Lukioverkkoa miettiessä tulisi miettiä lukio- ja kouluverkkoa yhdessä. Yläkouluja ja lukioita kokonaisuutena. Varsinkin nyt, kun keskustan yläkoulujen kohtaloa mietitään uudestaan, se laittaa kaikki yläkoulut ja ehkä koulupiiritkin uuteen mietintään. Rakennetaanko keskustaan enää toista yläkoulua, vai keskitetäänkö Harjulle keskustan oppilaat?
Kuinka me pystymme palvelemaan oppilaitamme ja opiskelijoitamme, meidän nuoriamme parhaiten?
Ennen kuin vastaan siihen kysymykseen, niin käydäänpä läpi kouluverkon vaikuttajaraadin selvitystyön perusteella syntyneitä johtopäätöksiä:
Kuinka me pystymme palvelemaan oppilaitamme ja opiskelijoitamme, meidän nuoriamme parhaiten?
Ennen kuin vastaan siihen kysymykseen, niin käydäänpä läpi kouluverkon vaikuttajaraadin selvitystyön perusteella syntyneitä johtopäätöksiä:
JOHTOPÄÄTÖS A: Kaupungin toimialojen yhteistyön tulee muuttua paremmaksi. Vain
omaa toimialaa
tarkastelemalla päästään todennäköisesti osaoptimoituun
ratkaisuun, jossa kustannukset tulevat jatkossa joko tilahallinnon
tai sosiaali- ja terveyspalveluiden kannettavaksi. Kehitetään
yhdessä järkeviä ratkaisuja. Opitaan tehdyistä virheistä ja
varmistetaan ettei niitä enää
tehdä.
JOHTOPÄÄTÖS B: Suuri osa jääväksi suunnitelluista koulukiinteistöistä on
huonossa kunnossa.
Nämä
kiinteistöt on korjattava ensin KLA 75% tasolle jotta sekä
oppilailla että henkilökunnalla on
puhdas
sisäilma.
JOHTOPÄÄTÖS C: Terveellistä ja turvallista oppimisympäristöä tulee arvottaa.
Kaikilla oppilailla on oikeus puhtaaseen sisäilmaan.
JOHTOPÄÄTÖS D: Kaikkea ei voi arvottaa rahalla. Huolimatta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta lapsien
pitäisi olla viimeisenä säästötalkoissa, koska sen heijastukset
voivat olla pitkävaikutteiset
ja
kalliit.
JOHTOPÄÄTÖS E: Opetuksen laadusta ei voi tinkiä. Laadukas opetus on tae siitä,
että kilpailukykymme
ja Lohjan vetovoima säilyvät myös tulevaisuudessa.
Miten tästä
eteenpäin?
Lohjan talous on, kuten olemme moneen otteeseen kuulleet, huonohko, katastrofaalinen, mitä näitä nyt on. Tässä vaiheessa huomio tulisi
kohdistaa siihen, kuinka voimme saada kaupunkiimme lisää
työpaikkoja ja enemmän veroäyrejä palveluiden tuottamiseen. Kuinka Lohja voi kilpailla pääkaupunkiseudun imussa muiden kuntien
ja kaupunkien kanssa? Mitkä ovat ”lohjaiset argumentit”, kun
perhe etsii uutta kotipaikkaa? Muut kaupungit voivat tarjota samat
palvelut jopa lähempänä pääkaupunkia. Lohja ei ehkä pysty kilpailemaan muiden muuttokuntien kanssa voitokkaasti, sillä ne ovat
sijainniltaan lähempänä pk-seudulla työssäkäyville ja osa jopa
radan varrella.
Entä jos
nostaisimme aluekeskukset kilpailuvaltiksemme?
Ja yhä kasvavan vanhusväestön, jonka varaan voi kehittää myös
erittäin tuottoisaa liiketoimintaa. Ollaan rohkeita, panostetaan
hieman erilaiseen lähestymistapaan ja lähdetään kehittämään
olemassa olevaa. Opitaan pois vanhasta ja siiloajattelusta ja
pyritään luomaan jotain uutta.
Nykyaikana
työnteko ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Ruuhka-aikaansa
elävät perheet tarvitsevat hyvät palvelut ja yhä useampi haluaa
elää maaseudulla. He tarvitsevat sujuvaan arkeensa lähelle
päiväkodin, koulun ja mieluiten myös iltapäiväkerhon ja ehkä myös lukion arkeaan
helpottamaan. Siten kyläkoulukeskuksiin, monitoimija-alueisiin on
järkevää satsata, koska niissä saadaan synergiaetuja, esim.
oppilashuollossa, kirjastotoimessa ja kulttuurin saralla. Niitä
pystyttäisiin kehittämään lukemattomilla tavoilla, jos vain olisi
tahtoa ja mahdollisuuksia -niin kuntalaisilla, kolmannella
sektorilla kuin kaupungillakin.
Lohja
on hakeutunut mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta –
malliin. Mukana olevat kunnat sitoutuvat
kahdeksi vuodeksi kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Työ alkaa
kunnan tekemästä tilannekartoituksesta,
jossa kunta arvioi kuinka lapsiystävällisyys nykyään toteutuu.
Tämä on kaupungille hieno tilaisuus osoittaa sen jo toimivan
lapsiystävällisenä kuntana.
Lohjalla
on valtakunnallisesti huomionarvoinen mahdollisuus tarjota
monimotoisen kouluverkon lisäksi erittäin hyvää toisen asteen koulutusta muuttohalukkaille
työikäisille perheellisille.
Lohja on maaseutukaupunki. Siis maaseutu ja kaupunki YHDESSÄ.
Lohja on myös koulutus- ja sivistyskaupunki, ainakin nettisivuillaan.
Mitä jos toimittaisi oikeasti sen mukaan? Ei vain sanahelinää, diipadaapaa, vaan toimitaan omien arvojemme mukaan.
Kehitetään maaseutukaupunkimme koulutusta ja nuorten mahdollisuuksia. Nuoret tuovat sen kaiken investoinnin takaisin. Annetaan signaali nuorille, että me välitämme, että me panostamme. Niin he panostavat kotikaupunkiinsa takaisin. Niin se kotiseuturakkaus syntyy, vastavuoroisesti. Ei häätämällä heitä pois.
Kehitetään lukioverkkoamme, tarjotaan kaikille lohjan nuorille mahdollisuutta kouluttautua, kehitetään kurssitarjotinta yhdessä Nummen ja Lyseon lukioiden kesken. Tehdään lukiosta yhteinen. Jos nuorilta viedään mahdollisuus, mitä heille jää? Pakko. Eikä itseasiassa sekään. Muutto, syrjäytyminen, eriarvoistuminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti