keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Onko Tytyrille vaihtoehtoja?

Kaupunginhallitus on maanantaina käsitellyt kokouksessaan Tytyrin ja Anttilan koulujen tilannetta ja nimenomaan niiden oppilaiden väistöä. Hienoa, että vihdoin lapsilla on mahdollisuus päästä terveeseen oppimisympäristöön.
Tytyrin vanhemmat ovat osoittaneet oikeutetun huolensa siitä, että lapset joutuisivat odottamaan kohtuuttoman kauan väistöä. Tarkoituksena on ollut, että Tytyrin koulu on ylipaineistettu, kunnes lapset pääsevät väistöön. Anttilan koulu pääsee väistöön jo suunnilleen helmikuussa, ja kun Anttilan korjaus on valmis, siirtyvät Tytyrin lapset väistöön puolestaan. Kaupunki on esittänyt, että helmikuussa on Anttilan väistö, korjaustoimet aloitetaan ja syksyllä olisi valmista, jolloin Tytyrin lapset pääsisivät vuorostaan väistöön.

Anteeksi nyt vaan. HALOO! Onko täällä ketään?
Talon melkeinpä perusteellinen purku ja uudelleen rakentaminen talvella ja keväällä, märkään aikaan kuudessa kuukaudessa??? Ihanko oikeasti? Ihanko annetaan rakenteiden kuivuakin välillä? Missä maailmassa täällä eletään, vai olenko minä jossain ihmemaassa, jossa kunnollinen ja laadukas rakentaminen kestää vähän kauemmin? Ei nyt ole kuitenkaan kyse talopaketista, jota rakennetaan sisätiloissa ja siirretään paikalleen.Vai onko? Eikö meille taaskaan ole kerrottu kaikkea?

 No, joka tapauksessa. Tytyrin tilanne on muuttunut. Ylipaineistus ei tuota haluttuja tuloksia ja Tytyrin lasten on päästävä aiemmin väistöön. On todella upeaa, miten tekninen toimi on hyvin seurannut ylipainetta ja pysyy tilanteen tasalla. Olin uskaltanut epäillä tätä, mutta tämä on asia, josta erittäin mielelläni olen väärässä.
Tytyrin väistöä ajatellessa varmasti on mietitty vaihtoehtoja laidasta toiseen, jopa mahdottomiakin ratkaisuja mietitty. Ojaniittuun mahtuisi, ei kaikkia, mutta iso osa. Tytyriin on myös keskitetty maahanmuuttajalapset. Heidän täsmällistä määrää en muista, mutta heidän on tärkeä pysyä oman ammattitaitoisen opettajansa/opettajiensa ja oman ryhmänsä parissa.


Toivon, että jo nyt väistöjäkin suunniteltaessa mietittäisi pitkälle tulevaisuuteen koulun sijoituspaikkaakin mietittäessä ja luonnoksia tehtäessä.
Kuten tiedämme, Tytyrin koulun maa on märkä koko ajan, sillä tontilla on veto-oja. Luonnollisesti varmasti siihen kiinnitetään erityistä huomioita salaojituksia, maan kuivaamisia yms ajatellen. Kustannukset ovat korkeat esim paaluttamisissa.
Mitä jos Tytyrin koulua ei rakennettaisi sen nykyiselle sijainnille?
  • Ehkä voisi tutkia mahdollisuutta ostaa seurakunnalta Pappilanpelto?
Rakennetaan koulu sinne, aikaahan tämä vaihtoehto veisi, kaavamuutokset, kirkkohallituksen lupa myydä tontti kaupungille, valitukset. Mutta koska joudutaan joka tapauksessa rakentamaan uusi koulu, voisiko sen tehdä harkiten ja kunnolla suunnitellen? Niin, ettei 20-50 vuoden päästä olla taas tässä samassa tilanteessa. Opitaan virheistämme.
  • Tai mitä jos rakennetaan uusi yläkoulu Ojamolle ja Anttilan koulusta tehdään alakoulu? Ojamolle on joskus suunniteltu rakennettavan yläkoulu. Toki julkinen liikenne menisi täysin uusiksi, mutta se on varmasti järjestettävissä, kaupunkialueella ollaan kuitenkin.
  • Laurentius-yhtenäiskoulusuunnitelmia ajatellen Puu-Anttila olisi loistava sijainniltaan. Toki omistussuhde Puu-Anttilan kohdalla on harmillinen ja Puu-Anttilan purkaminen toisi valituksia, mutta näin ei tarvitsisi rakentaa enää Tytyrin nykyiselle sijainnille. Yksi asia, mitä pelkään on se, että tähän Laurentius-yhtenäiskouluideaan on jo niin rakastuttu joka tasolla, että ei enää haluta edes ajatella muita vaihtoehtoja, tai ettei haluta nähdä niitä ongelmia, mitä siitä syntyy, kuten esimerkiksi homehtuva talo. Mutta se ongelmahan on vasta muutaman kymmenen vuoden päästä. Kyllähän nyt voi parikymmentä miljoonaa (vähintääkin) siihen laittaa. Se on sitten sen ajan murhe. 
Suunnitellaan arkkitehtuurisesti kaunis talo, jota sitten ihan Japanista asti käydään katsomassa ja ottamassa valokuvia. Kyllä sitten visitlohja pääsee uudelleentwiittaamaan ihastuneita twiittejä, kuinka Lohjalla tehdään kaunista (mutta epäkäytännöllistä ja sairastuvaa).
Kaikki tarjoamani vaihtoehdot vievät aikaa. Mutta nyt kun on pakko tehdä, tehdään kunnolla, ettei olla taas muutaman vuoden tai muutaman kymmenen vuoden kuluttua samassa tilanteessa.
Yläkouluja on pakko olla tuo määrä (vai onko?), mikä meillä on.
- Harjua ei voi laajentaa, se pitää korjata
- Mäntynummi alkaa olemaan täynnä
- Nummi-Pusulan yläkoulu pitää korjata
- Järnefeltin yläkoulu pitää korjata. Toisaalta tämän koulun korjaustarpeet ei ilmeisesti, ainakaan kaupungin mukaan ole välttämättä suuret, mutta sinne on tulossa ne 5-6. luokkalaiset Rauhalasta, jotka tulevat tarvitsemaan ne 4-6 kotiluokkaa. Tilaakin voisi käyttää käyttää paremmin yläkoululaisille ja silloin saataisiin esim. isommat ryhmän valinnaisaineille ( ja samalla sitä tuntikehystä säästettyä)
- Anttila pitää korjata
Rahaa siis näihin kouluihin tulee uppoamaan, tehdään mitä tahansa.
Kaikki näistä kouluista jokainen on välttämätön
Hienoa on, että Tytyri ja Anttila saavat vihdoin tarvitsemansa huomion. Tehdään se nyt hyvin ja lasten eduksi. Hyvän ei aina tarvitse olla arkkitehtuurisesti kaunista, sen pitää olla kestävää ja tervettä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti