Onko tosiaan näin? Asiantuntija on kutsuttu lautakunnan kokoukseen, mutta hän ei saanut sanoa sanaakaan? Asiakohdan lopuksi vain todettu asiantuntijalle, että "et sitten sanonut mitään". Näin meidän lukiomme lopetetaan.
Surullista, että opettajien ja rehtorin upeat suunnitelmat lukioverkostosta jäivät kuulematta lautakunnalta ja sivistystoimelta. Surullista nuortemme vuoksi ja surullista Lohjan vuoksi. Surullista niiden tulevien opiskelijoiden vuoksi, jotka olisivat halunnet tulla. Joille olisi voinut olla mahdollista mahdollistaa toisen asteen opinnot. Viranhaltijoiden tahto ja poliittinen tahto tuntuu vain puuttuvan.
Vaikka en juurikaan pidä toisten virheiden osoittelusta, paitsi sisäilmaston suhten, on minun tässäkin pakko tehdä poikkeus.
Valitettavasti kaupungin/FCG::n laskelmissa on ollut eroavaisuuksia.
- Lukiotutkimuksessa vuoden 2014 nettomenoiksi ilmoitettiin 11 357e/opp
- Sivistystoimen mukaan NUPU:n kustannukset ovat 10 910 e/opp.
Valtionosuus on 6123,73 e/opp.
- Vuoden 2015 talousarvion mukaan ja 55
oppilaan mukaan Nummi-Pusulan bruttomenot ovat 9500e/oppilas.
Kohtuullisia poikkeamia päätöksenteon pohjaksi.
- Lohjan kaupungin vuoden 2014 tilipäätöksessä Nummi-Pusulan lukion
menot ovat 649 685eur ja
- vuoden 2015 talousarviossa 523 540eur.
Aikamoinen ero ko peräkkäisillä vuosilla (126 145euroa) kun muutoksia ei
ole lukiossa tapahtunut. Mistä mahtaa johtua?
Koulun
henkilökunta on itse ehdottanut kulujen suuruuden tutkimista, kaikki ei
voi johtua pienemmistä ryhmäkoista. Vaikka sekin on luonnollista, että
pienempi ryhmäkoko tarkoittaa suurempia kuluja per oppilas. Mutta huomioitavaksi tämäkin: Kaupungin tekemässä esi- ja kouluverkkoselvityksessä (päivätty 21.5.2015)
Nummen yläkoulun kustannukset per oppilas olivat
- 10 665,59 pääomakustannusten kanssa
- ilman pääomakustannuksia 10 134,12
Joten
NEKIN olivat keskimääräistä korkeammat. Koulun henkilökunta on
sitoutunut siihen, että tutkitaan kulut, mistä korkeammat johtuvat ja
tehdään toimenpiteitä sen perusteella. Katsotaan, missä voidaan säästää
ja tehdä paremmin.
Nummi-Pusulan lukion sulkemisella on
ilmoitettu saatavan 430 000e
henkilöstösäästöt.
Vuoden 2015 talousarviossa palkat ja palkkiot kuitenkin ovat
337 000e.
Ovatko talousarviossa menot kohdistettu aiheuttamisperiaatteen
mukaisesti yläaste/lukio? Myös henkilöstösäästöjen toteutus arveluttaa
kun seitsemästä opettajasta kuusi opettaa Nummi-Pusulan koulun
yläasteella. Kuinka tullaan turvaamaan yläkoululaisten opetus, jos lukio
lakkautetaan? Tulevatko aineopettajat opettamaan alakoululla? Entä
alakoulun luokanopettajat? Millä tavalla palkkakustannuksissa
säästetään? Siirroillako? Ei kai ne palkat mihinkään katoa.
Ylläoleviin kysymyksiin sivistystoimella on varmasti vastaus.
Lukioverkko
ja yläkoulujen tilanne tulisi tarkastella yhtenäisyytenä, sillä
lukioiden tilanne vaikuttaa hyvin moneen yläkoululaiseen. Ja varsinkin
kun kiinteistöjen kunto on erittäin huono, pitäisi tilanne tutkia
kunnolla, kokonaisuutena. Jos Harjun koulu tulee olemaan keskustan ainoa
yläkoulu, tulee se vaikuttamaan Nummen yläkoulun tilanteeseen.
Kaupungin tekemän tilaselvityksen mukaan Nummelle mahtuu vielä yli
kaksisataa oppilasta. Siis nykyisten oppilaiden ja opiskelijoiden lisäksi.
Jos sammattilaiset siirretään Nummelle Harjun muutoksen myötä, tuo se
lisää mahdollisia lukio-opiskelijoita myös Nummen suuntaan. Tähän asti
sammattilaiset eivät ole hakeutuneet Nummelle, koska liikkennöintiä ei
ole ja keskustan suuntaan on hakeuduttu, jotta liikennöinti Sammatista
keskustaan ei vaarantuisi.
Jos liikennöinti olisi Lohjalta
Nummelle paremmassa jamassa, olisi voitu muualtakin Lohjalta hakeutua lukioon Nummelle, nyt kun liikennöinti on olematonta, ohjaa se myös opiskelupaikkojen hakua.
Tarjotaan kaikille
lohjalaisille parempia toisen asteen opiskelumahdollisuuksia
tarjoamalla yhteistä Lyseon ja Nummen kurssitarjotinta. Meille
Nummella ja Pusulassa on aivan sama, onko lukio hallinnollisesti Nummen lukio, ylälohjan
lukio, Oilaannummen lukio, Lohjan Lyseon alainen, aivan sama, kunhan meillä on se. Se on
yksi vetovoimatekijä täälläkin.
Nuorten mahdollisuus. Tämän ikäiset
nuoret päättävät juuri kotiseuturakkaudestaan, tulevaisuudestaan. Jos heidät ajetaan muualle, tulevatko he takaisin perustamaan perhettä? Tuovatko he takaisin veroeuronsa?
Kun
me muutimme Nummelle, yksi erittäin iso asia oli se, että täällä oli hyvä
alakoulu ja vieressä yläkoulu ja lukio. Meillekin on tärkeää voida tarjota
lapsillemme hyvä koulutus. Eikä meidän perheemme ole ainoa. Vaikka omani
eivät ikinä haluaisikaan lukioon, on mielestäni tärkeää se, että voimme
tarjota mahdollisuuden siihen. On se aikamoista eriarvoistamista, jos täältä viedään kymmenien kilometrien säteeltä ainoa toisen asteen koulutusmahdollisuus.
Teknisen toimen
logistiikkakeskus on maininnut, että lukion mahdollinen lakkautus ei
vaikuta julkiseen liikenteeseen, eikä heillä ole näin ollen tarvetta
esimerkiksi lisätä kapasiteettia. Ei varmaan, mutta lukiolaisia
huomioivat kuljetusyhteydet maksavat myös. Ei
riitä, että Pusulan tai Nummen/Saukkolan taajamista pääsee Lohjalle. On
myös päästävä ko taajamiin.
Toivottavasti valtuutetuilla on ajantasainen ja oikea tieto päätöksen perusteena olevista asioista.
Vaikka nämä eivät välttämättä uskon asioita olekaan, silti uskon, että Nummi-Pusulan liittämisellä Lohjan Yhteislyseon lukioon
saataisiin tarvittavia säästöjä.
Rankan kouluverkko- ja terveysasemapalveluverkkokäsit
telyn
jälkeen on valtuutettujen varmasti haastavaa käsitellä vielä tätä
lukioasiaa, mutta toivon kuitenkin, että jaksetaan vielä ajatella
lukiota nuorten mahdollisuutena opiskella, heidän mahdollisuuttaan olla saman arvoisia. Ei pelkästään keinona
"säästää".
Miksi tasa-arvoistaminen tarkoittaa sitä, että laitetaan kaikki
samaan, vaikka eivät mahtuisikaan (laitetaan ne mahtumaan), mutta ei
sitä, että tarkistetaan kapasiteetit ja käytetään olemassa olevia tiloja
hyödyksi?
Miksi tasa-arvoistaminen tarkoittaa sitä, että pistetään osa kulkemaan hyvin pitkiä matkoja istuakseen lattialla luennon ajan?
Miksi tasa-arvoistamisella saatetaan oikeasti vahingoittaa opetuksen laatua? Kaikilla.
Mitä, jos Nummi-Pusulan lukio liitetäisiin
Lohjan lyseoon 1.8.2016.
Lukiokoulutus jatkuisi Nummi-Pusulan koulussa
osana Lohjan Yhteislyseon
lukiota hyödyntäen soveltuvin osin digitaalisia opetusmetodeja.
Lyseon
peruskurssit ovat usein niin täynnä (olen jutellut joidenkin
opiskelijoiden kanssa), että osa opiskelijoista joutuu istumaan lattialla.
Mitä, jos esimerkiksi osa näistä peruskursseista suoritettaisi Nummella?
Jaetaan painetta koulujen kesken. Minulla on täysi luottamus, että
henkilökunta saisi tämän toimimaan. Jos poliittista tahtoa olisi.