Lähidemokratian kehitystyöryhmän kokoontuminen 25.11.2014

Eilen kokoontui lähidemokratian kehittämistyöryhmä Monkolassa. Läsnä olivat lisäkseni kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irene Äyräväinen, kaupunginhallituksen jäsen Leo Rintanen, kaupunginvaltuutettu ja Läntistä demokratiaa - hankkeen projektipäällikkö Pirjo Sjogren, alueiden johtokunnan puheenjohtaja ja Pusulan aluetoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Kotilainen ja alan asiantuntijana Ritva Pihlaja.

Oli todella hyvä sessio. Mielestäni saimme aikaan aitoa vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä siitä, mihin suuntaan haluamme kehittää lähidemokratiaa.

Kysymyksiä heräsi molemmin puolin, esimerkiksi:

- mitä aluetoimikunnat haluavat ja vastaavasti meiltä, mitä kaupunki haluaa
- mitä lisäarvoa aluetoimikuntien toteuttama lähidemokratia tuo kaupunkiorganisaation kannalta

Yksi suurimmista kompastuskivistä on tiedottaminen ja osapuolten asenteet.
Meillä kaikilla (sekä luottamushenkilöillä, virkamiehillä että kuntalaisilla) on tärkeä tehtävä nyt siinä, että yrittäisimme saada aikaan asennemuutosta. Asennemuutosta niin virkamiehille (ettei olla nenä nyrpyssä aina, kun aluetoimikunta esittää jotain) kuin kuntalaisille (ettei olla joululahjalista kourassa, tai ajatella, ettei meitä kuunnella kuitenkaan).

Paljon olemme kuitenkin saaneet aikaiseksi lyhyessä ajassa. Siitä on hyvä esimerkki viime alueiden johtokunnan kokous. Virkamiehet olivat erittäin hyvin alustaneet esityksensä, esitykset olivat selkeitä ja saimme tietoa paljon ja keskustelua. Eräs paikalla ollut kaupunginvaltuutettu totesi, että olisi hyvä, että paikalla olisi ollut enemmän valtuutettuja, saatu tietopaketti oli todella hyvä, ei vastaavanlaisia ole valtuustokokouksissa saatu.

Töitä on vielä paljon, mutta hyvään suuntaan olemme menossa!

Muistittehan, että huomenna on Pusulan aluetoimikunnan kokous klo 17.30  alkaen PikkuOmenassa. Kokouksessa käsitellään mm. Pusulan vuodeosasto 6n muutamista vanhainkodin yksiköksi ja paikalla on perusturvajohtaja Yliluoma ja ylihoitaja Patjas sekä mahdollisesti osastonhoitaja Nina Virtanen.
Sinne mukaan keskustelemaan, jos vaan ehditte. Minä olen ikävä kyllä estynyt.

Hyvää loppuviikkoa kaikille!

Alueiden johtokunnan kokous 12.11.2014 ja Nummen liikuntasaliasia

Eilinen johtokunnan kokous oli hyvä. Talousjohtaja kävi kertomassa lyhyesti taloustilanteesta, kaupungin olohuone-hankkeesta kävi puhumassa keskushallinon toimialajohtaja Pasi Perämäki, Puu-Anttilan tilanteesta kävi Paula Mäenpää kertomassa ja näytti ikäviä kuvia. Talon ylläpitoa on laiminlyöty ikävästi.

Nummen liikuntasaliasiasta kävi alustamassa sivistystoimenjohtaja Katri Kalske. Olin valmistellut kannanottoamme ja valmistautunut huolella puhumaan ja puolustamaan ja paasaamaan, ja kuinkas kävikään? Kalske kertoi, että sen jälkeen kun valtuusto lähetti liikuntasaliasian takaisin uudelleen selvittelyyn, alkoivat he selvitellä Nummen toiminta- ja palvelukeskuksen tarvetta ja rakennuttamisen kustannuksia. Eli enää ei suunnitella liian pientä liikuntasalia Oinolaan! Suunnitteilla on sali, jonka voi jakaa kahtia ja jossa voi pitää tunteja vaarantamatta lasten turvallisuutta.

Niin, ja suunniteltua keskuskeittiötä ei enää suunnitellakaan Nummelle vaan Pusulassa olevaa peruskorjataan.

Ko keskukseen Oinolanmäelle siis olisi suunnitteilla päiväkotipalvelut, nuorisopalveluja, kirjasto, liikunta- ja vapaa-aikapalveluja. Nämä siis vain jäävuoren huippu. Nuorisopalveluista sen verran, että taisi Kalskekin olla sitä mieltä, että nuorille palvelut tulisi suunnata sinne, missä nuoret ovat, ja sehän on meidän mukaamme Saukkolassa, kaikelle tälle hintalappu tulisi kuulemma olemaan noin 7 mil €.

Tässä taloustilanteessa, ihmettelen, mistä se raha tulee, ja toinen ihmetyksen aihe on tuo 7 miljoonaa. Mistä se summa on saatu repäistyä? Esim. Porissa vastaava monitoimitalo maksoi 10 miljoonaa.

Joka tapauksessa, toivoin, että aluetoimikuntaa kuullaan suunnitteluvaiheessa ja hän sanoi haluavansa tehdä tämän alueen asukkaiden kanssa yhteistyössä. Sekin kuulosti tutulta. Eilisen innon ja yllätyksen jälkeen pieni skeptikko nostaa päätään, mutta kuitenkin optimisti on enemmän esillä edelleen.

Tuosta kirjastoasiasta palaan vielä myöhemmin, saatuani lisää tietoa, jouduin lähtemään kesken kokouksen, mutta pääasia minulle oli, että meiltä oltiin paikalla käsitellessä Nummen salia.

Aijoo, ja minut oli kuulemma valittu työryhmään Kimmon, Mika Eskolan, Irene Äyräväisen, Nina Virtasen, Hanna-Maria Grandellin ja Pirjo Sjögrenin kanssa työryhmään, joka käsittelee osallistuvaa budjetointia. Tämä työryhmä kokoontuu 25.11.

Hyvää loppuviikkoa kaikille!

Nummen lasten ja nuorten liikunta-asia esillä huomenna alueiden johtokunnassa

Huomenna kokoontuu alueiden johtokunta kaupungitalo Monkolassa. Paikalla tulee olemaan kaupunginvaltuutettuja, joista osa siis kuuluu johtokuntaan, kaupunginjohtaja (ilmeisesti), talousjohtaja, sivistystoimenjohtaja, kaupunginhallituksenjohtaja jne. Paljon tulee olemaan siis Lohjan päättäjiä paikalla. Paikalla tulee olemaan myös epämääräinen määrä lapsiani. Peukut pystyssä, että jaksavat käyttäytyä ja odottaa nätisti, kun äiti käy paasaamassa.

Kokouksen asialistalla numero 4 on Nummen liikuntasali. Meidän aloitteemme sopivan kokoisesta liikuntasalista. Sivistystoimi on esittänyt liikuntatuntien pitämiseen liian pientä salia. Kirjallinen aloitteemme on lyhyempi, tiivistetympi ja alla on palopuheeni.  Kokous muuten videoidaan ja sen voi nähdä suorana lohja.fi/nettitv. 

Kokouksesta ryntäänkin (todennäköisesti joudun lähtemään kesken) viemään lapsia harrastuksiin.

Tässä se, mitä aion sanoa, pitkä on, mutta kiva, jos jaksat lukea! Tuttua tekstiä, tästä on tämä vuosi vatkattu, mutta, toistossa saattaa olla voimaa (tai sitten ei).  Kirjallisessa aloitteessamme muuten olemme esittäneet sijoituspaikkaakin, mutta poistin sen puheestani, sillä kuulin eilen, että liian pienen liikuntasalin yhteyteen kaavailtua keskuskeittiötä ei tullakaan ilmeisesti rakentamaan Nummelle. Joten tämä isompikin mahtuisi vanhan paikalle.

Joten:

Nummen yläkoulun ja lukion liikuntasali on asetettu käyttökieltoon kosteusongelman vuoksi viime keväänä. Vanha sali oli käyttöneliöiltään 465 neliötä, joka jaettiin perusopetuksen liikuntatunneilla kahtia. Tällöin ryhmän tila oli n. 230 neliötä. Jos kaavailtu pieni sali rakennetaan, joutuvat koulut jakamaan Oinolan koulun salia, jolloin yläkoulun toinen ryhmä on Oinolan koulun salissa ja toinen tässä pienessä salissa. Muilla kaupunkimme yläkouluilla on uskoaksemme juuri joko vähintään tämä meidän salin suuruinen liikuntasali tai suurempi, jota varmasti muissakin kouluissa jaetaan kahtia tyttöjen ja poikien ryhmien kesken. Nummella tulee olemaan tunnit hyvin tiukassa yhteiskäytössä Oinolan koulun salin kanssa. Oinolan koulun sali on käyttöneliöiltään 407,5 neliötä, joten sitä ei voida jakaa kahtia isompien oppilaiden liikuntatunneilla vaarantamatta koululaisten turvallisuutta.

Oinolan alakoulussa puolestaan on isot luokat, mikä taas tulee esteeksi heille salin jakamisen suhteen. Jos vanhan tilalle rakennetaan pieni sali ja koulut käyttäisivät yhteisesti Oinolan koulun salia, ei saliin jää kuin 1-2 vapaata tuntia välillä klo 8.30 -14.20, jolloin oppitunnit on pidettävä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että saleilla on täydet käyttötunnit jo tässä vaiheessa. Oppilasmäärien kasvaessa ( mikä on täysin mahdollista kaupunkistrategian mukaan ) luokkia pitää perustaa lisää, ja jäljellä ei ole enää vapaata saliaikaa. Jos Nummelle rakennetaan liian pieni sali, heikennetään mahdollisuuksia järjestää liikunnan tunnit tulevaisuudessa, jos luokkien määrät kasvavat. Tällä hetkellä todennäköisesti yläkoulu ja lukio saavat liikunnan tunnit järjestettyä näillä salisuunnitelmilla ja oppilasmäärillä, mutta nytkään ei ole liikkumavaraa kuin 1-2 tuntia. Lisäksi tulee eteen joidenkin palloilulajien opetuksen siirtyminen pelkästään Oinolan koulun saliin.

Nummi-Pusulan oppilaskunnan hallitus käsitteli liikuntasaliasiaa kokouksessaan 6.11 ja oli yksimielisesti salin kannalla, joka mahdollistaisi monien eri lajien, esim koripallon, lentopallon ja sisäjalkapallon pelaamisen ja turnausten järjestämisen. Myös sisäjuoksuradasta keskusteltiin.

Lisäksi alakoululaisille tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei mitään liikuntatuntien ulkopuolista toimintaa voi järjestää. Esim. ryhmäytymisharjoitukset, koko koulun aamunavaukset, ylimääräiset liikunnalliset tunnit... Muutama oppitunti menee myös yläkoulun tuntien kanssa päällekäin. Iltapäiväkerhon liikunnat on rajattu minimiin, koska lukion tunnit jatkuvat pitkälle iltapäivään. Joulukuusta lähtien iltapäiväkerho ei voi käyttää salia lainkaan. Kerhon henkilökunta kyllä ymmärtää, ja nyt toivommekin runsaslumista talvea, jotta lapset pääsevät tarpeeksi ulkoilemaan ja liikkumaan ulkona. Ja siinä toivossa elämistä on nähty viime talvina.

Koulun on pystyttävä liikuntatunneilla tarjoamaan opetussuunnitelman mukaista opetusta, jolloin tilojen on oltava riittävän kokoiset. Kyse on paitsi alueellisesta tasa-arvosta Lohjan kaupungin alueen nuorten kesken, myös meidän alueemme nuorten oikeudesta saada asianmukaista opetusta asianmukaisissa tiloissa.

Tällä hetkellä näyttää pahasti siltä, että tasa-arvoisuuden täyttyminen on toissijaista.

Olemme kuulleet huolestuttavia huhuja lukio-opetuksen keskittämisestä Lohjan keskustaan, mutta meidänkin alueemme nuorille on tarjottava riittävä määrä toisen asteen koulutuspaikkoja (huom! nuoriso- ja koulutustakuu). Vaikka osa Nummen alueen nuorista kulkee keskustan suuntaan opiskelemaan ja Pusulan alueelta Karkkilaan, ei kaikilla sitä mahdollisuutta ole, eikä edes haluja. Kaikille opiskelupaikan haluaville tulisi olla yhdenmukaiset mahdollisuudet VALITA lähikoulun ja keskustan koulun välillä. Keskustaan Nummelta on noin 30-40 km matkaa. Lohjan yhteislyseon lukion tilat eivät välttämättä pysty ottamaan vastaan myös Nummi-Pusulan alueelta tulevia opiskelijoita. Yhteislyseon opiskelijamäärä (20.9.2014) 711ja Nummen lukion 56. Järkevää ja kauaskantavaa olisi ottaa huomioon myös se näkökulma, että lukiokoulutusta saatetaan alueellamme antaa vielä vuosia. Tällöin myös lukiolaiset tarvitsevat asianmukaisia liikuntatiloja jatkossakin.

Tärkeää on myös nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja sitä pyrkivät toteuttamaan sekä koulu eri keinoillaan että erilaiset urheiluseurat, yhdistykset ja järjestöt omalla, arvokkaalla vapaaehtoistoiminnallaan. On tärkeää, että myös Nummen ja Pusulan alueiden nuorille pystytään tarjoamaan asianmukaiset tilat liikunnan harrastamiseen. Kaupungin pohjoisosissa ei ole tarjolla samanlaista harrastusten ja järkevän vapaa-ajan toiminnan kirjoa kuin Lohjan "kaupunkialueella" asuvilla, joten on tärkeää turvata täällä erilaiset liikuntaharrastukset.

Toivomme päättäjiltä näkemystä myös tulevaisuuteen ja Oinolan koulukeskuksen kehittämiseen toimivaksi ja alueemme asukkaita palvelevaksi keskukseksi. Jotta alueemme suurin koulu ja ainoa lukio pystyisi pitämään vetovoimansa ja parantamaan sitä, tulee meidän koululaisillamme ja lukiolaisillamme olla yhtenevät oikeudet muihin lukioihin nähden. Kaikkien tulee olla samanarvoisia, asuivat he missä tahansa Lohjan kaupungin alueella.

Harrastepuolella toiminta on myös erittäin riippuvainen liikuntasalin monikäyttöisyydestä. Harrasteseurat ovat tärkeitä nuorten liikuttajia ja seurat toimivat hyvin pitkälti palkattomin vapaaehtoisvoimin. Sisäharjoittelutiloja tarvitsevat monet seurat – tällä hetkellä Oinolan koulun saliajat ovat loppuunvarattuja joka päivä.

Alueemme ainoan jalkapalloseuran FC Saukkolan pallon 5-11 vuotiaat (ensi kaudella 5-13 vuotiaat, isommat lapset, suuremman tilan tarve) pelaajat (4 joukkuetta), käyttävät salia sisäkausiharjoittelussa. Tällä hetkellä kaikki harjoitukset on siirretty Oinolan koulun saliin – keväisin kirjoitukset vaikeuttavat harjoittelua pitäen Oinolan koulun salia varattuna. Vauhdikkaiden ja tilaa vaativien urheilulajien harjoittelu on tehokkaampaa ja helpompaa isossa salissa, jolloin voidaan myös jäljitellä pelitilanteita kentällä. Isomma salissa voidaan myös pitää yhtäaikaa useamman ikäryhmän harjoituksia yhdessä tai sali jakamalla voidaan antaa lapsille esimerkkiä eri-ikäisten kanssa yhdessä toimimisesta.

Lentopalloseura Pusulan Urheilijat PU-58 C-ikäiset tytöt ovat olleet parin vuoden ajan Etelän alueen (Imatra-Mäntyharju-Lahti-Karkkila-Hanko linjan eteläpuoli) parhaimpien lentopallojoukkueiden joukossa. Viime vuonna C-tytöt ottivat Etelän alueen pronssia ja D-tytöt voittivat kultaa Etelän Tiikerisarjassa. Yksi pelaajista pääsi U15-maajoukkueleirille asti. Molempina vuosina vanhemman ikäluokan joukkue on pelannut SM-sarjaa, ollen parhaimmillaan 16 joukossa kaikkiaan 128 joukkueen sarjassa koko Suomessa

Ikäluokan kehityksen jatkuessa samaa vauhtia, voisimme odottaa vähintään 2-sarjatasoista naislentopallojoukkuetta – ellei jopa 1-sarjatasoa. Samalla meidän olisi pidettävä kiinni myös harrastelijapelaajista! Tasoerojen kasvaessa, nuorten kasvaessa, osa lopettaa liian helposti ja liian aikaisin, koska yhdellä kentällä harjoitellessa sitä oman tasoista tilaa ei ole riittävästi.

Viime keväänä PU-58 joukkue ei ole voinut järjestää SM-turnausta tai Etelän alueen lopputurnausta, koska siihen ei ole tarvittavia kenttiä. Vaatimus on 2 kpl mitoiltaan 22 x 12 x 6m kentät. Tätä kenttäkokoa ei tahdo löytyä muualtakaan kaupungistamme, Tennarinkaan kentät eivät tietojemme mukaan täytä kilpailumääräyksiä.

Mm. näistä syistä katsoisimme, että 550m2, 25 x 22m kokoinen sali, joka olisi jaettavissa kahteen lohkoon tukisi toimintaamme tulevaisuudessa siten, että:

a) PU-58 saisi pidettyä kotiturnauksia ja edustaa Lohjan kaupunkia valtakunnallisessa SM-sarjassa sekä ratkaista Etelän alueen mitaleita myös kotiedun turvin

b) PU-58 voisi jakaa ikäryhmissä junioreita kilpa- ja harrastepelaajiin edistäen molempien harjoittelutarpeita ja omalta osaltan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja pitää heidät terveen urheilullisen harrastuksen parissa sekä kehittää lahjakkaita lentopallon pelaajia entistä kovemmin harjoituksin

Uskomme myös, että muut lentopalloseurat Lohjalla ja Vihdistä vuokraisivat turnauksiin salia, joka mahdollistaisi kahden kentän toiminnan. Alueellamme on kyllä isoja saleja muttei yhtään lentopallon junioreiden kilpatoiminnan näkökulmasta.

PU-58:n aikomuksena on aloittaa joka syksynä F-ikäisten tyttöjen lentopalloryhmä, tavoitteena jokaisessa ikäluokassa (A-F) joukkue vuonna 2024 ja nostaa harrastajamäärä junioreissa nykyisestä 18 –> 60 nuoreen. Kuten nykyisellä C-joukkueella, ensimmäiset vuodet menevät hyvin Oinolan alakoululla missä saadaan lentopalloverkko kahdelle sulkapallokentälle vierekkäin (lentopallon minikenttä). Mutta ongelmia tulee heti siirryttäessä isolle kentälle C-ikäisenä. Tavoitetilassa v.2024 viikottainen harjoitusaikatarve on n.20-25h / vko + pelit ja turnaukset. Tavoite on kova mutta realistinen. Nykyinen harrastajamäärä koostuu vain kahdesta ikäluokasta. Lentopalloliiton toimintamalli on hyvä ja esimerkkejä harrastajamäärän kasvusta löytyy muista kunnista ja kaupungeista. Puitteet pitää vain olla kunnossa.

Ja tämäkin vain lentopallon ja jalkapallon junioreiden näkökulmasta, heidän tulevaisuudestaan kilpapelaajina ja puulaakiharrastajina. Salilla on varmasti paljon muutakin käyttöä. Pienempikin sali on vielä laiha lohtu – alle 300m2 jo mahdoton (ei-käytettävissä). Taloustilanne ei liene hyvä, mutta mielestämme tämä on nyt sattumuksen kautta hyvä mahdollisuus sijoittaa tulevaisuuteen – ja alueemme nuoriin.

Säästötalkoiden nimissä tehdään lyhytnäköisiä esityksiä liian pienistä liikuntasaleista. Mitä säästöä on siinä, että saadaan uudelta tuoksuva sali, jota ei voida käyttää tilanahtauden aiheuttamien lapsiin kohdistuvien vaaratilanteiden vuoksi?

Esitämme, että uuden liikuntasalin koko olisi vähintään 550m2.