Uusi leikkausaika

Jonohoitaja soitti eilen. Puro sai uuden leikkausajan tiistaiksi, 1.6. Maanantaina käymme ensin osastolla, tapaamme kirurgin, anestesialääkärin, osastonlääkärin ja -hoitajan, käymme ultrassa, sydänfilmissä, verikokeissa ja missä muussa vielä? Illaksi ja yöksi tulemme kotiin. Tiistaiaamupäivän aikana menemme osastolle takaisin, jossa Puro valmistellaan leikkausta varten. Puron leikkaus on päivän toinen leikkaus, joten se alkanee puolen päivän tienoilla.

Mä olen pelosta jäykkänä taas. On kova ja pitkä viikonloppu edessä ja vähäunisia öitä. Onneksi on lasten kanssa puuhaa ja Rotinakin pitää saada valmiiksi, joten puuhaa riittää, ehkä ajatukset saa hetkeksi peloista pois.

Tänään onkin taas tytöt kotona. Puhuri rupeaa olemaan terveempi, hyvä! Nukkuu hieman paremmin.

Mä olen Puron synttärijuhlien jälkeen ottanut itseäni sen suhteen niskasta kiinni, että olen taas ruvennut kirjoittamaan. Ihan harjoitellut vaan nyt alkuun kirjoittamisen rytmiä, jos saisin siitä kiinni. Ja saisin unelmani toteutumaan. Kiitos Memmulle tsempistä!
Tuntuu ihan hyvältä.

Toivottavasti tämä päivä on hyvä ja nautinollinen meille kaikille!

Lääkäripäivä eilen

Hohhoh,

eilen kävimme aamulla Puhurin kanssa lääkärissä, koska hänellä on ollut koko pitkän, 4 kk, kestäneen elämänsä aikana ehkä neljä tervettä päivää. Kokoajan kova flunssa. Taas kävin näyttämässä. Nyt tosin emme saaneet aikaa lästenlääkärille, joten kävimme yleislääkärillä. Vähän odotin lähetettä Jorviin, mutta lääkäri sanoi vain, että ihan hyvä kuntoinen poika on. Tavallinen räkätauti vaan. Jos olette huolissanne jatkuvasta sairastelusta, ehkä pitäisi mennä lastenlääkärille. Kyllä korpesi. Turha käynti. Soitan tänään Jorviin, jos he kommentoisivat jotain.

Puron kanssa piti sitten mennä illalla vielä lääkäriin, koska oikea korva oli aivan turvoksissa ja turvotus oli vielä työntänyt korvan aivan eteen. Purolla oli pieni haava korvanlehdessä ja sinne oli mennyt bakteeri. Ei voi olla totta! Tämäkin vielä Purolla! Toivottavasti se ei vaikuta hänen sydämeensä. Saimme antibioottikuurin ja kortisoonirasvareseptit, vasta apteekissa huomasin, että se oli väärää antibioottia! Puro saa pahan allergisen reaktion Kefexinistä. Yritin apteekissa soittaa lääkäriin, mutta se oli tietenkin jo kiinni.
Ajattelin sitten ottaa sen rasvan kuitenkin, mutta sitä ei ollut. Jonotettiin apteekissa vain puoli tuntia turhaan.
Piti mennä toiseen lääkäriin vaihtamaan antibiootin resepti. Tällä kertaa hyvää sanottavaa terveyskeskuksen päivystyksestä (tosin olimmekin Lohjalla), ilmoittautumiseen piti jonottaa hetki, mutta lääkärille pääsimme heti. Ja saimme todella hyvää hoitoa.Kiitos siitä.

Tänään minäkin olen flunssassa, onneksi tytöt ovat tämän päivän myös päiväkodissa, joten saan ehkä vähän aikaa levätä itsekin. Tosin Puhuri on niin tukossa, ettei varmaan kauheasti nuku. Kuten ei eilenkään. Väsyttää.

Rotina / kipinäkassi

Nyt se on melkein valmis! K-Citymarket ja Nummi-Pusulan kunta lahjoittivat kangaskassit, joten pian pääsen kasaamaan kasseja. Nyt puuttuu vain yhdistysten jäsenesitteet. Tarjouksia painoista odotellessa. Kauan niitäkin saa odottaa. Onko liian pientä, ettei kiinnosta tarjota?

Puhuri heräsi. jatketaan toiste!

taas leikkaus peruttu

Jonohoitaja soitti.

Sopisiko meille perjantaina leikkaus. Olisi 50 /50 mahdollisuus päästä leikkaukseen. Se riippuu parista lapsesta, jotka ovat teholla. Tulisitteko? Ei tarvinnut miettiä hetkeäkään. Tottakai! Soiti Jyrille, joka soitti asiakkailleen, soitin mummille ja vaarille, he pakkasivat ja olivat valmiina lähtöön, soitin päiväkotiin, heille sopi ottaa Paju ja Pouta hoitoon siksi aikaa, kun mummi ja vaari tulee hakemaan. Kaikki oli valmista.

Jonohoitaja soitti.

Taas oli yöllä tullut lapsi teholle. Leikkaus peruttu.

Leikkaus peruttu

Ei leikattu Puroa, ei. Pääsimme jo osastollekin tällä kertaa ja huokaisimme jo , että ei tätä nyt enää peruta, kun tänne asti olemme päässeet. Sairaanhoitaja tuli sanomaan, että "nyt mä joudun ikävä kyllä lähettämään teidät takaisin kotiin." Hetken aikaa luulin, että hän tarkoittaa minua ja vauvaa, joka oli vähän nuhainen, kunnes näin hoitajan ilmeestä, että kyllä hän nyt meitä kaikkia tarkoittaa. Edellisyönä oli syntynyt kaksi vauvaa, jotka tarvitsivat teho-osastopaikkoja, joten meidän piti lähteä kotiin.

Voi sitä turhautumista ja itkun määrää. Vaikka se pelottaa todella paljon, niin se on kuitenkin tehtävä. Me jo olimme luulossa, että pääsisimme elämässä eteenpäin. Jyri oli perunut työkeikkoja, että olisi voinut olla Puron kanssa osastolla leikkauksen jälkeen, enhän minä vauvan kanssa siellä pysty olemaan öitä. Ja isovanhemmat olivat meille tulleet Askolasta (140km) hoitamaan isompia lapsia, jotta minä voin rauhassa kulkea sairaalan ja kodin väliä. Nyt lähetimme heidät kotiin.

Uudesta ajasta ei ole tietoa.