Tämänkaltaisen laskutavan käyttö on erikoista ja tarkoituksenhakuista, sillä näin ei pitäisi tehdä. Ei pitäisi verrata pienen lukion opiskelijakohtaisia kustannuksia suuren lukion opiskelijakustannuksiin. Opiskelijakohtaisia kustannuksia on mahdoton verrata keskenään. Toisen asteen opintojen kohdalla pitäisi katsoa kokonaiskustannuksia ja pohtia niitä ennemmin kuin opiskelijakohtaista kustannusta.
Yksi Nummi-Pusulan lukion eduista on siinä, että opiskelijoista lähes 100% suorittaa lukion kolmessa vuodessa, tästä syntyy säästöjä ja keskeyttäneidenkin määrä on valtakunnallisesti verrattaessa hyvin vähäinen.
Näitä asioita ei ole juurikaan huomioitu. Nämä ovat kuitenkin opetushallituksen mittareita, joilla he arvioivat lukion toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Vielä kun huomioidaan lukiomme erittäin hyvät tulokset, nousee sen taso vielä enemmän.
Nämä tuntuvat olevan asioita, jotka eivät näytä kiinnostavan, kun mennään kovien aikojen taakse. Miksi koulutuksen laatu ei kiinnosta? Miksi opinahjo, jota ei lopeteta kesken, jossa halutaan opiskella, josta myös valmistuu tulevia lakimiehiä, yrittäjiä, sairaanhoitajia, halutaan lakkauttaa? Ei Nummelta ja Pusulasta välttämättä haluta tulla Lohjalle opiskelemaan, vaan moni nuori valmistautuu jo lähtemään Karkkilaan, Helsinkiin. Haluammeko me, että nykyiset lohjalaiset ovat pian entisiä lohjalaisia?
Lukion läsnäolo tukisi Oinolan monitoimijahanketta, voisi aloittaa yhteistyön esimerkiksi luksian kanssa, jotta voisi tutkia kaksoistutkinnon mahdollisuutta.
Opettajat ovat yhtä lukion opettajaa lukuunottamatta yhteisiä opettajia yläkoulun kanssa. Näin varmistetaan opetusresurssien tehokkaan käytön lisäksi myös laadukas yläkoulun opetus ja jatkumo sekä oppilailla että opettajilla. Lisäksi varmistetaan opettajien työllistyminen. Jos lukio lähtee, pätevien opettajien rekrytointi yläkoululle tulevaisuudessa voi olla hankalampaa.
Ja jos tämä lakkautus ajetaan läpi, niin lukion vaihtoehdot tuntuvat olevan se, että heti ensi syksynä lukiolaiset kuljetetaan jo Lohjalle, tulisi nykyisillä lukiolaisilla ainakin olla oikeus jatkaa opintonsa loppuun. Opettajille etsitään jo uusia sijoituspaikkoja, miten käy yläkoulun opetuksen? Miten tämä on mahdollista, että näitä asioita tehdään näin? Päätöksiä ei olla tehty, mutta vanhemmille on annettu näin ymmärtää. Ajetaanko lukiota alas jo ennen päätöksiä?
Jos poistamme mahdollisuuden kouluttautumiseen ja nuorten sivistämiseen, vapauden valita maaseudulla, lisäämmekö tulevaisuuden maaseutukaupungin yhtenäisyyttä, lisäämmekö tulevaisuuden Lohjan sivistystä, ennakkoluulottomuutta, avarakatseisuutta?
Miksi ei voisi toiminta jatkua Nummellakin? Mutta Lohjan yhteislyseon lukion toimintana. Jatketaan laadukasta opetusta. Nupun lukio oli viime kevään valtakunnallisessa lukiovertailussa sijalla 70, Karkkilan ollessa sijalla 74, Vihdin sijalla 176, Ekenäs sijalla 49, Yhteislyseon sijalla 241, jopa Mäkelänrinteen lukio oli sijalla 94. Ehkä tätä ei olla osattu esimerkiksi markkinoinnissa käyttää lukion hyödyksi, kertoa tuleville opiskelijoille, että täällä on mahdollisuus. Mutta tätä pitäisi alleviivata, tätä pitäisi korostaa, hyvää opetusta. Miksi hyvää opetusta tuhrata?
Onko yhteislyseon sisäilmasto milloin tutkittu viimeksi? Aiotaanko sitä tutkia?
- Sulkematta lukiota olisi opetus mahdollista järjestää mm. perustamalla Länsi-Uudenmaan alueen (tai laajemminkin) kaikkien lukioiden yhteinen verkkokurssitarjotin/etäkurssitarjotin.
- Tarjoamalla vähänvalittuja kursseja joka toinen vuosi ja/tai tarjoamalla syventäviä ja soveltavia kursseja keskitetysti.
- Suuremmissa lukioissa voitaisiin tarjota samaa kurssia useamman kerran lukuvuodessa. Yksi näistä kursseista voitaisiin muuttaa verkkokurssiksi ja tarjota sitä myös muiden lukioiden opiskelijoille. Verkkokurssin opiskelijoiden mentorina voisi toimia esim yläasteen ko aineen opettaja. Myös vaihto-oppilaana ulkomailla oleva tai pitkään sairastava voisi suorittaa verkkokursseja tai saada ohjausta verkon välityksellä
Edellä mainituilla järjestelyillä taattaisiin lukio-opetuksen saavutettavuus alueilla, joista on huonot kulkuyhteydet keskustoihin esim Lohjalle. Alueemme liikenneyhteydet muodostuvat yläkouluun oppilaskuljetuksista, joita lukiolaiset käyttävät käydessään Nummi-Pusulan lukiota. Oppilaskuljetusten runkolinjat tavoittavat lähes kaikki alueen nuoret. Lukiolaiset voisivat suorittaa pakolliset kurssit normaalina opiskeluna, jolloin side lukion opettajiin ja ja muihin opiskelijoihin säilyisi. "Kalliit" syventävät ja soveltavat kurssit voitaisiin toteuttaa verkko-opetuksena. Tällä järjestelyllä voitaisiin saada merkittäviä säästöjä kun lukiolaisten ei tarvitsisi muuttaa paikkakunnalta. Tämä saattaisi ehkäistä myös syrjäytymistä, koska nuorella olisi mahdollista jatkaa opintojaan alueella.
Nuorilla on erittäin hyvät taidot käyttää verkkoa. Esimerkiksi juuri Nummi-Pusulan lukiossa on kaksi tuotantoluokkaa, lisäksi lukiolaisille on hankittu tietokoneet. Fasiliteetit ovat siis kunnossa tämän päivän digiloikkahankkeita mahdollistamaan.
Toivon todella, että nuorten tulevaisuutta pohditaan muunkin kaavan kautta kuin kustannusten per oppilas. Oppilaidenkin aika maksaa, oppimistuloksien kautta. Meidän tulevaisuutemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti