torstai 17. syyskuuta 2015

Kannattaako kuntalaista kuunnella, vol 2 (ja pari sanaa kouluista)

Tutkin uudestaan Lohjan maankäytön rakennekuvaa, sillä aluefoorumissa heitin väitteen, josta olin varma. En ollut tarkistanut saamiani tietoja, oma moka, mutta luotin niihin. Etsiessäni olin aivan varma, että pääsen sanomaan olleeni oikeassa, mutta vaikka kuinka tulkitsen ja tutkin, on myönnettävä. En ollut oikeassa, kiitos oikaisusta ja pahoittelen väitettäni.

Tämä kysymykseni oli, millä tavalla koulujen, esimerkiksi Pullin koulun, lakkautussuunnitelmissa on huomioitu maankäytön rakennekuva, josta niin mielellään puhutaan, silloin, kun se sopii. Pulli kuitenkin on kehittyvä kylä. Vastaaja sanoi, ettei ihan ulkoa muista, mutta hän epäilee, ettei Pulli ole kehittyvä kylä tässä rakennekuvassa. Olin jo väittää vastaan, mutta koska sillä hetkellä minulla ei ollut raakaa faktaa, päätin hiljentyä tästä asiasta. Ja hyvä niin.

Totta. Pulli on maankäytön rakennekuvassa luokiteltu maaseutukyläksi.

Aina aika ajoin näköjään tulee pysähtyä ja miettiä. Hiljentää, ettei tule vauhtisokeutta. Vaikka kuinka luottaa tiimiin, tulee ensisijaisesti vielä istahtaa ja miettiä. Tämä tuntuu ehkä pieneltä asialta jollekin, mutta minulle se on iso asia.

Olen aina perännyt faktoja, niiden tarkistamista ja uudestaan tarkistamista. Nyt itse en tarkistanut ja huonostihan siinä kävi.

Kun aluefoorumi oli viimeksi, peräänkuulutin sitä, kannattaako kuntalaisia kuulla, sillä valtuutettuja ei montaakaan ollut vaivaantunut paikalle. Tällä kertaa minun ei tarvitse esittää sitä kysymystä. Mahtavaa! Paria olisin vielä kaivannut paikalle, mutta seuraavaa kertaa varten kehitettävää. Selvästi tälle on tilausta.

Tilaisuus itse oli todella hyvä. Tupa oli täynnä niin valtuutettuja kuin kuntalaisia ja kysymyksiä tuli, niitä tuli paljon. Todella upeaa, että aluefoorumi on saanut jalansijaa ja valtuutetut, ainakin suurin osa, käyttävät tilaisuuden hyväkseen, ollakseen vastaamassa. Olisi hienoa, jos ainakin kaikkien lautakuntien puheenjohtajat olisivat vastaamassa kysymyksiin, kuten perusturvalautakunnan puheenjohtaja oli. Hän oli varmasti varautunut vastaamaan tiukkoihin, pahoihinkin kysymyksiin, sillä viime lautakunnan kokouksessa tehtiin kovia, joillekin hyvin ikäviäkin päätöksiä. Kiitos hänelle valmiudesta. Toki paikalla oli muitakin, mutta hänelle erityisesti haluan nostaa hattuani suoraselkäisyydestä.

Aika loppui aivan kesken. Kaikki eivät päässeet esittämään kysymyksiään, mutta ehkä seuraavaa kertaa varten saadaan hieman pidempi aika?  Tilaisuuden puheenjohtajalla oli armeijakuri ja -ote. Hän arvosti suoria kysymyksiä, ei kiertelyä eikä lässytystä. Tiukka kysymys ja eteenpäin.
Meni pasmat sekaisin aika monelle. Omissa kysymyksissäni sain vetää rasteja, olin varautunut kahdella sivulla kysymyksiä. Ei tarvinnut esittää. Ihan mahtavaa, että oli niin paljon kuntalaisia liikkeellä!
Suurimpaan osaan kysymyksistä pääsi vastaamaan sivistysjohtaja Kalske, eli kysymykset koskivat jälleen lähinnä kouluja, mutta yhtenä Aluefoorumin tarkoituksena on päästä esittämään kysymyksiä valtuutetuille, niille päättäjille. Ko lautakunnan varapuheenjohtaja vastasi pariin tiukkaan kysymykseen, mutta suurimman osan hoiti sivistysjohtaja. Todella hienosti oli kouluverkkovanhemmat taas masinoineet ihmisiä ja varsinkin Pulli oli hyvin edustettuna.

Ennen aluefoorumia oli alueiden johtokunnan kokous. Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään.
Minua oli pyydetty kokouksessa kertomaan kouluverkon vaikuttajaraadin kuulumisista, ja jälleen jännitin ääneni kestämistä. Olen ollut rajussa flunssassa ja keuhkoihinhan se oli jälleen mennyt. Lääkekuurin saatuani olo on alkanut olemaan hyvä ja kuvittelin ääneni kestävän. Ei kestänyt. Voin kertoa, että yskänpuuskia tuli. Mistä  tämä herrasmies sai vielä enemmän pisteitä oli se, että katseltuaan hetken köhimistäni,  kurkkuni selvittämistä ja puheesta selviytymistä, hän nousi ja lähti, mutta palatessaan hänellä oli vesilasi mukana, jonka ojensi minulle. Pieni ele, mutta kertoo miehestä paljon.

Sanoin pari sanaa kouluverkosta. Jouduin tiivistämään liikaakin, mutta alla se, mitä halusin kokonaisuudessaa sanoa.

Hyvä puheenjohtaja ja alueiden johtokunta,

Lohjan kaupunki on ottanut suuren edelläkävijän askeleen lähidemokratian kehittämisessä osana päätöksenteon prosessia. Pääsin todistamaan sitä viime viikolla kouluverkon vaikuttajaraadin puitteissa esitellessämme LOKOVAn kanssa lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksia valtuustoryhmien puheenjohtajille. Oli todella hienoa nähdä, että melkein jokainen pääsi paikalle ja osa estyneistä oli saanut jopa sijaisen tilalleen. Keskustelu oli hyvää ja avointa.
Läsnä oli myös Vanhempainliiton puheenjohtaja, joka huomautti siitä, että Lohja tekee ainutlaatuista työtä lapsivaikutuksen arvioinnissa. Ei ole mitenkään itsestäänselvää, että arviointia tehdään. Hyvin harvassa kunnassa sitä tähän mennessä on tehty.

Kesäkuussa, sivistysjohtajan kutsumana, pidimme miniseminaarin, jossa keskustelimme sekä kaupungin kouluverkkoselvityksestä että raadin tekemästä. Vertailimme laskelmia ja tietoja. Molemmista löysimme epäjohdonmukaisuuksia ja eroja, joita molemmin puolin omista töistämme lupasimme selvitellä. Raati edelleen tutkii omaa työtään, mutta saamme sen pian valmiiksi ja tulemme jakamaan sen syyskuun aikana, ainakin ennen lokakuun valtuustokokousta, päivitettynä. Tämä seminaari oli erittäin mielenkiintoinen ja hyvä tilaisuus. Saimme paljon mietittävää ja uusia ideoita. Kiitos siitä sivistystoimeen.

Lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksista
Kyselyyn vastasi yhteensä 261 henkilöä, joista 215 naisia, 44 miehiä (kaksi
henkilöä vastasi kyselyyn kahdesti) Vastaajat edustivat laajasti 29 lohjalaista perusopetuksen koulua. Kolmen koulun vanhemmat eivät vastanneet kyselyyn lainkaan (Perttilä, Ikkala, Nummi-Pusulan yläkoulu). Lukumääräisesti eniten vastauksia tuli Ojamon (35), Anttilan (31) ja Asemanpellon (31) ja Metsolan (24) kouluilta. Koulun kokoon (oppilasmäärä) suhteutettuna eniten vastauksia tuli Lehmijärven (18), Pullin (14), Neitsytlinnan (8) ja Asemanpellon (31)
kouluilta. Aineistoa kertyi kyselystä yhteensä 36 sivua, 75 excel-taulukkoa koulukohtaisista tuloksista, 742 vapaan sanan vastausta.
Yleisenä havaintona voidaan todeta, että vanhemmat ovat tämänhetkiseen kouluverkkoon pääosin tyytyväisiä, poikkeuksena Nummentausta, mutta siihenhän on tulossa kauan odotettu ja toivottu muutos.
Huolestuneita vanhempia ei ollut pelkästään lakkautusuhan alla olevien koulujen
vanhemmissa vaan myös vastaanottavien koulujen vanhemmissa, erityisesti
Ojamon ja Mäntynummen vanhemmat olivat huolissaan lakkautusten vaikutuksista
omien lastensa koulunkäyntiin. Vastauksissa otettiin kriittisesti kantaa myös itse kouluverkkoselvitykseen, sen perusteluihin ja sen toteutukseen, erityisesti esitettyjä säästövaikutuksia pidettiin epärealistisina ja puutteellisina

Kyselyssä kartoitettiin mitä seikkoja vanhemmat lastensa koulunkäynnissä arvostavat, miten nämä seikat toteutuvat tämänhetkisessä tilanteessa, millaisiksi vanhemmat arvioivat lakkautusten vaikutukset omaan perheeseensä, mitä toiveita vanhemmilla on verkkoselvityksen loppuprosessiin ja viestit ja toiveet mahdollisten lakkautusten toimeenpanoon sekä viestit ja palaute virkamiehille ja päättäjille, jotka tulemme jakamaan viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille.
Vanhemmat arvostavat lastensa koulussa selkeästi eniten laadukasta opetusta:
36% vastaajista arvioi laadukkaan opetuksen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Seuraavaksi eniten arvostetaan 

1) tervettä ja turvallista koulurakennusta, 
2) koulun läheistä sijaintia, 
3) sopivaa ryhmäkokoa sekä 
4) opettajien osaamista kiusaamiseen puuttumisessa.

Huomionarvoista, että tässä tilanteessa arvostukset painottuvat luultavimmin eri tavalla kuin muutoin: terve sisäilma ja koulun sijainti korostuvat niiden ollessa uhattuna, silti vastaukset osoittavat, että lähipalvelun merkitys perheille on keskeinen Tämän hetkisessä tilanteessa arvostetaan eniten laadukasta opetusta, ryhmäkokoa,
koulun sijaintia, koulun kokoa, toimivaa kodin ja koulun yhteistyötä sekä lasten hyviä kaverisuhteita.
Selkeä enemmistö vastaajista (58%) arvioi että mahdolliset muutokset tulisivat vaikuttamaan omaan perhearkeen.

Vaikuttajaraati
Vaikuttajaraatiin kuuluu jokaisesta lohjalaisesta vanhempainyhdistyksestä edustus ja raadissa onkin 30 jäsentä, joista on hyvin laaja otanta lohjalaista ammattitaitoa käytettävissä. Nämä jäsenet ovat jokainen osaltaan keränneet tietoa raadille. Jokainen raadin jäsen on käyttänyt omaa aikaansa, töiden ja perhe-elämän ohella saadaksemme mahdollisimman kattavaa ja hyvää tietoa analyysiämme varten. Viime toukokuussa valmistunutta Analyysi ja selvitys peruskoulun palveluverkko Lohjalla-työtämme on ollut kokoamassa raadista koottu 7 hengen ryhmä. Ryhmään kuuluu mm. diplomi-insinööri, kirjanpitäjä, opettaja, KTM.


Toivomme myös pääsevämme valtuustoinfoon esittelemään analyysiämme ja vastaamaan mahdollisesti siitä nouseviin kysymyksiin.


Kouluverkkotyön vaikuttajaraadin keskeisenä tavoitteena on ollut palvelunkäyttäjien eli koululaisten tasapuolinen kohtelu, oppimisympäristön laatu, henkilökunnan hyvinvointi ja jaksaminen. Tehtäväksemme olemme ottaneet myös tutkia kouluverkkoselvitystyötä realistisesti, psykologisten ja sosiaalisten näkökulmien kautta huomioiden sekä tarkistaen mahdollisuuksien mukaan taloudelliset faktat.
Työssämme olemme pyrkineet olemaan neutraaleja ja avoimia.

Kouluista
Toimiessani kouluverkon vaikuttajaraadissa olen pyrkinyt siihen, etten puhu yksittäisistä kouluista erikseen. Olemme pyrkineet raadissa keskittymään kokonaisuuteen, kaikkiin oppilaisiin ja opetukseen.
Tämä kokous on kuitenkin niin tärkeä, että teen poikkeuksen.  

Oinola ja Ojamo
Nyt kun Hyrsylän oppilaat on siirretty Oinolaan, tulee koulun kunnosta (kuten muidenkin koulujen) pitää erityistä huolta ja huolehtia sisäilmaston sekä fyysisten tilojen riittävyydestä, niin ettei tule tarvetta eikä painetta esim siirtää 5-6 luokkalaisia yläkoulun tiloihin ennenaikaisesti, eikä siirtää lukion toimintoja muualle. Alueen lasten kannalta tämä ei olisi toivottava muutos. Samoin olisi hyvä, jos välittömästi huolehdittaisi Oinolan koulukeskuksen liikennejärjestelyjen muuttamisesta esikoululaisille ja oppilaille turvalliseksi toimintaympäristöksi. Rehtorit ovat jo ryhtyneet tämän puolesta toimiin ja teknisestä toimesta on käyty katselmus alueelle tekemässä ja suojatiet on jo maalattu. Mahtavaa toimintaa. Kiitos siitä tekniselle toimelle ja rehtoreille. Toimenpiteitä siis jo on, mutta toivon, että nämä asiat myös huomioitaisiin kauttanne. Koulun alue on liikennekulttuuriton ja turvaton lasten kuljetusten vuoksi. Olisi hienoa, jos koulun alueen autottomuus toteutuisi pian.
Ja nyt, kun Neitsytlinnan oppilaat on siirretty Ojamolle, tulee Ojamon koulun kunnosta ja sisäilmastosta huolehtia ja saada piha toimivaksi ja turvalliseksi. 

Kouluverkon(kin) suhteen on tiukat ajat, mutta toivoisin vielä mietittävän esimerkiksi
Lohjan imagon huononeminen, asukkaiden mahdollinen kiinteistöjen arvon lasku, oppimisvaikeuksien ja mahdollinen syrjäytymisen lisääntyminen ryhmä- ja yksikkökokojen kasvaessa, jne. Lisäksi oppilashuollon haasteet voivat hyvinkin kasvaa isoissa yksiköissä.
Tuetaan Kaupunki ja maaseutu yhdessä -kasvustrategiaa. Monipuolinen kouluverkko voisi olla Lohjan valttikortti nyt ja tulevaisuudessa, myös muuttovoittoa tavoiteltaessa. Maaseutu on jatkossakin elinvoimainen osa kasvavaa Lohjaa.

Pulli
Kyläkouluksi Pullissa on vähän kuljetusoppilaita (42%), sillä uusi asutus erityisesti lapsiperheiden osalta on keskittynyt koulun läheisyyteen. Pulliin on rakennettu paljon uusia taloja, lapsiperheitä on tullut Lohjan ulkopuolelta, sen etäisyys on sopiva palveluista ja saattaa houkuttaa uusia perheitä, lisäksi sijainti maankäytöllisesti arvokkaassa maaseutukulttuuuriympäristössä, maaseutukunnallisesti merkittävässä maaseutukylässä. Pullin koulu on keskeisessä roolissa kylän vireyden ylläpitäjänä
Lehmijärvi
Koulu on remontoitu 2000-luvun alussa ja siinä on panostettu mm. hyvään sisäilmastoon. Koulun pihan keinut, kiipeilytelineet ja pelikenttä houkuttavat välitunneille leikkimään. Koulussa on 94 oppilasta (joista 14 esikoululaista). Ruokailut on jaoteltu ja ne sujuvat hyvin, koko koululla yhteiset säännöt ja nopeasti pystytään tarttumaan ongelmiin. Koulun fyysiset tilat aiheuttavat haasteita, jotka opettajat ovat luovilla keinoilla ohittaneet.
Uutta opetussuunnitelmaa, OPS2016, toteutetaan jo Lehmijärvellä käytännössä. Esimerkiksi matematiikan tunnilla saatetaan kuutosluokkalaisten kanssa mennä liikuntasaliin, jossa matematiikan tehtäviä tehdään mukavassa asennossa, ehkäpä jopa vatsallaan maaten. Liikuntasalissa on liitutaulu, jota voi käyttää ja oppilaat pitävät tunneista, kun voi ottaa vähän rennommin.
Oppilailla on myös jaettuja yhteisiä tunteja, joissa on kaikilta luokilta oppilaita, jolloin isommat auttavat pienempiä ja opetellaan työskentelemään kaikenikäisten ja erilaisten lasten kanssa. Mahtavaa yhteisöllisyyden oppimista.

Mäntynummi vastaanottavana kouluna.
Mäntynummi on hyvä koulu, kuten Pulli ja Lehmijärvikin. Koulun oppilaiden määrä nousisi 117:sta noin 240:een Pullin lasten ja Lehmijärven lasten siirron myötä. Toki taitavat opettajat ja henkilökunta järjestää ja sopeutuu, mutta onko se tarpeen? Fyysiset tilat Mäntynummella voivat tulla kovien haasteiden eteen, lasten (ja henkilökunnan) määrän kasvaessa huomattavasti, onko huomioitu hyvän sisäilmaston riittävyys ja kapasiteetti?


Maksjoki (esikoulu ja 1-3)
Jos Rauhalan koulussa olisikin tilaa kaikille 1-6 ja kuntoluokitus olisi eri kuin tänä päivänä, en näkisi ongelmaa tässä, mutta Rauhalan koulu on salkussa 4 salkutusmatriisissa, 38 prosentillaan.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan linjauksen mukaan koulun tulisi olla vähintään 75% kuntoisuusluokassa. Ja JOS Maksjoen lapset siirrettäisiin Rauhalaan ennen koulun laajentamista, jouduttaisi tilan liiallisten haasteiden vuoksi siirtämää isommat lapset (5-6) toiseen kouluun. Tämä ei palvele alueen lapsia. Tästä syystä Maksjoen koulu tulisi säästää.


Rauhala, 5-6 lk siirto Järnefeltin yläkouluun
Järnefeltillä ei ole vapaita opetustiloja ilman investointeja, Järnefeltin sisäilmatilanne on selvitettävä ensin. 5-6. luokkalaisten integroituminen yläkouluun on sosiaalisesti haastavaa, Tutkimusten mukaan kehityspsykologisesti 5.-6. ja 7.-9.luokkalaiset kuuluvat eri ikävaiheisiin. Vitos-kutoset elävät vielä lapsuutta jossa leikeillä on vielä keskeinen merkitys ja seiska-ysit elävät suurta muutosta niin fyysisessä, psyykkisessä, sosiaalisessa kuin seksuaalisessa kehityksessä (http://www.nousiainen.fi/dynasty/kokous/20132575-3-8.PDF):
Ruotsinkielen opetus on mahdollista järjestää myös Rauhalassa
samalla tavalla kuin tällä hetkellä opetetaan englantia


Asemanpelto
Kasvatus- ja opetuslautakunta esitti viime kokouksessaan, että Asemanpellon koulua ei lakkautettaisi. Se on ollut askel hyvään suuntaan ja toivomme valtuuston olevan myös myötämielinen.
Karstu
Terve rakennus, koulun sisäilma on hyvä. KiVa Koulu projekti toimii, kuten myös monessa muussakin koulussa, valmius puuttua epäkohtiin nopeasti. Oppilaiden tiivis yhteistyö ikään katsomatta, 1.-6. luokkalaiset yhdessä vahvistaa sosiaalisten taitojen kehittymistä.
Kustannuksiltaan per oppilas Karstun koulu on halvimmasta päästä Lohjalla. Tilat valmiina kielten opetukseen ja muuhun pienryhmätoimintaan. Koulun piha rajoittuu monimuotoisen luonnon ääreen, se voisi toimia koulun voimavarana, valttina. Karstun kyläyhteisön läsnäolo on vahvaa, tuki, talkoovoima koululla, yhteistyö koulun ja kodin välillä, pienen tiiviin yhteisön tuki. Koulurakennuksissa on myös runsaasti iltatoimintaa, mm. kokouksia, liikuntaharrastuksia. Tähän pyritään myös Lohjan monitoimija-aluehankkeissa.
Lohjan ruotsinkieliset alakoulut, Solbrinken ja Virkby skola 
Sekä Solbrinken Lohjan keskustassa että Virkby skola ovat kunnoltaan kohtuullisen hyvässä kunnossa, eikä tiedossa ole mitään vakavia puutteita, tai akuutteja suurempia korjaustarpeita. Kummatkin koulut ovat ”optimaalisen täynnä”, myös Solbrinken, vaikka sen laajennusosa on vasta otettu käyttöön 2012. Solbrinkenin osalta on olemassa valmis jatkolaajentamissuunnitelma.
Kumpikin koulu puolustaa paikkaansa ja palvelee Lohjalla väestöä, joka haluaa laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. 

Kummankin koulun sijainti on hyvä, koska ne ovat lähellä palveluja ja harrastusmahdollisuuksia, ja ne voivat hyödyntää myös muiden koulujen tiloja, esim, Virkby skola hyödyntää Källhagenin liikuntasalia ja Solbrinken vastaavasti Tytyrin.
Päivähoidon sijaitseminen kummankin koulun vieressä on suuri etu vanhemmille.
Virkby skolanilla on lisäksi suuri piha-alue, jossa oppilailla on mahdollisuus pelata pelejä ja leikkiä yms. Ruotsinkielisten oppilaiden määrä on jatkuvasti kasvanut, erityisesti pohjois-Lohjan alueella, ja maankäytönkehityskuvan perusteella tämä trendi voidaan olettaa jatkuvan, huomioiden erityisesti Paloniemen, Roution ja Hiidensalmen kehityssuunnitelmat. Haasteena on pitkät koulumatkat erityisesti jos haluaa Karjalohjalta, Sammatista, Nummelta tai Pusulasta lapsensa ruotsinkieliseen kouluun.
Mikään perusteltu syy ei puolla kummankaan ruotsinkielisen alakoulun lopettamista, tai edes siirtää osaa oppilaista Källhagenin yläkouluun. Siirto aiheuttaisi mm. suuren investointitarpeen Källhageniin (lisärakentaminen, sisätilat, sisäilma, piha, ruokala), koska sitä ei ole suunniteltu yhteiskouluksi. Taloudellisesti tämä ei olisi järkevää. Monet käytännön asiat olisivat myös hankalia järjestää, kuten esim. oppilaiden ruokailu ja ulkoilu. Opetuksen laatu ei myöskään nouse oppilaita siirtämällä. Eikä ole myöskään lasten etu siirtää ala-koulun oppilaita yläkouluun.
Käyttäjien näkökulmasta nykyistä hyvin toimivaa ala-yläkoulumallia ei ole syytä ryhtyä muuttamaan.

Tytyrin kuntoon ja sisäilmaston parantamiseksi on toimenpiteet aloitettu, todella hienoa!
Sillä aikaa lapset kuitenkin käyvät joka päivä tätä koulua ja henkilökunta käy töissä siellä. Vaikka toimenpiteet on aloitettu ja kaikki tekevät parhaansa, jotta tilanne parantuisi, on silti tämänhetkinen tilanne se, mikä lapsia ja heidän vanhempiaan huolettaa. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat. Mutta hienoa on se, että toimenpiteet on aloitettu.

Kouluverkon tiivistämisessä voisi olla hyvä ottaa aikalisä. Vaikka elämme kovia aikoja, tuleeko meistä tulla kovia? Me olemme velkaa lapsillemme, toivon, etteivät he joudu maksamaan meidän huonoista päätöksistämme liian kovaa hintaa.
Korkotason ollessa nyt alhaalla, tehdään hyviä ratkaisuja, pitkän linjan ratkaisuja. Raha pitää saadaa liikkeelle, ei taantumasta muuten päästä. Emme me liikaa säästämällä ja leikkaamalla tästä selviä.

Viestinnästä
Puheenjohtajia ja johtokuntaa tullaan tiedottamaan säännöllisin väliajoin etenemisestä ja tulevassa olevista asioista. Raadin perustama blogi löytyy edelleen osoitteesta https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com.

Tarkoituksenamme on hyvä yhteistyö, hyvä viestintä raadin, vanhempien ja kaupungin kesken.

Kokoukset ja aikataulu:
Viime kokouksemme oli Lehmijärven koululla elokuussa. Seuraava kokouksemme tulee olemaan lokakuussa Ojamon koululla, valtuustokokouksen jälkeen. Tässä kokouksessa tulemme puhumaan valtuuston päätöksestä, toimistamme ja tulevaisuudesta, raadin jatkosta. Jokaisessa kokouksessamme on asialistalle olleiden käsiteltävien asioiden perusteella ollut sivistystoimen viranhaltija ja teknisestä toimesta on osallistuttu keskustellessamme koulukyydeistä. Olemme kutsuneet myös kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet kokouksiimme. Kokouspaikat ovat olleet kiertävänä, jotta kaikki tutustumme mahdollisimman moneen kouluun ja näemme verkon laajuuden. Joka kokous on aloitettu lyhyellä alustuksella koulusta.

Vaikuttajajaraati on toivonut ja odottanut sekä saanut yhteistyöltä paljon. Niin kaupungin kuin vanhempien kanssa. Vaikka monen toiveet ja tehdyt toimenpiteet eivät ole kohdanneet, on tämä raadin työ ollut erinomaista, yhteistyö erittäin hyvää, meitä on haluttu kuunnella ja kanssamme on haluttu keskustella. Vielä on monta askelta ottamatta, monta askelta on edessä ja kehitettävää on, mutta olemme hyvällä tiellä.

Kouluverkkoselvitys koskee 5525 lasta ja heidän perheitään.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti