siis, tehdään se virhe, että ilmastointi sammutetaan, mutta likaisten tilojen (wc:t, yms) ilmanvaihto on kokoajan päällä, Ne esimerkiksi keräävät hajuja, koska etsivät korvaava ilmaa.

Lohjalla on otettu hyvä ote sisäilma-asioihin, välillä vähän otetaan takapakkia, mutta pääsääntöisesti hyvin. Kuten tässäkin koulussa.
Rehtori oli ajan tasalla kokoajan, vaikka omien sanojensa mukaan ei ymmärräkään näistä asioista, mutta heti, kun henkilökunta ilmoitti epäilyistään, otti hän asiakseen.
Hän keskusteli aiheesta henkilökunnan kanssa ja totesi, että jos henkilökunta oireilee, on se signaali, että kaikki ei ole kunnossa. Se on signaali, että jotain pitää tehdä ja tutkia asiaa.
Lasten kanssa keskustelu on haastavamapaa, siksi rehtori teki päätöksen henkilökunnan voinnin vuoksi. Hyvä päätös.

Kysymyksiä, joita minulla heräsi, oli se, että koulun lattia on maavarainen lattia, jossa kapillaarinen kosteus siis nousee aina. Se tullaan kapseloimaan -

• tehdäänkö seurantaa? 
• Jos tehdään, millä aikavälillä ja kuinka kauan?

 Routionmäen uusi koulurakennus on yhteydessä vanhaan Jalavaan, liitoskohdat ovat aina riski

• kuinka turvataan se, että riski on mahdollisimman pieni?
• mieluiten olematon
• seurataanko tilannetta?
• jos seurataan, miten ja millä aikavälillä ja kuinka kauan?

Jalavan aulan katto on vuotanut jo jonkin aikaa. Kattoa tullaan uusimaan ilmeisesti kesäloman aikana. Siihen asti se suojataan pressulla.

• kuinka laaja kattoremontti tulee olemaan?
• eikö kauan valunut vesi ole mennyt rakenteisiin?
• tullaanko sekin kapseloimaan, kun huomataan, että vesi on valunut rakenteisiin?
• tullaanko tekemään seurantaa?
• jos tullaan, miten ja millä aikavläillä ja kuinka kauan?
• paljonko säästettiin siinä, että Jalavaa ei uusittu samaan aikaan Routionmäen kanssa?

En muuten ole pyynnöistäni huolimatta vieläkään saanut sisäilmaraporttia. Miksi? Koska koetaan sen olevan tarpeetonta? Eikö minulle tarvitse vastata MITÄÄN? MIKSI? Siksikö minulle vastaaminen on tarpeetonta, koska korjauksia jo tehdään?

Routionmäen koulun tutustumiskierros oli mielenkiintoinen. Oli hienoa nähdä, miten on edetty ja minkälainen koulusta tulee. Siitä tulee todella upea monitoimijatalo, koko aluetta palveleva yksikkö, jossa on kirjastoa, kokoustilaa, liikuntasali, yms. Tosi avara ja monikäyttöistä tilaa paljon. Päiväkoti talossa tulee olemaan tosi iso. Siis todella. Monta yksikköä, joilla jokaisella tarvittavat leikkihuoneet ja lepohuoneet. Alueella on mitä ilmeisimmin paljon lapsiperheitä ja lisää tulossa.
Mikä on tietenkin hieno asia. Tällaisen koulun takia voisi miettiäkin muuttoa.
Kuten muutimme nykyiselle alueelle koulun vuoksi.

Väliaikaisten koulukyytien turvallisuudesta ei ole väliä - mutta mitä laki sanoo odotusajasta

Kauan odotetun Oilaantien turvallisuuden parantaminen on alkanut ja tien turvattomuus lisääntyy väliaikaisesti rakennustöiden ajaksi tien kaventuessa ja työkoneiden liikkuessa alueella.
Kaupunki on jakanut alueen koululaisille bussikortit, joihin on ladattu loppulukuvuodeksi kaksi matkaa per päivä. Hienoa! On tosi upeaa, että näin toimitaan.

Paitsi että
Kaupunki vaan oli unohtanut ilmoittaa liikennöitsijälle matkustajamäärän kasvamisesta. Olin yhteydessä liikennöitsijään, eikä heillä ollut tietoa. No nyt on.
Eikä koulunkaan suuntaan tiedotus ollut toiminut kauhean hyvin. Ainahan näitä ongelmia on logistiikan alussa ja muutosten käynnistyessä. Kouluavustajat tekevät parhaansa juuri niissä  puitteissa, mitä heillä on. Ja niillä ohjeilla, jotka saavat.

Tähän asti linja-autot ovat olleet aamuisin melkein joka aamu niin täynnä, että pienimmät ovat seisseet kuljetuksen ajan. Lähes joka aamu.
Tiedustellessani jo aiemminkin tätä matkustajamäärää ja lasten seisomisesta bussissa, sain vastaukseksi, että satunnaisesti matkustajamäärä voi ylittyä 30%:lla . Onko melkein joka aamu satunnaisesti?
Nyt matkustajamäärien kasvaessa, vaikkakin vain väliaikaisesti ainakin vuoden ajan, todennäköisyys, että matkustajamäärä ylittyy on vielä isompi. Eikö sillä ole niin väliä, kun kyse on vain tästä lukuvuodesta?
Entä se, että bussit eivät aina kulje? Esimerkiksi lasten päästessä klo 13.30, tulee seuraava bussi klo 14.30. Mikäs siinä odotellessa, talvipakkasella tai räntäsateessa. Mikäs siinä.

Toisten mielestä tunnin odottelu ei ole kohtuuton. Ei se varmaankaan ole. Pääasiahan on se, että kyyti on. Toivottavasti koulu järjestää niin, että odotusajoille on tekemistä ja/tai valvontaa, että vältyttäisi kiusaamisilta ja muilta ikäviltä tylsästä odottamisesta johtuvista seurannaisista.
Ai mutta, katsoppa vaan. "Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan."
Perusopetuslaki, pykälä 32

Tien turvallisuuden parantaminen tekee tien hetkellisesti turvattomammaksi

Tätä päivää on odotettu!
1960-luvulla vedettiin ensimmäiset mittamerkit, sen jälkeen siitä on riidelty, väitelty, unohdettu, väistelty, siirretty vastuu kuntalaiselle...
2010 tehtiin viisi erillistä kuntalaisaloitetta, joista yksi oli minun, yhdessä oli jopa kartta ja piirros ehdotuksesta, kuinka tien voisi tehdä huomioiden kulttuurimaisema, kevyen liikenteen turvallisuus ja ajoneuvojen kulku. Kunta toppuutteli, ei ole rahaa, tai poliittista tahtoa. Kunta oli joka vuosi listannut ELYlle tämän tien turvallisuuden parantamisen, mutta joka vuosi se unohdettiin. Kävin silloisen kunnanjohtajan juttusilla ja teknisen johtajan puheilla. Molemmat olivat myötämielisiä. Lähetin meilejä, soittelin, kirjoittelin lehdille, ahdistelin valtuutettuja, kansanedustajia, ELYä, kuntaa, kansanedustajaehdokkaita ja kutsuin kävelylle ja tapahtumiin. ELY ilmoitti minulle, että he lähtevät mukaan, jos kunta on aloitteellinen ja jos kunta maksaa puolet.

viikolla 47 vuonna 2016 tien turvallisuuden parantaminen aloitettiin.

On todella hienoa, että turvallisuuden parantaminen aloitettiin!
Mutta kuten kuvista näkyy, huomiomerkit kaventavat entisestään tietä, jolla kyläläiset ja alueella asuvat koululaiset kävelevät. Tien vaarallisuuden paheneminen on vain hetkellistä, mutta sekin hetki on huomioitava.

Huomiomerkit ovat tarpeellisia tietyön kohdalla, mutta ne kaventavat entisestään tietä.

Nyt olisikin toivottavaa, että kaupunki lunastaisi lupauksensa siitä, että kaikki tätä tietä kävelevät koululaiset saavat sen koulukyydin.
Olen tätä asiaa tiedustellut tänään kaupungilta. 

Äläpä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra.

Vanhan kansan mukaan marraskuu on kuoleman kuukausi. Mä vihaan marraskuuta. Tai oikeastaan pelkään. Olen koko tämän viikon ajan kokenut ahdistusta ja pelkoa huomisen päivän johdosta ja huomaan keränneeni itselleni huomiseksi hirveän määrän tekemistä, jotta unohtaisin. Jotta en muistaisi surra. Äläpä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra.
Itkeminen alkoi jo maanantaina ja tänään sitä on riittänyt.

Huomenna olisi Pyryn syntymäpäivä.
Ihana, rakas, poikamme, Pyry. Pyry William Olavi. Jyri oli aina halunnut antaa pojalleen nimeksi Pyry. William tuli Jyrin isältä ja Olavi minun isäni mukaan.

Synnyttäminen kesti 23 tuntia ja olin ajatellut innokkaana ensisynnyttäjänä, luomusynnytysten puolestapuhujana, että ilman mitään kivunlievityksiä mennään. Ei menty.

Saimme lääkärintarkastuksessa täydellisen terveen pojan kotiin. Parin viikon päästä ihmettelin neuvolassa hänen sinisiä kynnenalusiaan, oli kuulemma ihan normaalia.

Viisi viikkoa, melkein kuusi viikkoa Pyry meillä oli. Uudenvuoden aamuna, klo 9.21 Pyry menehtyi syliini. Yritin elvyttää, Jyri yritti elvyttää, Medi-Heli tuli, mitään ei ollut tehtävissä.

Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS. Sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri "lohdutti" sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.

Kaikenlaisia sammakoita olemme joutuneet kuuntelemaan ja ymmrtämään. Ihmiset eivät aina osaa kohdata surua, varsinkaan tällaista surua. Eräskin lääkäri totesi kysyttyään kuinka vanhana Pyry menehtyi, että "voi voi, siinä ajassa ehtii kiintyäkin siihen lapseen" ????? Totesin hänelle katkerana ja tyynenä, että " hän mikään koiranpentu ollut. Kyllä siihen lapseen kiintyy jo raskaanaollessa.

Tää päivä on mennyt alakuloisena, huomisesta en tiedä miten menee, mutta se menee elossa olevien lasteni kanssa. Joka päivä yritän muistaa olla kiitollinen neljästä elossa olevastamme ja kolmesta Jyrin jo aikuisesta lapsesta. Neljä ihanaa lastamme: ihastuttava/raivostuttava murkku Pouta, ihastuttava/raivostutta esiteini Puro, ihana pikkulintu Paju ja ihana/leikkisä/tunteikas Puhuri. Vaikka menetimme ihanan, rakkaan lapsemme, on meillä elämä jatkunut. Välillä paremmin ja välillä raskaammin.

Shhh, Nummen koulukiinteistössä muhii, mutta ollaan hiljaa, koska peruskorjaus on tulossa (ehkä)

Nummen yhtenäiskoulun yläkoulun kiinteistössä on vuosia muhinut. Siitä on tiedetty, sitä on tutkittu, mutta rahaa oikeaan korjaamiseen ei ole tullut. Pientä pintakorjaamista ja -remonttia on tehty muutamia kertoja. Oireita on, mutta... kaikille tästä ei ole tarvinnut kertoa, eihän? Ollaan hissukseen.
Olen keskustellut muutamien koulussa jo olleiden, muualle jo opiskelemään lähteneiden sekä tällä hetkellä siellä opiskelevien kanssa ja on huojentavaa, ettei nämä, joiden kanssa olen keskustellut, ole oireilleet, eivätkä he tunnista oireita itsessään tai tutuissaan. Mutta pitää muistaa se tosiasia kuitenkin, että vaikka ei oireile, altistuu. Ja kaikki eivät oireile samalla tavalla.

Koulun henkilökunta tekee parhaansa ja mielestäni yksi aivan loistava tapa, ja varmaankin ainoa tapa, reagoida on se, että lapset pistetään ulos välitunneilla. Saavat hetken raitista ilmaa.
Nummi-Pusulan ajasta en voi juurikaan puhua tämän koulun kohdalla, muutakuin tutkimuksista, mutta Lohjan ajasta voin.
Nummi-Pusulan aikaan tehtiin sisäilmamittauksia, niitä tulkittiin, mutta ei niille juuri mitään tehty.
Keskityttiin liikuntasaliin ja sen ongelmiin.
Lohjan aikana yläkoulun kiinteistön tutkimuksista en tiedä, en ole saanut sisäilmaraportteja. Pyytäessäni kouluverkon selvitystyön aikana viimeisintä raporttia, sain raportin vuodelta 2010.
Tällä hetkellä kuitenkin luen raporttia vuodelta 2012.
Nämä ovat kuitenkin sinänsä toisarvoisia seikkoja tällä hetkellä, koska yläkoulun tiloihin tullaan tekemään peruskorjaus (ehkä). Ainakin se on talousarvioesityksessä, mutta koska ns pommeja on kanta-Lohjan alueella, pelkään, että sitä rahaa tänne sisäilmaongelmaiseen Nummen kouluun ei yhtäkkiä olekaan. Tehdään tästäkin pommi tuleville vuosille.

Tällä kertaa minulla on myös oma lehmä ojassa, astmaatikkotyttäreni aloittaa ensi vuonna yläkoulussa ja olen vakavissani miettinyt kouluvaihtoehtoja yläkoulun sisäilmaongelman vuoksi.

Mittauksissa esiintyi teollisia mineraalikuituja ja kahden viikon kerääntymämittauksessa kuitupitoisuudet olivat raja-arvon ylittäviä. Mineraalikuitumittauksen perusteella luokkatilojen sisäilmaan kulkeutuu teollisia mineraalikuituja. Selkein lähde on tuloilma tuloilmasäleikköjen tasauskammioiden villaeristeet.

Paineolosuhteet vaihtelevat tiloissa eri vuorokauden aikoina yöajan alipaineesta päiväajan ylipaineeseen. Iltaisin ilmanvaihto kytketään pois toiminnasta (!). Wc-tilojen poistoilmanvaihto jää päälle, jolloin rakennuksen tilojen alipaineistus lisääntyy. Päiväsaikaan raennuksen ilmanvaihto on säädetty ylipaineiseksi. Tällöin sisätiloihin tuodaan enemmän korvausilmaa kuin mitä sisätiloista poistetaan koneellisesti.
Paine-erovaihtelujen seurauksena sisäilman olosuhteet vaihtelevat päivittäin. Alipaineen aikana osa korvausilmasta tulee hallitsemattomasti rakenteiden läpi. Ikkuna- ja karmirakenteiden kautta sisätiloihin kulkeutuu rakenteiden epäpuhteuksia, kuten poikkeavia hajuja sekä pahimmillaan myös homeitiöitä.  Ylipaineen aikana sisäilma ja sen kosteus kulkeutuvat ulkovaipparakenteisiin epätiiveyskohista.

Onpa siellä kattovaurioitakin. Katossa oleva vesijälki voi liittyä kylmävesiputkien kondensoitumiseen. Esim käytävän wc-istuimen vesisäiliössä on vuotoja, joiden seurauksena vettä valuu jatkuvasti wc-istuimen altaaseen. Viileä vesi viilentää vesiputken ja voi etenkin kesäkaudella aiheuttaa rakenteisiin kosteuden kondensoitumista sekä aiheuttaa havaitut vauriot.

Hyvänä merkkinä totean sen, että muutamien näytteiden kohdalla mitatut pitoisuudet olivat alhaisia, mutta niitä oli ja tämä siis on raportti NELJÄN vuoden takaisista mittauksista.

Bentseeniä mitattiin tavanomaista suurempana pitoisuutena, mutta TVOC (orgaanisten yhdisteiden) kokonaispitoisuus oli alhaista tasoa. Nämä siis vuonna 2012.

Tämän raportin mukaan koulun tuloilmasäleiköissä on mineraalivillalevyt, jotka osin ovat suojaamattomia (hei haloo!!).
Mattopinnoitteina on käytetty linoleummattoa. Seinien vierustoilla on puiset jalkalistat, jotka tosin eivät peitä maton reunaa kaikissa kohdissa.
Ikkunoiden karmien ja viereisten rakenteiden välissä on epätiiveyttä. Ikkunapenkin ja karmin liitoskohdissa on ilmavuotojälkinä tummentumia ja ikkunoiden alareunat ovat maalipinnoiltaan huonokuntoisia, puuaines on tummentunutta. Ulkopuolella lumi ja sulamisvedet rasittavat ulkopuitteitteen alaosia.
Akustiikkalevyissö on valumajälkiä, sisäkatosta mitattaessa alin lämpötila 13,9...... listaa voisi jatkaa.

Lohja on ottanut hyvän otteen sisäilma-asioissa ja tosissaan haluaa edetä ja parantaa.
Viime aikoina puhuttaessa sisäilmaongelmista, usein siellä suunnassa todetaan, "että eihän nämä ongelmat ole lähelläkään Tytyri-Anttilaa"... onko se tosiaan se mittari, jota halutaan käyttää? Verrataanko todella muiden koulujen sisäilmaongelmia sillä, että jos se ei ole Tytyriin verrattava katastrofi, ei ole hengenhätä? Ei ole kiire?
Halutaanko tosiaan kokoajan muistuttaa Tytyrin ns pommista, jota hyssyteltiin ja seurattiin vuosia ja vuosia? He puhuvat siitä, kuinka nopeasti he tarttuivat toimeen, kun ongelmien laajuus selvisi.
Nopeus on ilmeisestikin tulkintakysymys.

Mä toivon, että mittarit muuttuvat, mä toivon, että sisäilmaongelmiin tartutaan hanakasti, eikä niitä hyssytellä, eikä tulla mulle enää sanomaan, että nämä ovat yksittäistapauksia.
Seuraava, joka toteaa mulle, että nämä ovat yksittäistapauksia, saa sellaisen nipun raportteja ja taulukoita, kuvia oireista, että toivottavasti putoaa sieltä pumpulipilvestään ja omasta todellisuudestaan pumpulitakapuolelleen.

Nupun lukion väistötiloiksi? Ei olisi ensimmäinen kerta, kun lakkautettua tilaa käytetään väistössä

Tässä postauksessani kysyin ensimmäisen kerran blogissani lyseon sisäilmamittauksista. Olin kyllä puhunutkin siitä aiemmin, mutta tässä kysyin sitä blogissani ensimmäisen kerran.

Tässä postauksessa kerron, että lyseon sisäilmaongelmien korjaamisen on varattu 150 000 euroa. Tämä siis 6.12.2015. Ja nytkö Lyseon sisäilmaongelma tuli yllätyksenä? Mitä sisäilmaongelmaa "korjataan" 150 000 eurolla?

(tässä jutussa kerrotaan myös, että kiinteistöjen ylläpitotöitä tehdään mm. Metsolan, Järnefeltin, Pullin ja Oinolan kouluissa. Aha)

Tässä jutussa  kerrotaan, että Tuore selvitys paljastaa Lohjan Yhteislyseon lukiosta ongelmakohtia, jotka voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Lukion terveydenhoitajan mukaan oireiluista on kertonut kymmenkunta opiskelijaa. Opiskelijoilla on ollut iho-, silmä- ja hengitystieoireita.
Opettajienhuoneen lattian kosteudesta oli viitteitä, mutta lattiasta otetut näytteet eivät ylittäneet haitallisten aineiden viitearvoja.
– Jos siellä koetaan oireita, lähde voi olla matossa.
– Todennäköisesti aloitamme juhlasalista. Menemme sinne ryömintätilaan ja poistamme niitä löytyneitä muottilautoja ja teemme tiivistyksiä, ettei sieltä pääse ilmavirtoja juhlasaliin, eikä muuallekaan.
– Uskon, että kun teemme siellä viikon verran töitä, niin ongelma on poistettu.

Luotan kyllä kaupungin projektipäällikkö Nymaniin, hän on tehnyt todella hyvää työtä edellisissä kohteissa, mutta ihan oikeasti. Viikossa?
Ilmainen vinkki: lyseota on remontoitu useassa eri otteessa ja yhdessä niistä remonteista yksi märkä seinä "korjattiin" ja vedettiin vähän pakkelia päälle ja avot! hyvä tuli. Tsekatkaa se seinä.
Mä toivon todella, että viikossa lyseon ongelma korjaantuu, mutta epäilen sitä suuresti.
Mutta ehkä tätä seurataan yhtä tiiviisti ja hartaudella kuin Tytyriä. Menee sitten kauan ennenkuin sisäilmaongelma räjähtää taas käsiin. Tämä on jälleen yksi niistä asioista, joissa toivon olevani väärässä ja hyvin mielelläni olisinkin.


Ja tässä postauksessa kerron, että siitä sisäilmaongelmasta tiedettiin jo aiemmin. Siitä ei vaan välitetty, tai ymmärretty.

Hyvin kuvastaa ymmärryksen puutetta se, että käydessäni sisäilma-asiasta keskustelua ja huomauttaessani ongelman laajuudesta ja siitä, kuinka meidän pitää vaikuttaa tähän, saada muutos aikaan, tukea kaupunkia muutoksessa, sain vastaukseksi, että "ne ovat yksittäisiä tapauksia". TÄH? Missä pumpulissa täällä eletään? Eikö lueta lehtiä? Nettijulkaisuja? Kuunnella uutisia? Lueta raportteja? (no tuo oli turha kysymys, selvää on, ettei raportteja lueta, se on nähty).

Nähty on, että ns poliittinen tahto vaikuttaa päätösten tekoon, ei välttämättä kaikki faktat, joita on tuotu esiin. Tai jos ei ole kaikkea tuotu esiin, ei ole haluttu/osattu/viitsitty kysyä kaikkea päätöksentekoon vaikuttavista asioista.

Olen saanut monia yhteydenottoja pettyneiltä ja vihaisilta vanhemmilta. On oltu vihaisia siitä, että lukiomme on lakkautettu, varsinkin kun on ongelma ollut tiedossa, mutta siitä ei ole välitetty. Lasten etu eikä terveys ole ollut ensisijainen päätöksen esitystä tehtäessä eikä päätöstä tehtäessä.
Sain luvan erään vanhemman viestin julkaisuun:

"Ensin ne sulkee ihanan Nummi-Pusulan lukion. Joudutaan lukioon Lohjalle, kun kert kaveritkin menee sinne (eikä esim. Saloon). Ihmetellään, että mites me nyt täältä sinne kuljetaan, no tietty vanhempien kuskaamana jotta pääsee pysäkille, josta sattuu bussi Lohjalle kulkemaan. Ei tietenkään montaa kertaa päivässä, mut joskus. No, puolen vuoden jälkeen ilmoitetaan että hups, meilläpä onkin Lohjan lukiossa SISÄILMAONGELMA, aloitetaanpas remontti. Suljetaan vähän tiloja, jotka muutenkin on täyteen ahdettu. Ni sitä mä vaan et oliks pakko...

Lyseon sisäilmaongelma on ollut tiedossa. Tämäkään sisäilmaongelma ei ole tullut yllätyksenä, vaikka sitä(kin) siihen pakettiin on yritetty kääriä. Ongelma oli tiedossa ennen Nupun lukion lakkautuspäätöstä.
Siitä kiitän kaupunkia, että nyt todella on eri ote sisäilmaongelmiin, niitä tuodaan esiin. Vaikkakaan ei kaikkia ole vielä tuotu. (odotan siis seuraavia "yllätyksiä")
Kaikkein kurjinta tämä nupulaisten lisäksi on niille opiskelijoille, jotka ovat koko ikänsä olleet sisäilmaongelmaisissa kouluissa oppilaina ennen lyseota. Ajatellaanpa Tytyrin oppilaita: ensin Tytyrissä, sitten Anttilassa ja nyt lyseossa. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.

Nyt, kun Lyseon sisäilmaongelma on tuotu julkisuuteen (pakon edessä), kun on Nupun lukion lakkautus toteutunut (vaikka valitus on päällä) ja Anttilan koulun oppilaat käyvät lyseon ruokalassa syömässä, tilanahtautta on, ja väistösuunnitelmia tehdään, sillä remontointi aloitetaan välittömästi ja osa koulun tiloista on suljettu. Ehdotanpa seuraavaa:
koska lyseon tilat ovat vajavaiset, sisäilmaremontin tuomat haitat opiskeluun ovat selvät (niitä todennäköisesti tullaan vähättelemään heidän suunnaltaan, jotka eivät käytä tiloja tai opiskele), sjoitetaan osa kursseista Nupun lukioon. Siellä on tilaa.

Niin, ne muut kerrat, kun lakkautetut tilat on väistötiloina: esim. Niilonpirtti on tällä hetkellä väistössä Lohjan Kartanonmäellä ( valvontaviranomaiset pitävät Lohjan suunnitelmia huonokuntoisen vanhainkodin remontista liian vaatimattomina. Asukkaiden enemmistöllä pitäisi olla oma huone ja vessa.), Roution koulu on väistössä Hiiden koululla (Hiiden koulu toimii väistötilana, jonne siirretään Roution koulun oppilaita. Osa nykyisistä Hiiden koulun oppilaista viettää siis alkusyksyn Roution koulussa ja palaa loppusyksystä takaisin Hiiden kouluun Roution koulun oppilaina.) Tässä vain pari esimerkkiä.

Teiden turvallisuusluokituksista ei järjestetä kuulemisia, niitä huononnetaan muuten vaan

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessaan 25.5.2016 teiden turvallisuusluokituksista lukuvuodelle 2017-2018.

http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201615914-3-2.PDF

"Lautakunnan päätös perustuu turvallisuustyöryhmän esitykseen. Työryhmän työssä on todettu, että yhdistyneen kunnan eri osissa kouluteiden vaarallisuusluokitus poikkeaa monen tien osalta valtakunnallisesta Koululiitu -luokituksesta. Kaupungin eri osissa asuvat oppilaat ovat poikkeamien johdosta tällä hetkellä eri arvoisessa asemassa koulureitin vaarallisuutta tarkasteltaessa. Turvallisuustyöryhmä esittää, että 1.8.2017 jälkeen alkavasta lukuvuodesta alkaen kouluteiden vaarallisuusluokituksessa noudatetaan Koululiitu –luokitusta. Koululiituluokitus tarkistuu vuosittain liikennemäärien, liikennenopeusmuutosten ja liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden johdosta. Luokituksessa

määritellään tien osittain tien vaarallisuus. Nykyistä kouluteiden vaarallisuusluokitusta ja Koululiitu -luokitusta on verrattu erikseen jaettavassa asiakirjassa." (ote esityslistasta 25.5.2016)

Eli koska esim taajamassa valaistua tietä, kevyenliikenteen väylää 2,5 kilometriä kävelevä oppilas on nyt epätasa-arvoisessa asemassa valaisematonta, ajotien vierustaa saman matkan kävelevän kanssa, tällä hetkellä koulukyydin saavan kanssa, muutetaan teiden turvallisuusluokituksia, jotta he olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Muutetaan siis turvaton tie turvalliseksi luokituksella, jotta molemmat kävelevät. 

Näistä ei järjestetä kuulemistilaisuuksia, ei kysytä alueen aluetoimikunnilta, ei vanhempainyhdistyksiltä. Työryhmään kuuluu viranhaltijoita, poliisi ja muita asiantuntijoita, mutta ei alueiden asiantuntijoita. Heillä on mahdollisuus käydä tutustumassa teihin, mutta he todnäk eivät käy.

Tieluokitukset on tuotu lautakunnan kokoukseen päätettävänä asiana, liitteenä liuta teiden nimiä ja turvallisuusluokituksia (kts ylläoleva linkki). Olettaa voi, että suurin osa asiasta päättävistä lautakunnan jäsenistä ei tunne kaikkia niitä teitä, eivätkä he käy tutustumassa kaikkin näihin teihin. Eikä näin voi kyllä odottaakaan. Heidän on luotettava asian esittäjiin. 

Vaikka osa tiedoista olisikin virheellisiä, kuten esimerkiksi vaikkapa joidenkin teiden merkitseminen  yksityisteiksi.

Tämä on aihe, josta vähän väliä puhutaan. Ja lasten turvallisuus huononee kokoajan. Mitä pitää tapahtua, että "tasavertaistamisen" varjolla tehdyt turvallisuusluokitusten huonontamiset loppuvat?

Nyt olisi oikea aika ottaa komento takaisin ja todeta, että pitäisikö katsoa luokituksia kuitenkin uudelleen. Moni on todennut, että eikö Vihdistä ole opittu mitään? Tämä luokituspäätös on tehty ennen Vihdin ikäviä uutisia, mutta voisiko kuitenkin olla paikallaan miettiä uudestaan? Moni uuden luokituksen saanut tie on oikeasti vaarallinen lapselle.

Tälläkin hetkellä osa vanhemmista joutuu kuljettamaan lapsensa kouluun, koska turvallinen koulumatka tarkoittaa työpöydän ääressä eri asiaa kuin kävely tienreunassa, raskaanliikenten suosimalla reitillä, tai pimeällä pysäkillä. Mutta onneksi he ovat tasavertaisia valaistulla kevyenliikenteen väylää kävelevien kanssa. Onhan se pituudeltaan samanlainen.

Paras lääke sisäilmaongelmaan on hyssyttely

Luin tuossa ajankulukseni vanhoja lehtiä ja silmiin pisti se, että nyt kaupungilla yksi jos toinenkin lausuu sisäilmasta, kuinka se on vakava ongelma ja blaablaa. Hieno homma. On todella hyvä, että asiaan on herätty. Mutta onko herätty tarpeeksi?

Mitä te teette asialle?
Lausutaan, puhutaan, kehutaan, miten hienosti on tartuttu asioihin.
Mitä asioille tehdään?
Älkää lässyttäkö, mutta ennen kaikkea, älkää salatko!

"Onpa hyvä, että näistä sisäilma-asioista nyt puhutaan, kun niitä meilläkin pullahtelee esiin nykyään." Täh? Onneksi en juuri juonut kahvia, olisi vastapäätä oleva saanut kuumat kahvit päälleen ja jouduin nielemään kommenttini lisäksi hieman ilmaa kuullessani tämän lausahduksen eräässä kokouksessa. Pullahtelee? Ei ne kyllä mitään yllätyksiä ole.
Edelleenkään. Missä pumpulissa päättävät täällä elelee?
Pullahtelee? 

Palaan jälleen kirjoittamaani http://nummentie.blogspot.fi/2015/12/yllatysten-koulut-oho.html postaukseen, jossa käyn läpi Lohjan koulukiinteistöjen kuntoa. Häpeällinenhän se on.

Näistä ollaan hiljaa edelleen:

• Risti (rv 1953) 48% ja 45% (rak 1 ja rak 2) 
• Järnefelt  (rv 1968) 83,23%
• Perttilä rv 1992 62%
• LYLL rv 1954  82%. Lyseon sisäilmakorjauksiin on varattu budjettiin rahaa 150 000 euroa. (silläkö niitä ongelmia korjataan? Ainiin, mutta eipä sielläkään mitään ongelmia pitänyt olla)   

Seuraava "yllätys" varmaan on Ristin koulu tai ehkäpä Perttilän koulu, vai olisiko se Järnefeltin koulu (ainiin, mutta siellähän ei ole ongelmaa, paitsi oireilevat lapset).
Vähän ihmettelen Perttilän koulussa kuntoisuusprosentteja ajatellen koulun rakennusvuotta. Pahviako se on? Savea?

Yllä mainitsemassani postauksessa puhun myös siitä, miten Tytyrin koulun tilannetta seurattiin. Monta vuotta. Seurattiin ihan rauhassa. Ei hätäilty, eikä hötkyilty. Seurataanpa, (kokoajan ei ehditty, mutta muodon vuoksi seurataan) sairastaako ne lapset vielä. Juu, sairastaa, mutta seurataan nyt vielä. Oireet voivat johtua mistä vain. Ne voivat tulla kotoakin.

Voisiko tästä mahdollisesti vetää sellaiset johtopäätökset, että ennaltaehkäisy ja ylläpito voisi olla rahaa säästäviä ja kiinteistöjen kuntoon vaikuttavia tekijöitä?
Voisiko ehkä vetää sellaiset johtopäätökset, että kaupungin kannattaisi satsata kiinteistöjen kunnolliseen huoltoon? Teknisellä toimella on nyt paikka parantaa asemiaan ja pyrkiä herättämään luottamusta, tai parantamaan sitä. Periaatteessa, mitä tahansa he tekisivät tällä hetkellä kiinteistöjen hyväksi, on teko parempaan suuntaan.

Ei hyssytellä sisäilmaongelmia, kuten on tehty. Näin on tehty hyvin monen kiinteistön kohdalla. Avoimuus on paras lääke tähänkin. Väärä on se lähtökohta, kun mietitään, että nyt ei ole rahaa korjata. Ollaan hiljaa. Hyssytellään henkilökunta ja asiakkaat, pahimmassa tapauksessa lapset, sairaiksi koko loppuiäkseen. 

Kuulostaapa tutulta, ihan tänä päivänäkin.

Turvallinen koulutie on ilmeisesti tulkintakysymys

Turvallinen koulutie tuntuu olevan tulkintakysymys

Tätä valtatien reunaa kuljetaan pysäkille mm. aamulla seitsemän aikaan, raskaan liikenteen kulta-aikaan. Näetkö pysäkin?

näetkö tässä lapsen?

Tällä tiellä on Liikenneviraston tarjoaman tiedon mukaan (https://extranet.liikennevirasto.fi/webgis-sovellukset/webgis/template.html?config=liikenne) vuonna 2015 ollut keskimääräinen vuorokausiliikenne 5 827 ajoneuvoa. Mikäs siinä. Hyvin iso osa niistä ajoneuvoista on raskasta liikennettä. Mikäs siinä. Kakrut sekaan vaan.

Tänä päivänä vanhemmat joutuvat turhan paljon valitusten kautta vaatimaan lapsilleen turvallista koulumatkaa. Toimistopöydän takaa ja netin tarjoamien karttapalvelujen turvin on helppo pistää lapsia kulkemaan teitä, joita ei kaikki aikuisetkaan halua kulkea, tai joille ei taksiyrittäjät halua tai pysty autojaan laittaa kulkemaan. Miksi valitusten kautta joutuu vaatimaan turvallista kulkua koulumatkoille?
Jos koulumatkasta on tullut lapselle pelottava ja ahdistava, nimenomaan sen vaarallisuuden ja esim pimeyden vuoksi, miksi  se pitää tehdä perheille vaikeaksi? "hakekaa lääkärintodistus" on vastaus näissä tapauksissa. Toisaalta ymmärrän sen, onhan se hyvä olla todistus siitä, että pelkää. Mutta se saattaa olla ikävä ja ahdistava sekin tilanne sille lapselle, joka pelkää oikeasti, jota ahdistaa ja hänen perheelleen. Mutta uskon perheiden, jota tämä koskettaa, tekevän sen lapsensa vuoksi. Jos tietävät tästä mahdollisuudesta.
Mutta mä en ymmärrä, miksi koulumatkasta tulee sellainen, että lasta alkaa ahdistamaan ja pelottamaan? Tai miksi koulumatkasta tehdään sellainen, että lapsi alkaa pelkäämään? Jos on mahdollisuus siihen, että lapsi saa kyydin, miksi sitä ei tehdä lapselle helpommaksi? Ei kai se rahasta kiinni ole?

Olen saanut monia yhteydenottoja liittyen lasten turvalliseen koulumatkaan, turvattomuudentunteeseen ja silkkaan kauhuun, joka liittyy koulumatkaan. Nämä yhteydenotot ovat lisääntyneet tämän syksyn aikana. Onko tosiaan niin, että koulumatkojen "tasavertaistaminen" on luonut tämän ilmiön? Kuinka tasavertaista on, että toisten lasten ahdistus lisääntyy?


Tasavertaisesta kuljetuksesta esimerkkinä tammikuussa kirjoittamani postaus Tavolantiestä, jolla on tänä päivänä eri käytänteitä eri perheiden kanssa. Tie on luokiteltu 1-3.luokkalaisille vaaralliseksi ja he saavatkin taksikyydin, se on hienoa, mutta nelosesta lähtien lapset voivat kävellä bussipysäkille kapeaa tietä, jolla ei ole valaistusta eikä keveynliikenteen väylää, jolla on 60 km/h rajoitus, mutta jota harvempi noudattaa. Sillehän kaupunki ei voi mitään, mutta tiedossaolevat vallitsevat olosuhteet olisi huomioitava. http://nummentie.blogspot.fi/2016/01/turvaton-koulumatka-pysakille-turvaton.html

Eri käytänteistä kamala esimerkki on myös käytänteet lasten ottamisesta kyytiin. Otetaanpa esimerkki täältä reuna-alueelta, jossa joka paikassa ei todellakaan ole valaistusta. Esimerkkitieni on valaisematon, leventämätön, ilman pysäkkiä ja ilman kevyenliienteen väylää. Lapset seisovat tien reunassa, odottelevat kyytiä, taksi tulee tien toiselle puolelle ja pysähtyy. Koululaiset juoksevat pimeän tien yli ja hyppäävät kyytiin ja taksi jatkaa matkaa. Tämän tien varrella asuvat lapset saavat kyydin siksi, että tie on luokiteltu vaaralliseksi. Kuulemma se on ihan ok, että vaarallisen tien yli voi mennä päästäkseen taksin kyytiin. Vaarallisen tien reunallakin voi kuulemma kävellä vähän matkaa. Eihän siinä voi käydä mitään, eihän? Kun on niin lyhyt matkakin.

Valtakunnallisen Koululiitu-ohjelman mukaan arvioidut koulumatkojen vaarallisuudet jätetään kuitenkin kuntien itsensä viime kädessä arvioitavaksi. Eräs mielestäni aivan oleellinen kysymyskin on esitetty Koululiidusta puhuttaessa: Tulisiko riskiluvun olla alhaisempi talvella?
Koululiitu-ohjelman orjallinen tulkitsemattomuus haittaa vaarallisuusmääritelmiä ja koulumatkojen turvallisuuden parantamista. Arviolta 130 kuntaa käyttää matemaattista Koululiitu-ohjelmaa arvioidessaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu ei ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita ja siksi se on kehitetty ainoastaan apuvälineeksi koulutien vaarallisuuden arviointiin. Useissa kunnissa ohjelmaa kuitenkin käytetään väärin. (http://yle.fi/uutiset/koulutien_vaarallisuutta_arvioidaan_virheellisesti_useissa_kunnissa/6400502) Se on tehty ainoastaan työvälineeksi ja avuksi, ei täydellisesti noudatettavaksi. Näitä vaarallisuusmääritelmiä lukiessani välillä tulee mietittyä, miksi sitä yleensäkään on tehty? Se estää myös ns maalaisjärjen käytön ja saattaa myös vähentää niitä teihin oikeasti tutustumisia, paikan päällä.
Koulutien vaarallisuutta arvioivassa työryhmässä on yksi poliisi ja viisi viranhaltijaa. Olisiko asiallista, että olisi myös esim aluetoimikunnan tai kouluverkon vaikuttajaraadin edustaja mukana? Tai että olisi kuultu ennen kokousta aluetoimikuntaa tai vaikuttajaraatia? Pyydetty vaikka kuvia, jos ei kokousväki ole käynyt itse paikalla. Ja enpä muuten kauheasti usko, että käyvät paikalla. Eivät ainakaan pöytäkirjojen mukaan. On todettu, että työryhmä käy tarvittaessa paikalla tutustumassa tiehen. Ilmeisesti tarvetta ei useinkaan ole havaittu, on luotettu matemaattiseen ohjelmaan, josta jopa oma kehittäjä on todennut, ettei se huomioi kaikkea tien, eikä tien ympäristön ominaisuuksia.
Tänä syksynä kaupungilta on kerrottu, että kaupunki käyttää katulitu-ohjelman lisäksi toista ohjelmaa koulukyytejä suunnitellessaan, jossa huomioidaan valaistus ja muut olosuhteet, jotta he saisivat mahdollisimman hyvän ja tasapuolisen kyydityksen. Vaikkakin, jos esim kaupunkitaajamassa kävelet 2,7 km valaistua tietä ja valaisematonta saman verran maaseutualueella, ovat ne samanarvoisia. Valaisematon ei ole turvaton.

Lasten ja heidän vanhempiensa kannalta olisi todella hienoa, että yllämainitut epäkohdat saisi korjattua mahdollisimman pian, sillä pitäähän ne korjata. Kyllä tie pitää luokitella vaaralliseksi, jos se sitä on. Ja sitähän Tavolantie nimenomaan on. Ja jos ei sitä usko, voi katsoa ottamiani kuvia (linkki ylempänä), tai kysyä onnettomuuksien uhreilta tai kysyä tien varrella asuvilta, kuinka monta läheltä piti-tilannetta on nähty. Veikkaan, etteivät edes osaa arvioida oikeaa määrää. Niin monta ojaan hyppäämistä on ollut. Mutta hei, onni on Lohjalla ollut tähän asti, kauanko se onni kestää?

 

Perusopetuslaki (628), pykälä 32: Koulumatkat

Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. (19.12.2003/1139)

Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. (24.6.2010/642)

Lapsille turvaa pimeälle koulutielle

Syksy on ihanaa aikaa.
Ei pelkästään värien vuoksi, eikä pelkästään uusiutumisen vuoksi (tai lähestyvän joulun! ) ja pimenevien iltojen vuoksi. Toiset tykkää kynttilöistä, takkatulesta, syystä vetäytyä luolaan.
Mulle syksystä on tullut tärkeä, aika jota odotan ja jonka valmistelun aloitan jo keväällä.
Syy siihen, miksi mä odotan syksyä, on koulut. Olen nyt aika monena vuonna käynyt koulullamme puhumassa juuri siitä pimeydestä ja liikenneturvallisuudesta lapsille, ekaluokkalaisille ja eskareille erityisesti.
Tämä syksy ei ollut poikkeus. Pääsin taas juttelemaan lasten kanssa ja viemään heijastinliivit. Kiitos lahjoittajille ja opettajille sekä koulun rehtorille, jotka järjestivät aikaa, että pääsin viemään liivit.

 Viime vuosina lahjoittajien saaminen on ollut hieman vaikeampaa kuin aloittaessani ja viime vuonna lahjoittajia etsiessäni, törmäsin Turvallinen koulutie-projektiin. Olin jo ehtinyt sinä vuonna saamaan lahjoitukset, mutta sovimme, että tänä vuonna teemme yhteistyötä. Ja näin kävikin.
Saimme lahjoituksena koulumme eskareille ja ekaluokkalaisille heijastinliivit.

Juttelimme lasten kanssa pimeästä koulutiestä, siitä kuinka odotellaan taksia tienvierellä tai bussia pysäkillä, kummalla puolella tienreunaa kävellään, kuulee monta tarinaa. Kuinka katuvaloja ei ole, tai kuinka omilla koirillakin jo on heijastinliivit. Tai minkälaisia Pokemoneja saatiin iltakävelyllä. Ja puhuttiin siitä, miten illallakaan ei oikein näy, jos ei ole heijastinta. Nää juttuhetket on ihan mielettömiä!

Kävin ensin eskarissa, ja koska nuorimmaiseni on eskarissa, siellä jo tunnettiinkin: "hei, kattokaa, ....:n äiti tuli". Siellä juteltiin enemmän sateen vaikutuksesta tuulilasiin ja näkyvyyteen. Lapsilla oli jo tosi hyvät tiedot ja mielellään juttelivat aiheesta ja vähän aiheen vierestäkin. Lähtipä yhdellä hammaskin siinä tohinassa.

 Koulun puolella rehtori tuli kanssani ja auttoi lapsia pukemaan liivejä. Musta oli hienoa, miten rehtorikin koki tämän niin tärkeäksi, että halusi olla mukana.

 Meidän koulu on mahtava koulu, pieni maalaiskoulu, joka tosin on kasvanut lähikoulujen lakkautusten myötä, mutta mä koen vielä sen olevan pienen maalaiskoulun, vaikka lapsia alakoulun puolella se reilu 200 jo onkin. Tänään tapasin ensimmäistä kertaa opettajan, jota en ollut aiemmin tavannutkaan. Ja opettaja sanoi alkuun, että olemme saaneet vieraan tänne. Lapset tosin melkein kaikki tunsi mut nimeltä, joten joutui naureskellen toteamaan, että jaaha, eipä taida niin vieras ollakaan. Monen aikaisempana vuotena käyntini on ollut yllätyksellisempi, nyt suurin osa lapsista jo tiesi miksi tulin paikalle: "toitsä ne liivit?"

Meillä oli toimittaja yhdessä luokassa mukana tekemässä juttua ja hän kysyi minulta, että miksi mä teen tätä? Mulla löi tyhjää hetken. Olen kai liian tottunut siihen, että mä vaan teen tätä, miettimättä enää miksi. Täähän alkoi meidän turvattomasta tiestä. Miten saisin huomiota vaaralliselle tielle, miten saan turvattua lasten matkaa? Kaupunki kyllä hoitaa kyydin 1-3.luokkalaisille, mutta se ei riitä. Lapset odottavat pimeässä taksia tai bussia ja osa kuitenkin joutuu kävelemään pimeässä sinne pysäkille tai tien viereen.

Kai tässäkin on perimmäisenä syynä itsekkyys. Mä en voisi antaa itselleni ikinä anteeksi, jos jollekin käy jotain ja mä olisin voinut tehdä näinkin pienen asian, jolla sen olisi voinut estää.
Mutta toimittajalle vastasin vain, että mä haluan, että lapset näkyvät tuolla tiellä, ettei kukaan jää alle.
Tässä Länsi-Uusimaan juttu http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/443063-kaikille-nummen-ekaluokkalaisille-heijastinliivi

Suuri kiitos Kuehne Nagelille ja Turvallinen koulutie-projektille tämän vuoden mahdollistamisesta!

Ojamon koulun sisäilma

Otetaan ihan alkuun huonot uutiset:
Ongelmia on. (Kuntotutkimusraportin perään tulee hyviä uutisia.)
Ote FCG:n kuntotutkimusraportista Ojamon koulusta (12.8.2016)

Märkätilojen lattioissa oli joko muovimatto tai laatoitus. Erillistä vedeneristystä märkätiloissa ei ainakaan tutkimuksen aikana havaittu. Osa lattioista oli kosteusmittausten perusteella märkiä. Vessassa 1.069 maton alta pulppusi vettä, joka viittaa  vesivahinkoon. Kaivoliitokset oli usein väärin toteutettu.

Jakelukeittiön kylmiöiden seinistä otetuissa näytteissä oli kummassakin heikko viite mikrobivauriosta. Keittiön lattian pintakosteudet olivat koholla pesualtaiden alapuolelta. Keittiö ja keittiön oheistilat oli paikoitellen huonosti siivottu. Keittiössä oli joskus ilmeisesti todettu vesivahinko.

Ilmanvaihto oli säädetty väärin, koska rakennus oli selvästi liian alipaineinen ulkoilmaan nähden. Mittauksia tehtiin eripuolille rakennusta ja alipaine oli paikoittain, jopa hurjan korkea. Näin ollessa epäpuhtauksien ”imeytyminen” eristetiloista sisäilmaan epätiiviiden elementtien läpi korostuu.

Patolevy oli paikoitellen liian alhaalla tai karannut maan painumisen mukana. Paikoitellen myös patolevyjen peitelista puuttui.

Asbestia sisältäviä levyjä löytyi useista tiloista ympäri rakennusta. Suurin osa levyistä oli kuitenkin ehjiä, eivätkä näin ollen aiheuta välitöntä riskiä käyttäjille

Ulkoseinien betonielementeistä tulee ottaa lisänäytteitä, jotta voidaan saada parempi yleiskuva koko rakenteen kunnosta. Jos eristevilla on muuallakin kuin ikkunoiden alla mikrobivaurioitunut, tulee rakenne purkaa ja rakentaa uudestaan rakennusfysikaalisesti toimivaksi ja kestäväksi.

Pintamateriaalit ja pinnoitteet tulee uusia vaurioituneilta osin. Sisäilmaongelmiaaiheuttavat puukuituiset ripustustaulut tulee poistaa.

Kerhohuoneen 0.085 ja kerhotilan tuulikaapin 0.080 rikkinäiset asbestia sisältävät levyt tulee poistaa asbestipurkuna. Ennen korjauksien aloittamista tulee rakennukseen tehdä asbestikartoitus.

Kellarissa oli 36 mittauskohtaa, joista 15 oli vain lievästi kohonneet pintakosteuslukemat. Loput ei. Ne oli pahempia.

Tytyrissähän tehtiin Örebro-oiretutkimus. Tässä ko tutkimuksessahan kysytään paljon kysymyksiä voinnista ja siinä käytetään verrokkikoulua. Eli toisessa, suunnilleen vastaanlaisessa koulussa tehdään sama. Tytyrin tulokset poikkesivat 66% verrokkikoulusta, mutta oiretutkimuksiin suhtaudutaan hieman penseästi, ne kun ovat epäluotettavia. Näin sanottiin Tytyrissä. Ojamolla myös kysyttiin tässä tiedotustilaisuudessa tämän tutkimuksen perään, että voisiko tehdä Ojamollakin?
Kaupungilta sivistysjohtaja totesi, että Tytyrissä tehtiin oirekysely, jotta olisi voitu saada parempaa tietoa, mistä tutkitaan ja mitä tutkitaan, mutta Ojamolla hypättiin sen kohdan yli. Mentiin suoraan tutkimaan.
Itse koen tämän olleen hyvän ratkaisun. Oiretutkimusvaihe on hidas ja sen myötä on helppo taas avata se pöytälaatikko. 

Hienoa on se, että nykyään Lohjalla pidetään tiedotustilaisuuksia vanhemmille, kerrotaan ongelmista, julkaistaan raportit. Ymmärrän senkin, että pidetään myönteistä  ja toiveikasta ilmapiiriä yllä. Olisin kovin mielelläni lukenut raportin ennen tilaisuutta, olin vähän hampaaton, pyrin vain kuuntelemaan niin asiantuntijoita kuin vanhempiakin. Olin ennen tilaisuutta lukenut vanhemman selonteon uudestaan, (minullehan ei toimitettu pyytäessäni sisäilmaraporttia, vaan todettiin, että tarvesuunnitelma on tulossa, ei ole oleellista enää) mutta eihän siitä tässä vaiheessa enää tukea ole. On vain hyvä tieto siitä, mikä on ollutta.  Jos olisin lukenut tämän uuden raportin ennen tilaisuutta, olisin osannut kysyä enemmän kysymyksiä, ja olisi osannut ehkä vähän kriittisemmällä korvalla kuunnella. Mutta se on hienoa, että tehdään asioille jotain, eikä piilotella.

Vanhempia oli tosi hienosti paikalla, ja osalla oli kova hätä lapsensa puolesta. Oireilevan lapsensa puolesta. Ojamon ongelmat eivät vaikuttaneet tiedotustilaisuudessa niin pahoilta. Korjattavissa on, akuuttia ei ole. Paitsi kellarissa. Mutta luokkia ilmeisesti ei siirretä, jos on yksittäisiä oireilijoita, keksitään ratkaisuja.

Mä olen aina hieman varuillani mennessäni tilaisuuteen, jossa otsikkona on sisäilmatutkimukset. Niissä on aina ongelmia. Joka kerta. Toisissa suurempi kuin toisissa. Tähän tilaisuuteen menin, koska vanhemmat olivat pyytäneet kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajana ja LOKOVA ry:n varapuheenjohtajana. Omat lapseni eivät käy Ojamon koulua. Yksi lapsistani on ensi syksynä menossa sisäilmaongelmaiseen kouluun. Astmaatikko, joten pelko on meilläkin läsnä. Ja se peilaa ajatuksiani sisäilmaongelmiin. Pyrin miettimään kokoajan toista ratkaisua. Tässäkin tiedotustilaisuudessa eräs äiti puhui omasta oireilevasta lapsestaan. Hätä oli suuri. Kuuntelin häntä ja mietin kokoajan, mitä voisin tehdä, minkä ratkaisun voisin tuoda hänelle.
Nää tilaisuudet ovat aina tunteisiin käyviä. Tytyrissä juoksin itkien autoon. Nyt siihen ei ollut tarvetta, mutta huoli jäi.

Huoli jäi siksi, että yksi lapsistani kävi vessassa, ja hän totesi, että pönttö vuotaa ja lattia on siksi märkä. Huoli jäi myös siksi, että kellaritilojen lattiat on osin kosteita, liikuntasalin betonilaatan alla maa on vajonnut, vessoja on korjattu, lattiamaton alla oli kosteutta, ne oli kyllä jo kuivattu ja mitattu. Mutta ilmeisesti ne oli eri vessoja kuin missä tyttäreni kävi.
Kosteusvauriomikrobeja löydettiin jonkin verran. Tilaisuudessa kysyttäessä Pirinen totesi, että yleensähän suositellaan, että paikat, joissa näitä (kosteusvauriomirkrobeja) on ollut, lapsia ei niissä tiloissa kovinkaan paljon olisi. Mutta terveystarkastajahan sen päätöksen ja arvoinnin tekee. Raportin mukaan niitä mikrobeja ei paljon ole. Tosin ei se lohduta heitä, joiden lapsi oireilee.

Keskustelin tilaisuuden päätteeksi ympäristöterveyspäällikön kanssa. Oli hyvä keskustelu, puhuimme Ojamosta, Järnefeltistä, Tytyristä ja hän sanoi, että sen kanssa toimittiin nopeasti. Korjasin, että kun olitte päättäneet toimia, niin sitten toimitte nopeasti.
Annan anteeksi hänelle väitteen nopeasta toiminnasta, koska hän on niin uusi kaupungissa, ettei tiedä, miten se oikeasti meni.
Pitkälle ollaan päästy Tytyrin ensimmäisestä vanhempien tiedotustilaisuudesta.
Vertailun vuoksi:

Tytyri vs Ojamo

- Tytyrin ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa kaupungilta oli läsnä vain silloinen opetuspäällikkö, joka ei tietenkään osannut vastata kaikkiin kysymyksiin, koska ei ole sen alan asiantuntija

+ Ojamolla oli läsnä rehtorin lisäksi sivistysjohtaja, kaupunginjohtaja, tekninen johtaja, ympäristöterveyspäällikkö, Juhani Pirinen, FCG:n asiantuntija, projektipäällikkö

- Tytyrissä "ei ole isoa ongelmaa"(paitsi että vuoden päästä koulu purkukunnossa)
+ Ojamo: ongelmaa on, mutta se on korjattavissa ja akuutit hoidetaan heti
Tuossa vain pari esimerkkiä, mutta paremmalla tiellä ollaan jo.

Lisää Ojamon tilanteen plussia, kaupungilta nimenomaan pyydettiin vanhempia ilmoittamaan kouluterveydenhoitajalle lasten sairastumiset ja mahdolliset oireet

Niin ne hyvät uutiset:

• Tarveselvitys aloitetaan tänä syksynä 
• akuutit korjaukset on jo aloitettu ja niitä jatketaan pitkälle ensi vuoteen
• jos aikataulut pitää, todennäköisesti rakennustyöt (laajennus/peruskorjaus/tms, mitä ikinä valtuusto päättää) voivat alkaa 2019
• haitan vähentämistoiminta on aloitettu jo
• kouluterveydenhoitaja kirjaa kaikki oireet, jotka hänen tietoonsa tuodaan
• ilmanputsareita hankitaan nopeasti luokkiin
• suunnitellaan huolellisesti
• ongelma ei vielä ole hirveän iso
• ongelmia on, mutta ne ovat korjattavissa ja koulunkäynti voi jatkua
• välitöntä terveyshaittaa ei ole

Ja siis kaikenkaikkiaan, tilanne ei ole niin paha, mitä on pelkona ollut.

Hienoa on se, että nyt tutkitaan tarkasti, ja oikeasti arvioidaan, eikä vain seurata ja siirretä pöytälaatikkoon tai seuraavaan kokoukseen asioita. Toivon, ettei Ojamosta tule seuraavaa Tytyriä, enkä edes usko siihen. En usko, että edes voi tulla seuraavaa pommia Ojamosta, koska nyt tämä on julkista. Enää ei muistioita piiloteta. Eihän?

Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko (kaupunginvaltuuston pöytäkirja 28.10.2015) - mitä niille kouluille kuuluu nyt?

Virkby skolan tulee siirtymään 1.8.2017 Källhagenin yläkoulun ja lukion kiinteistöön ja kouluista tulee Virkby samskolan. Tämä perustuu valtuuston 28.10.2015 tehtyyn päätökseen kouluverkosta. 

 

Källhagenin tekniset kuntoisuuspisteet ovat 66%. Kasvatus- ja opetuslautakunta sekä valtuusto edellyttävät, että vastaanottavan koulun tulee olla kuntoisuuspisteiltään 75%.

 

Tekninen lautakunta on käsitellyt Virkby samskolanin muutostyösuunnitelmia kokouksessaan 13.9.2016. Muutostöitä suunnitellaan mm sen vuoksi, että tällä hetkellä ei ole tarpeeksi opetustiloja kaikille tuleville oppilaille. 

 

Hyötyneliöitä on 4 937. Koulua suunnitellaan 400 oppilaalle. Opetushallituksen suosituksen mukaan 400 oppilasta tarvitsee 5 520m2. Tässä Virkby samskolanin hankesuunnitelmassa ei uudisrakenneta, vaan neliöitä karsitaan avoimista tiloista ja opetustiloja lisätään.

Koulussa on tehty Inspectan toimesta kuntotarkastus, ilmanriittävyystarkastus ja sähkökartoitus sekä liikuntasalin alla on tehty äänimittaus ja nämä kaikki on huomioitu suunnitelmia tehtäessä.

 

Kiire kuitenkin tulee. 

Tutkailin jälleen kouluverkon vaikuttajaraadin tekemään kirjallista selvitystyötä (https://kouluverkkovanhemmat.files.wordpress.com/2015/05/perusopetuksen-palveluverkko-lohjalla.pdf) 

tarkistaakseni laskelmat ja jotta voisin antaa Virkbyn vanhemmille tukea sitä kautta. Siinä vaiheessa, kun teimme omaa selvitystyötämme oli Kaupungin tekemässä kouluverkon selvitystyössä tarkoitus siirtää Virkbyn lapset Solbrinkeniin, joten näihin laskelmiin en voi enää tukeutua. Mutta sieltä pomppasi jälleen muistutukseksi hyvä huomio:

Vaikuttajaraati haluaa korostaa myös sitä seikkaa,että Lohjan kaupungin yleissivistävät kustannukset 2014 olivat n. 46 miljoona euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tämän dokumentin sekä sivistystoimen tekemien laskelmien vaikutus on n. 0.5-1% luokkaa kokonaiskustannuksissa. Tämä kuvastaa hyvin myös sitä, ettei suuria kustannusvaikutuksia voida saada muuttamalla kouluverkkoa, mutta muutokset vaikuttavat merkittävästi yksittäisen oppilaan arkeen ja oppimiseen (esimerkiksi pidemmät koulupäivät pitkien kuljetusten takia). Tämä ei sinänsä ole yllätys, kun otetaan huomioon se fakta, että koulun koko ei keskimäärin korreloi merkittävästi kustannusten kanssa.

 Kiinnostavaa oli myös samalta nettisivulta katsoa taulukkoa, miten valtuusto äänesti kouluverkon suhteen, Virkbyn kohdalla päätös oli yksimielinen. https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com/kuinka-valtuusto-aanesti-2015/

Lainaanpa pöytäkirjaa Lohjan päätöksenteosta, tätä asiaa on puitu mm palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmässä 29.1.2015, kaupunginhallituksessa moneen otteeseen ja viimeisenä valtuustossa 28.10.2015: 

Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. 2013 päivitetyn tilasalkutuksen mukaan perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Tytyri, Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti. Näissä kaikissa on yli 200 oppilasta. Vastaavasti tähän ryhmään sijoittuvia kouluja, joita selvityksen eri malleissa esitetään lakkautettaviksi ovat Asemanpelto, Karstu, Neitsytlinna, Hyrsylä ja Maksjoki. Näissä kouluissa on kaikissa alle 100 oppilasta pois lukien Asemanpelto, jossa on 127 oppilasta. Tilapalvelut päivittää kevään aikana kiinteistöjen tekniset kuntoarviot (PALRYH 29.01.2015 § 29, ja viimeisenä

Kaupunginvaltuusto § 132 28.10.2015)

Tehdäänpä oma lista, vuonna 2014 päivitetyn listan mukaan (joka oli siis jo käytössä valtuuston päättäessä, mutta jota ei näemmä käytetty), sulkeissa vanhan mukainen.

Ojamo 72% (72)

Harju 43%  (48)

Tytyri 54%   (53)

Rauhala 38% (39)

Risti rak 1  48% (50)

Risti rak 2 45% (47)

Mitä listan kouluille kuuluu nyt, lokakuussa 2016, melkein vuosi tämän pöytäkirjan jälkeen? 

•  Tytyriin kuuluu hyvää! Tytyrin lapset ovat väistössä. Jaksan iloita siitä. On ihanaa, että vihdoin lapset pääsivät terveeseen tilaan opiskelemaan.
• Ojamolle tehdään hankesuunnitelma 
• Harjulla kuulemma on kaikki ok (on vai? kuntoisuuspisteiden ollessa 43%????)
• Rauhalassa on vaihdettu ikkunat
•  Ristin koulussa oireillaan ja ylläolevassa pöytäkirjassa on mainittu, että sen kunto on heikko. Kukaan vaan ei puhu siitä enää. Pikaisesti vain mainitaan. 
  
  Ja Järnefeltin koulua 83% (85) ei mainita ollenkaan, vaikka siellä oireillaan myös, voimakkaasti. Ja sinne ollaan siirtämässä lisää lapsia.

Toistan vielä: Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. Perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti.

Hoi avoimuus! Minne sä katosit? Lohjalle? Noei.

Lohjalla tehdään päätöksiä, vaikka esityslistat ovat puutteellisia. (ei ole yllätys, eikä eka kerta, sääli, mutta totta)

Viitataan kintaalla, "antaa mennä, saadaan tämäkin pois alta" mentaliteetilla mennään ja päätetään, vaikka ei ole kaikkea tietoa saatavilla.

Ei tämä jokaisessa päättävässä elimessä ole näin. Ei toki.
Tekninen lautakunta onnistui viimeksi tekemään päätöksiä mutulla ja kristallipallolla. Aika taitavia ovat. Ote esityslistan asiasta, josta puhun:

 Uuden liikuntahallin rakentamiseen saadaan Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) avustusta 630 000 € (päätös puuttuu).

http://palvelut.lohja.fi/kirjat/d5web/KOKOUS/201615987-4.PDF
Miksi se puuttuu? Onko se varmaa tietoa? Verrataan edellisiä OKM:n avustuksia vastaavissa: esimerkiksi Hartolan liikuntahalli joka sai vuonna 2013, 620 000€ suunnitelmasta jonka Rakennus summa oli hakemuksessa 2,46M€. Ja katsotaanpa mitä Hartola näillä rahoilla teki:

Liikuntahallista löytyy viivat viiteen sulkapallokenttään, neljään lentopallokenttään, neljään koripallokenttään (näistä kentistä kolmet ovat poikittain ja neljännet, viralliset turvarajat täyttävät kentät pitkittäin). Lisäksi viivat salibandy-, futsal-, käsipallo- ja tenniskenttiin. Hallissa on myös viivat boccian pelaamista varten.
Lattiana on Connorin aluejoustava saumaton urheilulattia, joka soveltuu erinomaisesti pallopeleihin, ryhmäliikuntaan ja liikuntaharjoituksiin. Liikuntahallin pelialueen mitat ovat 44m x 24m ja pinta-ala 1056m².

Siis 1056m2 ja vähän enemmän kuin mitä suunnitellaan Nummelle. (vrt 467m2 Nummen sali).

Mutta ei se mitään. Kaupungilla on ennenkin suoritettu laskutoimituksia hihasta. Eikä sekään mitään. Onhan meille ennenkin todettu valtuutetun suusta, että kyllä te ne teidän pallopelinne saatte pelattua vähemmälläkin.

Niin, mutta kyse ei ole enää vain meistä, vaan KOKO Lohjasta ja ympäryskunnista, joissa on myös pulaa tiloista, jotka olisivat valmiita tulemaan tänne maalle pelaamaan ja jopa maksamaankin siitä.

Uusissa suunnitelmissa on myös unohdettu muutama asia: koulun piha ei ole kovinkaan suuri rakennukselle ja välituntialue tule pienenemään. Keskellä aluetta on parkkialue, joka jää pois käytöstä. Onkohan sille suunnitelmia? Koululla on puhuttu ala- ja yläkoulukiinteistöjä yhdistävästä amfiteatterista, joka olisi vapaassa käytössä asukkaillakin. Mutta miten se näkyy suunnitelmissa? 

Esityslistalla on myös mainittu, että

Erikseen jaettavat asiakirjat

- suunnitelmat (arkkitehti)

- rakennusosa-arvio, yhteenveto

- kv:n päätös 13.4.2016 § 30, sis. edeltävät käsittelyt

Ne eivät kuitenkaan ole liitteinä, eikä kuntalaisen luettavissa. Tätäkö se avoimuus on? Vai päteekö tässäkin se, mitä lukio-päätöksessä, että asiakirjoja on erikseen luottamushenkilöille ja kuntalaisille näytettävät. Niin no, samaa kouluahan ne on. Ja Nummella. Ehkä meille on eri käytännöt.

Toisaalta, näytti olevan teknisen lautakunnan ko kokouksessa muitakin asiakohtia ilman liitteitä maininnalla "erikseen jaettavat asiakirjat". Miten se on mahdollista?
Ei kuntalaisille voi olla eri asiakirjat esillä kuin päätäjille.  Mitä avoimuutta tämä on?

Olisin laittanut teknisen lautakunnan jäsenille viestiä aluetoimikunnalta. Kommentteja kokouksesta. Olimme saaneet kuvia liikuntasalista kokoukseemme, kiitos siitä. Aluetoimikunnalla ja projektipäälliköllä on tosi hyvä yhteistyö ja on hienoa, että saamme heiltä suoraan vastauksia kysymyksiimme ja meiltä ollaan annettu suoraan heille kommentit ja ehdotuksia. Sitä en tiedä, onko ne menneet vielä lautakunnalle, mutta jos olemme saaneet äänemme kuuluviin suunnitelmia ja korjauksia tehdessä, niin se on hienoa ja tosi hyvä. Olisin siis laittanut viestiä, mutta niitä liitteitä ei ollut, jota olisin voinut tutkailla ja kertoa lautakunnalle aluetoimikunnan terveiset. Aika turhaa olisi ollut laittaa, jos suunnitelmiin olisi jo laitettu ehdotuksemme.

Vai onko tästä liitteiden puuttumisesta julkisessa esityslistassa tullut uusi käytäntö? Esimerkiksi juuri tässä teknisen lautakunnan kokouksessa vain yhdessä asiassa oli liite mukana, muissa vain merkinnät erikseen ajettavista asiakirjoista.

Vaikka en (melkein) yhtään kyllä valita liikuntasalipäätöksestämme, siitä aluetoimikuntaan toimitettujen kuvien perusteella tulee tosi hyvä, saimme käytävän pois ja lisää tilaa toimintahuoneelle, lisää neliöitä saliin ja rakentaminen toivottavasti pääsee pian alkuun. Päätöksestä en siis valita (vaikka sali olisi voinut ollut paljon isompikin, olisi käyttäjiä muualtakin). 

Virkby samskolanin tarve/hankesuunnitelman kohdalla on liuta erikseen jaettavia asiakirjoja, mutta ei liitteitä. Ja nuija kopahti.