Nuortenkin pitäisi pystyä luottamaan luottamushenkilöihin

Kaupunginhallitus käsittelee tänään, maanantaina 30.11.2015 Nummi-Pusulan lukion lakkauttamista. Esityslistalla lukee virheellisesti, että FCG:n konsultin tekemässä lukioverkkoselvityksessä esitetään lukiomme lakkauttamista. Näinhän ei ole, vaan se esitetään yhtenä vaihtoehtona kolmesta vaihtoehdosta. Kaksi muuta vaihtoehtoa on lukion toiminnan kehittämistä.

Lisäksi esityslistalla mainitaan, että suurin osa opettajista on samoja yläkoulun ja lukion kesken. Kyllä. Voihan sen niinkin sanoa, kaikki lukuunottamatta yhtä opettajaa, on yhteisiä yläkoulun kanssa.

Henkilöstökulujen säästöt olisivat esityksen mukaan 430 000€. 
Säästöksi siis lasketaan tämä 430 000€, jos lukio lakkautetaan. Miten tämä säästö syntyy, irtisanotaanko opettajat? Ei, vaan heidät siirretään, osa opettajista jatkaa yläkoulun opettajina. Tosin heidän viikkotunnit eivät täyty, joten irtisanoutumisia varmasti tulee, mutta irtisanoutuneiden tilalle tulee palkata uusia opettajia. Saammeko päteviä opettajia?

Jos lukio lakkautetaan, siirretään opiskelijat Lyseoon. Sinne kuulemma mahtuu, vaikkakin osa peruskursseista on niin täynnä, että osa opiskelijoista istuu lattialla. Mutta hei, ei se haittaa. Tasa-arvoistetaan opiskeluja. Kaikki vaan samaan kouluun, samaa ilmaa hengittämään. Osalle koulumatkaa tulee 30 kilometriä enemmän kuin nyt, mutta se ei liity tasa-arvoistamiseen. Sehän on vapaaehtoista, eikä kunnan ole pakko järjestää. Ihan sama, mitä noi nuoret tekee. menköön muualle. Kyllä ne takaisin tulee, ainiin, mutta kun eihän me sitä edes ajateltu. Pääasia, että nyt säästetään. Vai säästetäänkö me?

Säästölaskelmissa ei ole huomioitu kuulemma valtionosuutta, eikä sitä korjattua osuutta, sillä rahat eivät ole korvamerkittyjä. Niitä ei ole pakko käyttää opiskelijoiden hyväksi, vaikka ne opiskelijoiden määrän mukaan tuleekin. Niitä voi laskea kahteen kertaan. 
Paitsi, kun niitä ei enää sitten tule, kun iso osa opiskelijoista siirtyy muihin kaupunkeihin, niin silloin se raha jää pois kokonaan. Kassasta pois 200 000€? Tuon summan vedin hihasta, siis arvioin, mutta se on tuttua tälle kaupungille.
Ihan sama, kunhan nyt voidaan sanoa, että tullaan säästämään 430 000. 
Näitä ns säästöjä ei seurata. ei tehdä laskelmia vuoden, kahden eikä kymmenen vuoden päästä, että olisi voitu sanoa, että juu, säästettiin, tai että ei, pieleen meni.  

Esityslistalla on huomioitu hyvin se, että henkilökunnan yt:t on käytävä, sijoitukset mietittävä ja suuniteltava, listassa on mainittu se, että lukiolaiset kokivat epäoikeudenmukaisena sen, että ovat hakiessaan kuvitelleet saavansa suorittaa loppuun opintonsa Nummi-Pusulan lukiossa.

He ovat punninneet vakavasti vaihtoehtojaan ja valinneet hakea Nummi-Pusulan lukioon. Oppilaat, jotka ovat Valtakunnallisessa Yhteishaussa keväällä 2015 hakeneet Nummi-Pusulan lukioon, joutuvat eriarvoiseen asemaan muihin yhteishakuun osallistuneiden kanssa, jos heidät siirretään oppilaitokseen, jonne he eivät ole hakeneet.


Perustuslain Yhdenvertaisuus-pykälän kohta ”Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.” ei toteudu, jos oppilaat siirretään vastoin heidän valintaansa Lohjan lukioon. 

6 §

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.

Lohjalainen opetusneuvos, Lauri Leskinen ihmettelee kolumnissaan 27.11.2015 Länsi-Uusimaassa, että miksi ei olla valmiita kehittämään Nummen lukion toimintaa siltä pohjalta, jota koulun henkilöstö ja atk tarjoavat? Kehitystä tulee tukea, eikä vatuloiden vastustaa.

Juuri niin, tiukkoina talousaikoina unohdetaan kehitys ja tulevaisuus. Nuoret ovat tulevaisuus. Näinä aikoina kehitys on se, mihin meidän tulee keskittyä. Annetaan nuorille mahdollisuus, vaihtoehtoja, kaupunki ei siihen kaadu. Päinvastoin. 
Jos nuorille tässä vaiheessa, kun he tiedostavat ja hakevat keinoja vaikuttaa omaan elämäänsä, jos me osoitamme heille, että emme välitä "koska kaikkien tulee antaa oma panoksensa taloustalkoissa", nuorilta otetaan se panos väkisin, koska eivät voi vaikuttaa. Jos me tässä vaiheessa osoitamme heille, ettei heillä ole väliä, minkä singnaalin me heille annamme? Kuinka me vaikutamme heidän tulevaisuuteensa? Kuinka me vaikutamme omaan tulevaisuutemmee tällä tavalla? 
Kuinka itsekäs sitä pitää olla? Kuka nuorten puolella on, jos eivät luottamushenkilöt? 

Pelkään kouluverkkoäänestyksen tuloksen vaikuttavan tähän päätökseen kielteisesti. Ei jakseta/haluta nähdä enää niitä oikeita vaihtoehtoja lakkauttamisen sijaan. Ajatellaan, että "koska viimeksi kouluverkkoäänestyksessä meni miten meni, laitetaan tämä nyt kiinni, ei tässä ole kyse kuitenkaan isoista asioista". Paitsi että on. Maaseutukaupungin nuorten opiskelusta. Mahdollisuudesta opiskella. Maaseudun nuorten syrjaytymisen ehkäisystä. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle arviolta 1,8 miljoonaa euroa, kuten Tiede-lehden artikkelissa todetaan.

Säästöjä onkin vähän vaikeampi hahmottaa tässä mittakaavassa. Jos opiskelujen mahdollisuus tehdään nuorelle ja hänen perheelleen vaikeaksi, on syrjäytyminen todennäköisempää.

Kunnan ja kaupungin tehtävä on toimittaa palveluja. Kaikille kuntalaisille.
Toki tietenkin raha pistää raamit, mutta ei se saa ratkaista, varsinkaan niiden kohdalla, jotka eivät itse pysty vaikuttamaan.  

Tänään käyn luovuttamassa adressin lukion puolesta kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Tai siis, olen mukana, kun yksi niistä nuorista, johon tämä asia vaikuttaa, luovuttaa adressin. 

Sammakkoja ja arpia

Lapsen oikeuksien päivä on tärkeä päivä.
Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla.

Päivä saatiin nimettyä lapsen oikeuksien päiväksi suomalaisiin kalentereihin vuodesta 2002 Suomen UNICEFin aloitteesta.

Unicef- Lapsen oikeuksien päivä

Pyry olisi sinä päivänä täyttänyt kaksi vuotta.

Olimme avomieheni kanssa toivoneet ja odottaneet raskautta. Raskausaikani ei ollut helppo. Kipuja ja sairaalakäyntejä. Mieheni isä toimi vaimonsa omaishoitajana ja jotta hän pääsi välillä vapaalle huilaamaan, kävin auttamassa anoppiani. Eräs hoitojakso piti viettää sairaalassa, sillä hänen vointinsa alkoi heikkenemään hetkellisesti. Muuten raskausaikani oli varmasti kuten monella muullakin ensisynnyttäjällä. Täynnä jännitystä ja odottamista.

Synnyttämisestä oli auvoiset odotukset ja suunnittelin synnyttäväni ilman kivunlievitystä (hullu). Oli niin paljon kaikkia upeita mahdollisuuksia tarjolla kylpyammeesta lähtien.
Synnytys meni kuten meni. Kivunlievitys oli pakko ottaa 20 tunnin jälkeen, en olisi jaksanut enää. Kivun vuoksi oksentelin ja väsyin. Ilokaasulla aloitettiin ja se sai oksentamaan enemmän. Kätilöopiskelija sai osansa siitä suihkusta.

Epiduraali oli ihana helpotus ja sen jälkeen alkoi synnytys sujumaan. 23 tunnin jälkeen saimme ihana pojan. Poika oli hiljaa. Ja minä huolestuin.
Kätilöopiskelija sai pojan virkoamaan viskomalla kylmää vettä hänen päälleen.

Kotiin veimme lääkärin mukaan "täydellisen terveen pojan".

Neuvolassa ihmettelin vauvan sinisiä kynnenalusia. "ihan normaalia" totesi terveydenhoitaja (jota minun ei tarvinnut enää nähdä seuraavan lapsen neuvolakäynneillä)

Näihin sanoihin olen turvannut, kun naistenklinikalta lähdin synnytettyäni kuusi vuotta myöhemmin "täydellisen terveen tytön", kun olin pyytänyt sydänseurantaa. Alan "guru" totesi minulle vauvan kotiinmenotarkastuksessa, että tyttäreni on täydellisen terve, ei tarvita seurantaa. Totesin, että näin minulle todettiin myös kuusi vuotta sitten. Kuusi viikkoa sen lausunnon jälkeen täydellisen terve poikani menehtyi syliini. Sain lapselleni seurannan. Ja leikattava sydänvika löytyi.

Pyryn sydänvika löydettiin vasta ruumiinavauksessa.
Kardiologi kertoi meille viasta, minkälainen se oli, näytti kuvia. Paikalla oli myös lastenlääkäri, joka totesi, että "sairasta lastahan tässä surraan"

Jokin aika näiden jälkeen kävin lääkärissä, hän ihmetteli yhtäkkistä painonlaskuani. Kerroin olleeni raskaana, kerroin myös, mitä oli käynyt. Empatian maailmanmestari totesi, että "ai kauheeta, siinä
 ajassahan ehtii jo kiintyäkin siihen lapseen". Keräsin leukaani vastaanotolla. Koiranpennustako se puhui?

Minulla on iso, iso määrä valokuvia Pyryn odotus- ja vauva-ajasta. Ne odottavat vieläkin valokuvakansioon laittamista. Saimme hautastoimistolta kauniin muistolaatan, joka laitettiin väliaikaiseen ristiin. Olin ajatellut kiinnittää sen valokuvakansion päälle. En ole tehnyt sitäkään.

Aika kuluu, mutta se ei paranna haavoja. Se tekee niistä arpia. Ja niiden kanssa pitää elää, niiden kanssa oppii elämään. Ne myös kestää paremmin kuin haavat.
Päivääkään ei mene, ettetkö olisi ajatuksissani, päivääkään ei ole mennyt, ettenkö sinua kaipaisi. Suru on syvällä, kaipaus on ikuinen. Jokainen päivä olen kauempana sinusta, jokainen päivä olen lähempänä sinua. Jokainen päivä olen selviytynyt. Alussa suruni oli murskata minut. En ikinä uskonut, että aika kuluu, että jaksaisin olla. Jokainen päivä. Olen onnellinen siitä, että jälkeesi tuli neljä eläväistä, jotka ovat pitäneet minua elämänsyrjässä kiinni, joiden vuoksi muistan elää, joiden vuoksi muistan rakastaa, joiden vuoksi olen.

Koulukyydit - marraskuussakin vielä paukkuu lain sallimat rajat

Puhelin soi. Lasten taksikyyti soittaa.

"Varmaan olet jo huolissasi, kun ei lasta kuulu? Ajattelin soittaa, koska tänään joudun ajamaan pidemmän kautta ja lapsesi on viimeisenä jäämässä. Menee vähän aikaa"

En ehtinyt olemaan huolissani, kiitos soitosta. Ei haittaa, että kestää, pääasia, että on turvallinen kyyti. Kuinka moni voi sanoa, että hänelle soitettiin, koska lapsen kyyti kestää vähän kauemmin? Jokainen Taxilinen kyydittämä varmaan. Mutta kuinka moni muu? Todella hienoa palvelua, kiitos siitä!

Päinvastaisia kokemuksia on aivan liikaa.
Bussit, joilla lasten tulisi päästä koulusta kotiin, eivät kulje, jättävät osan reitistään ajamatta, eivät huomaa, että lapsia on vielä kyydissä ja menevätkin kahville kesken reitin. Lapsi istuu pelokkaana bussissa ja odottaa. Kun kuski tulee takaisin, lähteekin bussi takaisin koululle hakemaan yläkoululaisia. Pieni istuu pienenä ja odottaa. Isommat jäävät pois ja kuski ilmeisesti luulee, että bussi on tyhjä ja ajaa risteyksen ohi, jonne pitäisi kääntyä. Lapsi vihdoin uskaltaa kysyä, eikö tämä menekään ...? "ei" ja jättää lapsen pysäkille. Pysäkiltä on kotiin vielä matkaa 7,5 kilometriä. Ei kevyenliikentenväylää, lapsi jätetään yksin kävelemään. Tämä on kaupungilta heitteillejättö.

Tai matka kouluunkin saattaa olla ihan sen varassa, huvittaako kuskia ajaa sitä kautta, siis omaa vakioreittiään. Esimerkiksi aikataulun mukaan bussin pitäisi olla pysäkillä klo 8.50. Se saattaa ollakin siihen aikaan siinä, saattaapi olla, ettei ole. Se voi tulla vähintään varttia aiemminkin. Mutta voi tulla myöhemminkin. Lapsen pitäisi siis olla pysäkillä puolelta ja hyvässä lykyssä odottaa bussia yli puoli tuntia, mikä on todella ikävää tuulessa ja sateessa. Jos myöhästyt bussista, niin oma moka, hei. Aikuisia ei nyt kiinnosta.

Liian monella lapsella EDELLEEN menee joka viikko monena päivänä yli lain salliman 2,5 tunnin aika koulumatkaan. Milloin tähän tulee muutos? Missä vaiheessa pitää alkaa ottaa yhteyttä korkeamalle taholle? Onko pakko? Eikö tätä nyt jo saada kuntoon?  Nyt on kuitenkin jo marraskuu. Ensi viikon jälkeen on JOULUKUU. Kyllä sitä olisi luullut, että koulukyydit toimii jo.

ps. ja hei, se minulle tehty puhelinsoitto lapseni venyneestä koulumatkasta koski yli puolen tunnin ylitystä, normaalisti kotimatka  kestää 15-20 min. Että näin ollaan tasavertaisia kyydeissäkin. Palvelu ei ole tasalaatuista.

Onko Tytyrille vaihtoehtoja?

Kaupunginhallitus on maanantaina käsitellyt kokouksessaan Tytyrin ja Anttilan koulujen tilannetta ja nimenomaan niiden oppilaiden väistöä. Hienoa, että vihdoin lapsilla on mahdollisuus päästä terveeseen oppimisympäristöön.

Tytyrin vanhemmat ovat osoittaneet oikeutetun huolensa siitä, että lapset joutuisivat odottamaan kohtuuttoman kauan väistöä. Tarkoituksena on ollut, että Tytyrin koulu on ylipaineistettu, kunnes lapset pääsevät väistöön. Anttilan koulu pääsee väistöön jo suunnilleen helmikuussa, ja kun Anttilan korjaus on valmis, siirtyvät Tytyrin lapset väistöön puolestaan. Kaupunki on esittänyt, että helmikuussa on Anttilan väistö, korjaustoimet aloitetaan ja syksyllä olisi valmista, jolloin Tytyrin lapset pääsisivät vuorostaan väistöön.

Anteeksi nyt vaan. HALOO! Onko täällä ketään?
Talon melkeinpä perusteellinen purku ja uudelleen rakentaminen talvella ja keväällä, märkään aikaan kuudessa kuukaudessa??? Ihanko oikeasti? Ihanko annetaan rakenteiden kuivuakin välillä? Missä maailmassa täällä eletään, vai olenko minä jossain ihmemaassa, jossa kunnollinen ja laadukas rakentaminen kestää vähän kauemmin? Ei nyt ole kuitenkaan kyse talopaketista, jota rakennetaan sisätiloissa ja siirretään paikalleen.Vai onko? Eikö meille taaskaan ole kerrottu kaikkea?

 No, joka tapauksessa. Tytyrin tilanne on muuttunut. Ylipaineistus ei tuota haluttuja tuloksia ja Tytyrin lasten on päästävä aiemmin väistöön. On todella upeaa, miten tekninen toimi on hyvin seurannut ylipainetta ja pysyy tilanteen tasalla. Olin uskaltanut epäillä tätä, mutta tämä on asia, josta erittäin mielelläni olen väärässä.

Tytyrin väistöä ajatellessa varmasti on mietitty vaihtoehtoja laidasta toiseen, jopa mahdottomiakin ratkaisuja mietitty. Ojaniittuun mahtuisi, ei kaikkia, mutta iso osa. Tytyriin on myös keskitetty maahanmuuttajalapset. Heidän täsmällistä määrää en muista, mutta heidän on tärkeä pysyä oman ammattitaitoisen opettajansa/opettajiensa ja oman ryhmänsä parissa.

Toivon, että jo nyt väistöjäkin suunniteltaessa mietittäisi pitkälle tulevaisuuteen koulun sijoituspaikkaakin mietittäessä ja luonnoksia tehtäessä.

Kuten tiedämme, Tytyrin koulun maa on märkä koko ajan, sillä tontilla on veto-oja. Luonnollisesti varmasti siihen kiinnitetään erityistä huomioita salaojituksia, maan kuivaamisia yms ajatellen. Kustannukset ovat korkeat esim paaluttamisissa.

Mitä jos Tytyrin koulua ei rakennettaisi sen nykyiselle sijainnille?

• Ehkä voisi tutkia mahdollisuutta ostaa seurakunnalta Pappilanpelto?

Rakennetaan koulu sinne, aikaahan tämä vaihtoehto veisi, kaavamuutokset, kirkkohallituksen lupa myydä tontti kaupungille, valitukset. Mutta koska joudutaan joka tapauksessa rakentamaan uusi koulu, voisiko sen tehdä harkiten ja kunnolla suunnitellen? Niin, ettei 20-50 vuoden päästä olla taas tässä samassa tilanteessa. Opitaan virheistämme.

• Tai mitä jos rakennetaan uusi yläkoulu Ojamolle ja Anttilan koulusta tehdään alakoulu? Ojamolle on joskus suunniteltu rakennettavan yläkoulu. Toki julkinen liikenne menisi täysin uusiksi, mutta se on varmasti järjestettävissä, kaupunkialueella ollaan kuitenkin.

• Laurentius-yhtenäiskoulusuunnitelmia ajatellen Puu-Anttila olisi loistava sijainniltaan. Toki omistussuhde Puu-Anttilan kohdalla on harmillinen ja Puu-Anttilan purkaminen toisi valituksia, mutta näin ei tarvitsisi rakentaa enää Tytyrin nykyiselle sijainnille. Yksi asia, mitä pelkään on se, että tähän Laurentius-yhtenäiskouluideaan on jo niin rakastuttu joka tasolla, että ei enää haluta edes ajatella muita vaihtoehtoja, tai ettei haluta nähdä niitä ongelmia, mitä siitä syntyy, kuten esimerkiksi homehtuva talo. Mutta se ongelmahan on vasta muutaman kymmenen vuoden päästä. Kyllähän nyt voi parikymmentä miljoonaa (vähintääkin) siihen laittaa. Se on sitten sen ajan murhe. 

Suunnitellaan arkkitehtuurisesti kaunis talo, jota sitten ihan Japanista asti käydään katsomassa ja ottamassa valokuvia. Kyllä sitten visitlohja pääsee uudelleentwiittaamaan ihastuneita twiittejä, kuinka Lohjalla tehdään kaunista (mutta epäkäytännöllistä ja sairastuvaa).

Kaikki tarjoamani vaihtoehdot vievät aikaa. Mutta nyt kun on pakko tehdä, tehdään kunnolla, ettei olla taas muutaman vuoden tai muutaman kymmenen vuoden kuluttua samassa tilanteessa.

Yläkouluja on pakko olla tuo määrä (vai onko?), mikä meillä on.

- Harjua ei voi laajentaa, se pitää korjata

- Mäntynummi alkaa olemaan täynnä

- Nummi-Pusulan yläkoulu pitää korjata

- Järnefeltin yläkoulu pitää korjata. Toisaalta tämän koulun korjaustarpeet ei ilmeisesti, ainakaan kaupungin mukaan ole välttämättä suuret, mutta sinne on tulossa ne 5-6. luokkalaiset Rauhalasta, jotka tulevat tarvitsemaan ne 4-6 kotiluokkaa. Tilaakin voisi käyttää käyttää paremmin yläkoululaisille ja silloin saataisiin esim. isommat ryhmän valinnaisaineille ( ja samalla sitä tuntikehystä säästettyä)

- Anttila pitää korjata

Rahaa siis näihin kouluihin tulee uppoamaan, tehdään mitä tahansa.

Kaikki näistä kouluista jokainen on välttämätön

Hienoa on, että Tytyri ja Anttila saavat vihdoin tarvitsemansa huomion. Tehdään se nyt hyvin ja lasten eduksi. Hyvän ei aina tarvitse olla arkkitehtuurisesti kaunista, sen pitää olla kestävää ja tervettä.

Yhdessä olemme hyviä, me olemme

Ei ole helppoa olla kiitoksen saajana tai kehujen kuulijana. Kai se on suomalaisen perusominaisuus.
Kiitollisena aluetoimikunnalle ja kouluverkon vaikuttajaraadille, vastaanotin heidän minulle ehdottaman tunnustuksen. Vaikka ei se helppoa ollut ja olin vähän vaivaantunut. Meillä on upea aluetoimikunta, jonka aktiivit ovat täysillä mukana kehittämässä aluettamme, upea kouluverkon vaikuttajaraati, jonka jokainen jäsen on aktiivisesti toiminut kaikkien koulujen hyväksi. Vaikuttajaraadin pienempi ryhmä, kirjallisen työn kokoonlaittaja, täynnä upeita asiantuntijoita, monen alan ammattilaisia. Olin hyvin mykistynyt siitä, että tällainen joukko on minua ajatellut. Että he näin kauniisti minusta puhuivat. Tämä taitava, upea joukko, josta jokainen on ansainnut itsekin tällaisen tunnustuksen.

•  Olli, joka kouluverkon vaikuttajaraadin edustajana tutustui kaikkiin 230 koulureittiin, joka tutustui kiinteistöihin ja niiden kuluihin
•  Manu, jonka visioista ja kyseenalaistuksista moni upea idea syntyi, synteesien isä, 
• Katriina, joka teki LOKOVAn arvokasta lapsivaikutusten arviointia ja perhekyselyä, 
• Heidi, joka oli joka paikassa mukana vapaaehtoisena. Heidin käsi nousi aina ensimmäisenä vapaaehtoisia pyydettäessä (saattoi joskus jälkikäteen jopa katua montaa asiaa)
• Sanna, jonka tarkka silmä ei päästänyt virheitä läpi, 
• Mirle, jonka kokemus neurologiasta ja psykologiasta oli korvaamatonta ja jonka silmiltä ei taulukkovirheet eikä eri selvityksien ristiriitaisuudet jääneet huomaamatta
• Mikko, joka kyseenalaisti, ja kyseenalaisti vielä lisää
• Tero. Taulukkoguru. Korrelaatioguru. "siinä ei ole virheitä-guru" kuningas
• Taru. Viimeistelytyön selkäranka, tukeni koneen kaatuessa
• Paula. takapiru, tsemppari, olkapää, jota vasten itkeä
• Jan. Ruotsinkielisen koulun asiantuntija, pisti ison panoksen ruotsinkielisen koulutuksen puolesta ja koordinoi sillä alueella
• Jaana, korvaamaton tsemppari, vahva, upea nainen
• Tarja, voimanainen, kyseenalaistaja
• Liisu, hyviä huomioita vieressä vinkannut ja äänestysexcelien kuningatar
• Nina, tuki taustalla kokoajan, mikrobien kuningatar
• Kirsi, asiantuntija, joka repeää joka paikkaan
• Heidi, lasten liikuttaja ja saliexceleiden vääntäjä ja värittäjä
• Heli ja Jakke, väsymättömät alueen kehittäjät
• Reino ja Matti, kalliot mukanani
• Carina, jota ilman moni sana olisi jäänyt sanomatta 
• Katja, joka pohojalaasittain pisti tuulemaan
• Sonja, joka vaikutti asioihin enemmän kuin uskoikaan ja jonka näin omaavan voimavaroja, joita ei itse tiennyt olevankaan 
• Minna, jonka sanoilla oli kauaskantoinen merkitys. Hänen ja hänen perheensä kulki mukanani ajatuksissani
• Kimmo, vankkumaton tuki, joka sparras ja tsemppas, joka kaivoi tietoja ja joskus jopa pyytämättä kertoi mielipiteensä

Ja moni, moni muu. Kaikkia en millään voi nimetä. Haluaisin kyllä. Ja jokaisen perhe, oma perheeni ja puolisoni. Ilman heidän tukeaan ja jaksamistaan ei mikään tästä olisi ollut mahdollista. Oma mieheni välillä väsyi, mutta jaksoi taas, sillä tiesi tämän kaiken olevan minulle niin tärkeää. Riitelimme ja taas sovimme. Päällimäisenä hänen sanansa, "tää on sulle tärkeetä, sä tiedät tekeväs oikein".

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/335380-aiti-joka-kantaa-huolta-kouluista

Tämä on ollut kiireinen vuosi, hyvin raskas, mutta samalla olen saanut hyvin paljon. Olen oppinut paljon uusia asioita, tutustunut uusiin käytäntöihin, uusiin ihmisiin, joilta olen oppinut paljon. Samalla olen oppinut itsestäni hyvin paljon.

Viime kouluverkon vaikuttajaraadin kokouksessa sanoin kaupunginjohtajalle ja vs opetuspäällikölle heidän olevan meillä töissä. Sanoin myös, että ME olemme Lohja. ME olemme tämä kaupunki. Tehdään yhdessä meille ja meidän lapsillemme parempi tulevaisuus. (väsymys siis alkaa painaa, ja se alkaa myös näkymään :) )

Lohja Oilaantiellä, varsinkin tekninen toimi, mutta ei tiellä.

Etenee, hitaasti, mutta etenee kuitenkin. 
Oilaantien kevyenliikenteen väylä nimittäin.
Ja oikeastaan, ei se nyt ihana kamalan hidasta ole, jos jo vuonna 2016 aloitetaan sillan rakentaminen. Jei!

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 20.10.2015 asettaa 20.10.2015 päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista (MRA 30§) varten ja pyytää valmisteluaineistosta lausunnot.
Kirjeitä on siis lähetetty. Valituksia varmaan tulee, ja hanke jää taas muhimaan.

Tämä tuntuu olevan ikuisuushanke. Oilaantien (ent Nummentie) kevyenliikenteen väylän ensimmäiset mittareiät tehtiin vuonna 1969. Mutta nyt kuitenkin ollaan jo tässä.

Suunnitelmia on tehty monia, lukuisia ja asemakaavakin oli jo valmiina Nummi-Pusulan kunnan aikaan, mutta se piti jostain syystä tehdä uudestaan. Sitä en tiedä miksi, mutta tuskin mun täytyy tietääkään miksi.

Lohja, ja nimenomaan tekninen toimi, on tehnyt todella paljon tämän asian suhteen, joten todella iso kiitos on paikallaan. On kuunneltu asianosaisia, pyritty suunnittelemaan niin, että kunnioitetaan rakennettua kulttuurimaisemaa, arvokasta peltomaisemaa, asukkaita... tammen suojeluakin tutkittiin, mutta se ikävä kyllä jää nyt turvallisen kulun alle.


Valmisteluvaihe

Kaavakartta luonnos

Turvallista kulkua on odotettu kauan, tonteista on pakkolunastettu osia aiemmin jo. On tehty väliaikaista polkua lapsille ja nuorille kulkuun urheilukentälle, jotta ei tarvitsisi kulkea vaarallista mutkaa. Polku on osoittautunut vähemmän turvalliseksi. Siinä on isompia onnettomuuksia ollut kaksi, joissa lapsi on loukkaantunut. Onneksi ei hengenvaarallisesti, mutta sairaalareissuilta ei ole vältytty.
Toivottavasti isompaa ei enää tapahdu ennen kuin saadaan se tie valmiiksi.

Kuulemisia tulee vielä. 21.12.2015 mennessä tulee laittaa asemakaavamuutoksesta mielipiteensä/kannanottonsa ymparistotoimi@lohja.fi
ja keväällä tulee taas kuuleminen.

Yleisötilaisuus Nummen yläkoululla 12.11.2015 Kuvassa vasemmalla katupäällikkö Seppo Lötjönen, yleiskaavasuunnittelija  Teija Liuska-Eloranta ja etualalla Nuutti Ruotsalainen Ykkössanomien toimittajana.

Meilläpäin ollaan jo pian avaamassa skumppaa tämän kunniaksi ja Seppo ehdottomasti kutsuttujen mukana.

Vihdoin se sanottiin ääneen. Sisäilmaongelma - terveyshaitta - Tytyri - kaikki samassa lauseessa

Meillä on huonoja uutisia.
Näillä sanoilla alkoi Tytyrin ja Anttilan koulujen sisäilmainfo.
Joo, olihan ne huonoja uutisia. Mutta vihdoin ne on sanottu ääneen. Asiat, jotka oikeasti on tiedetty kauan.

Anttilan koulun

• ulkoseinät on uusittava 
• lämmöneristeet vaihdettava
• ikkunat uusittava
• ikkunoiden vesipellit suorat

koulu kuitenkin on korjattavissa. Lapset pääsevät väistöön vasta helmikuussa. Yläkoulun oppilailla on kuitenkin se etu alakoululaisiin nähden, että he liikkuvat enemmän, ei ole kotiluokkia. Vähemmän oireilijoita kuin Tytyrissä. Mutta oireilijoita on. Ja vaikka ei oireile, ei se tarkoita sitä, etteikö altistu. Väistön järjestäminen ei ole ihan helppo juttu, varsinkaan melkein 700 lapsen, joten koulut joudutaan laittamaan väistöön eri aikaan.  Siksi Tytyrissä kokeillaan ylipaineistusta.

Toistan vielä sen, mitä kirjoitin edelliseen Anttilasta:

Anttilan tilannetta on seurattu vuodesta 2013, vaikka vuodesta 2002 on löydetty ensimmäiset merkit riittämättömästä ilmanvaihdosta. Vuonna 2013 on todettu, että ilmanvaihto on riittämätön, opettajat oireilevat, jopa iho-oirein. Talvella vuonna 2015 oppilaita on vaihtanut koulua oireilun vuoksi, luokkatioja poistettu käytöstä 5 opettajaa kuudesta oireilee.
Sateella seinä kastuu ja kostuttaa villan. (hei haloo)
Kesällä 2015 on tehty toimenpiteitä, pyritty parantamaan vedeneristystä. Eikä se riitä.

Hyvä, että NYT on aloitettu toimet. Onneksi Anttilan ilmanvaihto toimii kuulemma suht hyvin, eikä enää ole sitä villaongelmaa. Lisää ilmanvaihtolaitteita tuodaan koululle, jotta lapset voivat olla siellä, kunnes pääsevät väistöön.

Tytyri, voi Tytyri
vaikka Anttilassa on pahemmat mikrobivauriot kuin Tytyrissä, on Tytyrin tilanne vakavampi.

• seinien eristeet ovat mikrobivaurioituneet
• ulkoseinät vaurioituneet
• osittain maanalla
• seinät purettava
• kanaalit lattioiden alla
• vesikate huonossa kunnossa
• katon tuuletus tukittu, josta vaurioita...

lista vain jatkui ja jatkui. Lakkasin kirjoittamasta. Korjauskustannukset tulevat olemaan kovemmat kuin uuden rakentaminen. Kaupungin ympäristöterveyspäällikkö totesi terveyshaitan olevan ilmeinen. Tytyrissä tullaan parantamaan sisäilmastoa, kokeillaan ylipaineistusta syyskuun alkuun asti, jolloin Anttilan pitäisi olla valmis ja Tytyrin lapset voivat siirtyä puolestaan väistöön. Jos ylipaineistus ei toimi, otetaan suunnitelma b käyttöön. Lapset hajasijoitetaan.

Ylipaineistus on siinä ongelmallinen, että siitä ei kukaan oikein tiedä, toimiiko se. Siinä pitää huomioida se miljoona seikkaa, minkäkokoiset laitteet tarvitaan, sääolosuhteet (tuuli lähinnä), jo olemassa olevat ilmanvaihtolaitteet, riittääkö, toimivatko kunnolla (todnäk ei riitä). Ylipaineistuksessa laitetaan laitteet puhaltamaan sen ilman seiniin. Seiniin, jossa se mikrobiongelma on. Puhalletaan sitä siis poispäin hengitysilmasta. Okei, tän kohdan ymmärrän.
Mutta. Tytyrissä on 297 lasta ja kymmeniä aikuisia töissä. Ovia availlaan ja aivan varmasti joskus joku avaa vahingossa ikkunan. Virheitä sattuu ja tuossa määrässä ihmisiä, virheiden mahdollisuus kasvaa. Ylipaineistus katoaa hetkeksi. Ja jossain vaiheessa se ilmavirta (saattaa) puhaltaa seinästä pois päin.
Yleensä ylipaineistuksessa ilmavirta menee ulos, eikö niin. Pihalle, jossa lapset leikkivät. Ei ne mikrobit siitä katoa *puf* kuin ilmaan. Eiku, katoavatpas.

Ylipaineistusta tulee seurata tarkkaan ja siihen on hyvät mittarit ja anturit, jotka automaattisesti tekevät ilmoituksen, jos jotain vikaa tulee.
Tässä vaiheessa kysyin, että kuka tätä valvoo? Kaupunkimme tekninen toimiko? Voisiko sen tehdä joku muu, ehkä ulkopuolinen? Teknisessä toimessa oltiin loukkaantuneen näköisiä moisesta epäluottamuslauseesta. Anteeksi nyt vain, ei ollut tarkoitus loukata kenenkään tunteita, mutta koulut ovat olleet seurannassa, toimenpiteitä on mietitty, hirsitalojen kissaluukkuja pidetty kiinni kesät-talvet (niitä ei siis pidetä kiinni kuin talvella), kiinteistön käyttöiän sanotaan olevan loppumassa, kun talo on 50v? Miten ennen osattiin rakentaa taloja? Miten niitä on osattu ylläpitää? Seuraamalla?

Jos siis ylipaineistus ei toimi, lapset tullaan hajasijoittamaan. Ensin seurataan tilannetta, vähenevätkö oireet.  Seurataan tilannetta tammi-helmikuuhun. Ja jos oireet eivät vähene, tehdään päätös väistöstä.
Oireita tulisi siis seurata myös kotona. Kun pyysin, että vanhemmille annettaisi ohjeistus, mitä oireita seurata, vastattiin aika ylimalkaan, että viime vuonnahan tehtiin oirekysely, jossa nämä oireet oli listattu.
Entä nämä lapset, jotka ovat vasta syksyllä aloittaneet? Mistä he saavat tiedon?

Vaikka tästä:
http://www.sisailmayhdistys.fi/terveelliset-tilat-tietojarjestelma/terveysvaikutukset/sisailmaoireet/

Mustasin yllä seurataan tilannetta ihan siis vääntääkseni rautalangasta. Tytyrin tilannetta on seurattu vuosia. Mä todella toivon, että ylipaineistus toimii, mä todella toivon, että tämä ratkaisu toimii ja että lapset voivat jatkaa kouluaan, tällä kertaa terveemmässä koulussa. Mä toivon, että nämä suunnitelmat toimivat. Lasten ja perheiden vuoksi.



Mä olen kaiken kaikkiaan hämmentynyt. Ja vihainen, surullinenkin samaan aikaan. Nämä ongelmat eivät ole tulleet puskan takaa, ne on tiedetty vuosia.
Lapset oireilee ja vaikka eivät oireilisi, he altistuvat. Tällä hetkellä varmasti tehdään kaikki mahdollinen, jotta lain määräämä turvallinen ja terveellinen ympäristö toteutuisi, mutta silti nämä lapset ovat koulussa siellä. Joka päivä.
 

Kaupunginjohtaja on ottanut hyvän otteen tässä asiassa, siitä hänelle kiitos.
Mutta miten menneestä? Miten tähän tilanteeseen on tultu? Miksi tähän on tultu?
Totta on se, että mennyt on takana ja sille emme mitään enää voi, mutta vastuu on silti.
Totta on myös se, että tulee mennä eteenpäin, että tulevaan tulee katsoa, sille me voimme tehdä jotain. Voimme tehdä parhaamme, ja sille meidän tulee tehdä. Mutta opimmeko me virheistä? Oikeasti? Opimmeko niistä vai sanommeko vain niin? Mitä sanovat ne Tytyrin arvioimani 3 000 oppilasta? Lohduttaako heitä se, että opitaan virheistä?

Hienoa tässä kaikessa on se, että tämä tilaisuus järjestettiin ja se, että paikalle oli tullut luottamushenkilöitäkin. Jotenkin kuitenkin jäi takki tyhjäksi.

Mutta vihdoin on sanottu ääneen se, mitä on jo kauan kuiskittu. Sisäilmaongelma on todellinen ja sille pitää tehdä heti jotain.

Tytyrin koulu, edelleen jokainen päivä on liikaa

Tiistaina, 3.11 on hyvin kauan odotettu tilaisuus Lohjan lyseolla. Tilaisuudessa kerrotaan Tytyrin ja Anttilan koulujen tilanteesta.

Kaupungilta hieno homma, että vihdoin asiat ovat edenneet. Hyvä, että sivistystoimi otti vetovastuun ja härkää sarvista. (vihdoin)

Se siinä on ikävää, että Tytyrin koulun sisäilma-asiat ovat olleet sisäilmaryhmän seurannassa keväästä 2011 alkaen. Koulun tilanteesta on kuitenkin raportoitu epäilyjä ennen vuotta 1996, jolloin onkin tehty kartoitus rakennuksen kosteusrasituksesta ja mikrobitutkimuksia. Tutkimusraportissa on  toimenpidesuosituksia, mutta tietoa niiden tai muiden korjausten tekemisestä ei löytynyt. Muistitiedon mukaan remontointia kuitenkin tehtiin laajasti. Seurantakosteusmittauksia tehty vuonna 2001, eikä kosteutta silloin havaittu.

Vuonna 2011 on aloitettu Tytyrin tilanteen tutkiminen haistelemalla ilmaa. Tutkimuksia suositellaan kolmen kuukauden päästä aloittamisesta. Ilmanpuhdistin tuodaan ja sen paikkaa vaihdellaan, milloin missäkin todetaan huonoa sisäilmaa.

Vuoden päästä aloittamisesta käydään taas haistelemassa ja tutkimassa, mistä voisi johtua huonovointisuus tiloissa. Voisiko se olla peräisin linoleummatosta? Ja koska rehtorin huoneen sisäilma on niin huono, tehdään siitä varasto.

Vuoden aikana seurataan, mutta jos ei ehditä käsittelemään kokouksessa, oletetaan, että tilanne on ennallaan.

Joulukuussa 2012 päätetään, että työsuojeluvaltuutettu käy koululla, koska koululla oireillaan edelleen. Työsuojeluvaltuutettu käy tammikuussa 2013.
Koska joissakin tiloissa kattoikkunat vuotavat, päätetään niitä tiivistää ja kehoitetaan siivoamaan paremmin, ylätasosiivouksiin tulee kiinnittää huomiota. Tytyrin koululle on tehty sisäilmatutkimuksen tutkimussuunnitelma 25.1.2012, millaisia tutkimuksia ja mitkä tilat olisi tarkoituksenmukaista tutkia tarkemmin.

Keväällä 2013 tehdään värikaasututkimus, jolla tutkitaan, miten ilma kiertää ja tarkistetaan huopakaton kunto.

Koulun tilannetta ollaan tarkastettu, tutkittu, mietitty, tutkittu taas, rehtori on ollut usein yhteydessä ja kertonut henkilökunnan oireilusta. On tehty Örebro-oirekysely, ilmanvaihtoa "päivitetty", laitettu laitteita päälle, siirrelty oireiden mukaan ja moitittu siivousta. Sisäilmatutkimukset teetetään ja tutkimustulokset saatu 19.3.2014.

Toukokuussa piti pyytää vielä konsultilta tarkennusta raporttiin, mutta kuukauden päästä huomataan, ettei pyydetykään. Liikuntasali piti remontoida, mutta ei remontoitukaan. Liikuntasalista on laadittu kuntoarvioraportti 31.3.2014 tarveselvitystä ja siitä selviää selkeästi saliosan rakenteelliset puutteet.

Vedotaan siihen, että koulu on yli 50 vuotta vanha (oho), tehtyihin remontit, mm. peruskorjaus vuonna 2000, ja siihen että on vaikea paikallistaa, mistä ongelmat johtuvat, missä tiloissa oireillaan, mistä vika johtuu.

Opettajat oireilevat voimakkaasti, iso osa lapsia oireilee voimakkaasti, vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat. Osa luokista on väistötiloissa. Ja oppilasmäärä kasvaa.

Koulun ilmanvaihdon kerrotaan olleen päällä 24h tammikuusta 2015. Luokkia on korjailtu, ikkunoita tiivistetty, sisäilmaoirekyselyn tuloksia käyty läpi.

Vuoden 2015 alussa on todettu, että sisäilman laatua ja oireilua voidaan pitää tavanomaisesta poikkeavana.

Hetkinen,  verrataanpa hieman kahden eri koulun sisäilmaraportin tuloksia, analyysejä ja aikatauluja:


Koulu 1:

Materiaalinäytteet alkuvuodesta 2015
Näyte 1.
Näytteessä oli niukka mikrobikasvusto. Tulos on tavanomainen.

Näyte 2.
Näytteessä oli runsas mikrobikasvusto. Tulos on poikkeava runsaan mikrobikasvuston ja Aspergillus penicillioidesin runsaan kasvuston vuoksi.  
 
Näyte 3.
Näytteessä oli kohtalainen mikrobikasvusto. Tulos on hieman tavanomaisesta poikkeava.
 
Näyte 4. 
 Näytteessä oli niukka mikrobikasvusto. Tulos on tavanomainen. 

Näyte 5. 
 Näytteessä oli runsas mikrobikasvusto. Tulos on poikkeava runsaan mikrobikasvuston ja Aspergillus penicillioidesin runsaan kasvuston vuoksi
 
Näyte 6. 
 Näytteessä oli niukka mikrobikasvusto. Tulos on tavanomainen. 

Eli yksitoista (11) näytettä, joissa kolmessa (3) tavanomaisesta poikkeava löydös, joista kaksi alapohjassa EI LUOKKATILOISSA (eikä sisäilmaan vaikuttava tekijä, jos ilma kulkee oikein)


Koulu 2:

Näyte 2:
Näytteessä oli erittäin runsas mikrobikasvusto kaikilla neljällä kasvualustalla.
Tulos on poikkeava erittäin runsaan mikrobikasvuston ja Penicilliumin ylikasvun vuoksi.

Näyte 3:
Näytteessä oli runsas homekasvusto kahdella kasvualustalle kolmesta. Näytteessä oli erittäin runsas
bakteerikasvusto. Näytteessä esiintyi neljää tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvää mikrobilajia yksittäisinä kasvupesäkkeinä. Tulos on poikkeava runsaan homesienikasvuston ja erittäin runsaan bakteerikasvuston sekä usean poikkeavan sienilajin vuoksi. Erittäin runsas bakteeripitoisuus viittaa yleisesti ensisijaisesti siivouksen puutteisiin. Harvoin siivottaville ylätasopinnoille kerääntyy mikrobeja.

Koulussa 2 otettiin näytteitä huomattavasti vähemmän kuin koulussa 1.

Arvatkaas, kumpi koulu on lakkautettu SISÄILMAONGELMAN vuoksi?

Pääsääntöisesti näissä raporteissa puututtiin myös kiinteistöjen siivoukseen ja sen puutteisiin. Mikrobit jäävät pinnoille, joita siivotaan harvoin.

Eihän tämä kenenkään oloa paranna, eikä oloja.  Eikä ainakaan näillä aikatauluilla.
On myös todettu, että Tytyrin koulu on niin iso, että ongelmiin pitää pureutua kunnolla, eikä saa tehdä hätiköiden, ongelmien juuri tulee tutkia ja löytää lähde. No ei ole hätiköity.
Vuodesta 1996 on koulun ovista kulkenut varovaisen arviointini mukaan noin 3 000 lasta näiden tänä päivänä olevien 297 lapsen lisäksi. Ja suuntana yleensä on ollut Anttilan koulu.

Entä Anttila?

Anttilan tilannetta on seurattu vuodesta 2013, vaikka vuodesta 2002 on löydetty ensimmäiset merkit riittämättömästä ilmanvaihdosta. Vuonna 2013 on todettu, että ilmanvaihto on riittämätön, opettajat oireilevat, jopa iho-oirein. Talvella vuonna 2015 oppilaita on vaihtanut koulua oireilun vuoksi, luokkatioja poistettu käytöstä 5 opettajaa kuudesta oireilee.

Sateella seinä kastuu ja kostuttaa villan. (hei haloo)
Kesällä 2015 on tehty toimenpiteitä, pyritty parantamaan vedeneristystä. Eikä se riitä.

Mä tiedän, mitä pitäisi odottaa huomiselta. Olisin odottanut sitä jo viimeistään viime helmikuussa.