keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Onko Järnefeltin koulu seuraava tikittävä pommi, jota ei huomata, tai haluta huomata ajoissa?

Ennakkoon tiedoksi, että Järnefeltin koulun sisäilmaongelmat ei ole ylläreitä (vaikka ne kyllä varmaan puetaan yllätykseksi, kuten Tytyri ja Anttilakin)

Ennenkuin aletaan taas päivittelemään uusia yllätyksiä koulujen sisäilmasta, muistutan, että 28.5.2015 ON JULKAISTU Järnefeltin koulun sisäilmaraportti, jossa lukee mm näin:

Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia.
Mineraalivillaongelma tuli esille koulun vahtimestarin huonetilan  hajuhaittakorjausten yhteydessä. Raportissa todetaan myös, että rakennekatselmuksessa toukokuussa päätettiin tutkia myös koulun muita tiloja, ja tämä olisi tehty toukokuun lopussa. Tästä minulla ei ole raporttia. Mutta keskitytään niihin tietoihin, mitä on. Tämä raportti koskee iltapäiväkerhotiloja ja salia, vahtimestarin tiloja ja kopiohuonetta, opettajien huonetta ja naisten wc:aa.
Iltapäiväkerho ja sali on erotettu toisistaan korkealla kangaspinnoitetulla taittoseinällä. Kangaspinnassa on tunkkainen haju. On tarpeen miettiä kangaspintojen hajunpoistokäsittelyä. (??!!)
Iltapäiväkerhossa on vaarallinen naulakko, joka on siirrettävä heti.

Alakattojen alapinnat ruiskumaalataan valkoisella Luja-maalilla.
 Luja-maalista valmistajan sivulta:

Ei homehdu!

Paras valinta tilaan, joka on alttiina lialle ja kovalle rasitukselle. Kestää pesua voimakkailla pesuaineilla. Sisältää parasta homeenestoainetta. Myös kosteisiin tiloihin kuten kylpyhuoneisiin ja pukutiloihin. Vähäpäästöinen ja erittäin kestävä M1-luokan tuote, jolla on myös MED-hyväksyntä.

Vaativiin kohteisiin

Lujalla on ainutlaatuinen kemikaalinkesto, sillä maalipinta ja värit kestävät vahvojakin puhdistusaineita ja kovaa käyttöä haasteellisissa ympäristöissä. Kemikaalinkeston ja hyvän puhdistettavuutensa ansiosta tuotetta voidaan menestyksellisesti käyttää mm. sairaaloissa, suurkeittiöissä ja teollisuustiloissa.  Se on myös  hyväksytty tiloihin, joissa se joutuu epäsuoraan elintarvikekosketukseen.
Raportissa kävi ilmi, että vahtimestarin huoneen alakatossa on useita iv- ja viemäriputkia ja putkikuilun kanavissa on valumajälkiä. Raportissa oli toimenpide-ehdotuksia, jotka todennäköisesti (ehkä) on toteutettu ja vahtimestarin huoneessa on parempi työskennellä.

Entä sitten koulun mineraalivillatilanne?
Teollisia mineraalikuituja (lasivilla-, vuorivilla- ja lasikuidut, teollisuudessa myös keraamiset kuidut) on käytetty yleisesti lämpö- ja äänieristemateriaalina, tuloilmakoneiston äänenvaimentimissa ja tuloilmasuodattimissa. Rikkinäisistä suodattimista sekä päällystämättömistä äänenvaimentimista ja akustiikkalevyistä voi helposti irrota teollisia mineraalikuituja sisäilmaan.
Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita.
Teollisten mineraalikuitujen esiintyminen pintapölyssä on syytä selvittää aina, jos huoneistossa epäillään sisäilmaongelmaa: sekä mineraalikuiduista että muista sisäilman epäpuhtauksista johtuvat ärsytysoireet ovat usein samanlaisia.

Koulun alakattojen yläpuolella on laajoja vapaita villapintoja, siellä on akustiikkalevyjä (yksi mineraalikuitulähde) sekä yläseinien reunoilla vapaita lasivillaeristeitä.

Mineraalikuitulähteitä siis on, ilmavuotoja on, oireilijoita on, kosteusvaurioepäilyjä on, raportteja on, kieltämistä on.
"ei täällä/siellä mitään ongelmaa ole" .

Palataanpa hetkeksi vielä vuoteen 2011.
Sisäilmatyöryhmän raportti vuodelta 2011 kertoo näin:
Koko Järnefeltin koulun korjausprosessin aikana sisäilmatyöryhmä oli toimintakykyinen. Näin vaikeitten asioiden korjaamisessa kukaan ei voi toimia yksin. Kaikkien osapuolten asiantuntemusta tarvittiin. Lopullisen korjauksen ja käytännön toiminnan hoiti Lohjan kaupungin tilapalvelut yhdessä sisäilmaryhmän jäsenten asiantuntemuksen sekä rakennusalan ammattilaisten avulla.
 (sööttiä, paitsi että ongelmia ei kuitenkaan ole saatu korjattua)


Vuoden 2015 raportissa kerrotaan, että korjaustoimenpiteinä on vahtimestarin huoneen alakaton yläpuolen tiloille märkäsumutus  Penetrox S - homeen- ja hajunpoistokäsittelyllä kahteen kertaan. Ja sumutus ulotetaan kotelorakenteisiin.

PENETROX S (ULV sumutin levitys)
Hapettamalla tapahtuvaan homeenpoistoon ja hajunpoistoon
huokoisilta pinnoilta (betoni, eristeet, puurakenteet jne).
Orgaaninen peroksidiliuos, jolla on erityisen hyvä
desinfektiovaikutus sekä tunkeutumisominaisuudet. Vaikutusaika
jopa 3 vkoa.
Hapettaa myös sieni-itiöt. Vaikuttaa vain vähän
valkaisevasti. Penetrox-S ei muodosta myrkyllisiä sivutuotteita,
eikä jätä kemikaali-jäämiä. Voidaan myös käyttää savunhajun
poistoon.
Penetrox hajunpoisto-ja desinfektiomenetelmässä käytetään vaikutukseltaan hapettavaa nestettä, joka koostuu orgaanisesta peroksidista (vaikuttava ainesosa) sekä veden ja  propeeniglykolin (kantaja-aine) sekoituksesta.Aineet levitetään bensiinikäyttöisellä patoputki-periaatteella toimivalla Patriot–
”kuivasavusumuttimella”.
Olen suhteellisen maallikko edelleen näissä asioissa, ainakin ammattinaan sisäilma-asiantuntijoihin nähden, mutta tänä päivänä asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että kemiallinen desinfioiminen ei missään tapauksessa ole ratkaisu sisäilmaongelmiin, varsinkaan mikrobiperäisiin. Tosin, onko Järnefeltin ongelmat mikrobiperäisiä? Jos ne on mineraalivillaongelmia, häviääkö se desinfioimalla? Toisaalta menetelmä on tuolloin todettu tehokkaaksi ja hyväksi.

Marraskuussa 2015 uusi ympäristöterveyspäällikkö kävi tarkistamassa koulun vanhemman yhteydenoton perusteella. Se on hienoa. Tämän käynnin perusteella ilmanvaihtoa tehostettiin ja tammikuun tarkastuskäynnillä todettiin, että ilmamäärä on saatu lisättyä.
Koulussa on monia ongelmakohtia ja ilmeisesti on tutkinnan alla, mitä ne ongelmat ovat ja mitä pitäisi tutkia. Ainakin raportista voisi niin päätellä. Uusi ympäristöterveyspäällikkö ottaa mitä ilmeisimmin ilmoituset vakavasti ja tutkii niitä. Uskon, että Järnefelt ei jää pöytälaatikoon seurattavaksi samalla tavalla, mitä Tytyri oli jäänyt, tai samalla tavalla, mitä Anttilan koulu.
Toisaalta mua huolestuttaa se, että koulussa on suoritettu vuosien ajan korjaustoimenpiteitä, siellä sun täällä, kuitenkin osa korjaustoimenpiteistä, joita vuonna 2011 on suositeltu, ei ilmeisesti ole suoritettu loppuun. Vai onko?


Kuulostaa tutulta.Niin surullisen tutulta.


Oli, miten oli.
Lapsia oireilee ja se pitää saada loppumaan.

Lohjalla on toisaalta aika toimiva malli sisäilma-asioissa. Muutamassa kokouksessa olen asianosaisilta kuullut kehuja, kuinka mallia on kehuttu muualla Suomessa. Toivottavasti sen mukaan toimitaan nyt, kokemusta on muustakin.
Malli on siis hyvä, mutta päivittää olisi kyllä tarve. Malli on vuodelta 2013 ja tietoisuus sisäilma-asioista on parantunut siitä, huomattavasti. Yhteystiedotkin olisi ihan kiva saada ajanmukaisiksi. Paitsi, jos ei nimenomaan haluta jakaa yhteystietoja, ettei näitä ilmoituksia tähän ruuhkaan enempää tulisi.

Lohja haluaa profilotua erinomaisten koulujen kaupunkina. Erinomaisia kouluja meillä on, mutta kiinteistöissä olisi todellakin toivomisen varaa. Voisiko olla mahdollista, että yksi lisäaskel siihen suuntaan, että olisi niitä erinomaisia koulukiinteistöjä, olisi se, että tekisi oman sisäilmaprosessiohjeen koulukiinteistöille? Tai yleensäkin kiinteistöille joissa on lapsia, päiväkotienkaan kunnossa ei joka paikassa ole hurraamista. Lohja voisi olla suunnannäyttäjä.

Yksi hyvä syy myös koulukiinteistöjen omaan prosessiin on se, että epäilen, ettei kouluissa eikä terveydenhuollossa tiedetä, mitä tehdä, jos sisäilmaepäily tulee vastaan. Ainakin toivon, että se on tietämättömyyttä. Toinen vaihtoehto on pahempi: ei välitetä tai ei viitsitä. Epäilen tietämättömyyttä (tai ettei viitsitä) siksi, että hyvin usein vanhempien kysyessä terveydenhoitajalta,  käskee tämä ottaa yhteyttä rehtoriin, rehtori terveydenhoitajaan, lääkärit ei ota kantaa jne. Rehtori vyöryttää vastuun kaupungin kiinteistöpuolelle, kiinteistöpuoli koulutoimelle ja koulutoimi vetoaa valtuustoon. Ja mitään ei tapahdu, koska se on aina jonkun muun asia.
Ihme juttu sinänsä, sillä tämä ei koske joka paikkaa, esimerkiksi meillä esikoulussa otettiin välittömästi yhteyttä kaupungin suuntaan ja täytettiin asiankuuluvat lomakkeet, kun oli yksi epäily. Siis YKSI. Toisissa paikoissa ei korvaa hetkauteta edes näkyviin oireisiin, vaikka moni oireilee. Tämä ei saisi olla henkilökunnan viitsimisestä kiinni tai tiedonpuutteesta. 

Nykyiset sisäilmaohjeistukset perustuvat työsuojeluun ja niin perustuu Lohjankin.
Toki henkilökunta usein on ensimmäinen, joka huomaa ongelman, kotona se on vaikempaa. Henkilökunta on myös monessa tapauksessa se hiljaisin osapuoli. Joka ei kerro.


 Ylläoleva kuva on ote Lohjan toimintakaaviosta. Ehdottomasti lempparini on kohta:
Oireilu työpaikalla jatkuu
toimenpiteistä huolimatta.
Selvittelyä jatketaan.
Tiedottaminen käyttäjille. -> sisäilmaongelma ratkaistu.
                                              Henkilöstö oireeton.
Homma hoidettu.

http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/toimintamalli.pdf








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti