Rakkauden täyteistä joulua

Joulu on toisille ahdistava juhlapyhä, toisille yksinäisyyttä täynnä. Toisille se on valinta, mutta ei ikävä kyllä kaikille.

Olen aikaisempina vuosina käynyt viemässä kukkaterveiset terveysaseman vuodeosastolle ja läheiseen vanhainkotiin olemme vieneet  kyläyhdistyksen tapahtumassa lasten kanssa leivottuja joulutorttuja. Tänä vuonna jouduin molemmat käymiseni perumaan lasten sairastelujen vuoksi. Olimme onnekkaita siinä, että jouluaaton ja ensimmäisen joulupäivän olimme kaikki terveitä ja koko perhe oli samassa osoitteessa, yhdessä kasassa.

Joulussa parasta minulle ja miehelleni on yhdessäolo. Parasta on se, kun koko porukka tulee yhteen, nautimme seurasta ja yhdessäolosta. Toivon jokaiselle toivomaasi joulua ja vuodenvaihdetta!

Tekninen "yllätys" Lohjan koulukiinteistöissä

Juonipaljastus:
Lohjan kiinteistöjen kunto on huono.

• Harju  (rv 1956) 46%
• Järnefelt  (rv 1968) 83%
• Nummi-Pusula (rv??) 67%

(tavoitekunto vähintään 75%)
Lisää koulukiinteistöjen kunnosta: http://nummentie.blogspot.fi/2015/12/yllatysten-koulut-oho.html

Olen aika tyytyväinen kaupungin teknisen johtajan ulostuloon. Hän kirjoitti somessa ja paikallislehteen tekstin, joka oli harkittu. Sääli, että sen tekemiseen on nyt vasta herätty.

Kaupungilla on säästetty vuosia sillä, että ilmastointi on joko sammutettu kokonaan tai laitettu minimille (taputapu). Ilmeisesti ei fysiikka ole hyvin ollut sillä porukalla hallussa, joka tämän päätöksen on tehnyt. Ei mullakaan, mutta perusperiaatehan on se, että yleensä me hengitämme. Hengitysilma uloshengitettäessä on yleensä kosteaa, ihmiset luovuttavat lämpöä ympäristöönsä ja käyttäjien lähdettyä ko tilassa on aina lämpimämpi ja kosteampi kuin ilman niitä käyttäjiä/kävijöitä. Ihmisten lähdettyä lämpötila laskee ja kosteuden sitomiskyky näin ollen heikkenee. Eli on kosteampaa. 
Onhan se kalliimpaa hetkellisesti pitää se ilmastointi päällä koko ajan, mutta kiinteistö voi paremmin, kun se kuivahtaa välillä. Ja eiköhän se pidemmällä tähtäimellä ole parempi kuin se, että menee 20 miljoonaa uuden rakentamiseen sen vuoksi, että säästetään vähän kiinteistöhoitokuluissa ja ilmastointikuluissa?

Mutta kosteus on vain yksi asia. Rakennusten ylläpito yleisesti on toinen asia. Esimerkiksi Ojamon koulusta löytyi erään isän pikaisella vilkaisulla useita korjattavia paikkoja (joita on nyt korjattu).
Tähän tulisi kiinnittää parempaa huomiota.Kuinka tullaan jatkossa hoitamaan rakennusten kunnon valvonta?

Somessa tekninen johtaja vastaa vielä, että toinen asia on rakennusten kunnon arviointi. Tämä on laajempi kysymys. Tarkoituksena on käynnistää kuntotutkimukset lähtien peruskorjausohjelman mukaisista kiinteistöistä hyödyntäen jo tehtyjä selvityksiä. Tämä on mittava prosessi, mutta välttämätön, jotta saadaan kunto selville ja suunniteltua oikeat toimenpiteet eri kiinteistöille.

Edelleen haluan tuoda julki sen, että Anttila eikä Tytyri, varsinkaan Tytyrin huono kunto ja vakava tila ole ollut yllätys.  Näissä tapauksissa olisi ollut todella hyvä se ennaltaehkäisy ja kunnollinen kiinteistönhuolto. 

Syyllisten etsimisestä olen samaa mieltä, ei niitä kannata jahdata. Mutta olisiko millään mahdollista, että tyypit, jotka ovat vuosia tehneet samoja virheitä, tajuaisivat edes hävetä ja tehdä itse tarvittavat johtopäätökset? Jäädä vaikka eläkkeelle?

Tässä vielä teknisen johtajan hieno ulostulo.

Sisäilmaongelmat on torjuttava ennakolta!

Tytyrin ja Anttilan koulujen sisäilmaongelmien paljastuminen ennakoitua huomattavasti laajemmiksi on aiheuttanut ihan aiheellista keskustelua julkisten rakennusten kunnosta eri foorumissa. On lähdetty hakemaan syitä ja syyllisiä ongelmiin. Yhtäältä on moitittu ilmanvaihtoa ja sen toimivuutta/säätöä, rakentamista, sen valvontaa, tilojen ylläpitoa, käyttöä ym.ym. Jokainen taho on vakuuttunut oman näkemyksen osalta. Tilannetta on kuitenkin tarkasteltava hieman laajemmin.
Sisäilmaongelmat alkoivat yleistyä 1990-luvulla. Sitä ennen asiaa ei juuri tunnettu, saihan silloin tupakoidakin julkisesti sisätiloissa! Tämän jälkeen asioihin on paneuduttu, aluksi osin kiellettiin koko ongelma, mutta nykyisin sisäilman laadun merkitys on korostunut. Ongelmallisia rakenteita esiintyy useammin em. ajanjaksoa ennen tehdyssä rakennuksissa. Silloiset rakennustekniikat eivät pitkällä ajanjaksolla ole olleet aina toimivia. Lisäksi joidenkin rakennusten elinkaarikin suunniteltiin nykyiseen ajatteluun verrattuna huomattavasti lyhyemmäksi. Nyt meidän tulisikin keskittää huomiomme ja voimavarat näiden rakennusten korjaamiseen/uudisrakentamiseen eikä syyllisten hakemiseen.
Joissain tapauksissa ilmanvaihtoa tehostamalla saadaan parannettua tilannetta, mutta toisaalta sen vieminen vanhoihin rakennuksiin saattaa pahentaa asiaa. Ilmanvaihtoa tarvitaan, jotta tilojen käyttöaikana taataan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu. Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtoja on voitava ohjata kuormituksen ja ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti. Ilmanvaihdossa poistuu lämmintä ilmaa ulos ja vaikka on lämmön talteenottolaitteet, osa lämmöstä menee ”taivaan tuuliin”. Tämän takia ilmanvaihtoa säädetään niin, että yö-, viikonloppu- ja loma-aikoina laitteista riippuen piennetään/jaksotetaan/suljetaan koneita. Tällöin säästetään niin lämpö- kuin sähköenergiaa. Normaalisti tällainen ohjaus riittää, mutta jos rakenteissa on ongelmia, ilmanvaihdon jatkuvalla ”pyörittämisellä” voidaan parantaa tilannetta.
Myös uusista rakennuksista on uutisoitu sisäilmaongelmia. Tämä ei kuitenkaan ole ollut Lohjan kaupungilla päällimmäisin ongelma. Mikäli tällaisissa rakennuksissa esiintyisi sisäilmaongelmia, voidaan silloin puhua jonkinasteisesta virheestä (suunnittelu, rakentaminen, materiaali, käyttö, ylläpito) eikä tällaista tietenkään voi hyväksyä.
Sisäilmaongelmien hallitseminen vaatii huolellista ja ammattimaista toimintaa ja koordinointia - johtamista. Prosessi lähtee jo tarve- ja hankesuunnittelusta. Oikein mitoitetut ja tarpeelliset tilat suunniteltuna niin, että käytetään jo toimiviksi todettuja ratkaisuja eikä haksahdeta mihinkään tuntemattomaan erikoisuuteen, luo pohjaa hyvälle lopputulokselle. Rakennuttaminen tulee olla riittävästi ja ammattitaitoisesti resurssoitu, jolloin voidaan koko ajan ohjata rakentamista ja reagoida tarvittaessa nopeasti. Tällöin hankkeeseen ryhdyttäessä on varmistettava tämä asia. Itse rakentamisessa tulee panostaa tekemisen laatuun ja sen valvontaan. Tässäkin ammattitaitoinen, resurssoitu työ tuo parasta tulosta. Kiinteistöjen oikeanlainen käyttö sekä niiden systemaattinen hoito ja ylläpito PTS - suunnitelmien mukaisesti luovat edellytyksen pitkällä tähtäimellä terveellisille ja turvallisille kiinteistöille. Viimeaikaiset tapahtumat ovat tuoneet lisäpaineita henkilöstölle sekä sen ja resurssien riittävyydelle, mutta kaikki em. vaiheet tulisi kuitenkin toteuttaa hyvin, jotta voidaan olla varma hyvästä lopputuloksesta, sillä prosessin heikoin lenkki on koko hankkeen onnistumisen mitta .
Jussi Savela
tekninen johtaja
Lohjan kaupunki

Lohjan yläkoulutilanne on katastrofaalinen, koska se on päästetty siihen. Ei ole välitetty lukea kunnolla teknisiä kuntoisuussalkutuksia. Viime viikolla paikallislehdessä teknisen lautakunnan puheenjohtaja totesi, että ovat mahdollisesti luottaneet liikaa tekniseen salkutukseen kiinteistöistä.
Hei sori. Oletko lukenut sen?
Toki ne ovat vain teknisiä lukuja (tekninen lautakunta varmasti ymmärtää teknisiä lukuja), mutta kyllä ne aika hyvää osviittaa antaa. Ja varsinkin jos tekninen lautakunta luottaa näihin tietoihin, tuleekin sen tiedon olla hyvää ja öh, luotettavaa sekä luettavaa.

On kyllä hienoa, että kaupunki tekee kuntokartoituksen joistain kiinteistöistä. Kouluverkon vaikuttajaraati on vaatinut sitä alkutalvesta-keväästä koulukiinteistöjen kohdalla tehtäväksi.
Jospa nyt vihdoin herättäisi.

Mä todella toivo, että nyt oikeasti mietitään kokonaisuutta. KOKONAISUUTTA.
Lohjalla on NELJÄ yläkoulua, ne pitää kaikki katsoa nyt. Ei vain yhtä. Vaan kaikki. Alueetkin.
Älkää olko liian rakastuneita siihen  Laurentius-ideaan. Siitä tulee vain murhetta. Ainiin, mutta kun se murhe tulee vuosien, ehkäpä jopa kymmenien vuosien päästä. Ei meidän aikanamme. Ehkä. Kaukaa viisas ei rakentaisi Tytyrin kohdalle enää. Kaukaa viisas huolehtisi kiinteistöistä, kaukaa viisas laatisi kunnon kiinteistöhuolto-ohjeistukset. Vielä viisaampi toteuttaisi niitä ohjeistuksia. Ei anneta uusien "pommien" syntyä. Annetaan lapsille ja nuorille terveet oppimisympäristöt ja henkilökunnalle terveet työympäristöt.

Ps. Alkuun laitoin yläkoulujen kuntoisuusprosentit:
muistutus:

• Harju  (rv 1956) 46%
• Järnefelt  (rv 1968) 83%
• Nummi-Pusula (rv??) 67%
• Anttila (rv 1982) 69% (tämä oli se pommi, katsokaas sitä Harjua uudestaan)

Kouluverkon vaikuttajaraati (ja minä) on peräänkuuluttanut useaan otteeseen huomiota koulukiinteistöjen kuntoon ja sisäilmastoon. HERÄTYS!

Huonon päätöksen leipojat

Olen kuullut, että päätöksenteon kultainen sääntö on: päätös kuin päätös on parempi kuin ei päätöstä lainkaan. Odottaminen ei johda minnekään ja välillä eteenpäin pääsee myös tekemällä huonoja päätöksiä, kunhan opit virheistäsi.

Hohhoijaa. Olen eri mieltä. Toki asioiden edestakaisin vatkaaminen on turhauttavaa, turhaakin joskus, mutta harkinta voisi olla paikallaan välillä, varsinkin, jos saa vääriä tietoja, tai jos kokee, että ei ole saanut tarpeeksi tietoa päätöksenteon tueksi.

Lohjalaiset päättäjät tuntuvat olevan  juuri tuota mieltä, "huonokin päätös on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan". Paitsi että he eivät edes opi virheistään. Ei ainakaan niin, että sitä huomaisi. Tosin eipä sitä tunnu viranhaltijatkaan tekevän. Nimittäin oppivan.


Huonoon päätökseen ei ole aina edes helppo päästä, siihen tarvitaan monta eri ainesosaa, kuten esimerkiksi:

- ei tutustuta asiakirjoihin
- ei lueta selvityksiä
- ei kuunnella asiantuntijoita
- sokea usko
- ylimielisyys
- henkilökohtaiset uskomukset
- henkilökohtainen tuntuma asian esittäjästä vaikuttaa
- jääräpäisyys
- ryhmäkuriin palaaminen miellyttämisen vuoksi
- pelko
- musta tuntuu
- koska tuossa päätin näin, pitää mun nyt päättää näin
- ei ajatella tulevaisuutta
- ei ajatella kauaskantoisesti
- ei ajatella

Mutta, hei, en mä sano, että kaikki päättäjät menevät tähän muottiin. Huonoon päätökseen riittää se, että osa noista yllämainituista kohdista osuu kohdalle.

Toisaalta voidaan myös vatkata edestakaisin asia kuolleeksi. "Eiköhän tätä olla jo aivan tarpeeksi pyöritelty, lopetetaan jo", ja vaikka eteen tulisikin asia, joka vaikuttaa päätöksen lopputulokseen toisella tavalla, ei sitä enää huomioida, sillä asia pitää saada nyt poikki.

Niin kutsutut säästöt voivat olla (ja yleensä ovatkin) yksi pääperusteista tehdä huonoja päätöksiä. Säästetään tuosta 430 000€ (vaikka ei todellisuudessa säästetä, kulut vain siirtyvät) ja tuossa kohtaa menetetään 600 000€. Mutta koska ikinä ei tulla tekemään oikeaa seurantaa asiasta, voidaan asia painaa villasella.
Mun inhokki "elämme kovia aikoja" on tullut jäädäkseen yhdeksi syyksi tehdä huonoja päätöksiä, toinen puolustus huonolle päätökselle on "vaikeiden päätösten tekeminen", "epäsuosittujen päätösten tekeminen", kuvitellaan, että jos tekee epäsuositun, vaikean päätöksen, sellaisen päätöksen, jota muut ei välttämättä tekisi, on rohkea ja viisas päättäjä. "Kyllä myöhemmin huomataan, miten hyvä päätös se oli". Tai vielä pahempaa, ei edes mietitä päätöksen seurauksia, ei edes ajatella, voidaanko tulevaisuudessa punnita, oliko päätös hyvä vai huono. 430 000 eurollahan Lohjan talous pelastetaan (jipii, huraa). Hei, minulla olisi hullu idea: Mitä jos oikeasti tutkittaisi ja tarkistettaisi vielä tarkistamisen jälkeen? Tai edes vertailtaisi oikeasti niitä laskelmia ja  ne kyseenalaistavat laskelmat? Mitä jos oikeasti punnittaisi asioita, verrattaisi vaihtoehtoja? Ei ole pahasta myöntää, että laskelmissa voi olla virheitä. Niistä voisi oppia. Mutta ei. Mielummin puolustaudutaan. Tutkitaan kyseenalaistavat laskelmat niin, että pystytään osoittamaan kyseenalaistavien laskemien virheellisyys. Osoitetaan sormella, että nuo ne virheet tekivät, ei me. Hohhoijaa.

Tää on niin typerää.
Toisaalla kaupungilla todetaan, ettei pidä etsiä syyllisiä, ei niin, siitä olen samaa mieltä, mutta jos nämä samat tyypit tekee vuosia samoja virheitä, mitkä maksavat aivan hemmetisti rahaa, niin eikö siitä voisi vetää jo johtopäätöksiä?

Eipä tietenkän, taputellaan olalle. Kyllä tää tästä, ei se mitään. Kaikille sattuu virheitä.

Lohjan minua viisaammat päättäjät ovat päättänet lakkauttaa Nummi-Pusulan lukion. Well done. Hieno homma, hyvin te vedätte.
Säästetään taas vähän rahaa yhdestä taskusta. Kuluja toiseen taskuun. Opiskelijat eivät yhtäkkiä maksa mitään, kun ne siityvät toiseen lukioon. Ei, kun ne on ilmaisia. Kuljetetaan ne sitten Lohjalle, tai menköön muualle. Koulukuljetukset eivät vieläkään toimi edes kaikilla peruskoululaisilla, ja nyt on HALOO joulukuun viimeinen kouluviikko. Mitä sitä koulutuksen ja sivistyksen kaupunki maalaisten lukiolla tekee? Mitä sitä nyt kehittämään kaupungin lukiokoulutusta? Ihan turhaa, mitä niitä nuoria? Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, mutta sehän on vasta tulevaisuus, lähitulevaisuuskin on vain tulevaisuutta. Mitäs sillä, koska se ei ole nyt. Nyt on oma puntti tärkeämpi. Vaikka tutisevakin.

Kuten yllä olevasta postauksesta huomaa, en ole toipunut vieläkään tuosta päätöksestä. En rehellisesti ymmärrä, miten tuohon päätökseen on päädytty. Ja miksi? Liian usein nykyään puhuttaessa Lohjan asioista, aloitan sanoilla "en oikeasti ymmärrä". Tää on taas niitä. Mä en ymmärrä. Enkä usko, että yksikään pystyy sitä minulle selittämään niin, että tyytyisin selitykseen. Huono päätös, mikä huono päätös.

Pieleen meni

Vastaus edelliseen tekstiini, kysymykseeni on: 
EI.
Ei oteta askelta yhtenäiseen Lohjaan. Yhteiseen Lohjaan.
Otetaan askel eriarvoistamiseen.
Olen pettynyt.
Olin ihan aidosti laittanut toivoni päättäjien avarakatseisuuteen, ajatukseen tulevaisuudesta.
Olin aidosti ajatellut, että osataan nähdä hyödyt ja että osataan miettiä kehityksen mahdollisuutta. Yhteistyöllä se olisi onnistunut.

Nyt uhrattiin maaseudun nuoret ja varmasti tullaan kuulemaan monenlaisia puolustuspuheita, miksi äänesti, miten äänesti. Puolustetaan säästöpuheita. Mä haastan nämä ihmiset: vaatikaa seurantaa. Esittäkää ne todelliset säästöt kahden vuoden päästä, kymmenen vuoden päästä. Osoita mulle ne hyödyt, mitä tästä lakkauttamisesta on saavutettu.
Voin lyödä vetoa, että sitä ei kukaan tee. Varmasti tullaan sanomaan, ettei se ole niin yksioikoista.
Ei niitä säästöjä näe niin yksi yhteen.

Voin lyödä vetoa, että niitä oikeita lukuja ei osata antaa. En halua jälleen niitä hihasta heitettyjä, tai omasta kirjanpidosta. Kukaan ei varmasti saa totuudenmukaisia kokonaiskustannuksia, kokonaisvaikutusta peilattua. Koska ei nähdä kokonaisuutta.

Tätä päätöstä on aivan turha yrittää puolustaa kouluverkkopäätöksillä ja tulevilla koulukiinteistöjen remontilla. Aivan turhaa.
Tätä päätöstä on turha puolustella säästöillä. Jos laskettaisi oikein, esim palkat (ja maksettaisi eläkkeet) olisi tänäkin vuonna säästetty 800 000€. Eipä sitäkään kukaan enää muista, kun puhutaan tehdyistä laskelmista. Eipä sitäkään kukaan huomioinut, että kyllä se opiskelija maksaa, vaikka se opiskelisikin toisessa talossa (ai niin, mutta sitäkin kulua saadaan pienemmäksi)(ja ainiin vieläkin: kaikki eivät tarvitse edes tuoleja, kun voivat istua lattialla, selvää säästöä sekin)
Eipä sitäkään kukaan huomioinut, että lukioverkkoselvityksessä oli laskuvirheitä, tai siis huomioitiin kyllä, mutta ei välitetty ja hyväksyttiin vastaus taas totuutena.

Tätä päätöstä on turha puolustaa tasa-arvoistamisella. Sitä se ei ole.

Luonnollisesti tehty päätös on inhimillinen näitä nuoria kohtaan, jotka NYT opiskelevat siellä. saavat rauhan opiskella loppuun. Säästöjen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Toivottavasti Monkolassa oikeasti aletaan pitämään sitä ilmastointia päällä, hapettomassa tilassa on vaikea tehdä hyviä, tai edes johdonmukaisia päätöksiä. Ajatellaanpa esimerkiksi palveluverkkoa.

Ei kuulemma pitäisi laittaa vastakkain palveluja, ei pitäisi ei, mutta juuri näillä päätöksillä on asukkaat laitettu vastakkain. Mutta siis:

ajatellaanpa palveluja näin:

Palvelu, joita tarvitsee vuoden ajan kerran vuodessa yhdeksän henkilöä

vs

palvelu, joita tarvitsee vuoden ajan melkein joka arkipäivä 57 henkilöä.

Tai

Palvelu, jota henkilö tarvitsee viiden vuoden ajan yhteensä noin 15 kertaan

vs

palvelu, joita henkilö tarvitsee kolmen vuoden ajan yhteensä 190 kertaa.

Kumman palvelun SINÄ säästäisit, jos olisi pakko valita?

Kiitos heille, jotka yrittivät puolustaa nuoria ja maaseudun kehittämistä. Ikävää on, ettei teitä ole enempää. Mutta kiitos teille kuitenkin.

Luodaanko NYT yhteinen Lohja, yhtenäinen Lohja - vai heitetäänkö hukkaan? Hukkajahtia on jatkettu

Tänään, keskiviikkona, 9.12.2015, kaupunginvaltuusto tekee päätöksen Nummi-Pusulan lukion, ainoan toisen asteen opinahjon kymmenien kilometrien säteellä, jatkosta. Tänään kaupunginvaltuusto osoittaa sen, ovatko maaseutukaupungin maaseudun ja kaupungin nuoret tasa-arvoisia. Ja tänään viimeistään tullaan näkemään se, halutaanko kehittää kaupunkiamme, oikeasti, kaikille.

Uskaltaako kukaan olla vielä tänään lasten ja nuorten puolella? Uskalletanko nähdä erheellisten eurojen taakse? Erheellisillä euroilla tarkoitan eroavaisuuksia laskelmissa, eroista, joista kirjoitin edellisessä: http://nummentie.blogspot.fi/2015/12/ei-sammuteta-viela-valoja-saako.html.

Tämä päivä on yksi niistä vedenjakajista, joihin valtuusto kaudellaan on tullut.
Vedenjakaja siinä mielessä, että nähdään, kuinka arvokkaana nuorten opiskelua pidetään ja kuinka arvokkaana heidän tulevaisuuttaan. Tämä päivä tulee näyttämään sen, onko maaseutukaupunki oikeasti maaseutukaupunki. Vai tuleeko kaupungin maaseudusta junttila? Halutaanko nähdä eriarvoisten kaupunki? Tämä päivä näyttää sen, halutaanko oikeasti kehitystä, vai näennäisiä säästöjä? Osataanko katsoa kurjuuden ohi ja nähdäänkö tulevaisuuteen?

Onko oikeasti halua hyödyntää nykyisiä välineitä ja kehittää niitä edelleen? Onko oikeasti halua olla edelläkävijä, vai halutaanko vain rypeä kurjuudessa, valittaa. Nousuun ei ole oikoteitä. Nousuun ei pääse koulutusta kurjistamalla, nuoria rankaisemalla.

Se, että todetaan lukiokoulutuksesta puhuessa, että "en minä nyt tuosta lukiokoulutuksesta, en minäkään ole ylioppilas" on suuressa määrin arvokysymys. Koulutuksen puolustamisessa ei ole kyse siitä, onko itsellä koulutusta, minkälainen se koulutus on, jne. Puolustaja voi olla henkilö, jolla itsellä ei ole koulutusta. Ei se liity millään tavalla siihen, tukeeko itse sitä, että tämän päivän nuori saa mahdollisuuden opiskella.  Kyse on siitä, haluammeko olla sivistyksen kaupunki, koulutuksen kaupunki. Haluammeko tarjota nuorillemme mahdollisuuden saada se koulutus?


Tämän päivän koulutus on aivan erilainen ja me pystymme luomaan lapsille ja nuorille eri mahdollisuudet. Pystyisimme, jos tahtoa olisi. ME luomme tulevaisuuden, jota nuoret tulevat elämään, me luomme sen, yhdessä heidän kanssaan. Ei sössitä nyt.

Nyt olisi upea tilaisuus luoda yhtenäinen, yhteinen Lohja. 

Pojasta polvi paranee, on vanha sananlasku. Emmekö me voisi toimia niin, että auttaisimme sitä toteutumaan? Se ei ole vain nuorten käsissä.

Ei sammuteta vielä valoja - saako pitkospuiden takanakin opiskella?

Onko tosiaan näin? Asiantuntija on kutsuttu lautakunnan kokoukseen, mutta hän ei saanut sanoa sanaakaan? Asiakohdan lopuksi vain todettu asiantuntijalle, että "et sitten sanonut mitään". Näin meidän lukiomme lopetetaan.


Surullista, että opettajien ja rehtorin upeat suunnitelmat lukioverkostosta jäivät kuulematta lautakunnalta ja sivistystoimelta. Surullista nuortemme vuoksi ja surullista Lohjan vuoksi. Surullista niiden tulevien opiskelijoiden vuoksi, jotka olisivat halunnet tulla. Joille olisi voinut olla mahdollista mahdollistaa toisen asteen opinnot. Viranhaltijoiden tahto ja poliittinen tahto tuntuu vain puuttuvan.

Vaikka en juurikaan pidä toisten virheiden osoittelusta, paitsi sisäilmaston suhten, on minun tässäkin pakko tehdä poikkeus.

Valitettavasti kaupungin/FCG::n laskelmissa on ollut eroavaisuuksia.

•  Lukiotutkimuksessa vuoden 2014 nettomenoiksi ilmoitettiin 11 357e/opp
• Sivistystoimen mukaan NUPU:n kustannukset ovat 10 910 e/opp. Valtionosuus on 6123,73 e/opp. 
• Vuoden 2015 talousarvion mukaan ja 55 oppilaan mukaan Nummi-Pusulan bruttomenot ovat  9500e/oppilas. 

Kohtuullisia poikkeamia päätöksenteon pohjaksi.

• Lohjan kaupungin vuoden 2014 tilipäätöksessä Nummi-Pusulan lukion menot ovat 649 685eur ja 
• vuoden 2015 talousarviossa 523 540eur. 

Aikamoinen ero ko peräkkäisillä vuosilla (126 145euroa) kun muutoksia ei ole lukiossa tapahtunut. Mistä mahtaa johtua?
Koulun henkilökunta on itse ehdottanut kulujen suuruuden tutkimista, kaikki ei voi johtua  pienemmistä ryhmäkoista. Vaikka sekin on luonnollista, että pienempi ryhmäkoko tarkoittaa suurempia kuluja per oppilas.  Mutta huomioitavaksi tämäkin: Kaupungin tekemässä esi- ja kouluverkkoselvityksessä (päivätty 21.5.2015)
Nummen yläkoulun kustannukset per oppilas olivat

• 10 665,59 pääomakustannusten kanssa
• ilman pääomakustannuksia 10 134,12

Joten NEKIN olivat keskimääräistä korkeammat. Koulun henkilökunta on sitoutunut siihen, että tutkitaan kulut, mistä korkeammat johtuvat ja tehdään toimenpiteitä sen perusteella. Katsotaan, missä voidaan säästää ja tehdä paremmin.

Nummi-Pusulan lukion sulkemisella on ilmoitettu saatavan 430 000e henkilöstösäästöt.
Vuoden 2015 talousarviossa palkat ja palkkiot kuitenkin ovat 337 000e.
Ovatko talousarviossa menot kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti yläaste/lukio? Myös henkilöstösäästöjen toteutus arveluttaa kun seitsemästä opettajasta kuusi opettaa Nummi-Pusulan koulun yläasteella. Kuinka tullaan turvaamaan yläkoululaisten opetus, jos lukio lakkautetaan? Tulevatko aineopettajat opettamaan alakoululla? Entä alakoulun luokanopettajat? Millä tavalla palkkakustannuksissa säästetään? Siirroillako? Ei kai ne palkat mihinkään katoa.

Ylläoleviin kysymyksiin sivistystoimella on varmasti vastaus.

Lukioverkko ja yläkoulujen tilanne tulisi tarkastella yhtenäisyytenä, sillä lukioiden tilanne vaikuttaa hyvin moneen yläkoululaiseen. Ja varsinkin kun kiinteistöjen kunto on erittäin huono, pitäisi tilanne tutkia kunnolla, kokonaisuutena. Jos Harjun koulu tulee olemaan keskustan ainoa yläkoulu, tulee se vaikuttamaan Nummen yläkoulun tilanteeseen. Kaupungin tekemän tilaselvityksen mukaan Nummelle mahtuu vielä yli kaksisataa oppilasta. Siis nykyisten oppilaiden ja opiskelijoiden  lisäksi. Jos sammattilaiset siirretään Nummelle Harjun muutoksen myötä, tuo se lisää mahdollisia lukio-opiskelijoita myös Nummen suuntaan. Tähän asti sammattilaiset eivät ole hakeutuneet Nummelle, koska liikkennöintiä ei ole ja keskustan suuntaan on hakeuduttu, jotta liikennöinti Sammatista keskustaan ei vaarantuisi.
Jos liikennöinti olisi Lohjalta Nummelle paremmassa jamassa, olisi voitu muualtakin Lohjalta hakeutua lukioon Nummelle, nyt kun liikennöinti on olematonta, ohjaa se myös opiskelupaikkojen hakua.

Tarjotaan kaikille lohjalaisille parempia toisen asteen opiskelumahdollisuuksia tarjoamalla yhteistä Lyseon ja Nummen kurssitarjotinta. Meille Nummella ja Pusulassa on aivan sama, onko lukio hallinnollisesti Nummen lukio, ylälohjan lukio, Oilaannummen lukio, Lohjan Lyseon alainen, aivan sama,  kunhan meillä on se. Se on yksi vetovoimatekijä täälläkin.
Nuorten mahdollisuus. Tämän ikäiset nuoret päättävät juuri kotiseuturakkaudestaan,  tulevaisuudestaan. Jos heidät ajetaan muualle, tulevatko he takaisin perustamaan perhettä? Tuovatko he takaisin veroeuronsa?

Kun me muutimme Nummelle, yksi erittäin iso asia oli se, että täällä oli hyvä alakoulu ja vieressä yläkoulu ja lukio. Meillekin on tärkeää voida tarjota lapsillemme hyvä koulutus. Eikä meidän perheemme ole ainoa. Vaikka omani eivät ikinä haluaisikaan lukioon, on mielestäni tärkeää se, että voimme tarjota mahdollisuuden siihen. On se aikamoista eriarvoistamista, jos täältä viedään kymmenien kilometrien säteeltä ainoa toisen asteen koulutusmahdollisuus.

Teknisen toimen logistiikkakeskus on maininnut, että lukion mahdollinen lakkautus ei vaikuta julkiseen liikenteeseen, eikä heillä ole näin ollen tarvetta esimerkiksi lisätä kapasiteettia. Ei varmaan, mutta lukiolaisia huomioivat kuljetusyhteydet maksavat myös. Ei riitä, että Pusulan tai Nummen/Saukkolan taajamista pääsee Lohjalle. On myös päästävä ko taajamiin.

Toivottavasti valtuutetuilla on ajantasainen ja oikea tieto päätöksen perusteena olevista asioista.

Vaikka nämä eivät välttämättä uskon asioita olekaan, silti uskon,  että Nummi-Pusulan liittämisellä Lohjan Yhteislyseon lukioon saataisiin tarvittavia säästöjä.

Rankan kouluverkko- ja terveysasemapalveluverkkokäsittelyn jälkeen on valtuutettujen varmasti haastavaa käsitellä vielä tätä lukioasiaa, mutta toivon kuitenkin, että jaksetaan vielä ajatella lukiota nuorten mahdollisuutena opiskella, heidän mahdollisuuttaan olla saman arvoisia. Ei pelkästään keinona "säästää".

Miksi tasa-arvoistaminen tarkoittaa sitä, että laitetaan kaikki samaan, vaikka eivät mahtuisikaan (laitetaan ne mahtumaan), mutta ei sitä, että tarkistetaan kapasiteetit ja käytetään olemassa olevia tiloja hyödyksi?
Miksi tasa-arvoistaminen tarkoittaa sitä, että pistetään osa kulkemaan hyvin pitkiä matkoja istuakseen lattialla luennon ajan?
Miksi tasa-arvoistamisella saatetaan oikeasti vahingoittaa opetuksen laatua? Kaikilla.

 
Mitä, jos  Nummi-Pusulan lukio liitetäisiin Lohjan lyseoon 1.8.2016. Lukiokoulutus jatkuisi Nummi-Pusulan koulussa osana Lohjan Yhteislyseon lukiota hyödyntäen soveltuvin osin digitaalisia opetusmetodeja.

Lyseon peruskurssit ovat usein niin täynnä (olen jutellut joidenkin opiskelijoiden kanssa), että osa opiskelijoista joutuu istumaan lattialla. Mitä, jos esimerkiksi osa näistä peruskursseista suoritettaisi Nummella? Jaetaan painetta koulujen kesken. Minulla on täysi luottamus, että henkilökunta saisi tämän toimimaan. Jos poliittista tahtoa olisi.

Yllätysten koulut - oho

Lohjan kiinteistöt ovat surullisessa kunnossa. Otetaan esimerkiksi Lohjan koulut. Katsotaanpa tulevia niinsanottuja pommeja:

yläkoulut:

• Harju  (rv 1956) 46%
• Järnefelt  (rv 1968) 83%
• Nummi-Pusula (rv??) 67%

Prosentit koulujen nimien perässä kuvaa koulun saamia kuntoisuusluokitus"pisteitä". Tavoitteena on vähintään 75%. Prosentit on päivitetty viime keväänä (2015)

Järnefelt ja Nummi-Pusula näyttäisivät olevan aika hyvissä kuntoluokituksissa, mutta halusin nostaa ne sisäilmaepäilyjen vuoksi. Nummi-Pusulan koulun peruskorjausta on odotettu vuosia, ja siellä on moneen otteeseen yritetty korjata sisäilmaston ongelmia. Kaupunki on Nummi-Pusulan koulun korjauksiin varannut rahaa neljä miljoonaa ja Harjun remonttiin ja laajennukseen viisi miljoonaa.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/343605-lohja-selvittaa-keskustaan-yhta-ylakoulua

Entäs alakoulut:
No,

• Risti (rv 1953) 48% ja 45% (rak 1 ja rak 2)
• Ojamo rv 1977   55% (2012) 72%
• Rauhala rv 1960 38% 

Ojamon korjauksiin on kaupunki varannut rahaa neljä miljoonaa. Neitsytlinnan lapset kyllä ehdittiin jo siirtää sinne huolimatta kasvatus- ja opetuslautakunnan linjauksesta, että koulun tulee olla 75% kunnossa, ennen siirtojen toteuttamista.

 Rakenteilla:

• Routionmäki (Roution koulu evakossa, Jalavan koulu osittain evakossa)
• Ojaniittu (valmistuu 02/2016)

Tulossa, väistö toivottavasti helmikuussa 2016.

• Anttila rv 1982 69% (remonttia tehty, viimeksi kesällä, hukkaan muuten meni, mutta tietenkin hyvä, että yritettiin) nykyisiä suunnitelmia muuten, "ulkoseinät puretaan yms", vastaavia on toteutettu Vihdissä. Monta miljoonaa meni siihen ja pieleen sekin meni. Toivottavasti näitä suunnitelmia hiotaan Lohjalla vielä paremmiksi, ettei toisten mokia toisteta.
• Tytyri rv 1962 53% Tämä surullinen koulu olisi pitänyt purkaa jo ajat sitten. "yllätys" voi mun HAH. Olen tästä erityisen vihainen. (jos ei ole huomattu)

Kaupungin tekemässä kouluverkon selvityksessä lakkautusuhan alla olleet:

• Asemanpellon koulu rv 1949   62% (alkuperäisellä listalla, poistui listalta)
• Ikkalan koulu     79%                        (poistui listalta)
• Karstun koulu rv 1920         46% (v2013) 60% ja 50% (rak 1ja rak 2)
• Lehmijärvi rv 1995              64%
• Maksjoen koulu rv 1926            42% (lakkautus 2018, lapset siirtyvät Rauhalaan)
• Nummenkylä rv 1958 42%
• Pulli rv 1923 66%
• Neitsytlinna rv 1970  45% (toiminnot siirretty Ojamolle, lakkautus kesken)
• Nummentausta rv 1971    34%  (lakkautettiin, lapset siirtyvät Ojaniittuun)
• Solbrinken rv 1991 89% (alkuperäisellä listalla)
•  Virkby rv 1949 71% (lakkautettiin, lapset siirtyvät Källhageniin)

Vastaanottavat koulut:

• Källhagen  rv 1960             67%
• Oinolan koulu   78%
• Ojamo rv 1977   55% (2012) 72%
• Rauhala rv 1960 38%
• Mäntynummen koulu (alakoulu, Linder) rv 1964   87%
• Pusula 70%

Mäntynummen koulu (yläkoulu) rv 1978    70%
Metsolan koulu rv 1994     81%
Muijalan koulu rv 1997     82%

Karjalohjan koulu rv 1957 69% (täältä piti 5-6 lk siirtyä Anttilaan)

Perttilä rv 1992 62%
 LYLL rv 1954  82%. Lyseon sisäilmakorjauksiin on varattu budjettiin rahaa 150 000 euroa. (silläkö niitä ongelmia korjataan? Ainiin, mutta eipä sielläkään mitään ongelmia pitänyt olla)


Sammatti rv 1954 (+laajennus 2014) 98%


Nämä ovat kaikki julkisia tietoja ja kaikkien saatavilla. Ihmettelen edelleen suuresti sitä, kuinka kaupungilla joku viranhaltija, joiden alaan nämä kuuluvat, voi väittää, että esimerkiksi Tytyrin ja Anttilan huono kunto ovat olleet yllätyksiä. Väännän nyt rautalankaa: Eivät ne ole tulleet yllätyksinä.

Seuraava "yllätys" varmaan on Ristin koulu. Harjun koulun yllätys on pikkuhiljaa jo julkistettu, siihen on alettu heräämään.

Rakennukset ovat "vanhoja".
Eräs tekniikan tohtori tuossa taannoin sanoi, että tämä on valtakunnallinen ongelma, siihen aikaan tehtiin huonoa, mutta sen ajan rakennustietämyksen mukaan. Totta, rakennustietämys muuttu aikojen mukana ja tekninen tietämys. Tekninen osaaminen ja ylläpito muuttuu ja pitäisi kehittyä.

Ai, koska se on valtakunnallinen ongelma, ei siitä saa valittaa ja nitistä?
No, valitanpa kuitenkin.

Kai aikojen alusta lähtien on tiedetty, ettei kosteikolle kannata rakentaa? (tytyri)
Kai aikojen alusta on tiedetty, että kunnossapito on tärkeää, kaikessa? Pidetään huolta?
Ja jos joku vuotaa, tutkitaan vuoto, mistä johtuu ja korjataan se?
Siivotaan, niin sisältä kuin ulkoa? Putsataan rännit, ei anneta sammaloitua? Näin kaiken maalaisjärjen mukaan. (ainiin, sitä ei kaupungissa voi käyttää)

Ylellä tuli (nähtävissä Areenalla http://areena.yle.fi/1-2449636) juttua homekouluista ja asiantuntijan haastattelussa kävi ilmi (ihan yllättäen), että kunnon yllä- ja kunnossapidolla saattaa olla vaikutusta  jopa näiden ongelma-aikakaudella rakennettujen talojen kuntoon. 

Entä sitten se seuranta, vaikkapa Tytyrissä?
Sisäilmatyöryhmä on seurannut tilannetta (tiedän, että jaksan jankuttaa asiasta, mutta) yhtäjaksoisesti vuodesta 2011. SEURATAANPA. Ei hätäillä, eikä hötkyillä. Seurataanpa, (kokoajan ei ehditty, mutta muodon vuoksi seurataan) sairastaako ne lapset vielä. Juu, sairastaa, mutta seurataan nyt vielä. Oireet voivat johtua mistä vain. Ne voivat tulla kotoakin.

Voisiko tästä mahdollisesti vetää sellaiset johtopäätökset, että ennaltaehkäisy ja ylläpito voisi olla rahaa säästäviä ja kiinteistöjen kuntoon vaikuttavia tekijöitä?
Voisiko ehkä vetää sellaiset johtopäätökset, että kaupungin kannattaisi satsata kiinteistöjen kunnolliseen huoltoon? Teknisellä toimella on nyt paikka parantaa asemiaan ja pyrkiä herättämään luottamusta, tai parantamaan sitä. Periaatteessa, mitä tahansa he tekisivät tällä hetkellä kiinteistöjen hyväksi, on teko parempaan suuntaan.

Ei hyssytellä sisäilmaongelmia, kuten on tehty. Näin on tehty hyvin monen kiinteistön kohdalla. Avoimuus on paras lääke tähänkin. Väärä on se lähtökohta, kun mietitään, että nyt ei ole rahaa korjata. Ollaan hiljaa. Hyssytellään henkilökunta ja asiakkaat, pahimmassa tapauksessa lapset, sairaiksi koko loppuiäkseen. 

Kouluverkon "tiivistämistä" on puolusteltu myös sillä, että koulut ovat niin huonossa kunnossa. Ja nyt on kehdattu moittiakin, varsinkin kuntalaisia ja kouluverkon vaikuttajaraatia siitä, että "soo soo. Nyt kun ei laitettukaan näitä kouluja kiinni, niin pakko pistää tuntikehystä pienemmäksi ja nyt nää koulut kärsii, kun ne menettää rempparahaa, kun ne on niin huonossa kunnossa, mutta...". Juuh. On ne. Hävettävässä. Mutta edelleen, mahdollisesti kunnollinen ylläpito olisi pelastanut paljon. Mutta se, että koulut ovat huonossa kunnossa, ei tarkoita sitä, että ne koulut (vaikka ovatkin pienempiä), jotka ovat paremmassa kunnossa, tulisi laittaa kiinni, että saataisi jäljellä olevat korjattua. Ei näin.
Väitän, että kunnon ylläpidolla, oikealla hoidolla ja ennaltaehkäisyllä, ajoissa reagoinnilla, avoimuudella, olisi saavutettu säästöjä ja paremmalla ilmapiirillä tehtyjä ratkaisuja. Me emme olisi tässä. Helppohan se minun on täällä takarivissä huudella.

Mutta seuraava, joka sanoo, että koulujen tila on yllätys, niin ihan oikeesti. Älä valehtele.

Kaupungin arvot - eriarvoistammeko nuoret ja perheet?

Lukioverkkoa miettiessä tulisi miettiä lukio- ja kouluverkkoa yhdessä. Yläkouluja ja lukioita kokonaisuutena. Varsinkin nyt, kun keskustan yläkoulujen kohtaloa mietitään uudestaan, se laittaa kaikki yläkoulut ja ehkä koulupiiritkin uuteen mietintään. Rakennetaanko keskustaan enää toista yläkoulua, vai keskitetäänkö Harjulle keskustan oppilaat? 

Kuinka me pystymme palvelemaan oppilaitamme ja opiskelijoitamme, meidän nuoriamme parhaiten? 

Ennen kuin vastaan siihen kysymykseen, niin käydäänpä läpi kouluverkon vaikuttajaraadin selvitystyön perusteella syntyneitä johtopäätöksiä:

JOHTOPÄÄTÖS A: Kaupungin toimialojen yhteistyön tulee muuttua paremmaksi. Vain omaa toimialaa tarkastelemalla päästään todennäköisesti osaoptimoituun ratkaisuun, jossa kustannukset tulevat jatkossa joko tilahallinnon tai sosiaali- ja terveyspalveluiden kannettavaksi. Kehitetään yhdessä järkeviä ratkaisuja. Opitaan tehdyistä virheistä ja varmistetaan ettei niitä enää tehdä.

JOHTOPÄÄTÖS B: Suuri osa jääväksi suunnitelluista koulukiinteistöistä on huonossa kunnossa.

Nämä kiinteistöt on korjattava ensin KLA 75% tasolle jotta sekä oppilailla että henkilökunnalla on

puhdas sisäilma.

JOHTOPÄÄTÖS C: Terveellistä ja turvallista oppimisympäristöä tulee arvottaa. Kaikilla oppilailla on oikeus puhtaaseen sisäilmaan.

JOHTOPÄÄTÖS D: Kaikkea ei voi arvottaa rahalla. Huolimatta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta lapsien pitäisi olla viimeisenä säästötalkoissa, koska sen heijastukset voivat olla pitkävaikutteiset

ja kalliit.

JOHTOPÄÄTÖS E: Opetuksen laadusta ei voi tinkiä. Laadukas opetus on tae siitä, että kilpailukykymme ja Lohjan vetovoima säilyvät myös tulevaisuudessa.

Miten tästä eteenpäin?

Lohjan talous on, kuten olemme moneen otteeseen kuulleet, huonohko, katastrofaalinen, mitä näitä nyt on. Tässä vaiheessa huomio tulisi kohdistaa siihen, kuinka voimme saada kaupunkiimme lisää työpaikkoja ja enemmän veroäyrejä palveluiden tuottamiseen. Kuinka Lohja voi kilpailla  pääkaupunkiseudun imussa muiden kuntien ja kaupunkien kanssa? Mitkä ovat ”lohjaiset argumentit”, kun perhe etsii uutta kotipaikkaa? Muut kaupungit voivat tarjota samat palvelut jopa lähempänä pääkaupunkia. Lohja ei ehkä pysty kilpailemaan muiden muuttokuntien kanssa voitokkaasti, sillä ne ovat sijainniltaan lähempänä pk-seudulla työssäkäyville ja osa jopa radan varrella.

Entä jos nostaisimme aluekeskukset kilpailuvaltiksemme? Ja yhä kasvavan vanhusväestön, jonka varaan voi kehittää myös erittäin tuottoisaa liiketoimintaa. Ollaan rohkeita, panostetaan hieman erilaiseen lähestymistapaan ja lähdetään kehittämään olemassa olevaa. Opitaan pois vanhasta ja siiloajattelusta ja pyritään luomaan jotain uutta.

Nykyaikana työnteko ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Ruuhka-aikaansa elävät perheet tarvitsevat hyvät palvelut ja yhä useampi haluaa elää maaseudulla. He tarvitsevat sujuvaan arkeensa lähelle päiväkodin, koulun ja mieluiten myös iltapäiväkerhon ja ehkä myös lukion arkeaan helpottamaan. Siten kyläkoulukeskuksiin, monitoimija-alueisiin on järkevää satsata, koska niissä saadaan synergiaetuja, esim. oppilashuollossa, kirjastotoimessa ja kulttuurin saralla. Niitä pystyttäisiin kehittämään lukemattomilla tavoilla, jos vain olisi tahtoa ja mahdollisuuksia -niin kuntalaisilla, kolmannella sektorilla kuin kaupungillakin.

Tarvitsemme uusia työmahdollisuuksia, uusia yrityksiä, uusia veronmaksajia.Kaupungin vastaus väestömäärän kehitykseen ei voi olla palvelujen poisto, vaan ennakkoluuloton investointi. Mitä jos nyt esimerkiksi koulujen kohdalla mietittäisiinkin tulevaisuutta hieman pidemmälle? Nyt tulisi innovoida ja kehittää yhdessä palvelua: tehdään upeasta, monimuotoisesta kouluverkosta kilpailuvaltti! Sen sijaan, että tiivistetään todella paljon, keskitytään luomaan mahdollisuudet lapsiperheiden tänne muuttoon. Tehdään positiivinen valtakunnallisesti huomioitava teko: työikäisille lapsiperheille suunnattu, Lohjan strategian mukainen teko.

Lohja on hakeutunut mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta – malliin. Mukana olevat kunnat sitoutuvat kahdeksi vuodeksi kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Työ alkaa kunnan tekemästä tilannekartoituksesta, jossa kunta arvioi kuinka lapsiystävällisyys nykyään toteutuu. Tämä on kaupungille hieno tilaisuus osoittaa sen jo toimivan lapsiystävällisenä kuntana.

Lohjalla on valtakunnallisesti huomionarvoinen mahdollisuus tarjota monimotoisen kouluverkon lisäksi erittäin hyvää toisen asteen koulutusta muuttohalukkaille työikäisille perheellisille.

Lohja on maaseutukaupunki. Siis maaseutu ja kaupunki YHDESSÄ.

Lohja on myös koulutus- ja sivistyskaupunki, ainakin nettisivuillaan.

Mitä jos toimittaisi oikeasti sen mukaan? Ei vain sanahelinää, diipadaapaa, vaan toimitaan omien arvojemme mukaan.

Kehitetään maaseutukaupunkimme koulutusta ja nuorten mahdollisuuksia. Nuoret tuovat sen kaiken investoinnin takaisin. Annetaan signaali nuorille, että me välitämme, että me panostamme. Niin he panostavat kotikaupunkiinsa takaisin. Niin se kotiseuturakkaus syntyy, vastavuoroisesti. Ei häätämällä heitä pois.

Kehitetään lukioverkkoamme, tarjotaan kaikille lohjan nuorille mahdollisuutta kouluttautua, kehitetään kurssitarjotinta yhdessä Nummen ja Lyseon lukioiden kesken. Tehdään lukiosta yhteinen. Jos nuorilta viedään mahdollisuus, mitä heille jää? Pakko. Eikä itseasiassa sekään. Muutto, syrjäytyminen, eriarvoistuminen.

Kyllä maalla on mukavaa - sitten mä heräsin

"Nummi-Pusulan lukio liitetään Lohjan lyseoon 1.8.2016. Lukiokoulutus jatkuu Nummi-Pusulan koulussa osana Lohjan Yhteislyseon lukiota hyödyntäen soveltuvin osin digitaalisia opetusmetodeja."

Sitten mä heräsin.


Näin ei ole (ainakaan vielä) esitetty. Kuka olisi niin rohkea, kehitysmyönteinen ja tulevaisuuteen oikeasti katsova, että esittäisi vastaavaa, mistä minä olen haaveillut?
Kaupunki yksisilmäisesti toteaa, että mikäli Nummi-Pusulan lukion oppilaat menevät Lohjalle, tulee siitä säästöjä. Niin kai, marginaalisia. Mutta jos he eivät mene, niin silloin tuo säästöosuus supistuu. Lohja ei saa ko lukiolaisista valtionosuutta, vaan se menee niihin kuntiin, jossa lukiolainen opiskelee (Karkkila, Somero, Salo, Vihti yms) Eli valtionosuus x lukiolainen muualle kuin Lohjan lyseoon supistaa säästöosuutta. 

Esim 40 oppilasta x 6123,73 = 244 949,2eur. 

Lisäksi miten käy esim rehtorin palkalle, supistuuko kolmasosalla - tuskin. 
Ja voihan se olla, että nuori ei lähde opiskelemaan lainkaan, jolloin yhtenä vaihtoehtona on syrjäytyminen. 

Kaupunki vastaa tähän, ettei valtionosuuden pieneminen ei vaikuta laskettuun säästöön, koska säästölaskelmassa on vain käyttötalouden menot mukana (henkilökulut, palvelut, materiaalit, tilakustannukset jne). Valtionosuus ei ole korvamerkittyä kattamaan näitä menoja, vaan menee kaupungin rahoitukseen yleisluonteisena valtionosuutena. Nyt en taaskaan ymmärrä. Siis, jos sitä ei ole korvamerkitty lukiolaisille, ei sitä tarvitse huomioida? Se on kaupungilta pois, mutta sitä ei tarvitse huomioida?
Mutta kuitenkin rehtorin palkasta voi mainita, että se menee perusopetuksen puolelle, ei siis säästöä kaupunkitasolla. 
Näitä voi verrata, koska se sopii. Mutta valtionosuuksia ei tarvitse.

Verrattaessa Nummi-Pusulan lukion ja lyseon lukion kuluja per oppilas, on erot huomattavat. Miksi niitä ei suostuta avaamaan? Miksi ei katsota kuittitasolla, mikä nostaa kustannuksia? Toki ryhmäkokojen ero tekee yhden suuren eron, mutta jos mennään yhteisellä kurssitarjottimella, tehdään mahdolliseksi kulkeminen nuorille molempiin suuntiin, tarjotaan kursseja molemmissa kouluissa, niin ettei Lyseon lattioilla tarvitse istua ja Nummella saadaan kurssit täydemmiksi.

win-win-win. tök-tök-tök.

Jos lukio lakkautetaan, tilat siivotaan, lämmityskulut, ruokaa tuodaan jne (yläkoulu). Näistä ei syntyne säästöjä.
 

Lohjan kaupungin vuoden 2014 tilipäätöksessä Nummi-Pusulan lukion menot ovat 649 685eur ja vuoden 2015 talousarviossa 523 540eur. Ero ko vuosilla on  126 145euroa Nummi-Pusulan lukion osalta.

Kaupungilta vastataan tähän, että Nummi-Pusulan lukion v. 2015 talousarvion on ylittymässä (käyttö jo nyt 99,4 %) ja he arvelevat, että tilinpäätös tulee olemaan aika lähellä tilinpäätöstä 2014.  Tarkempaa analyysia, mistä ylitys johtuu ei tässä vaiheessa ole tehty. Arveluja on siitä, että osittain olisi virhekirjauksia yläkoulun ja lukion välillä. Toistan vielä: 

Tarkempia analyysejä ei ole tehty.

Mutta säästölaskelmia voidaan tehdä. Tullaanko seuraamaan, tuleeko säästöjä? No, vastaus on ilmiselvä. Tullaan tekemään, kuten tähän astikin, eli ei.

Hallituksen esityksessä 310/2014 esitettiin valtionosuuden perusosuuden maksamisen rajaamista lukiokoulutuksessa kolmeen ensimmäiseen opiskeluvuoteen. Oppilaalla on oikeus opiskella kauemminkin, mutta ylläpitäjälle maksettava valtionosuuden maksaminen rajataan kolmeen vuoteen. Tällä pyritään luonnollisesti nopeampaan valmistumiseen. Laskentapäivänä 20.9.2015 Lohjan yhteiskoulun lukiossa oli neljännen vuosikurssin opiskelijoita 42 ja Nummi-Pusulan lukiossa yksi opiskelija. Hallituksen esityksen 310/2014 kaltaisen lain tullessa voimaan, kaupunki menettäisi perusvaltionosuutta tämän vuoden tasossa 42 kertaa enemmän Lohjan yhteiskoulun lukiosta kuin Nummi-Pusulan lukiosta.

Kaupungilla ei nähdä tai haluta tulkita tätä ongelmaa, vaan vastataan, että riippumatta siitä, mikä lukioverkkoratkaisu on, tuo neljännen vuosiluokan valtionosuus menetettäisiin.
Joojoo, mutta Lyseossa niitä opiskelijoita on 42 ja Nummella 1. Ja Nummi saa korotettua valtionosuutta pienenuutensa vuoksi. Ai niin, mutta jos Lyseo ja Nummi yhdistyisivät, jäisi tuo pienen lukion korotus saamatta. Nyt mäkin ymmärsin. (se onkin ainoa asia tässä lukiolakkautusinnossa)


Edelleen ihmettelen sitä, että paljon puhutun konsultin esityksestä on puhuttu vain Nummi-Pusulan lukion lakkauttamisesta, eikä vaihtoehtoina ole tarjottu konsultin esittämiä MUITA vaihtoehtoja:

1) paluu luokallista lukiotoimintaa muistuttavaan opetuksen toimintamalliin, joka olisi koulutuksen järjestämisen rakenteena tarkoituksenmukainen ja taloudellinen toteuttaa. Luokkamuotoisena järjestetty lukiokoulutus jättää opettajalle pedagogisen vapauden, mahdollistaa tulevan opetussuunnitelman mukanaan tuoman ilmiöpohjainen opetuksen/oppimisen, mutta myös rytmittää keskivertolukiolaisen opiskeluja ja siten tuo järjestämiseen sille toivottua tehokkuutta.

Tähän malliin on helppo yhdistää lukiostudio-opiskelu, niin Nummen kuin Lyseon opiskelijoille, molemmissa tiloissa.

2) lukion lukujärjestykseen sidottu opetus keskitetään kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Lukion kolmannen vuoden opiskelu ylioppilaskirjoituksiin asti muodostuu tutkivasta, itsenäisestä (opettajien ohjauksessa tapahtuvasta) ilmiöiden tarkasteluun perustuvasta opiskelusta. Tämä toimintamalli edellyttää vahvaa opettajien yhteistyöskentelyä, jotta lukion  opetussuunnitelman oppisisällöt ja tavoitteet ovat tämän kaltaisella rytmityksellä mahdollista saavuttaa.

Tiedän jälleen toistavani itseäni, mutta eikö se niin ollut, että kertaus on opintojen äiti?

Valtakunnan mediat ovat tällä viikolla uutisoineet siitä, että maalle ei kannata rakentaa. Talon arvo katoaa. 
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1448959598219.html

Eipä sitä arvoa tällaisilla keinoilla nosteta, eikä houkuteta muuttajia. Tosin kaupungilla eräät viranhaltijat (ja luottamushenkilöt) ovat sitä mieltä, että ei ihmiset koulujen eikä lukioiden vuoksi ole muuttaneet tänne. Aha. Eli siis minun perheeni ja kymmenet muut perheet ovat väärässä. Me emme kuulemma ole muuttaneet tänne koulun vuoksi. Emme vaikka ennen ostopäätöstä tutkimme aluetta, alueen palveluja ja koulualueen nähtyämme, vahvistui ostopäätöksemme. Mutta se ei vaikuttanut ostopäätökseemme eikä muuttamiseemme, että täällä oli ala- ja yläkoulu sekä lukio.

Kävimme luovuttamassa adressin lukion hyväksi maanantaina. Tuleva lukiolainen luovutti sen kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja toiselle varapuheenjohtajalle. Adressin oli allekirjoittanut 556 henkilöä. Loistava määrä. Entisen Nummi-Pusulan alueella on noin 6 000 asukasta.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/342772-nummi-pusulan-lukio-lakkautetaan-ehka-sittenkin-vaiheittain 

Tämä tuleva lukiolainen on yksi niistä monista, jotka eivät lyseoon hakeudu.
 
 

Nuortenkin pitäisi pystyä luottamaan luottamushenkilöihin

Kaupunginhallitus käsittelee tänään, maanantaina 30.11.2015 Nummi-Pusulan lukion lakkauttamista. Esityslistalla lukee virheellisesti, että FCG:n konsultin tekemässä lukioverkkoselvityksessä esitetään lukiomme lakkauttamista. Näinhän ei ole, vaan se esitetään yhtenä vaihtoehtona kolmesta vaihtoehdosta. Kaksi muuta vaihtoehtoa on lukion toiminnan kehittämistä.

Lisäksi esityslistalla mainitaan, että suurin osa opettajista on samoja yläkoulun ja lukion kesken. Kyllä. Voihan sen niinkin sanoa, kaikki lukuunottamatta yhtä opettajaa, on yhteisiä yläkoulun kanssa.

Henkilöstökulujen säästöt olisivat esityksen mukaan 430 000€. 
Säästöksi siis lasketaan tämä 430 000€, jos lukio lakkautetaan. Miten tämä säästö syntyy, irtisanotaanko opettajat? Ei, vaan heidät siirretään, osa opettajista jatkaa yläkoulun opettajina. Tosin heidän viikkotunnit eivät täyty, joten irtisanoutumisia varmasti tulee, mutta irtisanoutuneiden tilalle tulee palkata uusia opettajia. Saammeko päteviä opettajia?

Jos lukio lakkautetaan, siirretään opiskelijat Lyseoon. Sinne kuulemma mahtuu, vaikkakin osa peruskursseista on niin täynnä, että osa opiskelijoista istuu lattialla. Mutta hei, ei se haittaa. Tasa-arvoistetaan opiskeluja. Kaikki vaan samaan kouluun, samaa ilmaa hengittämään. Osalle koulumatkaa tulee 30 kilometriä enemmän kuin nyt, mutta se ei liity tasa-arvoistamiseen. Sehän on vapaaehtoista, eikä kunnan ole pakko järjestää. Ihan sama, mitä noi nuoret tekee. menköön muualle. Kyllä ne takaisin tulee, ainiin, mutta kun eihän me sitä edes ajateltu. Pääasia, että nyt säästetään. Vai säästetäänkö me?

Säästölaskelmissa ei ole huomioitu kuulemma valtionosuutta, eikä sitä korjattua osuutta, sillä rahat eivät ole korvamerkittyjä. Niitä ei ole pakko käyttää opiskelijoiden hyväksi, vaikka ne opiskelijoiden määrän mukaan tuleekin. Niitä voi laskea kahteen kertaan. 
Paitsi, kun niitä ei enää sitten tule, kun iso osa opiskelijoista siirtyy muihin kaupunkeihin, niin silloin se raha jää pois kokonaan. Kassasta pois 200 000€? Tuon summan vedin hihasta, siis arvioin, mutta se on tuttua tälle kaupungille.
Ihan sama, kunhan nyt voidaan sanoa, että tullaan säästämään 430 000. 
Näitä ns säästöjä ei seurata. ei tehdä laskelmia vuoden, kahden eikä kymmenen vuoden päästä, että olisi voitu sanoa, että juu, säästettiin, tai että ei, pieleen meni.  

Esityslistalla on huomioitu hyvin se, että henkilökunnan yt:t on käytävä, sijoitukset mietittävä ja suuniteltava, listassa on mainittu se, että lukiolaiset kokivat epäoikeudenmukaisena sen, että ovat hakiessaan kuvitelleet saavansa suorittaa loppuun opintonsa Nummi-Pusulan lukiossa.

He ovat punninneet vakavasti vaihtoehtojaan ja valinneet hakea Nummi-Pusulan lukioon. Oppilaat, jotka ovat Valtakunnallisessa Yhteishaussa keväällä 2015 hakeneet Nummi-Pusulan lukioon, joutuvat eriarvoiseen asemaan muihin yhteishakuun osallistuneiden kanssa, jos heidät siirretään oppilaitokseen, jonne he eivät ole hakeneet.


Perustuslain Yhdenvertaisuus-pykälän kohta ”Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.” ei toteudu, jos oppilaat siirretään vastoin heidän valintaansa Lohjan lukioon. 

6 §

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.

Lohjalainen opetusneuvos, Lauri Leskinen ihmettelee kolumnissaan 27.11.2015 Länsi-Uusimaassa, että miksi ei olla valmiita kehittämään Nummen lukion toimintaa siltä pohjalta, jota koulun henkilöstö ja atk tarjoavat? Kehitystä tulee tukea, eikä vatuloiden vastustaa.

Juuri niin, tiukkoina talousaikoina unohdetaan kehitys ja tulevaisuus. Nuoret ovat tulevaisuus. Näinä aikoina kehitys on se, mihin meidän tulee keskittyä. Annetaan nuorille mahdollisuus, vaihtoehtoja, kaupunki ei siihen kaadu. Päinvastoin. 
Jos nuorille tässä vaiheessa, kun he tiedostavat ja hakevat keinoja vaikuttaa omaan elämäänsä, jos me osoitamme heille, että emme välitä "koska kaikkien tulee antaa oma panoksensa taloustalkoissa", nuorilta otetaan se panos väkisin, koska eivät voi vaikuttaa. Jos me tässä vaiheessa osoitamme heille, ettei heillä ole väliä, minkä singnaalin me heille annamme? Kuinka me vaikutamme heidän tulevaisuuteensa? Kuinka me vaikutamme omaan tulevaisuutemmee tällä tavalla? 
Kuinka itsekäs sitä pitää olla? Kuka nuorten puolella on, jos eivät luottamushenkilöt? 

Pelkään kouluverkkoäänestyksen tuloksen vaikuttavan tähän päätökseen kielteisesti. Ei jakseta/haluta nähdä enää niitä oikeita vaihtoehtoja lakkauttamisen sijaan. Ajatellaan, että "koska viimeksi kouluverkkoäänestyksessä meni miten meni, laitetaan tämä nyt kiinni, ei tässä ole kyse kuitenkaan isoista asioista". Paitsi että on. Maaseutukaupungin nuorten opiskelusta. Mahdollisuudesta opiskella. Maaseudun nuorten syrjaytymisen ehkäisystä. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle arviolta 1,8 miljoonaa euroa, kuten Tiede-lehden artikkelissa todetaan.

Säästöjä onkin vähän vaikeampi hahmottaa tässä mittakaavassa. Jos opiskelujen mahdollisuus tehdään nuorelle ja hänen perheelleen vaikeaksi, on syrjäytyminen todennäköisempää.

Kunnan ja kaupungin tehtävä on toimittaa palveluja. Kaikille kuntalaisille.
Toki tietenkin raha pistää raamit, mutta ei se saa ratkaista, varsinkaan niiden kohdalla, jotka eivät itse pysty vaikuttamaan.  

Tänään käyn luovuttamassa adressin lukion puolesta kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Tai siis, olen mukana, kun yksi niistä nuorista, johon tämä asia vaikuttaa, luovuttaa adressin. 

Sammakkoja ja arpia

Lapsen oikeuksien päivä on tärkeä päivä.
Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla.

Päivä saatiin nimettyä lapsen oikeuksien päiväksi suomalaisiin kalentereihin vuodesta 2002 Suomen UNICEFin aloitteesta.

Unicef- Lapsen oikeuksien päivä

Pyry olisi sinä päivänä täyttänyt kaksi vuotta.

Olimme avomieheni kanssa toivoneet ja odottaneet raskautta. Raskausaikani ei ollut helppo. Kipuja ja sairaalakäyntejä. Mieheni isä toimi vaimonsa omaishoitajana ja jotta hän pääsi välillä vapaalle huilaamaan, kävin auttamassa anoppiani. Eräs hoitojakso piti viettää sairaalassa, sillä hänen vointinsa alkoi heikkenemään hetkellisesti. Muuten raskausaikani oli varmasti kuten monella muullakin ensisynnyttäjällä. Täynnä jännitystä ja odottamista.

Synnyttämisestä oli auvoiset odotukset ja suunnittelin synnyttäväni ilman kivunlievitystä (hullu). Oli niin paljon kaikkia upeita mahdollisuuksia tarjolla kylpyammeesta lähtien.
Synnytys meni kuten meni. Kivunlievitys oli pakko ottaa 20 tunnin jälkeen, en olisi jaksanut enää. Kivun vuoksi oksentelin ja väsyin. Ilokaasulla aloitettiin ja se sai oksentamaan enemmän. Kätilöopiskelija sai osansa siitä suihkusta.

Epiduraali oli ihana helpotus ja sen jälkeen alkoi synnytys sujumaan. 23 tunnin jälkeen saimme ihana pojan. Poika oli hiljaa. Ja minä huolestuin.
Kätilöopiskelija sai pojan virkoamaan viskomalla kylmää vettä hänen päälleen.

Kotiin veimme lääkärin mukaan "täydellisen terveen pojan".

Neuvolassa ihmettelin vauvan sinisiä kynnenalusia. "ihan normaalia" totesi terveydenhoitaja (jota minun ei tarvinnut enää nähdä seuraavan lapsen neuvolakäynneillä)

Näihin sanoihin olen turvannut, kun naistenklinikalta lähdin synnytettyäni kuusi vuotta myöhemmin "täydellisen terveen tytön", kun olin pyytänyt sydänseurantaa. Alan "guru" totesi minulle vauvan kotiinmenotarkastuksessa, että tyttäreni on täydellisen terve, ei tarvita seurantaa. Totesin, että näin minulle todettiin myös kuusi vuotta sitten. Kuusi viikkoa sen lausunnon jälkeen täydellisen terve poikani menehtyi syliini. Sain lapselleni seurannan. Ja leikattava sydänvika löytyi.

Pyryn sydänvika löydettiin vasta ruumiinavauksessa.
Kardiologi kertoi meille viasta, minkälainen se oli, näytti kuvia. Paikalla oli myös lastenlääkäri, joka totesi, että "sairasta lastahan tässä surraan"

Jokin aika näiden jälkeen kävin lääkärissä, hän ihmetteli yhtäkkistä painonlaskuani. Kerroin olleeni raskaana, kerroin myös, mitä oli käynyt. Empatian maailmanmestari totesi, että "ai kauheeta, siinä
 ajassahan ehtii jo kiintyäkin siihen lapseen". Keräsin leukaani vastaanotolla. Koiranpennustako se puhui?

Minulla on iso, iso määrä valokuvia Pyryn odotus- ja vauva-ajasta. Ne odottavat vieläkin valokuvakansioon laittamista. Saimme hautastoimistolta kauniin muistolaatan, joka laitettiin väliaikaiseen ristiin. Olin ajatellut kiinnittää sen valokuvakansion päälle. En ole tehnyt sitäkään.

Aika kuluu, mutta se ei paranna haavoja. Se tekee niistä arpia. Ja niiden kanssa pitää elää, niiden kanssa oppii elämään. Ne myös kestää paremmin kuin haavat.
Päivääkään ei mene, ettetkö olisi ajatuksissani, päivääkään ei ole mennyt, ettenkö sinua kaipaisi. Suru on syvällä, kaipaus on ikuinen. Jokainen päivä olen kauempana sinusta, jokainen päivä olen lähempänä sinua. Jokainen päivä olen selviytynyt. Alussa suruni oli murskata minut. En ikinä uskonut, että aika kuluu, että jaksaisin olla. Jokainen päivä. Olen onnellinen siitä, että jälkeesi tuli neljä eläväistä, jotka ovat pitäneet minua elämänsyrjässä kiinni, joiden vuoksi muistan elää, joiden vuoksi muistan rakastaa, joiden vuoksi olen.

Koulukyydit - marraskuussakin vielä paukkuu lain sallimat rajat

Puhelin soi. Lasten taksikyyti soittaa.

"Varmaan olet jo huolissasi, kun ei lasta kuulu? Ajattelin soittaa, koska tänään joudun ajamaan pidemmän kautta ja lapsesi on viimeisenä jäämässä. Menee vähän aikaa"

En ehtinyt olemaan huolissani, kiitos soitosta. Ei haittaa, että kestää, pääasia, että on turvallinen kyyti. Kuinka moni voi sanoa, että hänelle soitettiin, koska lapsen kyyti kestää vähän kauemmin? Jokainen Taxilinen kyydittämä varmaan. Mutta kuinka moni muu? Todella hienoa palvelua, kiitos siitä!

Päinvastaisia kokemuksia on aivan liikaa.
Bussit, joilla lasten tulisi päästä koulusta kotiin, eivät kulje, jättävät osan reitistään ajamatta, eivät huomaa, että lapsia on vielä kyydissä ja menevätkin kahville kesken reitin. Lapsi istuu pelokkaana bussissa ja odottaa. Kun kuski tulee takaisin, lähteekin bussi takaisin koululle hakemaan yläkoululaisia. Pieni istuu pienenä ja odottaa. Isommat jäävät pois ja kuski ilmeisesti luulee, että bussi on tyhjä ja ajaa risteyksen ohi, jonne pitäisi kääntyä. Lapsi vihdoin uskaltaa kysyä, eikö tämä menekään ...? "ei" ja jättää lapsen pysäkille. Pysäkiltä on kotiin vielä matkaa 7,5 kilometriä. Ei kevyenliikentenväylää, lapsi jätetään yksin kävelemään. Tämä on kaupungilta heitteillejättö.

Tai matka kouluunkin saattaa olla ihan sen varassa, huvittaako kuskia ajaa sitä kautta, siis omaa vakioreittiään. Esimerkiksi aikataulun mukaan bussin pitäisi olla pysäkillä klo 8.50. Se saattaa ollakin siihen aikaan siinä, saattaapi olla, ettei ole. Se voi tulla vähintään varttia aiemminkin. Mutta voi tulla myöhemminkin. Lapsen pitäisi siis olla pysäkillä puolelta ja hyvässä lykyssä odottaa bussia yli puoli tuntia, mikä on todella ikävää tuulessa ja sateessa. Jos myöhästyt bussista, niin oma moka, hei. Aikuisia ei nyt kiinnosta.

Liian monella lapsella EDELLEEN menee joka viikko monena päivänä yli lain salliman 2,5 tunnin aika koulumatkaan. Milloin tähän tulee muutos? Missä vaiheessa pitää alkaa ottaa yhteyttä korkeamalle taholle? Onko pakko? Eikö tätä nyt jo saada kuntoon?  Nyt on kuitenkin jo marraskuu. Ensi viikon jälkeen on JOULUKUU. Kyllä sitä olisi luullut, että koulukyydit toimii jo.

ps. ja hei, se minulle tehty puhelinsoitto lapseni venyneestä koulumatkasta koski yli puolen tunnin ylitystä, normaalisti kotimatka  kestää 15-20 min. Että näin ollaan tasavertaisia kyydeissäkin. Palvelu ei ole tasalaatuista.

Onko Tytyrille vaihtoehtoja?

Kaupunginhallitus on maanantaina käsitellyt kokouksessaan Tytyrin ja Anttilan koulujen tilannetta ja nimenomaan niiden oppilaiden väistöä. Hienoa, että vihdoin lapsilla on mahdollisuus päästä terveeseen oppimisympäristöön.

Tytyrin vanhemmat ovat osoittaneet oikeutetun huolensa siitä, että lapset joutuisivat odottamaan kohtuuttoman kauan väistöä. Tarkoituksena on ollut, että Tytyrin koulu on ylipaineistettu, kunnes lapset pääsevät väistöön. Anttilan koulu pääsee väistöön jo suunnilleen helmikuussa, ja kun Anttilan korjaus on valmis, siirtyvät Tytyrin lapset väistöön puolestaan. Kaupunki on esittänyt, että helmikuussa on Anttilan väistö, korjaustoimet aloitetaan ja syksyllä olisi valmista, jolloin Tytyrin lapset pääsisivät vuorostaan väistöön.

Anteeksi nyt vaan. HALOO! Onko täällä ketään?
Talon melkeinpä perusteellinen purku ja uudelleen rakentaminen talvella ja keväällä, märkään aikaan kuudessa kuukaudessa??? Ihanko oikeasti? Ihanko annetaan rakenteiden kuivuakin välillä? Missä maailmassa täällä eletään, vai olenko minä jossain ihmemaassa, jossa kunnollinen ja laadukas rakentaminen kestää vähän kauemmin? Ei nyt ole kuitenkaan kyse talopaketista, jota rakennetaan sisätiloissa ja siirretään paikalleen.Vai onko? Eikö meille taaskaan ole kerrottu kaikkea?

 No, joka tapauksessa. Tytyrin tilanne on muuttunut. Ylipaineistus ei tuota haluttuja tuloksia ja Tytyrin lasten on päästävä aiemmin väistöön. On todella upeaa, miten tekninen toimi on hyvin seurannut ylipainetta ja pysyy tilanteen tasalla. Olin uskaltanut epäillä tätä, mutta tämä on asia, josta erittäin mielelläni olen väärässä.

Tytyrin väistöä ajatellessa varmasti on mietitty vaihtoehtoja laidasta toiseen, jopa mahdottomiakin ratkaisuja mietitty. Ojaniittuun mahtuisi, ei kaikkia, mutta iso osa. Tytyriin on myös keskitetty maahanmuuttajalapset. Heidän täsmällistä määrää en muista, mutta heidän on tärkeä pysyä oman ammattitaitoisen opettajansa/opettajiensa ja oman ryhmänsä parissa.

Toivon, että jo nyt väistöjäkin suunniteltaessa mietittäisi pitkälle tulevaisuuteen koulun sijoituspaikkaakin mietittäessä ja luonnoksia tehtäessä.

Kuten tiedämme, Tytyrin koulun maa on märkä koko ajan, sillä tontilla on veto-oja. Luonnollisesti varmasti siihen kiinnitetään erityistä huomioita salaojituksia, maan kuivaamisia yms ajatellen. Kustannukset ovat korkeat esim paaluttamisissa.

Mitä jos Tytyrin koulua ei rakennettaisi sen nykyiselle sijainnille?

• Ehkä voisi tutkia mahdollisuutta ostaa seurakunnalta Pappilanpelto?

Rakennetaan koulu sinne, aikaahan tämä vaihtoehto veisi, kaavamuutokset, kirkkohallituksen lupa myydä tontti kaupungille, valitukset. Mutta koska joudutaan joka tapauksessa rakentamaan uusi koulu, voisiko sen tehdä harkiten ja kunnolla suunnitellen? Niin, ettei 20-50 vuoden päästä olla taas tässä samassa tilanteessa. Opitaan virheistämme.

• Tai mitä jos rakennetaan uusi yläkoulu Ojamolle ja Anttilan koulusta tehdään alakoulu? Ojamolle on joskus suunniteltu rakennettavan yläkoulu. Toki julkinen liikenne menisi täysin uusiksi, mutta se on varmasti järjestettävissä, kaupunkialueella ollaan kuitenkin.

• Laurentius-yhtenäiskoulusuunnitelmia ajatellen Puu-Anttila olisi loistava sijainniltaan. Toki omistussuhde Puu-Anttilan kohdalla on harmillinen ja Puu-Anttilan purkaminen toisi valituksia, mutta näin ei tarvitsisi rakentaa enää Tytyrin nykyiselle sijainnille. Yksi asia, mitä pelkään on se, että tähän Laurentius-yhtenäiskouluideaan on jo niin rakastuttu joka tasolla, että ei enää haluta edes ajatella muita vaihtoehtoja, tai ettei haluta nähdä niitä ongelmia, mitä siitä syntyy, kuten esimerkiksi homehtuva talo. Mutta se ongelmahan on vasta muutaman kymmenen vuoden päästä. Kyllähän nyt voi parikymmentä miljoonaa (vähintääkin) siihen laittaa. Se on sitten sen ajan murhe. 

Suunnitellaan arkkitehtuurisesti kaunis talo, jota sitten ihan Japanista asti käydään katsomassa ja ottamassa valokuvia. Kyllä sitten visitlohja pääsee uudelleentwiittaamaan ihastuneita twiittejä, kuinka Lohjalla tehdään kaunista (mutta epäkäytännöllistä ja sairastuvaa).

Kaikki tarjoamani vaihtoehdot vievät aikaa. Mutta nyt kun on pakko tehdä, tehdään kunnolla, ettei olla taas muutaman vuoden tai muutaman kymmenen vuoden kuluttua samassa tilanteessa.

Yläkouluja on pakko olla tuo määrä (vai onko?), mikä meillä on.

- Harjua ei voi laajentaa, se pitää korjata

- Mäntynummi alkaa olemaan täynnä

- Nummi-Pusulan yläkoulu pitää korjata

- Järnefeltin yläkoulu pitää korjata. Toisaalta tämän koulun korjaustarpeet ei ilmeisesti, ainakaan kaupungin mukaan ole välttämättä suuret, mutta sinne on tulossa ne 5-6. luokkalaiset Rauhalasta, jotka tulevat tarvitsemaan ne 4-6 kotiluokkaa. Tilaakin voisi käyttää käyttää paremmin yläkoululaisille ja silloin saataisiin esim. isommat ryhmän valinnaisaineille ( ja samalla sitä tuntikehystä säästettyä)

- Anttila pitää korjata

Rahaa siis näihin kouluihin tulee uppoamaan, tehdään mitä tahansa.

Kaikki näistä kouluista jokainen on välttämätön

Hienoa on, että Tytyri ja Anttila saavat vihdoin tarvitsemansa huomion. Tehdään se nyt hyvin ja lasten eduksi. Hyvän ei aina tarvitse olla arkkitehtuurisesti kaunista, sen pitää olla kestävää ja tervettä.