Miksi tuhrataan hyvää opetusta?

Nummi-Pusulan lukio on pieni lukio, jonka lakkauttamista perustellaan  kustannuksilla. Kustannukset per oppilas on kaupungin mukaan noin puolet enemmän kuin yhteislyseon kustannukset. Onko tässä huomioitu se, että lukion kustannukset jaetaan yläkoulun kustannusten kanssa?  

Tämänkaltaisen laskutavan käyttö on erikoista ja tarkoituksenhakuista, sillä näin ei pitäisi tehdä. Ei pitäisi verrata pienen lukion opiskelijakohtaisia kustannuksia suuren lukion opiskelijakustannuksiin. Opiskelijakohtaisia kustannuksia on mahdoton verrata keskenään. Toisen asteen opintojen kohdalla pitäisi katsoa kokonaiskustannuksia ja pohtia niitä ennemmin kuin opiskelijakohtaista kustannusta. 
 
Yksi Nummi-Pusulan lukion eduista on siinä, että opiskelijoista lähes 100% suorittaa lukion kolmessa vuodessa, tästä syntyy säästöjä ja keskeyttäneidenkin määrä on valtakunnallisesti verrattaessa hyvin vähäinen.
Näitä asioita ei ole juurikaan huomioitu. Nämä ovat kuitenkin opetushallituksen mittareita, joilla he arvioivat lukion toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Vielä kun huomioidaan lukiomme erittäin hyvät tulokset, nousee sen taso vielä enemmän. 

Nämä tuntuvat olevan asioita, jotka eivät näytä kiinnostavan, kun mennään kovien aikojen taakse. Miksi koulutuksen laatu ei kiinnosta? Miksi opinahjo, jota ei lopeteta kesken, jossa halutaan opiskella, josta myös valmistuu tulevia lakimiehiä, yrittäjiä, sairaanhoitajia, halutaan lakkauttaa? Ei Nummelta ja Pusulasta välttämättä haluta tulla Lohjalle opiskelemaan, vaan moni nuori valmistautuu jo lähtemään Karkkilaan, Helsinkiin. Haluammeko me, että nykyiset lohjalaiset ovat pian entisiä lohjalaisia? 
 
Lukion läsnäolo tukisi Oinolan monitoimijahanketta, voisi aloittaa yhteistyön esimerkiksi luksian kanssa, jotta voisi tutkia kaksoistutkinnon mahdollisuutta.

Opettajat ovat yhtä lukion opettajaa lukuunottamatta yhteisiä opettajia yläkoulun kanssa. Näin varmistetaan opetusresurssien tehokkaan käytön lisäksi myös laadukas yläkoulun opetus ja jatkumo sekä oppilailla että opettajilla. Lisäksi varmistetaan opettajien työllistyminen. Jos lukio lähtee, pätevien opettajien rekrytointi yläkoululle tulevaisuudessa voi olla hankalampaa.

Ja jos tämä lakkautus ajetaan läpi, niin lukion vaihtoehdot tuntuvat olevan se, että heti ensi syksynä lukiolaiset kuljetetaan jo Lohjalle, tulisi nykyisillä lukiolaisilla ainakin olla oikeus jatkaa opintonsa loppuun. Opettajille etsitään jo uusia sijoituspaikkoja, miten käy yläkoulun opetuksen? Miten tämä on mahdollista, että näitä asioita tehdään näin? Päätöksiä ei olla tehty, mutta vanhemmille on annettu näin ymmärtää. Ajetaanko lukiota alas jo ennen päätöksiä?

Jos poistamme mahdollisuuden kouluttautumiseen ja nuorten sivistämiseen, vapauden valita maaseudulla, lisäämmekö tulevaisuuden maaseutukaupungin yhtenäisyyttä, lisäämmekö tulevaisuuden Lohjan sivistystä, ennakkoluulottomuutta, avarakatseisuutta?


Miksi ei voisi toiminta jatkua Nummellakin? Mutta Lohjan yhteislyseon lukion toimintana. Jatketaan laadukasta opetusta. Nupun lukio oli viime kevään valtakunnallisessa lukiovertailussa sijalla 70, Karkkilan ollessa sijalla 74, Vihdin sijalla 176, Ekenäs sijalla 49, Yhteislyseon sijalla 241, jopa Mäkelänrinteen lukio oli sijalla 94. Ehkä tätä ei olla osattu esimerkiksi markkinoinnissa käyttää lukion hyödyksi, kertoa tuleville opiskelijoille, että täällä on mahdollisuus. Mutta tätä pitäisi alleviivata, tätä pitäisi korostaa, hyvää opetusta. Miksi hyvää opetusta tuhrata? 
 
Onko yhteislyseon sisäilmasto milloin tutkittu viimeksi? Aiotaanko sitä tutkia?

• Sulkematta lukiota olisi opetus mahdollista järjestää mm. perustamalla Länsi-Uudenmaan alueen (tai laajemminkin) kaikkien lukioiden yhteinen  verkkokurssitarjotin/etäkurssitarjotin.

• Tarjoamalla vähänvalittuja kursseja joka toinen vuosi ja/tai tarjoamalla syventäviä ja soveltavia kursseja keskitetysti. 
•  Suuremmissa lukioissa voitaisiin tarjota samaa kurssia useamman kerran lukuvuodessa. Yksi näistä kursseista voitaisiin muuttaa verkkokurssiksi ja tarjota sitä myös muiden lukioiden opiskelijoille. Verkkokurssin opiskelijoiden mentorina voisi toimia esim yläasteen ko aineen opettaja. Myös vaihto-oppilaana ulkomailla oleva tai pitkään sairastava voisi suorittaa verkkokursseja tai saada ohjausta verkon välityksellä

Edellä mainituilla järjestelyillä taattaisiin lukio-opetuksen saavutettavuus alueilla, joista on huonot kulkuyhteydet keskustoihin esim Lohjalle. Alueemme liikenneyhteydet muodostuvat yläkouluun oppilaskuljetuksista, joita lukiolaiset käyttävät käydessään Nummi-Pusulan lukiota. Oppilaskuljetusten runkolinjat tavoittavat lähes kaikki alueen nuoret. Lukiolaiset voisivat suorittaa pakolliset kurssit normaalina opiskeluna, jolloin side lukion opettajiin ja ja muihin opiskelijoihin säilyisi.  "Kalliit" syventävät ja soveltavat kurssit voitaisiin toteuttaa verkko-opetuksena. Tällä järjestelyllä voitaisiin saada merkittäviä säästöjä kun lukiolaisten ei tarvitsisi muuttaa paikkakunnalta. Tämä saattaisi ehkäistä myös syrjäytymistä, koska nuorella olisi mahdollista jatkaa opintojaan alueella. 

Nuorilla on erittäin hyvät taidot käyttää verkkoa.  Esimerkiksi juuri Nummi-Pusulan lukiossa on kaksi tuotantoluokkaa, lisäksi lukiolaisille on hankittu tietokoneet. Fasiliteetit ovat siis kunnossa tämän päivän digiloikkahankkeita mahdollistamaan.

Toivon todella, että nuorten tulevaisuutta pohditaan muunkin kaavan kautta kuin kustannusten per oppilas. Oppilaidenkin aika maksaa, oppimistuloksien kautta. Meidän tulevaisuutemme.

Kaikki ei ole hyvin

Neitsytlinnan ja Oinolan koulujen toimintojen siirtymiset eivät ole sujuneet ongelmitta, ei sitä tosin kukaan odottanutkaan ja moni vanhempi etukäteen pyysi kiinnittämään huomioita juuri näihin asioihin. Alkuun joka asiassa on varmasti omat ongelmansa, että rutiinit tasaantuvat ja työrytmi sekä ryhmäytyminen onnistuu.

Oinolan koulun koulukuljetukset ovat edelleen ongelma. Osalla oppilaista edelleen koulumatka odotuksineen ylittää sen lain salliman 2,5 tuntia. Matkaa kuitenkaan ei ole kymmeniä kilometrejä. Esimerkinä kolmasluokkalainen, jolla koulumatkaa on 12 kilometriä, käyttää päivästään koulumatkoihin pisimmillään 2 tuntia 45 minuuttia. Toisena esimerkkinä, olin hakemassa tytärtäni koulusta, olin reilusti etuajassa. Katselin koululaisten leikkiä pihalla odotellessani, vesisateessa. Lapset olivat päässeet koulusta klo 13.20. Kyyti tuli klo 14.15. Kyyti lähti koulusta 14.25. Odotteluahan tuli vain se 55 minuuttia, mutta on se aivan liian pitkä aika lapselle odottaa, toisilla päivä on voinut alkaa jo hyvinkin aikaisin. Koulu on kyllä järjestänyt valvonnan odotusajaksi, se on hyvä asia, mutta odotusaika on silti liian pitkä. Lisäksi edelleenkään en pidä siitä, että toiset lapset joutuvat kävelemään toisina aamuina vaaralliseksi luokiteltua tietä päästäkseen pysäkille, sillä liikennöitsijä ajaa turvallisemmalle tiellä vain aikaisemmalla vuorolla, ei enää tuntia myöhemmin, koska aikataulu on liian tiukka, ettei voi ajaa kahta, kolmea sataa metriä pidempää reittiä.

Alun ongelmilla tämä ei enää kuittaannu, nyt eletään kuitenkin melkein lokakuuta.

Ojamon koulua ja sen oppilaita ajatellessa tulee surku. Koulun henkilökunta tekee varmasti kaikkensa, että oppilailla, ihan kaikilla oppilailla sujuisi päivä hyvin ja opinnot sujuisivat, että olisi turvallinen olla. Päättäjien tulee huolehtia siitä, että resurssit ovat hyvät ja oikeat.  Ojamon koulun ja tilaelementin välissä on edelleenkin se aita, mutta pyörätien ja tilaelementin välissä ei ole. Tilaelementissä olevat oppilaat kävelevät edelleen ovesta ulos suoraan pyörätielle ennen kuin pääsevät koulunsa pihalle. Aita on kyllä tilattu.

 Mutta odotellessahan tilaelementin pihaa voi pitää myös parkkipaikkana.

 Pysäköinnin kieltävästä liikennemerkistä huolimatta. Oikea parkkipaikka on, kuten kuvasta näkyy, alle sadan metrin päässä.

 Lohjan yksi sloganeista on "Lohjalla liikkuu kaikki". Juu. Lapset voivat liikkua, autojen seassa, leikkiä pyöräilijöiden väistelyä juostessaan välitunnille koulun pihalle.
Muuten, tilaelementti on kahden pyörätien välissä, mutta jos tämän pyörätien ottaisi pois käytöstä siksi aikaa, kun tilaelementti on käytössä, tulisi kiertoa MONTA SATAA METRIÄ lisää. Voi apua. Tätä tietä käyttävät joutuisivat siis liikkumaan vähän enemmän. Mutta olisi se kamalaa. Annetaan mielummin lasten väistellä, ei pidetä huolta turvallisesta kulusta kouluun koulupäivän aikana.

Aamut ovat kiireistä aikaa ja lapsia tuodaan kouluun välillä viime tipassa. Sitä sattuu kaikille. Kiireen vuoksi tuodaan lapsi mahdollisimman lähelle koulua, se on ihan selvä asia. Mutta olisi hyvä, että tilaelementin pihaan ei tultaisi autolla. Kyse on kuitenkin kaikkien lasten turvallisuudesta.
Siinä ei varmasti pahalla ajatella, ajatellaan vain sitä, että oma lapsi ehtisi kouluun. Aita turvaisi tekemään oikeammat ratkaisut.

Toimivaa arkea ja sujuvuutta sekä lasten turvallisuuden tunnetta voi haitata se, että aina ei tiedä etukäteen missä tunnit ovat.  Ovatko ne tänään tilaelementissä vai koulussa. Omille tavaroille ei ole paikkaa.  Pitääkö ne tavarat jättää tilaelementtiin, ottaa mukaan toiseen rakennukseen vai pitääkö ottaa mukaan iltapäiväkerhoon. Esim ekaluokkalaisille siirtymisiä ja epävarmuustekijöitä voi olla toisille aivan liikaa.  Helpottaakseen oppilaiden arkea opettaja on ehdottanut, että esim. tossuja voisi olla useampi pari, niin pienen lapsen ei tarvitse murehtia niin paljon omista tavaroista.

Kiusaamista on. Ikävä kyllä.  Joka koulussa on, mutta se ei tee siitä yhtään sen sallitumpaa, eikä vähäisempää.  Lapsia vedetään saveen, törkitään. Välituntivalvojia saatta välillä olla turhan vähän. Tilaelementtien  pihalla ei ole yhtään ja tilaelementin pihalla on niitä autoja ja koiria, mikä tekee pihasta vähemmän turvallisen.

Toki kaikkien päivät eivät mene näin. Toisilla koulu näissäkin kouluissa menee hyvin, juuri kuten pitääkin, nämä olivat eräitä oikean elämän esimerkkejä, joita ikävä kyllä oikeasti on.

Toivoisin todella, että kaikkien lasten koulupäivät sujuisivat yhtä hyvin ja kun ongelmi tulee, ne hoidettaisiin nopeasti ja ammattitaidolla. Itse sain hyvin mielenkiintoisen vastauksen kysyessäni Ojamon aidasta. Esitin kysymykseni asiallisesti ja viestini alkuun jopa kiittelin Oinolan liikennejärjestelyjen parantamisesta. Sen enempää vastauksesta ja sen sisällöstä, peräänkuuluttaisin nimenomaan asiallisia toimia. Jokainen vastaaja ja vastaus kuitenkin edustaa kaupunkia kuntalaista päin.

Kaikki tämä koulujen ympärillä ja koulupäivinä tapahtuvat vaikuttavat monen perheen tulevaisuuteen. Halutaanko lasta kouluun, joka koetaan turvattomaksi? Halutaanko asua paikassa, jossa sujuvan arjen päätösten ei koeta koskevan lapsiperheitä? Koulut ovat lapsiperheiden elämän keskiössä, jokapäiväinen paikka 9 vuotta. Millä tavalla se vaikuttaa lasten kasvamiseen ja heidän ajattelutapaansa tulevaisuudessa? Minkälaiset eväät me annamme heille tulevaisuuteen? Minkälaisen kaupungin haluamme antaa lapsillemme? Vai haluamme ajaa lapsemme pois täältä?

Ai, tällä on taas näitä lapsia mukana

"Ai, täällä on taas näitä lapsia mukana"
Näin lämmin vastaanotto oli keskiviikon alueiden johtokunnan kokouksen aluksi. Minulla oli yksi lapsistani mukana.

Näiden lämpimien ajatusten auliita jakajia ovat yleensä naiset.
Ja hyvin usein äidit. Omat lapset ovat jo kasvaneet ja nyt katsotaan, että pienten pitäisi olla poissa näkyvistä. Ehkä näillä naisilla/äideillä on se onnellinen asema, että lapset eivät ole ikinä olleet mukana kokouksissa, tai muissa vastaavissa tilanteissa. Ehkä he kokevat olevansa siinä asemassa, että muita voidaan arvostella, ehkä he aidosti ajattelevat, ettei pienet lapset kuulu enää arkeen, eikä pienten lasten äidit kuulu tällaisiin tilanteisiin.

Siinä vaiheessa, kun äidiltä katoaa se empatia, pitäisi pysähtyä ja katsoa peiliin.
Mielestäni meidän aikuisten tulisi oppia lapsilta, jokaisen tilanteen, jokaisen päivän tulisi olla oppimistilanne, jopa meille aikuisille. Kuinka lapset voisivat oppia, jos ovat vain kotona tai kuplassa? Minun 11 vuotiaani on jo ollut vaikuttamassa mukana ja olen siitä hyvin ylpeä. Hän tiedostaa ja haluaa vaikuttaa. Vaikuttamistapanaan hän käytti videohaastetta ja hän haastoi minut lihastautiliiton IceBucketChallengeen .

Näiden aikuisten tulisi muistaa, että tämä maailma ei ole aikuisten. Tämä maailma on lasten. Tämä maailma on meillä vain lainassa ja me olemme lapsille velkaa.

Lapset oppivat käytösmallit kotoa, huolimatta omien vanhempien käytöstavoista, huolimatta miten omat vanhemmat kohtelevat toisia, lapset ikävä kyllä imevät vaikutteita myös ympäristöstä ja ympäröiviltä, huonosti käyttäytyviltä, ylemmyydentuntoisilta aikuisilta, jotka näkevät oikeudekseen "letkaista nokkelia näpäytyksiä".

Ilokseni voi tähän lopuksi vielä kertoa, että lapseni käytöksessä ei ollut mitään vikaa. Hän antoi aikuisten puhua, tuskaili kyllä tylsyyttä, mutta tuskaili huokailemalla äidille. Hän ei tainnut häiritä ketään. Hän käyttäytyi paremmin kuin moni muu, kuin moni aikuinen.

Niin, ja pahoitteluni jo etukäteen  kaikille mielensäpahoittajille ja nokkelien letkautusten tekijöille: olen yrittäjän vaimo, minulla ei ole lastenhoitajaa silloin, kun mieheni on töissä. Tämä ei ollut viimeinen kerta, kun lapseni tulevat olemaan mukana. Sori.

Kannattaako kuntalaista kuunnella, vol 2 (ja pari sanaa kouluista)

Tutkin uudestaan Lohjan maankäytön rakennekuvaa, sillä aluefoorumissa heitin väitteen, josta olin varma. En ollut tarkistanut saamiani tietoja, oma moka, mutta luotin niihin. Etsiessäni olin aivan varma, että pääsen sanomaan olleeni oikeassa, mutta vaikka kuinka tulkitsen ja tutkin, on myönnettävä. En ollut oikeassa, kiitos oikaisusta ja pahoittelen väitettäni.

Tämä kysymykseni oli, millä tavalla koulujen, esimerkiksi Pullin koulun, lakkautussuunnitelmissa on huomioitu maankäytön rakennekuva, josta niin mielellään puhutaan, silloin, kun se sopii. Pulli kuitenkin on kehittyvä kylä. Vastaaja sanoi, ettei ihan ulkoa muista, mutta hän epäilee, ettei Pulli ole kehittyvä kylä tässä rakennekuvassa. Olin jo väittää vastaan, mutta koska sillä hetkellä minulla ei ollut raakaa faktaa, päätin hiljentyä tästä asiasta. Ja hyvä niin.

Totta. Pulli on maankäytön rakennekuvassa luokiteltu maaseutukyläksi.

Aina aika ajoin näköjään tulee pysähtyä ja miettiä. Hiljentää, ettei tule vauhtisokeutta. Vaikka kuinka luottaa tiimiin, tulee ensisijaisesti vielä istahtaa ja miettiä. Tämä tuntuu ehkä pieneltä asialta jollekin, mutta minulle se on iso asia.

Olen aina perännyt faktoja, niiden tarkistamista ja uudestaan tarkistamista. Nyt itse en tarkistanut ja huonostihan siinä kävi.

Kun aluefoorumi oli viimeksi, peräänkuulutin sitä, kannattaako kuntalaisia kuulla, sillä valtuutettuja ei montaakaan ollut vaivaantunut paikalle. Tällä kertaa minun ei tarvitse esittää sitä kysymystä. Mahtavaa! Paria olisin vielä kaivannut paikalle, mutta seuraavaa kertaa varten kehitettävää. Selvästi tälle on tilausta.

Tilaisuus itse oli todella hyvä. Tupa oli täynnä niin valtuutettuja kuin kuntalaisia ja kysymyksiä tuli, niitä tuli paljon. Todella upeaa, että aluefoorumi on saanut jalansijaa ja valtuutetut, ainakin suurin osa, käyttävät tilaisuuden hyväkseen, ollakseen vastaamassa. Olisi hienoa, jos ainakin kaikkien lautakuntien puheenjohtajat olisivat vastaamassa kysymyksiin, kuten perusturvalautakunnan puheenjohtaja oli. Hän oli varmasti varautunut vastaamaan tiukkoihin, pahoihinkin kysymyksiin, sillä viime lautakunnan kokouksessa tehtiin kovia, joillekin hyvin ikäviäkin päätöksiä. Kiitos hänelle valmiudesta. Toki paikalla oli muitakin, mutta hänelle erityisesti haluan nostaa hattuani suoraselkäisyydestä.

Aika loppui aivan kesken. Kaikki eivät päässeet esittämään kysymyksiään, mutta ehkä seuraavaa kertaa varten saadaan hieman pidempi aika?  Tilaisuuden puheenjohtajalla oli armeijakuri ja -ote. Hän arvosti suoria kysymyksiä, ei kiertelyä eikä lässytystä. Tiukka kysymys ja eteenpäin.
Meni pasmat sekaisin aika monelle. Omissa kysymyksissäni sain vetää rasteja, olin varautunut kahdella sivulla kysymyksiä. Ei tarvinnut esittää. Ihan mahtavaa, että oli niin paljon kuntalaisia liikkeellä!
Suurimpaan osaan kysymyksistä pääsi vastaamaan sivistysjohtaja Kalske, eli kysymykset koskivat jälleen lähinnä kouluja, mutta yhtenä Aluefoorumin tarkoituksena on päästä esittämään kysymyksiä valtuutetuille, niille päättäjille. Ko lautakunnan varapuheenjohtaja vastasi pariin tiukkaan kysymykseen, mutta suurimman osan hoiti sivistysjohtaja. Todella hienosti oli kouluverkkovanhemmat taas masinoineet ihmisiä ja varsinkin Pulli oli hyvin edustettuna.

Ennen aluefoorumia oli alueiden johtokunnan kokous. Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään.

Minua oli pyydetty kokouksessa kertomaan kouluverkon vaikuttajaraadin kuulumisista, ja jälleen jännitin ääneni kestämistä. Olen ollut rajussa flunssassa ja keuhkoihinhan se oli jälleen mennyt. Lääkekuurin saatuani olo on alkanut olemaan hyvä ja kuvittelin ääneni kestävän. Ei kestänyt. Voin kertoa, että yskänpuuskia tuli. Mistä  tämä herrasmies sai vielä enemmän pisteitä oli se, että katseltuaan hetken köhimistäni,  kurkkuni selvittämistä ja puheesta selviytymistä, hän nousi ja lähti, mutta palatessaan hänellä oli vesilasi mukana, jonka ojensi minulle. Pieni ele, mutta kertoo miehestä paljon.

Sanoin pari sanaa kouluverkosta. Jouduin tiivistämään liikaakin, mutta alla se, mitä halusin kokonaisuudessaa sanoa.

Hyvä puheenjohtaja ja alueiden johtokunta,

Lohjan kaupunki on ottanut suuren edelläkävijän askeleen lähidemokratian kehittämisessä osana päätöksenteon prosessia. Pääsin todistamaan sitä viime viikolla kouluverkon vaikuttajaraadin puitteissa esitellessämme LOKOVAn kanssa lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksia valtuustoryhmien puheenjohtajille. Oli todella hienoa nähdä, että melkein jokainen pääsi paikalle ja osa estyneistä oli saanut jopa sijaisen tilalleen. Keskustelu oli hyvää ja avointa.

Läsnä oli myös Vanhempainliiton puheenjohtaja, joka huomautti siitä, että Lohja tekee ainutlaatuista työtä lapsivaikutuksen arvioinnissa. Ei ole mitenkään itsestäänselvää, että arviointia tehdään. Hyvin harvassa kunnassa sitä tähän mennessä on tehty.

Kesäkuussa, sivistysjohtajan kutsumana, pidimme miniseminaarin, jossa keskustelimme sekä kaupungin kouluverkkoselvityksestä että raadin tekemästä. Vertailimme laskelmia ja tietoja. Molemmista löysimme epäjohdonmukaisuuksia ja eroja, joita molemmin puolin omista töistämme lupasimme selvitellä. Raati edelleen tutkii omaa työtään, mutta saamme sen pian valmiiksi ja tulemme jakamaan sen syyskuun aikana, ainakin ennen lokakuun valtuustokokousta, päivitettynä. Tämä seminaari oli erittäin mielenkiintoinen ja hyvä tilaisuus. Saimme paljon mietittävää ja uusia ideoita. Kiitos siitä sivistystoimeen.

Lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksista

Kyselyyn vastasi yhteensä 261 henkilöä, joista 215 naisia, 44 miehiä (kaksi

henkilöä vastasi kyselyyn kahdesti) Vastaajat edustivat laajasti 29 lohjalaista perusopetuksen koulua. Kolmen koulun vanhemmat eivät vastanneet kyselyyn lainkaan (Perttilä, Ikkala, Nummi-Pusulan yläkoulu). Lukumääräisesti eniten vastauksia tuli Ojamon (35), Anttilan (31) ja Asemanpellon (31) ja Metsolan (24) kouluilta. Koulun kokoon (oppilasmäärä) suhteutettuna eniten vastauksia tuli Lehmijärven (18), Pullin (14), Neitsytlinnan (8) ja Asemanpellon (31)

kouluilta. Aineistoa kertyi kyselystä yhteensä 36 sivua, 75 excel-taulukkoa koulukohtaisista tuloksista, 742 vapaan sanan vastausta.

Yleisenä havaintona voidaan todeta, että vanhemmat ovat tämänhetkiseen kouluverkkoon pääosin tyytyväisiä, poikkeuksena Nummentausta, mutta siihenhän on tulossa kauan odotettu ja toivottu muutos.

Huolestuneita vanhempia ei ollut pelkästään lakkautusuhan alla olevien koulujen

vanhemmissa vaan myös vastaanottavien koulujen vanhemmissa, erityisesti

Ojamon ja Mäntynummen vanhemmat olivat huolissaan lakkautusten vaikutuksista

omien lastensa koulunkäyntiin. Vastauksissa otettiin kriittisesti kantaa myös itse kouluverkkoselvitykseen, sen perusteluihin ja sen toteutukseen, erityisesti esitettyjä säästövaikutuksia pidettiin epärealistisina ja puutteellisina

Kyselyssä kartoitettiin mitä seikkoja vanhemmat lastensa koulunkäynnissä arvostavat, miten nämä seikat toteutuvat tämänhetkisessä tilanteessa, millaisiksi vanhemmat arvioivat lakkautusten vaikutukset omaan perheeseensä, mitä toiveita vanhemmilla on verkkoselvityksen loppuprosessiin ja viestit ja toiveet mahdollisten lakkautusten toimeenpanoon sekä viestit ja palaute virkamiehille ja päättäjille, jotka tulemme jakamaan viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille.

Vanhemmat arvostavat lastensa koulussa selkeästi eniten laadukasta opetusta:

36% vastaajista arvioi laadukkaan opetuksen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Seuraavaksi eniten arvostetaan 

1) tervettä ja turvallista koulurakennusta, 
2) koulun läheistä sijaintia, 
3) sopivaa ryhmäkokoa sekä 
4) opettajien osaamista kiusaamiseen puuttumisessa.

Huomionarvoista, että tässä tilanteessa arvostukset painottuvat luultavimmin eri tavalla kuin muutoin: terve sisäilma ja koulun sijainti korostuvat niiden ollessa uhattuna, silti vastaukset osoittavat, että lähipalvelun merkitys perheille on keskeinen Tämän hetkisessä tilanteessa arvostetaan eniten laadukasta opetusta, ryhmäkokoa,

koulun sijaintia, koulun kokoa, toimivaa kodin ja koulun yhteistyötä sekä lasten hyviä kaverisuhteita.

Selkeä enemmistö vastaajista (58%) arvioi että mahdolliset muutokset tulisivat vaikuttamaan omaan perhearkeen.

Vaikuttajaraati

Vaikuttajaraatiin kuuluu jokaisesta lohjalaisesta vanhempainyhdistyksestä edustus ja raadissa onkin 30 jäsentä, joista on hyvin laaja otanta lohjalaista ammattitaitoa käytettävissä. Nämä jäsenet ovat jokainen osaltaan keränneet tietoa raadille. Jokainen raadin jäsen on käyttänyt omaa aikaansa, töiden ja perhe-elämän ohella saadaksemme mahdollisimman kattavaa ja hyvää tietoa analyysiämme varten. Viime toukokuussa valmistunutta Analyysi ja selvitys peruskoulun palveluverkko Lohjalla-työtämme on ollut kokoamassa raadista koottu 7 hengen ryhmä. Ryhmään kuuluu mm. diplomi-insinööri, kirjanpitäjä, opettaja, KTM.

Tämä kirjallinen työ on edelleen luettavissa netissä, https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com/analyysi-ja-selvitys-perusopetuksen-palveluverkko-lohjalla/

Toivomme myös pääsevämme valtuustoinfoon esittelemään analyysiämme ja vastaamaan mahdollisesti siitä nouseviin kysymyksiin.

Kouluverkkotyön vaikuttajaraadin keskeisenä tavoitteena on ollut palvelunkäyttäjien eli koululaisten tasapuolinen kohtelu, oppimisympäristön laatu, henkilökunnan hyvinvointi ja jaksaminen. Tehtäväksemme olemme ottaneet myös tutkia kouluverkkoselvitystyötä realistisesti, psykologisten ja sosiaalisten näkökulmien kautta huomioiden sekä tarkistaen mahdollisuuksien mukaan taloudelliset faktat.

Työssämme olemme pyrkineet olemaan neutraaleja ja avoimia.

Kouluista

Toimiessani kouluverkon vaikuttajaraadissa olen pyrkinyt siihen, etten puhu yksittäisistä kouluista erikseen. Olemme pyrkineet raadissa keskittymään kokonaisuuteen, kaikkiin oppilaisiin ja opetukseen.
Tämä kokous on kuitenkin niin tärkeä, että teen poikkeuksen.  

Oinola ja Ojamo
Nyt kun Hyrsylän oppilaat on siirretty Oinolaan, tulee koulun kunnosta (kuten muidenkin koulujen) pitää erityistä huolta ja huolehtia sisäilmaston sekä fyysisten tilojen riittävyydestä, niin ettei tule tarvetta eikä painetta esim siirtää 5-6 luokkalaisia yläkoulun tiloihin ennenaikaisesti, eikä siirtää lukion toimintoja muualle. Alueen lasten kannalta tämä ei olisi toivottava muutos. Samoin olisi hyvä, jos välittömästi huolehdittaisi Oinolan koulukeskuksen liikennejärjestelyjen muuttamisesta esikoululaisille ja oppilaille turvalliseksi toimintaympäristöksi. Rehtorit ovat jo ryhtyneet tämän puolesta toimiin ja teknisestä toimesta on käyty katselmus alueelle tekemässä ja suojatiet on jo maalattu. Mahtavaa toimintaa. Kiitos siitä tekniselle toimelle ja rehtoreille. Toimenpiteitä siis jo on, mutta toivon, että nämä asiat myös huomioitaisiin kauttanne. Koulun alue on liikennekulttuuriton ja turvaton lasten kuljetusten vuoksi. Olisi hienoa, jos koulun alueen autottomuus toteutuisi pian.

Ja nyt, kun Neitsytlinnan oppilaat on siirretty Ojamolle, tulee Ojamon koulun kunnosta ja sisäilmastosta huolehtia ja saada piha toimivaksi ja turvalliseksi. 

Kouluverkon(kin) suhteen on tiukat ajat, mutta toivoisin vielä mietittävän esimerkiksi

Lohjan imagon huononeminen, asukkaiden mahdollinen kiinteistöjen arvon lasku, oppimisvaikeuksien ja mahdollinen syrjäytymisen lisääntyminen ryhmä- ja yksikkökokojen kasvaessa, jne. Lisäksi oppilashuollon haasteet voivat hyvinkin kasvaa isoissa yksiköissä.

Tuetaan Kaupunki ja maaseutu yhdessä -kasvustrategiaa. Monipuolinen kouluverkko voisi olla Lohjan valttikortti nyt ja tulevaisuudessa, myös muuttovoittoa tavoiteltaessa. Maaseutu on jatkossakin elinvoimainen osa kasvavaa Lohjaa.

Pulli

Kyläkouluksi Pullissa on vähän kuljetusoppilaita (42%), sillä uusi asutus erityisesti lapsiperheiden osalta on keskittynyt koulun läheisyyteen. Pulliin on rakennettu paljon uusia taloja, lapsiperheitä on tullut Lohjan ulkopuolelta, sen etäisyys on sopiva palveluista ja saattaa houkuttaa uusia perheitä, lisäksi sijainti maankäytöllisesti arvokkaassa maaseutukulttuuuriympäristössä, maaseutukunnallisesti merkittävässä maaseutukylässä. Pullin koulu on keskeisessä roolissa kylän vireyden ylläpitäjänä

Lehmijärvi
Koulu on remontoitu 2000-luvun alussa ja siinä on panostettu mm. hyvään sisäilmastoon. Koulun pihan keinut, kiipeilytelineet ja pelikenttä houkuttavat välitunneille leikkimään. Koulussa on 94 oppilasta (joista 14 esikoululaista). Ruokailut on jaoteltu ja ne sujuvat hyvin, koko koululla yhteiset säännöt ja nopeasti pystytään tarttumaan ongelmiin. Koulun fyysiset tilat aiheuttavat haasteita, jotka opettajat ovat luovilla keinoilla ohittaneet.

Uutta opetussuunnitelmaa, OPS2016, toteutetaan jo Lehmijärvellä käytännössä. Esimerkiksi matematiikan tunnilla saatetaan kuutosluokkalaisten kanssa mennä liikuntasaliin, jossa matematiikan tehtäviä tehdään mukavassa asennossa, ehkäpä jopa vatsallaan maaten. Liikuntasalissa on liitutaulu, jota voi käyttää ja oppilaat pitävät tunneista, kun voi ottaa vähän rennommin.

Oppilailla on myös jaettuja yhteisiä tunteja, joissa on kaikilta luokilta oppilaita, jolloin isommat auttavat pienempiä ja opetellaan työskentelemään kaikenikäisten ja erilaisten lasten kanssa. Mahtavaa yhteisöllisyyden oppimista.

Mäntynummi vastaanottavana kouluna.

Mäntynummi on hyvä koulu, kuten Pulli ja Lehmijärvikin. Koulun oppilaiden määrä nousisi 117:sta noin 240:een Pullin lasten ja Lehmijärven lasten siirron myötä. Toki taitavat opettajat ja henkilökunta järjestää ja sopeutuu, mutta onko se tarpeen? Fyysiset tilat Mäntynummella voivat tulla kovien haasteiden eteen, lasten (ja henkilökunnan) määrän kasvaessa huomattavasti, onko huomioitu hyvän sisäilmaston riittävyys ja kapasiteetti?

Maksjoki (esikoulu ja 1-3)
Jos Rauhalan koulussa olisikin tilaa kaikille 1-6 ja kuntoluokitus olisi eri kuin tänä päivänä, en näkisi ongelmaa tässä, mutta Rauhalan koulu on salkussa 4 salkutusmatriisissa, 38 prosentillaan. Kasvatus- ja opetuslautakunnan linjauksen mukaan koulun tulisi olla vähintään 75% kuntoisuusluokassa. Ja JOS Maksjoen lapset siirrettäisiin Rauhalaan ennen koulun laajentamista, jouduttaisi tilan liiallisten haasteiden vuoksi siirtämää isommat lapset (5-6) toiseen kouluun. Tämä ei palvele alueen lapsia. Tästä syystä Maksjoen koulu tulisi säästää.

Rauhala, 5-6 lk siirto Järnefeltin yläkouluun

Järnefeltillä ei ole vapaita opetustiloja ilman investointeja, Järnefeltin sisäilmatilanne on selvitettävä ensin. 5-6. luokkalaisten integroituminen yläkouluun on sosiaalisesti haastavaa, Tutkimusten mukaan kehityspsykologisesti 5.-6. ja 7.-9.luokkalaiset kuuluvat eri ikävaiheisiin. Vitos-kutoset elävät vielä lapsuutta jossa leikeillä on vielä keskeinen merkitys ja seiska-ysit elävät suurta muutosta niin fyysisessä, psyykkisessä, sosiaalisessa kuin seksuaalisessa kehityksessä (http://www.nousiainen.fi/dynasty/kokous/20132575-3-8.PDF):
Ruotsinkielen opetus on mahdollista järjestää myös Rauhalassa
samalla tavalla kuin tällä hetkellä opetetaan englantia

Asemanpelto

Kasvatus- ja opetuslautakunta esitti viime kokouksessaan, että Asemanpellon koulua ei lakkautettaisi. Se on ollut askel hyvään suuntaan ja toivomme valtuuston olevan myös myötämielinen.

Karstu

Terve rakennus, koulun sisäilma on hyvä. KiVa Koulu projekti toimii, kuten myös monessa muussakin koulussa, valmius puuttua epäkohtiin nopeasti. Oppilaiden tiivis yhteistyö ikään katsomatta, 1.-6. luokkalaiset yhdessä vahvistaa sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Kustannuksiltaan per oppilas Karstun koulu on halvimmasta päästä Lohjalla. Tilat valmiina kielten opetukseen ja muuhun pienryhmätoimintaan. Koulun piha rajoittuu monimuotoisen luonnon ääreen, se voisi toimia koulun voimavarana, valttina. Karstun kyläyhteisön läsnäolo on vahvaa, tuki, talkoovoima koululla, yhteistyö koulun ja kodin välillä, pienen tiiviin yhteisön tuki. Koulurakennuksissa on myös runsaasti iltatoimintaa, mm. kokouksia, liikuntaharrastuksia. Tähän pyritään myös Lohjan monitoimija-aluehankkeissa.

Lohjan ruotsinkieliset alakoulut, Solbrinken ja Virkby skola 

Sekä Solbrinken Lohjan keskustassa että Virkby skola ovat kunnoltaan kohtuullisen hyvässä kunnossa, eikä tiedossa ole mitään vakavia puutteita, tai akuutteja suurempia korjaustarpeita. Kummatkin koulut ovat ”optimaalisen täynnä”, myös Solbrinken, vaikka sen laajennusosa on vasta otettu käyttöön 2012. Solbrinkenin osalta on olemassa valmis jatkolaajentamissuunnitelma.

Kumpikin koulu puolustaa paikkaansa ja palvelee Lohjalla väestöä, joka haluaa laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. 

Kummankin koulun sijainti on hyvä, koska ne ovat lähellä palveluja ja harrastusmahdollisuuksia, ja ne voivat hyödyntää myös muiden koulujen tiloja, esim, Virkby skola hyödyntää Källhagenin liikuntasalia ja Solbrinken vastaavasti Tytyrin.

Päivähoidon sijaitseminen kummankin koulun vieressä on suuri etu vanhemmille.

Virkby skolanilla on lisäksi suuri piha-alue, jossa oppilailla on mahdollisuus pelata pelejä ja leikkiä yms. Ruotsinkielisten oppilaiden määrä on jatkuvasti kasvanut, erityisesti pohjois-Lohjan alueella, ja maankäytönkehityskuvan perusteella tämä trendi voidaan olettaa jatkuvan, huomioiden erityisesti Paloniemen, Roution ja Hiidensalmen kehityssuunnitelmat. Haasteena on pitkät koulumatkat erityisesti jos haluaa Karjalohjalta, Sammatista, Nummelta tai Pusulasta lapsensa ruotsinkieliseen kouluun.

Mikään perusteltu syy ei puolla kummankaan ruotsinkielisen alakoulun lopettamista, tai edes siirtää osaa oppilaista Källhagenin yläkouluun. Siirto aiheuttaisi mm. suuren investointitarpeen Källhageniin (lisärakentaminen, sisätilat, sisäilma, piha, ruokala), koska sitä ei ole suunniteltu yhteiskouluksi. Taloudellisesti tämä ei olisi järkevää. Monet käytännön asiat olisivat myös hankalia järjestää, kuten esim. oppilaiden ruokailu ja ulkoilu. Opetuksen laatu ei myöskään nouse oppilaita siirtämällä. Eikä ole myöskään lasten etu siirtää ala-koulun oppilaita yläkouluun.

Käyttäjien näkökulmasta nykyistä hyvin toimivaa ala-yläkoulumallia ei ole syytä ryhtyä muuttamaan.

Tytyrin kuntoon ja sisäilmaston parantamiseksi on toimenpiteet aloitettu, todella hienoa!

Sillä aikaa lapset kuitenkin käyvät joka päivä tätä koulua ja henkilökunta käy töissä siellä. Vaikka toimenpiteet on aloitettu ja kaikki tekevät parhaansa, jotta tilanne parantuisi, on silti tämänhetkinen tilanne se, mikä lapsia ja heidän vanhempiaan huolettaa. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat. Mutta hienoa on se, että toimenpiteet on aloitettu.

Kouluverkon tiivistämisessä voisi olla hyvä ottaa aikalisä. Vaikka elämme kovia aikoja, tuleeko meistä tulla kovia? Me olemme velkaa lapsillemme, toivon, etteivät he joudu maksamaan meidän huonoista päätöksistämme liian kovaa hintaa.

Korkotason ollessa nyt alhaalla, tehdään hyviä ratkaisuja, pitkän linjan ratkaisuja. Raha pitää saadaa liikkeelle, ei taantumasta muuten päästä. Emme me liikaa säästämällä ja leikkaamalla tästä selviä.

Viestinnästä

Puheenjohtajia ja johtokuntaa tullaan tiedottamaan säännöllisin väliajoin etenemisestä ja tulevassa olevista asioista. Raadin perustama blogi löytyy edelleen osoitteesta https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com.

Tarkoituksenamme on hyvä yhteistyö, hyvä viestintä raadin, vanhempien ja kaupungin kesken.

Kokoukset ja aikataulu:

Viime kokouksemme oli Lehmijärven koululla elokuussa. Seuraava kokouksemme tulee olemaan lokakuussa Ojamon koululla, valtuustokokouksen jälkeen. Tässä kokouksessa tulemme puhumaan valtuuston päätöksestä, toimistamme ja tulevaisuudesta, raadin jatkosta. Jokaisessa kokouksessamme on asialistalle olleiden käsiteltävien asioiden perusteella ollut sivistystoimen viranhaltija ja teknisestä toimesta on osallistuttu keskustellessamme koulukyydeistä. Olemme kutsuneet myös kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet kokouksiimme. Kokouspaikat ovat olleet kiertävänä, jotta kaikki tutustumme mahdollisimman moneen kouluun ja näemme verkon laajuuden. Joka kokous on aloitettu lyhyellä alustuksella koulusta.

Vaikuttajajaraati on toivonut ja odottanut sekä saanut yhteistyöltä paljon. Niin kaupungin kuin vanhempien kanssa. Vaikka monen toiveet ja tehdyt toimenpiteet eivät ole kohdanneet, on tämä raadin työ ollut erinomaista, yhteistyö erittäin hyvää, meitä on haluttu kuunnella ja kanssamme on haluttu keskustella. Vielä on monta askelta ottamatta, monta askelta on edessä ja kehitettävää on, mutta olemme hyvällä tiellä.

Kouluverkkoselvitys koskee 5525 lasta ja heidän perheitään.

Ojamon koulun aitaa väännetään rautalangasta, kai.

Tämä tässä on koulu. Uusissa tilaelementeissä ei ole mitään vikaa, en sitä sano, mutta tämän asettelussa on. Kuvasta vasemmalla on varsinainen Ojamon koulu, johon siirrettiin elokuussa myös Neitsytlinnan oppilaat. Tämä parakki on pyörätien toisella puolella. Ja pyörätiellä on kova liikenne. Pyöräilijöitä, kävelijöitä, koiran ulkoiluttajia, mitä niitä nyt on. Lapset tulevat siis ovesta ulos suoraan pyörätielle mennessää koulun pihalle. Lähtiessään syömään. Haluan vielä korostaa, että tämä tässä on koulu, joka on koulun aidan ulkopuolella.  Tuota pyörätietä ajetaan polkupyörillä. Lujaa. Vanhempainyhdistys on pyytänyt aitaa. Elokuussa. Nyt on syyskuun 16. Jäätiinkö sitä aitaa vääntämään rautalangasta?

Anttilan koulun sisäilmaston tutkimukset edistyvät(?)

Lohjan kaupunki on viime keväänä ottanut topakan otteen koulujen sisäilmaongelmista. Ottivat valtakunnallisesti tunnustetun asiantuntijan ohjiin. Tämä asiantuntija on määrännyt mm. seuraavat  tutkimukset tehtäväksi Anttilan koulussa:

Ilmanvaihdon osalta tehdään seuraavat tutkimukset:
 ilmanvaihdon perustoimintojen tarkastus aistinvaraisesti
 tuloilmapäätteiden aistinvarainen tutkimus kymmenessä tilassa 

 tarkastetaan yhden tuloilmakoneen tuloilmakammio ja laitteisto
paine-eromittaukset (7 vrk:n seurantajakso) kuudessa tilassa
kuitumittaukset laskeumapinnoilta eri iv-koneiden alueilta, kymmenen kappaletta

 Toki hän on muitakin tutkimuksia määrännyt, kuten

vesikaton rakenteiden tutkimukset; yläpohjan ontelolaattasaumojen ja vesikaton läpivientien
kunnon ja tiiveyden tarkastaminen ja niihin liittyvät merkkiainekokeet sekä koko vesikaton
silmämääräinen tarkistus.

 

Hän on määrännyt myös runsaasti rakennetutkimuksia ja näytteidenottoja,

Luonnollisesti tutkimuksiin kuuluu silmämääräiset ja aistinvaraiset havainnot, mutta kuten todettua, ihmiset reagoivat eri tavalla, toiset eivät oireile ollenkaan, toiset eivät tunnista hajuja, toisen mielestä jollekin voimakas haju ei ole voimakas,  mutta lapset käyvät edelleen tätä koulua, jossa eräissä luokkatiloissa ei ilmanvaihto toimi ollenkaan. 

Kesän aikana Anttilan koulussa suoritettiin korjaustoimenpiteitä. Ulkopuolen sokkelin kuivatustyöt ja siihen liittyvän tukimuurin rakentaminen saatiin ilmeisesti elokuun aikana valmiiksi.  Anttilassa järjestettiin myös tehosiivous kesän aikana. Pääaulan metallisälekatto avattiin ja puhdistettiin pölystä. Ionisaatioon liittyvät puhdistimet olivat käytössä vanhan osan tiloissa.

Kuntotutkimussuunnitelma on nähtävillä Anttilan koulussa.

Hyvä, että koululaisten oppimisympäristöön kiinnitetään oikeasti huomiota, eikä vain puhuta siitä, mutta silmämääräiset ja aistinvaraiset tutkimukset eivät ainakaan minun luottamustani herätä. 

Tytyrinkin tutkimukset ovat kesken. Mielenkiinnolla odotan tuloksia. Mitä, jos tulokset ovat katastrofi? Mitä, jos katastrofi on se, että mitään ei löydy? Henkilökunta oireilee, lapset oireilevat, mutta syytä ei löydy? Mitä, jos löytyy syy ja se on niin iso ja paha, ettei kannata korjata? Löytyykö kaupungilta rahaa tai tahtoa tehdä uuttaa ala-astetta keskustaan? 

Ojaniittu valmistuu kevään aikana, Nummentaustan lapset siirtyvät sinne, uuteen ja upeaan kouluun, mutta tilaa jää, varsinkin, jos Kasvatus- ja opetuslautakunnan esitys siitä, ettei Asemanpellon koulua lakkautetakaan, menee valtuustossa läpi. Mitä, jos Tytyrin tulokset ovat sitä luokkaa, että koko kouluverkko tulee katsoa uusin silmin?  

Tytyrissä on 288 oppilasta (21.9.2014), kirjoitin aiemmin Tytyrin 288 oppilasta-kirjoituksessani oppilaiden oirekyselystä. Sitä määrää ei helposti sijoiteta toisaalle. Paljonko maksaa 288:n tulevaisuus? Milloin julkaistaan Tytyrin ja Anttilan koulujen näytteiden tulokset? Milloin kuulemme, mitä kouluille tehdään? 

PS: kuinka varmoja ja hyviä tuloksia saadaan aistinvaraisilla ja silmämääräisillä guruilla? Kuinka ne tulkitaan?