Tämä kysymykseni oli, millä tavalla koulujen, esimerkiksi Pullin koulun, lakkautussuunnitelmissa on huomioitu maankäytön rakennekuva, josta niin mielellään puhutaan, silloin, kun se sopii. Pulli kuitenkin on kehittyvä kylä. Vastaaja sanoi, ettei ihan ulkoa muista, mutta hän epäilee, ettei Pulli ole kehittyvä kylä tässä rakennekuvassa. Olin jo väittää vastaan, mutta koska sillä hetkellä minulla ei ollut raakaa faktaa, päätin hiljentyä tästä asiasta. Ja hyvä niin.
Totta. Pulli on maankäytön rakennekuvassa luokiteltu maaseutukyläksi.
Aina aika ajoin näköjään tulee pysähtyä ja miettiä. Hiljentää, ettei tule vauhtisokeutta. Vaikka kuinka luottaa tiimiin, tulee ensisijaisesti vielä istahtaa ja miettiä. Tämä tuntuu ehkä pieneltä asialta jollekin, mutta minulle se on iso asia.
Olen aina perännyt faktoja, niiden tarkistamista ja uudestaan tarkistamista. Nyt itse en tarkistanut ja huonostihan siinä kävi.
Kun aluefoorumi oli viimeksi, peräänkuulutin sitä, kannattaako kuntalaisia kuulla, sillä valtuutettuja ei montaakaan ollut vaivaantunut paikalle. Tällä kertaa minun ei tarvitse esittää sitä kysymystä. Mahtavaa! Paria olisin vielä kaivannut paikalle, mutta seuraavaa kertaa varten kehitettävää. Selvästi tälle on tilausta.
Tilaisuus itse oli todella hyvä. Tupa oli täynnä niin valtuutettuja kuin kuntalaisia ja kysymyksiä tuli, niitä tuli paljon. Todella upeaa, että aluefoorumi on saanut jalansijaa ja valtuutetut, ainakin suurin osa, käyttävät tilaisuuden hyväkseen, ollakseen vastaamassa. Olisi hienoa, jos ainakin kaikkien lautakuntien puheenjohtajat olisivat vastaamassa kysymyksiin, kuten perusturvalautakunnan puheenjohtaja oli. Hän oli varmasti varautunut vastaamaan tiukkoihin, pahoihinkin kysymyksiin, sillä viime lautakunnan kokouksessa tehtiin kovia, joillekin hyvin ikäviäkin päätöksiä. Kiitos hänelle valmiudesta. Toki paikalla oli muitakin, mutta hänelle erityisesti haluan nostaa hattuani suoraselkäisyydestä.
Aika loppui aivan kesken. Kaikki eivät päässeet esittämään kysymyksiään, mutta ehkä seuraavaa kertaa varten saadaan hieman pidempi aika? Tilaisuuden puheenjohtajalla oli armeijakuri ja -ote. Hän arvosti suoria kysymyksiä, ei kiertelyä eikä lässytystä. Tiukka kysymys ja eteenpäin.
Meni pasmat sekaisin aika monelle. Omissa kysymyksissäni sain vetää rasteja, olin varautunut kahdella sivulla kysymyksiä. Ei tarvinnut esittää. Ihan mahtavaa, että oli niin paljon kuntalaisia liikkeellä!
Suurimpaan osaan kysymyksistä pääsi vastaamaan sivistysjohtaja Kalske, eli kysymykset koskivat jälleen lähinnä kouluja, mutta yhtenä Aluefoorumin tarkoituksena on päästä esittämään kysymyksiä valtuutetuille, niille päättäjille. Ko lautakunnan varapuheenjohtaja vastasi pariin tiukkaan kysymykseen, mutta suurimman osan hoiti sivistysjohtaja. Todella hienosti oli kouluverkkovanhemmat taas masinoineet ihmisiä ja varsinkin Pulli oli hyvin edustettuna.
Ennen aluefoorumia oli alueiden johtokunnan kokous. Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään.
Minua oli pyydetty kokouksessa kertomaan kouluverkon vaikuttajaraadin kuulumisista, ja jälleen jännitin ääneni kestämistä. Olen ollut rajussa flunssassa ja keuhkoihinhan se oli jälleen mennyt. Lääkekuurin saatuani olo on alkanut olemaan hyvä ja kuvittelin ääneni kestävän. Ei kestänyt. Voin kertoa, että yskänpuuskia tuli. Mistä tämä herrasmies sai vielä enemmän pisteitä oli se, että katseltuaan hetken köhimistäni, kurkkuni selvittämistä ja puheesta selviytymistä, hän nousi ja lähti, mutta palatessaan hänellä oli vesilasi mukana, jonka ojensi minulle. Pieni ele, mutta kertoo miehestä paljon.
Sanoin pari sanaa kouluverkosta. Jouduin tiivistämään liikaakin, mutta alla se, mitä halusin kokonaisuudessaa sanoa.
Hyvä
puheenjohtaja ja alueiden johtokunta,
Lohjan
kaupunki on ottanut suuren edelläkävijän askeleen lähidemokratian
kehittämisessä osana päätöksenteon prosessia. Pääsin
todistamaan sitä viime viikolla kouluverkon vaikuttajaraadin
puitteissa esitellessämme LOKOVAn kanssa lapsivaikutusten arvioinnin
perhekyselyn tuloksia valtuustoryhmien puheenjohtajille. Oli todella
hienoa nähdä, että melkein jokainen pääsi paikalle ja osa estyneistä oli saanut jopa sijaisen tilalleen. Keskustelu
oli hyvää ja avointa.
Läsnä
oli myös Vanhempainliiton puheenjohtaja, joka huomautti siitä, että
Lohja tekee ainutlaatuista työtä lapsivaikutuksen arvioinnissa. Ei
ole mitenkään itsestäänselvää, että arviointia tehdään.
Hyvin harvassa kunnassa sitä tähän mennessä on tehty.
Kesäkuussa,
sivistysjohtajan kutsumana, pidimme miniseminaarin, jossa
keskustelimme sekä kaupungin kouluverkkoselvityksestä että raadin
tekemästä. Vertailimme laskelmia ja tietoja. Molemmista löysimme
epäjohdonmukaisuuksia ja eroja,
joita molemmin puolin omista töistämme lupasimme selvitellä. Raati
edelleen tutkii omaa työtään, mutta saamme sen pian valmiiksi ja
tulemme jakamaan sen syyskuun aikana, ainakin
ennen lokakuun valtuustokokousta,
päivitettynä. Tämä seminaari oli erittäin mielenkiintoinen ja
hyvä tilaisuus. Saimme paljon mietittävää ja uusia ideoita.
Kiitos siitä sivistystoimeen.
Lapsivaikutusten
arvioinnin perhekyselyn tuloksista
Kyselyyn
vastasi yhteensä 261 henkilöä, joista 215 naisia, 44 miehiä
(kaksi
henkilöä
vastasi kyselyyn kahdesti) Vastaajat edustivat laajasti 29
lohjalaista perusopetuksen koulua. Kolmen koulun vanhemmat eivät
vastanneet kyselyyn lainkaan (Perttilä, Ikkala, Nummi-Pusulan
yläkoulu). Lukumääräisesti eniten vastauksia tuli Ojamon (35),
Anttilan (31) ja Asemanpellon (31) ja Metsolan (24) kouluilta. Koulun
kokoon (oppilasmäärä) suhteutettuna eniten vastauksia tuli
Lehmijärven (18), Pullin (14), Neitsytlinnan (8) ja Asemanpellon
(31)
kouluilta.
Aineistoa kertyi kyselystä yhteensä 36 sivua, 75 excel-taulukkoa
koulukohtaisista tuloksista, 742 vapaan sanan vastausta.
Yleisenä
havaintona voidaan todeta, että vanhemmat ovat tämänhetkiseen
kouluverkkoon pääosin tyytyväisiä, poikkeuksena Nummentausta,
mutta
siihenhän on tulossa kauan odotettu ja toivottu muutos.
Huolestuneita
vanhempia ei ollut pelkästään lakkautusuhan alla olevien koulujen
vanhemmissa
vaan myös vastaanottavien koulujen vanhemmissa, erityisesti
Ojamon
ja Mäntynummen vanhemmat olivat huolissaan lakkautusten
vaikutuksista
omien
lastensa koulunkäyntiin. Vastauksissa otettiin kriittisesti kantaa
myös itse kouluverkkoselvitykseen, sen perusteluihin ja sen
toteutukseen, erityisesti esitettyjä säästövaikutuksia pidettiin
epärealistisina ja puutteellisina
Kyselyssä
kartoitettiin mitä seikkoja
vanhemmat lastensa koulunkäynnissä arvostavat, miten nämä seikat
toteutuvat tämänhetkisessä tilanteessa, millaisiksi vanhemmat
arvioivat lakkautusten vaikutukset omaan perheeseensä, mitä
toiveita vanhemmilla on verkkoselvityksen loppuprosessiin ja viestit
ja toiveet mahdollisten lakkautusten toimeenpanoon sekä viestit ja
palaute virkamiehille ja päättäjille, jotka tulemme jakamaan
viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille.
Vanhemmat
arvostavat lastensa koulussa selkeästi eniten laadukasta opetusta:
36%
vastaajista arvioi laadukkaan opetuksen kaikkein tärkeimmäksi
asiaksi. Seuraavaksi
eniten arvostetaan
1) tervettä ja turvallista koulurakennusta,
2) koulun läheistä sijaintia,
3) sopivaa ryhmäkokoa sekä
4) opettajien osaamista kiusaamiseen puuttumisessa.
1) tervettä ja turvallista koulurakennusta,
2) koulun läheistä sijaintia,
3) sopivaa ryhmäkokoa sekä
4) opettajien osaamista kiusaamiseen puuttumisessa.
Huomionarvoista,
että tässä tilanteessa arvostukset painottuvat luultavimmin eri tavalla
kuin muutoin: terve sisäilma ja koulun sijainti korostuvat niiden
ollessa uhattuna,
silti vastaukset osoittavat, että lähipalvelun merkitys perheille
on keskeinen Tämän
hetkisessä tilanteessa arvostetaan eniten laadukasta opetusta,
ryhmäkokoa,
koulun
sijaintia, koulun kokoa, toimivaa kodin ja koulun yhteistyötä sekä
lasten hyviä kaverisuhteita.
Selkeä
enemmistö vastaajista (58%) arvioi että mahdolliset muutokset
tulisivat vaikuttamaan
omaan perhearkeen.
Vaikuttajaraati
Vaikuttajaraatiin
kuuluu jokaisesta lohjalaisesta vanhempainyhdistyksestä edustus ja
raadissa onkin 30 jäsentä, joista on hyvin laaja otanta lohjalaista
ammattitaitoa käytettävissä. Nämä jäsenet ovat jokainen
osaltaan keränneet tietoa raadille. Jokainen raadin jäsen on
käyttänyt omaa aikaansa, töiden ja perhe-elämän ohella
saadaksemme mahdollisimman kattavaa ja hyvää tietoa analyysiämme
varten. Viime toukokuussa valmistunutta Analyysi ja selvitys
peruskoulun palveluverkko Lohjalla-työtämme on ollut kokoamassa
raadista koottu 7 hengen ryhmä. Ryhmään kuuluu mm.
diplomi-insinööri, kirjanpitäjä, opettaja, KTM.
Tämä
kirjallinen työ on edelleen luettavissa netissä,
https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com/analyysi-ja-selvitys-perusopetuksen-palveluverkko-lohjalla/
Toivomme
myös pääsevämme valtuustoinfoon esittelemään analyysiämme ja
vastaamaan mahdollisesti siitä nouseviin kysymyksiin.
Kouluverkkotyön
vaikuttajaraadin keskeisenä tavoitteena on ollut palvelunkäyttäjien
eli koululaisten tasapuolinen kohtelu, oppimisympäristön laatu,
henkilökunnan hyvinvointi ja jaksaminen. Tehtäväksemme olemme
ottaneet myös tutkia kouluverkkoselvitystyötä realistisesti,
psykologisten ja sosiaalisten näkökulmien kautta huomioiden sekä
tarkistaen mahdollisuuksien mukaan taloudelliset faktat.
Työssämme
olemme pyrkineet olemaan neutraaleja ja avoimia.
Kouluista
Toimiessani
kouluverkon vaikuttajaraadissa olen pyrkinyt siihen, etten puhu
yksittäisistä kouluista erikseen. Olemme pyrkineet raadissa keskittymään kokonaisuuteen, kaikkiin oppilaisiin ja opetukseen.
Tämä kokous on kuitenkin niin tärkeä, että teen poikkeuksen.
Oinola ja Ojamo
Nyt kun Hyrsylän oppilaat on siirretty Oinolaan, tulee koulun kunnosta (kuten muidenkin koulujen) pitää erityistä huolta ja huolehtia sisäilmaston sekä fyysisten tilojen riittävyydestä, niin ettei tule tarvetta eikä painetta esim siirtää 5-6 luokkalaisia yläkoulun tiloihin ennenaikaisesti, eikä siirtää lukion toimintoja muualle. Alueen lasten kannalta tämä ei olisi toivottava muutos. Samoin olisi hyvä, jos välittömästi huolehdittaisi Oinolan koulukeskuksen liikennejärjestelyjen muuttamisesta esikoululaisille ja oppilaille turvalliseksi toimintaympäristöksi. Rehtorit ovat jo ryhtyneet tämän puolesta toimiin ja teknisestä toimesta on käyty katselmus alueelle tekemässä ja suojatiet on jo maalattu. Mahtavaa toimintaa. Kiitos siitä tekniselle toimelle ja rehtoreille. Toimenpiteitä siis jo on, mutta toivon, että nämä asiat myös huomioitaisiin kauttanne. Koulun alue on liikennekulttuuriton ja turvaton lasten kuljetusten vuoksi. Olisi hienoa, jos koulun alueen autottomuus toteutuisi pian.
Tämä kokous on kuitenkin niin tärkeä, että teen poikkeuksen.
Oinola ja Ojamo
Nyt kun Hyrsylän oppilaat on siirretty Oinolaan, tulee koulun kunnosta (kuten muidenkin koulujen) pitää erityistä huolta ja huolehtia sisäilmaston sekä fyysisten tilojen riittävyydestä, niin ettei tule tarvetta eikä painetta esim siirtää 5-6 luokkalaisia yläkoulun tiloihin ennenaikaisesti, eikä siirtää lukion toimintoja muualle. Alueen lasten kannalta tämä ei olisi toivottava muutos. Samoin olisi hyvä, jos välittömästi huolehdittaisi Oinolan koulukeskuksen liikennejärjestelyjen muuttamisesta esikoululaisille ja oppilaille turvalliseksi toimintaympäristöksi. Rehtorit ovat jo ryhtyneet tämän puolesta toimiin ja teknisestä toimesta on käyty katselmus alueelle tekemässä ja suojatiet on jo maalattu. Mahtavaa toimintaa. Kiitos siitä tekniselle toimelle ja rehtoreille. Toimenpiteitä siis jo on, mutta toivon, että nämä asiat myös huomioitaisiin kauttanne. Koulun alue on liikennekulttuuriton ja turvaton lasten kuljetusten vuoksi. Olisi hienoa, jos koulun alueen autottomuus toteutuisi pian.
Ja
nyt, kun Neitsytlinnan oppilaat on siirretty Ojamolle, tulee Ojamon
koulun kunnosta ja sisäilmastosta huolehtia ja saada piha toimivaksi
ja turvalliseksi.
Kouluverkon(kin) suhteen on
tiukat ajat, mutta toivoisin vielä mietittävän esimerkiksi
Lohjan
imagon huononeminen, asukkaiden mahdollinen kiinteistöjen arvon
lasku, oppimisvaikeuksien ja mahdollinen syrjäytymisen lisääntyminen
ryhmä- ja yksikkökokojen kasvaessa, jne. Lisäksi oppilashuollon
haasteet voivat hyvinkin kasvaa isoissa yksiköissä.
Tuetaan Kaupunki ja maaseutu
yhdessä -kasvustrategiaa. Monipuolinen kouluverkko voisi olla Lohjan
valttikortti nyt ja tulevaisuudessa, myös muuttovoittoa
tavoiteltaessa. Maaseutu on jatkossakin elinvoimainen osa kasvavaa
Lohjaa.
Pulli
Kyläkouluksi
Pullissa on vähän kuljetusoppilaita (42%), sillä uusi asutus
erityisesti lapsiperheiden osalta on keskittynyt koulun läheisyyteen.
Pulliin on rakennettu paljon uusia taloja, lapsiperheitä on tullut
Lohjan ulkopuolelta, sen etäisyys on sopiva palveluista ja saattaa
houkuttaa uusia perheitä, lisäksi sijainti maankäytöllisesti
arvokkaassa maaseutukulttuuuriympäristössä, maaseutukunnallisesti
merkittävässä maaseutukylässä. Pullin koulu on keskeisessä
roolissa kylän vireyden ylläpitäjänä
Lehmijärvi
Koulu on remontoitu 2000-luvun alussa ja siinä on panostettu mm. hyvään sisäilmastoon. Koulun pihan keinut, kiipeilytelineet ja pelikenttä houkuttavat välitunneille leikkimään. Koulussa on 94 oppilasta (joista 14 esikoululaista). Ruokailut on jaoteltu ja ne sujuvat hyvin, koko koululla yhteiset säännöt ja nopeasti pystytään tarttumaan ongelmiin. Koulun fyysiset tilat aiheuttavat haasteita, jotka opettajat ovat luovilla keinoilla ohittaneet.
Koulu on remontoitu 2000-luvun alussa ja siinä on panostettu mm. hyvään sisäilmastoon. Koulun pihan keinut, kiipeilytelineet ja pelikenttä houkuttavat välitunneille leikkimään. Koulussa on 94 oppilasta (joista 14 esikoululaista). Ruokailut on jaoteltu ja ne sujuvat hyvin, koko koululla yhteiset säännöt ja nopeasti pystytään tarttumaan ongelmiin. Koulun fyysiset tilat aiheuttavat haasteita, jotka opettajat ovat luovilla keinoilla ohittaneet.
Uutta
opetussuunnitelmaa, OPS2016, toteutetaan jo Lehmijärvellä
käytännössä. Esimerkiksi matematiikan tunnilla saatetaan
kuutosluokkalaisten kanssa mennä liikuntasaliin, jossa matematiikan
tehtäviä tehdään mukavassa asennossa, ehkäpä jopa vatsallaan
maaten. Liikuntasalissa on liitutaulu, jota voi käyttää ja
oppilaat pitävät tunneista, kun voi ottaa vähän rennommin.
Oppilailla
on myös jaettuja yhteisiä tunteja, joissa on kaikilta luokilta
oppilaita, jolloin isommat auttavat pienempiä ja opetellaan
työskentelemään kaikenikäisten ja erilaisten lasten kanssa.
Mahtavaa yhteisöllisyyden oppimista.
Mäntynummi
vastaanottavana kouluna.
Mäntynummi
on hyvä koulu, kuten Pulli ja Lehmijärvikin. Koulun oppilaiden
määrä nousisi 117:sta noin 240:een Pullin lasten ja Lehmijärven
lasten siirron myötä. Toki taitavat opettajat ja henkilökunta
järjestää ja sopeutuu, mutta onko se tarpeen? Fyysiset tilat
Mäntynummella voivat tulla kovien haasteiden eteen, lasten (ja
henkilökunnan) määrän kasvaessa huomattavasti, onko huomioitu
hyvän sisäilmaston riittävyys ja kapasiteetti?
Maksjoki
(esikoulu ja 1-3)
Jos Rauhalan koulussa olisikin tilaa kaikille 1-6 ja kuntoluokitus olisi eri kuin tänä päivänä, en näkisi ongelmaa tässä, mutta Rauhalan koulu on salkussa 4 salkutusmatriisissa, 38 prosentillaan. Kasvatus- ja opetuslautakunnan linjauksen mukaan koulun tulisi olla vähintään 75% kuntoisuusluokassa. Ja JOS Maksjoen lapset siirrettäisiin Rauhalaan ennen koulun laajentamista, jouduttaisi tilan liiallisten haasteiden vuoksi siirtämää isommat lapset (5-6) toiseen kouluun. Tämä ei palvele alueen lapsia. Tästä syystä Maksjoen koulu tulisi säästää.
Jos Rauhalan koulussa olisikin tilaa kaikille 1-6 ja kuntoluokitus olisi eri kuin tänä päivänä, en näkisi ongelmaa tässä, mutta Rauhalan koulu on salkussa 4 salkutusmatriisissa, 38 prosentillaan. Kasvatus- ja opetuslautakunnan linjauksen mukaan koulun tulisi olla vähintään 75% kuntoisuusluokassa. Ja JOS Maksjoen lapset siirrettäisiin Rauhalaan ennen koulun laajentamista, jouduttaisi tilan liiallisten haasteiden vuoksi siirtämää isommat lapset (5-6) toiseen kouluun. Tämä ei palvele alueen lapsia. Tästä syystä Maksjoen koulu tulisi säästää.
Rauhala, 5-6 lk siirto
Järnefeltin yläkouluun
Järnefeltillä
ei ole vapaita opetustiloja ilman investointeja, Järnefeltin
sisäilmatilanne on selvitettävä ensin. 5-6. luokkalaisten
integroituminen yläkouluun on sosiaalisesti haastavaa, Tutkimusten
mukaan kehityspsykologisesti 5.-6. ja 7.-9.luokkalaiset kuuluvat eri
ikävaiheisiin. Vitos-kutoset elävät vielä lapsuutta jossa
leikeillä on vielä keskeinen merkitys ja seiska-ysit elävät
suurta muutosta niin fyysisessä, psyykkisessä, sosiaalisessa kuin
seksuaalisessa kehityksessä
(http://www.nousiainen.fi/dynasty/kokous/20132575-3-8.PDF):
Ruotsinkielen opetus on mahdollista järjestää myös Rauhalassa
samalla tavalla kuin tällä hetkellä opetetaan englantia
Ruotsinkielen opetus on mahdollista järjestää myös Rauhalassa
samalla tavalla kuin tällä hetkellä opetetaan englantia
Asemanpelto
Kasvatus-
ja opetuslautakunta esitti viime kokouksessaan, että Asemanpellon
koulua ei lakkautettaisi. Se on ollut askel hyvään suuntaan ja
toivomme valtuuston olevan myös myötämielinen.
Karstu
Terve
rakennus, koulun sisäilma on hyvä. KiVa Koulu projekti toimii,
kuten myös monessa muussakin koulussa, valmius puuttua epäkohtiin
nopeasti. Oppilaiden tiivis yhteistyö ikään katsomatta, 1.-6.
luokkalaiset yhdessä vahvistaa sosiaalisten taitojen kehittymistä.
Kustannuksiltaan
per oppilas Karstun koulu on halvimmasta päästä Lohjalla. Tilat
valmiina kielten opetukseen ja muuhun pienryhmätoimintaan. Koulun
piha rajoittuu monimuotoisen luonnon ääreen, se voisi toimia koulun
voimavarana, valttina. Karstun kyläyhteisön läsnäolo on vahvaa,
tuki, talkoovoima koululla, yhteistyö koulun ja kodin välillä,
pienen tiiviin yhteisön tuki. Koulurakennuksissa on myös runsaasti
iltatoimintaa, mm. kokouksia, liikuntaharrastuksia. Tähän pyritään
myös Lohjan monitoimija-aluehankkeissa.
Lohjan
ruotsinkieliset alakoulut, Solbrinken ja Virkby skola
Sekä
Solbrinken Lohjan keskustassa että Virkby skola ovat kunnoltaan
kohtuullisen hyvässä kunnossa, eikä tiedossa ole mitään vakavia
puutteita, tai akuutteja suurempia korjaustarpeita. Kummatkin koulut
ovat ”optimaalisen täynnä”, myös Solbrinken, vaikka sen
laajennusosa on vasta otettu käyttöön 2012. Solbrinkenin osalta on
olemassa valmis jatkolaajentamissuunnitelma.
Kumpikin
koulu puolustaa paikkaansa ja palvelee Lohjalla väestöä, joka
haluaa laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun.
Kummankin
koulun sijainti on hyvä, koska ne ovat lähellä palveluja ja
harrastusmahdollisuuksia, ja ne voivat hyödyntää myös muiden
koulujen tiloja, esim, Virkby skola hyödyntää Källhagenin
liikuntasalia ja Solbrinken vastaavasti Tytyrin.
Päivähoidon
sijaitseminen kummankin koulun vieressä on suuri etu vanhemmille.
Virkby
skolanilla on lisäksi suuri piha-alue, jossa oppilailla on
mahdollisuus pelata pelejä ja leikkiä yms. Ruotsinkielisten
oppilaiden määrä on jatkuvasti kasvanut, erityisesti
pohjois-Lohjan alueella, ja maankäytönkehityskuvan perusteella tämä
trendi voidaan olettaa jatkuvan, huomioiden erityisesti Paloniemen,
Roution ja Hiidensalmen kehityssuunnitelmat. Haasteena on pitkät
koulumatkat erityisesti jos haluaa Karjalohjalta, Sammatista, Nummelta tai Pusulasta lapsensa ruotsinkieliseen kouluun.
Mikään
perusteltu syy ei puolla kummankaan ruotsinkielisen alakoulun
lopettamista, tai edes siirtää osaa oppilaista Källhagenin
yläkouluun. Siirto aiheuttaisi mm. suuren investointitarpeen
Källhageniin (lisärakentaminen, sisätilat, sisäilma, piha,
ruokala), koska sitä ei ole suunniteltu yhteiskouluksi.
Taloudellisesti tämä ei olisi järkevää. Monet käytännön asiat
olisivat myös hankalia järjestää, kuten esim. oppilaiden ruokailu
ja ulkoilu. Opetuksen laatu ei myöskään nouse oppilaita
siirtämällä. Eikä ole myöskään lasten etu siirtää ala-koulun
oppilaita yläkouluun.
Käyttäjien
näkökulmasta nykyistä hyvin toimivaa ala-yläkoulumallia ei ole
syytä ryhtyä muuttamaan.
Tytyrin
kuntoon ja sisäilmaston parantamiseksi on toimenpiteet aloitettu,
todella hienoa!
Sillä aikaa lapset kuitenkin
käyvät joka päivä tätä koulua ja henkilökunta käy töissä
siellä. Vaikka toimenpiteet on aloitettu ja kaikki tekevät
parhaansa, jotta tilanne parantuisi, on silti tämänhetkinen tilanne
se, mikä lapsia ja heidän vanhempiaan huolettaa. Vaikka kaikki
eivät oireile, kaikki altistuvat. Mutta hienoa on se, että
toimenpiteet on aloitettu.
Kouluverkon
tiivistämisessä voisi olla hyvä ottaa aikalisä. Vaikka elämme
kovia aikoja, tuleeko meistä tulla kovia? Me olemme velkaa
lapsillemme, toivon, etteivät he joudu maksamaan meidän huonoista
päätöksistämme liian kovaa hintaa.
Korkotason
ollessa nyt alhaalla, tehdään hyviä ratkaisuja, pitkän linjan
ratkaisuja. Raha pitää saadaa liikkeelle, ei taantumasta muuten
päästä. Emme
me liikaa säästämällä ja leikkaamalla tästä selviä.
Viestinnästä
Puheenjohtajia
ja johtokuntaa tullaan tiedottamaan säännöllisin väliajoin
etenemisestä ja tulevassa olevista asioista. Raadin perustama blogi
löytyy edelleen osoitteesta
https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com.
Tarkoituksenamme
on hyvä yhteistyö, hyvä viestintä raadin, vanhempien ja kaupungin
kesken.
Kokoukset
ja aikataulu:
Viime
kokouksemme oli Lehmijärven koululla elokuussa. Seuraava kokouksemme
tulee olemaan lokakuussa Ojamon koululla, valtuustokokouksen jälkeen.
Tässä kokouksessa tulemme puhumaan valtuuston päätöksestä,
toimistamme ja tulevaisuudesta, raadin jatkosta. Jokaisessa
kokouksessamme on asialistalle olleiden käsiteltävien asioiden
perusteella ollut sivistystoimen viranhaltija ja teknisestä toimesta
on osallistuttu keskustellessamme koulukyydeistä. Olemme kutsuneet
myös kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet kokouksiimme.
Kokouspaikat ovat olleet kiertävänä, jotta kaikki tutustumme
mahdollisimman moneen kouluun ja näemme verkon laajuuden. Joka
kokous on aloitettu lyhyellä alustuksella koulusta.
Vaikuttajajaraati
on toivonut ja odottanut sekä saanut yhteistyöltä paljon. Niin kaupungin kuin
vanhempien kanssa. Vaikka monen toiveet ja tehdyt toimenpiteet eivät
ole kohdanneet, on tämä raadin työ ollut erinomaista, yhteistyö
erittäin hyvää, meitä on haluttu kuunnella ja kanssamme on
haluttu keskustella. Vielä on monta askelta ottamatta, monta askelta
on edessä ja kehitettävää on, mutta olemme hyvällä tiellä.
Kouluverkkoselvitys
koskee 5525 lasta ja heidän perheitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti