Lakkautetaan maalaisilta lukio - ja perustetaan käsipallolukio

Ai voi verenpaine.

Lohjalle perustetaan uusi lukio lakkautettavan tilalle (L-U 31.3.2016)

No tuo linkin otsikko on vähän raflaava, mutta kuvastaa hyvin tunteita täällä maalla, josta Lohja juuri lakkautti lukion.

Nummen aluetoimikunta ja paikalliset urheiluseurat kävivät kirjeenvaihtoa kaupungin kanssa ja tekivät aloitteen monitoimihallista Nummelle purettavan liikuntasalin tilalle.

Aloite monitoimihallin rakentamisesta Nummelle, liikuntasalin sijaan

Sivistystoimen teettämän kustannuslaskelman mukaan uusi 530 m2 liikuntasali aputiloineen maksaisi noin 1.3 miljoonaa euroa. Tämän kokoinen sali olisi koululaisten ja harrastajien kokonaisvaltaiseen käyttöön liian pieni.

Teräsrakenteisen monitoimihallin rakentaminen maksaisi noin 800 000€.

Harrastepuolella toiminta on erittäin riippuvainen liikuntasalin monikäyttöisyydestä. Harrasteseurat ovat tärkeitä nuorten liikuttajia ja seurat toimivat hyvin pitkälti palkattomin vapaaehtoisvoimin. Sisäharjoittelutiloja tarvitsevat monet seurat – viime keväänä Oinolan koulun saliajat olivat loppuunvarattuja joka päivä.

Alueemme ainoan jalkapalloseuran FC Saukkolan pallon 5-11 vuotiaat pelaajat (4 joukkuetta) käyttävät salia sisäkausiharjoittelussa. Viime kevätkaudella kaikki harjoitukset siirrettiin Oinolan koulun saliin – ja keväällä kirjoitukset vaikeuttivat entisestään harjoittelua pitäen Oinolan koulun salia varattuna. Vauhdikkaiden ja tilaa vaativien urheilulajien harjoittelu on tehokkaampaa ja helpompaa isossa salissa, jolloin voidaan myös jäljitellä pelitilanteita kentällä. Isomma salissa voidaan myös pitää yhtäaikaa useamman ikäryhmän harjoituksia yhdessä tai sali jakamalla voidaan antaa lapsille esimerkkiä eri-ikäisten kanssa yhdessä toimimisesta. Lohjan alueella on noin 1 000 juniori-ikäistä jalkapallon harrastajaa!

Lentopalloseura Pusulan Urheilijat PU-58 C-ikäiset tytöt ovat olleet parin vuoden ajan Etelän alueen (Imatra-Mäntyharju-Lahti-Karkkila-Hanko linjan eteläpuoli) parhaimpien lentopallojoukkueiden joukossa. Viime vuonna C-tytöt ottivat Etelän alueen pronssia ja D-tytöt voittivat kultaa Etelän Tiikerisarjassa. Yksi pelaajista pääsi U15-maajoukkueleirille asti. Molempina vuosina vanhemman ikäluokan joukkue on pelannut SM-sarjaa, ollen parhaimmillaan 16 joukossa kaikkiaan 128 joukkueen sarjassa koko Suomessa. Ikäluokan kehityksen jatkuessa samaa vauhtia, voisimme odottaa vähintään 2-sarjatasoista naislentopallojoukkuetta – ellei jopa 1-sarjatasoa. Samalla meidän olisi pidettävä kiinni myös harrastelijapelaajista! Tasoerojen kasvaessa, nuorten kasvaessa, osa lopettaa liian helposti ja liian aikaisin, koska yhdellä kentällä harjoitellessa sitä oman tasoista tilaa ei ole riittävästi.

Mm. näistä syistä katsoisimme, että 550m2, 25 x 22m kokoinen sali, joka olisi jaettavissa kahteen lohkoon tukisi toimintaamme tulevaisuudessa siten, että:

a) PU-58 saisi pidettyä kotiturnauksia ja edustaa Lohjan kaupunkia valtakunnallisessa SM-sarjassa sekä ratkaista Etelän alueen mitaleita myös kotiedun turvin

b) PU-58 voisi jakaa ikäryhmissä junioreita kilpa- ja harrastepelaajiin edistäen molempien harjoittelutarpeita ja omalta osaltan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja pitää heidät terveen urheilullisen harrastuksen parissa sekä kehittää lahjakkaita lentopallon pelaajia entistä kovemmin harjoituksin

Uskoisimme myös, että muut mm. lentopalloseurat Lohjalla ja Vihdistä vuokraisivat turnauksiin hallia, joka mahdollistaisi kahden kentän toiminnan. Alueellamme on kyllä isoja saleja muttei yhtään lentopallon junioreiden kilpatoiminnan näkökulmasta. 

 

PU-58:n aikomuksena on aloittaa joka syksynä F-ikäisten tyttöjen lentopalloryhmä, tavoitteena jokaisessa ikäluokassa (A-F) joukkue vuonna 2024 ja nostaa harrastajamäärä junioreissa nykyisestä 18 –> 60 nuoreen. Kuten nykyisellä C-joukkueella, ensimmäiset vuodet menevät hyvin Oinolan alakoululla missä saadaan lentopalloverkko kahdelle sulkapallokentälle vierekkäin (lentopallon minikenttä). Mutta ongelmia tulee heti siirryttäessä isolle kentälle C-ikäisenä. Tavoitetilassa v.2024 viikottainen harjoitusaikatarve on n.20-25h / vko + pelit ja turnaukset. Tavoite on kova mutta realistinen. Nykyinen harrastajamäärä koostuu vain kahdesta ikäluokasta. Lentopalloliiton toimintamalli on hyvä ja esimerkkejä harrastajamäärän kasvusta löytyy muista kunnista ja kaupungeista. Puitteet pitää vain olla kunnossa.

Ja tämäkin vain lentopallon ja jalkapallon junioreiden näkökulmasta, heidän tulevaisuudestaan kilpapelaajina ja puulaakiharrastajina. Salilla on varmasti paljon muutakin käyttöä. Pienempikin sali on vielä laiha lohtu – alle 300m2 jo mahdoton (ei-käytettävissä). Taloustilanne ei liene hyvä, mutta mielestämme tämä on nyt sattumuksen kautta hyvä mahdollisuus sijoittaa tulevaisuuteen – ja alueemme nuoriin.

Tärkeää on myös nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja sitä pyrkivät toteuttamaan sekä koulu eri keinoillaan että erilaiset urheiluseurat, yhdistykset ja järjestöt omalla, arvokkaalla vapaaehtoistoiminnallaan. On tärkeää, että myös Nummen ja Pusulan alueiden nuorille pystytään tarjoamaan asianmukaiset tilat liikunnan harrastamiseen. Kaupungin pohjoisosissa ei ole tarjolla samanlaista harrastusten ja järkevän vapaa-ajan toiminnan kirjoa kuin Lohjan "kaupunkialueella" asuvilla, joten on tärkeää turvata täällä erilaiset liikuntaharrastukset.

Toivomme päättäjiltä näkemystä myös tulevaisuuteen ja Oinolan koulukeskuksen kehittämiseen toimivaksi ja meidän alueemme asukkaita palvelevaksi keskukseksi. Jotta alueemme suurin koulu ja ainoa lukio pystyisi pitämään vetovoimansa ja parantamaan sitä, tulee meidän koululaisillamme ja lukiolaisillamme olla yhtenevät oikeudet muihin lukioihin nähden. Kaikkien tulee olla samanarvoisia, asuivat he missä tahansa Lohjan kaupungin alueella. 

 

Esitämme, että liian pienen liikuntasalin sijaan rakentaisimme uuden, edullisemman, nopeammin rakennetun ja monikäyttöisemmän teräsrakenteisen monitoimihallin Inkoon mallin mukaan. Esittämämme monitoimihalli olisi erittäin hyvä pohja Nummen yläkoululle tarjota enemmän vaihtoehtoja valinnaisiin liikunnan muodossa ja Nummen lukiolle, joka voisi yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa erikoistua urheilupainotteiseksi. Tämä tukisi nuorten kehitystä ja antaisi mahdollisuuden myös heille, joilla ei ole mahdollisuuksia tai varaa liikkua omaa seutuaan kauemmaksi. Monitoimihalli tarjoaisi lukemattomia monipuolisia mahdollisuuksia harrastaa ympäri vuoden; lento-, jalka-, kori-, pesä-, sulkapallo, salibandy, footsal, golf, tennis, yleisurheilu, kiipeilyseinä, tanssi ja konsertteja.

Monitoimihalliajatuksesta luovuimme pian, kaupungin poliitikot olivat sitä mieltä, että halusimme liikoja, "kyllä teidän pallopelit onnistuvat ilman isoa saliakin". Lähdimme realistisemmalla asentella ja hautasimme hallihaaveet ja totesimme, että tärkeintä on, että koululaiset saavat kunnon liikuntasalin. Kun teimme näitä aloitteita ja kävimme keskusteluja, ei lukion lakkautuksesta ollut vielä puhettakaan.


Mutta nyt, kun lukio on päätetty lakkauttaa, onkin hyvä hehkuttaa sitä, että perustetaan käsipallon pelaajille oma lukio. Mitäs noista maalaisista ja lentopallon pelaajista. Vähäpätöinen asia.

Hei, dänks. Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä. Aijuu, mutta missään ei lue, että ASUTTU maaseutu.

Käsipallolukion pilottivuoteen on tässä vaiheessa lähdössä YHDEKSÄN oppilasta pääkaupunkiseudulta, Riihimäeltä ja läntiseltä Uudeltamaalta.

– Määrä on pienempi kuin toivoimme.

Tää on ihan kuningasidea ja kuvastaa todellakin Lohjan ja sen päättäjien toimintaa:

Suljetaan maalaisten lukio (vähäpätöinen asia), perustellaan sitä säästöillä, perustetaan  KÄSIPALLOLUKIO, että laji kasvaisi Suomessa. Kun aluetoimikunta ja urheiluseurat tekivät aloitteen kaupungille liikuntasalimme puolesta ja monitoimisen urheilu- ja harrastetarjonnan puolesta, ehdotimme YHTEISTYÖTÄ paikallisten VAPAAEHTOISTEN urheilutoimijoiden kanssa lentopallopainoitteisen lukion puolesta, oli kaupungin vastaus ei ja syvä hiljaisuus.
Käsipallossa ei ole mitään vikaa ja hienoa, että yritetään saada laji nousuun, liikkuminen on aina hyvästä, oli se mitä liikuntaa vaan, mutta ihan oikeasti. Nyt ei mene ihan kaikki herneet tasan.


Länsi-Uusimaan juttu kokonaisuudessaan, jos linkki ei aukea:

Lajia nostetaan Suomessa jättiharppauksella kohti kansainvälistä tasoa.

LOHJA | Lohjalla aloittaa ensi syksynä käsipallolukio. Se tarjoaa nuorille käsipalloilijoille ensimmäisen kerran mahdollisuuden yhdistää opinnot ja ammattimaisen harjoittelun huippuolosuhteissa.
– Tämä on jättiharppaus käsipallolle. Tavoitteena on rakentaa Suomen käsipallolle valmennusjärjestelmä, joka mahdollistaa kehittymisen kansainväliselle tasolle asti, kertoo Käsipalloliiton toiminnanjohtaja Päivi Mitrunen.
Projektin taustalla ovat Käsipalloliiton lisäksi Kisakallion Urheiluopisto, Lohjan Yhteislyseon lukio ja Virkby Gymnasium Virkkalassa. Se on jatkoa vuodenvaihteessa alkaneelle Käsipalloliiton ja Kisakallion yhteistyölle, jolla maajoukkueiden ja liiton valmennustoiminta keskitetään Kisakallioon.
– Yhteistyö täyttää ison loven pelaajapolussa. Käsipallo tarvitsee keskitetyn valmennuskeskuksen, jossa pelaajien kehittyminen voidaan ottaa yksilöllisesti huomioon, toteaa Käsipalloliiton valmennus- ja koulutuspäällikkö Ken Sirenius.

Edessä on mielenkintoinen haaste.

Käsipallolukio on startti tavoitteelle luoda käsipalloakatemia, joka kasvattaa pelaajia aikuisten maajoukkueisiin ja kansainvälisille kentille.
– Haluamme soveltaa kokemustamme käsipalloon muiden lajien tapaan, toteaa Kisakallion markkinointijohtaja Harri Hollo.
Lohjalaiset lukiot ottavat käsipalloilijat avosylin vastaan.
– Urheilun ja opiskelun yhdistäminen on mielenkiintoinen haaste. Haluamme tukea huipulle tähtääviä nuoria. On tärkeää, että voimme tarjota valtakunnallisesti laadukkaita konsepteja, Lohjan lukion rehtori Panu Ruoste toteaa.
Virkby Gymnasiumissa käsipallo kuuluu opetusohjelmaan.
– On hienoa saada läntiselle Uudellemaalle tällaista yhteistyötä. Nuoret voivat nyt satsata täysillä urheiluun ja samalla saada ylioppilaslakin, rehtori Ulrica Karell sanoo.

Käsipallolukio

Opiskelu Lohjan Yhteislyseon lukiossa ja Virkby Gymnasiumissa.
Asuminen ja valmennus Kisakallion urheiluopistossa.
Valmennuksesta vastaavat Käsipalloliiton työryhmä apunaan liiton maajoukkuevalmentajat, muun muassa päävalmentaja Kaj Kekki sekä pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean ja Kisakallion asiantuntijat.
Tavoitteena on rakentaa Suomeen lajin huippuja kasvattava Käsipalloakatemia.
Yhteishaku on nyt käynnissä ja linjalle ehtii vielä hakea.
Lisätietoa antaa Ken Sirenius, ken.sirenius@finnhandball.net.

’’Haluan ammattilaiseksi ulkomaille’’

Käsipallolukion pilottivuoteen on tässä vaiheessa lähdössä yhdeksän oppilasta pääkaupunkiseudulta, Riihimäeltä ja läntiseltä Uudeltamaalta.
– Määrä on pienempi kuin toivoimme, kertoo Käsipalloliiton toiminnanjohtaja Päivi Mitrunen.
– Uskon, että vuoden päästä lukio on jo tuttu kaikille ja hyvä juttu. Nuorten ei tarvitse lähteä Ruotsiin hakemaan lajikokemusta sekä kehitystä ja koulunkäyntikin hoituu hyvin.
Karjaalainen Oscar Snellman, 15, on valmis satsaamaan täysillä käsipalloon. Hän on ollut voittamassa BK-46:n B-junioreissa jo kolmea Suomen mestaruutta maalivahtina ja jahtaa lisää tänä keväänä B- ja A-junioreissa. Hän kuuluu myös ikäluokkansa maajoukkueeseen.
– Haluan päästä mahdollisimman pitkälle ja ammattilaiseksi ulkomaille. Ajattelin ensin mennä Turun suuntaan opiskelemaan, mutta Kisakallio tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, kertoo Snellman.
Snellman aloittaa syksyllä lukion Virkby Gymnasiumissa.
– Odotan Kisakallion valmennukselta fysiikan ja henkilökohtaisten taitojen kehittymistä.

Projektipäällikkö, joka korjaa Lohjan? Älä Lohja päästä tyyppiä pois!

Laitoin kaupungin tekniseen toimeen eilen viestin, jossa kerroin havainnoistani keskustan terveyskeskuksen kunnostustöiden sujuvuudesta. Tai lähinnä asiakkaiden ja terveyskeskuksen työntekijöiden huomioimisesta ja tilojen vaadittavasta suojauksesta. Suojausta ei siis ollut. Mä olen alkanut vähän aristelemaan viestien laittamista tekniseen toimeen. Ja niinhän ei saisi olla. Jos on jotain, mistä pitäisi antaa palautetta, tulisi sitä kenen tahansa voida antaa. Harkitsin hetken, ennen kuin laitoin viestin.

On hienoa, että kiinteistöjen kuntoon kiinnitetään huomioita ja parannetaan. Tässä tapauksessa on ikävää, että  rakentaja ei ole kovin hyvin huolehtinut suojauksesta. Esimerkiksi alakerran käytävä, jossa odotellaan puheterapeutille ja kuljetaan fysioterapiaan, oli hyvin pölyinen ja ilma oli täynnä rakennuspölyä.

Pölysuojaus on hyvin tärkeä osa rakentamistyötä ja työsuojelua. Kaupunki varmasti on sitä vaatinut ennen urakan aloittamista, tosin eipä heidän sitä pitäisi vaatimista tekemään, mutta ilmeisesti esim. alipaineistus ei kuulunut tähän urakkaan?

Itse ehdin olemaan paikalla vain reilun tunnin, silti reagoin huomattavaan pölymäärään. Kuinka voivat he, jotka ovat koko päivän siellä?

Ohessaolevista kuvista ei kovin hyvin näe ilmassa olevaa pölyä, mutta lattian pölyisyydestä käy ilmi pölyn suuri määrä.

Näyttäisi siltä, että alakaton kautta tulee suurin osa pölystä, suojauksia ei ole missään käytävällä.

Vaikka tilanne on väliaikainen, tulisi rakentajan huolehtia siitä, että se olisi oikeanlainen ja hyvin suojattu ja kaupungin tulisi valvoa.

Ohessa kuvia paikalta 22.3.2016

oranssi teippi suunnilleen paikallaan eristämässä pölyä ja lattialla näkyy pölyn huomattava määrä

Tämä olisi voinut päättyä ikävästi. Vähän puoliksi odotinkin sitä, että minulle ei vastata (taaskaan), tai jos vastataan, on vastaus sellainen, josta pääsee riemastumaan (taas). Joskus nimittäin tuntuu siltä, että minun viesteistäni ei pidetä teknisessä toimessa. Ei pidetä siitä, että joku tällainen tavallinen kuntalainen, tavallinen NAINEN tulee neuvomaan, tai valittamaan hommista. Mutta hei, mä olen niin mielelläni väärässä ja niin tyytyväinen siihen, että vastaus tuli alle tunnissa.
Kävi ilmi, että ko työmaan projektipäällikkö oli ollut myös käymässä siellä ja puuttui aivan samoihin asioihin. On antanut noottia urakoitsijalle, että näin ei saa toimia. Suojaus pitää olla asianmukainen ja toimiva. Kiitos tästä. Luottamukseni palaa pikkuhiljaa. Muuten, tämä samainen projektipäällikkö on aiemmin saanut minulta pahempaa ryöpytystä, mutta senkin hoiti niin hemmetin hyvin, että pelkästään tämä kyseinen projektipäällikkö nostaa luottamusta kaupungin toimia kohtaan. Ja lisää uskoani siihen, että kyllä nämä asiat alkavat rullaamaan. Voiko yksi projektipäällikkö korjata Lohjan? Ainakin hän parantaa huomattavasti mainetta Lohjan sisällä ja pitää erinomaista huolta kohteistaan. Tuli aikamoinen viitta harteille nyt ja kovia odotuksia. Lohja, älä päästä tätä menemään. Tällaisia tarvitaan lisää!

Olen Clark Kent, vai hapankaali

Minulla on kertynyt todella paljon sanottavaa tämän viikon aikana, kun en ole kirjoittanut.

Kävin sisäilmaseminaarissa. Siitä jäi paljonkin sanottavaa ja mietinnän alle, niin itse sisäilma-asiasta kuin myös sen viestinnästä. Siitä tulee myöhemmin postaus.
Sanottavaa on myös lähidemokrastiasta ja sen kehittämisestä, siitäkin myöhemmin.

Ja omasta itsestä. Ennenkaikkea omasta itsestäni.

Omasta asennemuutoksesta. Tajusin tässä eräänä aamuna, ulkoiluttaessani koiraa ja ihmettelllessäni itsekseni erästäkin  hapankaalia, joka tervehtiessäni yrmeänä nyökäytti nenäänsä ja manaisin itsekseni, hemmetin hapankaali, että olin negatiivinen.
Edistystä kuitenkin on tapahtunut. Hän jo tervehtii. Eikä kaikille ihmisille ole ominaista hymyillä tervehtiessään, itseasiassa aika harvalle hymyily on ominasta. Nyökkäys, tai hienoinen käden heilautus on suomalaiseen luonteensynkkyyteen ominaisempaa (mieluiten katsotaan muualle). Todella löysin oppimista itsessäni ja asenteessani ja sen kehittämisessä.
Oma asenne on mitä ilmeisemmin tiukentunut ja ehkä vähän tulehtunutkin, mutta toivon, että tämän aamun heräteajatukseni myötä asenteeni kehittyy jälleen myönteisempään suuntaan.

Olen potenut itsesääliä, mihinkään en enää kelpaa, koulutus on vääränlainen, tai riittämätön, jne
mitä jos hyppäisin tästä pyörästä pois. Mitä, jos listaisin vahvuuteni, jos en muille, niin ainakin itselleni, herättäisin vähän itseäni, että mä oon hyvä, mä osaan kuitenkin vaikka mitä. Katsotaan, mitä seuraa.

Tauon jälkeen (vaikka taukoa on vain viikko) on vaikeaa aloittaa, kun ei tiedä, mistä näistä aiheista aloittaisi. Ja aiheet kasaantuvat, mutta ne jokainen aihe on tärkeä.


Tein Sitran työelämä-testin (hahhaa, niinkuin nää jotain olis tai niinkuin niistä mitään seuraisi, ei edes uutta tietoa), tällaista se sanoi minulle (kuten varmaan melkein kaikille muillekin)

Olet huippukuntoinen johtotähti!

Olet työelämän Clark Kent. Sinulla on huomattavia positiivisia kykyjä muuttuvassa työssä. Jos kollegasi valitsisivat sinua parhaiten kuvaavan eläimen se olisi kameleontti. Menestystekijöitäsi ovat erinomainen sopeutumiskyky uusiin tilanteisiin, vuorovaikutustaidot ja toimintakyvyn säilyttäminen kiperissäkin paikoissa.

Vahvuudet

Osaaminen.

Hienoa! Tärkein työsuhdeturvasi on kunnossa: huolehdit osaamisesi ajantasaisuudesta ja kehität itseäsi jatkuvasti. Tulevaisuudessa käytännön taidoilla on entistä suurempi merkitys. Osaamistarpeet myös muuttuvat yhä tiuhempaan, mikä edellyttää kykyä uudistua ja oppia jatkuvasti uusia asioita. Uudistumiskyky on selvästi vahvuutesi työelämässä.

Uskallus.

Hienoa! Tartut eteesi tulleisiin mahdollisuuksiin avoimesti ja rohkeasti. Et pelkää ottaa riskejä tarvittaessa, ja otat opiksesi mahdollisista harha-askelista. Kyky nähdä mahdollisuuksia ja uskallus kokeilla ovat työelämässä yhä tärkeämpiä. Tämä tarkoittaa niin kykyä uudistua työtehtävissä kuin siirtyä jouhevasti tehtävästä ja projektista toiseen.

Kehityskohteet

Verkostoitumistaidot.

Kyky löytää kumppaneita ja kontakteja ovat tulevaisuuden työelämässä entistä tärkeämpiä. Suurin osa työtilaisuuksista liikkuu jo nyt verkostojen kautta ja tulevaisuudessa työtä tehdään erilaisissa verkostoissa. Kun tapaat uusia ihmisiä, kysele, kuuntele ja keskustele! Usein ihmiset ilahtuvat uusista tuttavuuksista, joten kerro itsestäsi ja kiinnostuksen kohteistasi omin sanoin – varsin yksinkertaista!

Luova ongelmanratkaisu.

Ideointi, kekseliäisyys ja ongelmanratkaisu ovat taitoja, joita tarvitaan työelämässä entistäkin enemmän. Kun digitalisaatio ja robotisaatio korvaavat rutiininomaisia tehtäviä, luovuus nousee arvoonsa ammatissa kuin ammatissa. Kuuntele intuitiotasi, anna ajatusten lentää ja vapauta sisäinen kriitikkosi lomalle - löydät jotain uutta!

Missä se muutosvastarinta olikaan?

Mitä on sitoutuminen?
Suomisanakirja.fi kuvaa sitoutumista näin:

sitoutuminen

1. lupautuminen, sitoutua, obligaatio.

Vastakohdat: kieltäytyminen


Valtuutetuilta kuulee nykyään useammin ja useammin lauseen: "mehän edustamme kuntalaisia", kun tulee puhe lähidemokratiasta ja aluetoimikunnista. Kyllä, meillä on edustuksellinen demokratia, eli äänestäjät valitsevat edustajia, joilla on valtuudet tehdä päätöksiä. Toki tähän demokratiaan kuuluu myös se, että valitsemamme päättäjät saavat itse valita, mitkä päätökset tekevät. Jos jättää huomiotta kuntalaiset ja heidän tuomat faktansa, onko se välinpitämättömyyttä, ylimielisyyttä, järkevää päätöksentekoa, vai onko heillä parempaa (enemmän) tietoa, mitä ei ole kuntalaisille jaettu?

Jos ei ole enemmän tai parempaa tietoa, olkaa hyvä ja edustakaa!
Otetaanpa esimerkiksi kouluverkkopäätökset. Valtuusto päätti 28.10.2015 lakkauttaa Maksjoen koulun 2018, jolloin Maksjoen lapset siirtyvät Rauhalan kouluun. Koska Maksjoen ja Rauhalan lapset kaikki eivät mahdu Rauhalan kouluun, siirretään Rauhalan 5-6 luokkalaiset Järnefeltin yläkouluun. Jossa muuten on raportoitu sisäilmaongelmia.
Sekä Rauhala että Järnefelt tarvitsevat isot korjaukset ja muutostyöt ennen näitä siirtoja, tuskin onnistuu ajallaan. Mutta palataanpa siihen kuntalaisten äänen edustamiseen:
Maksjoella ja Rauhalassa kerättiin hyvin lyhyessä ajassa adressiin noin 940 allekirjoitusta, jossa pyydettiin, ettei ko muutoksia tulisi. Adressi luovutettiin valtuustolle ennen päätöstä. Ja mitäs tapahtui? Eipä kuultu kuntalaisia. Lohjalla on noin 43 000 asukasta ja 940 allekirjoittanutta on lähes 2% kuntalaisista. Se muuten on määrä, mikä tarvitaan siihen, että valtuuston on pakko käsitellä asia kuuden kuukauden sisällä. Jos tekee kuntalaisaloitteen.
Aina ei luonnollisesti päätökset ja toiveet kohtaa, se on selvä, mutta kouluverkkopäätöksissä valtuutetuilla ei ollut kaikki tieto käytössä, ja vaikka osa tiedosta oli tarjottimella annettu ja pureskeltukin valmiiksi, ei sitä kuultu, tai haluttu niellä. Ei edes kovia faktoja.

Aluetoimikunnat eivät ole valtuuston, eikä luottamushenkilöiden kilpailijoita, vaikka moni valtuutettu niin pelkääkin. Aluetoimikunnat toivovat voivansa tukea valtuutettuja päätöksenteolla tuomalla alueen asukkaiden ääntä esiin, sillä moni kokee, ettei valtuutetut kuule. Moni kokee myös, että valtuutetut eivät ole tavoitettavissa. Aluetoimikunta on matalamman kynnyksen taho, joka voi tuoda koostetusti tietoa. Aluetoimikunnat toivovat kunnalta ja päättäjiltä kumppanuutta, jolla pääsemme parempaan vuorovaikutukseen ja samaan päämäärään: asukkaan Lohjaan.

Valtuutetuilta kuulee nykyään useammin ja useammin lauseen: "mehän edustamme kuntalaisia", kun tulee puhe lähidemokratiasta ja aluetoimikunnista. Kyllä, meillä on edustuksellinen päätöksenteko kunnassa. Missä vaiheessa se unohtuu? Edustuksellinen taisi tarkoittaa sitä, että edustetaan niitä, jotka ovat äänestäneet, ei vain itseä ja omia etuja, eikö? Olen varmaan väärässä.

Muutokset harvemmin ovat helppoja.
Me tarvitsemme toimintatapakulttuurin muutosta ja asennemuutosta.
Mutta miten se tulee tapahtumaan? Samoja kaavoja toistamalla? Samojen tahojen samoja saarnoja kuuntelemalla ja toistamalla? Byrokratiaa lisäämällä? "mä-olen-tehnyt-tätä-kakskytävuotta"-asenteella? Kyllä-mä-tiedän-asenteella? Kun-minä-olin-koulussa-niin....asenteella?

 Muutosvastarinta taitaa olla kovemaa jossain muualla kuin kuntalaisten keskellä. Ainiin, mutta valtuutetuthan edustavat kuntalaisia, eikö?

Onko Järnefeltin koulu seuraava tikittävä pommi, jota ei huomata, tai haluta huomata ajoissa?

Ennakkoon tiedoksi, että Järnefeltin koulun sisäilmaongelmat ei ole ylläreitä (vaikka ne kyllä varmaan puetaan yllätykseksi, kuten Tytyri ja Anttilakin)

Ennenkuin aletaan taas päivittelemään uusia yllätyksiä koulujen sisäilmasta, muistutan, että 28.5.2015 ON JULKAISTU Järnefeltin koulun sisäilmaraportti, jossa lukee mm näin:

Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia.
Mineraalivillaongelma tuli esille koulun vahtimestarin huonetilan  hajuhaittakorjausten yhteydessä. Raportissa todetaan myös, että rakennekatselmuksessa toukokuussa päätettiin tutkia myös koulun muita tiloja, ja tämä olisi tehty toukokuun lopussa. Tästä minulla ei ole raporttia. Mutta keskitytään niihin tietoihin, mitä on. Tämä raportti koskee iltapäiväkerhotiloja ja salia, vahtimestarin tiloja ja kopiohuonetta, opettajien huonetta ja naisten wc:aa.

Iltapäiväkerho ja sali on erotettu toisistaan korkealla kangaspinnoitetulla taittoseinällä. Kangaspinnassa on tunkkainen haju. On tarpeen miettiä kangaspintojen hajunpoistokäsittelyä. (??!!)

Iltapäiväkerhossa on vaarallinen naulakko, joka on siirrettävä heti.

Alakattojen alapinnat ruiskumaalataan valkoisella Luja-maalilla.

 Luja-maalista valmistajan sivulta:

Ei homehdu!

Paras valinta tilaan, joka on alttiina lialle ja kovalle rasitukselle. Kestää pesua voimakkailla pesuaineilla. Sisältää parasta homeenestoainetta. Myös kosteisiin tiloihin kuten kylpyhuoneisiin ja pukutiloihin. Vähäpäästöinen ja erittäin kestävä M1-luokan tuote, jolla on myös MED-hyväksyntä.

Vaativiin kohteisiin

Lujalla on ainutlaatuinen kemikaalinkesto, sillä maalipinta ja värit kestävät vahvojakin puhdistusaineita ja kovaa käyttöä haasteellisissa ympäristöissä. Kemikaalinkeston ja hyvän puhdistettavuutensa ansiosta tuotetta voidaan menestyksellisesti käyttää mm. sairaaloissa, suurkeittiöissä ja teollisuustiloissa.  Se on myös  hyväksytty tiloihin, joissa se joutuu epäsuoraan elintarvikekosketukseen.

Raportissa kävi ilmi, että vahtimestarin huoneen alakatossa on useita iv- ja viemäriputkia ja putkikuilun kanavissa on valumajälkiä. Raportissa oli toimenpide-ehdotuksia, jotka todennäköisesti (ehkä) on toteutettu ja vahtimestarin huoneessa on parempi työskennellä.

Entä sitten koulun mineraalivillatilanne?
Teollisia mineraalikuituja (lasivilla-, vuorivilla- ja lasikuidut, teollisuudessa myös keraamiset kuidut) on käytetty yleisesti lämpö- ja äänieristemateriaalina, tuloilmakoneiston äänenvaimentimissa ja tuloilmasuodattimissa. Rikkinäisistä suodattimista sekä päällystämättömistä äänenvaimentimista ja akustiikkalevyistä voi helposti irrota teollisia mineraalikuituja sisäilmaan.
Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita.
Teollisten mineraalikuitujen esiintyminen pintapölyssä on syytä selvittää aina, jos huoneistossa epäillään sisäilmaongelmaa: sekä mineraalikuiduista että muista sisäilman epäpuhtauksista johtuvat ärsytysoireet ovat usein samanlaisia.

Koulun alakattojen yläpuolella on laajoja vapaita villapintoja, siellä on akustiikkalevyjä (yksi mineraalikuitulähde) sekä yläseinien reunoilla vapaita lasivillaeristeitä.

Mineraalikuitulähteitä siis on, ilmavuotoja on, oireilijoita on, kosteusvaurioepäilyjä on, raportteja on, kieltämistä on.
"ei täällä/siellä mitään ongelmaa ole" .

Palataanpa hetkeksi vielä vuoteen 2011.
Sisäilmatyöryhmän raportti vuodelta 2011 kertoo näin:

Koko Järnefeltin koulun korjausprosessin aikana sisäilmatyöryhmä oli toimintakykyinen. Näin vaikeitten asioiden korjaamisessa kukaan ei voi toimia yksin. Kaikkien osapuolten asiantuntemusta tarvittiin. Lopullisen korjauksen ja käytännön toiminnan hoiti Lohjan kaupungin tilapalvelut yhdessä sisäilmaryhmän jäsenten asiantuntemuksen sekä rakennusalan ammattilaisten avulla.

 (sööttiä, paitsi että ongelmia ei kuitenkaan ole saatu korjattua)


Vuoden 2015 raportissa kerrotaan, että korjaustoimenpiteinä on vahtimestarin huoneen alakaton yläpuolen tiloille märkäsumutus  Penetrox S - homeen- ja hajunpoistokäsittelyllä kahteen kertaan. Ja sumutus ulotetaan kotelorakenteisiin.

PENETROX S (ULV sumutin levitys)
Hapettamalla tapahtuvaan homeenpoistoon ja hajunpoistoon
huokoisilta pinnoilta (betoni, eristeet, puurakenteet jne).
Orgaaninen peroksidiliuos, jolla on erityisen hyvä
desinfektiovaikutus sekä tunkeutumisominaisuudet. Vaikutusaika
jopa 3 vkoa. Hapettaa myös sieni-itiöt. Vaikuttaa vain vähän
valkaisevasti. Penetrox-S ei muodosta myrkyllisiä sivutuotteita,
eikä jätä kemikaali-jäämiä. Voidaan myös käyttää savunhajun
poistoon.

Penetrox hajunpoisto-ja desinfektiomenetelmässä käytetään vaikutukseltaan hapettavaa nestettä, joka koostuu orgaanisesta peroksidista (vaikuttava ainesosa) sekä veden ja  propeeniglykolin (kantaja-aine) sekoituksesta.Aineet levitetään bensiinikäyttöisellä patoputki-periaatteella toimivalla Patriot–

”kuivasavusumuttimella”.

Olen suhteellisen maallikko edelleen näissä asioissa, ainakin ammattinaan sisäilma-asiantuntijoihin nähden, mutta tänä päivänä asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että kemiallinen desinfioiminen ei missään tapauksessa ole ratkaisu sisäilmaongelmiin, varsinkaan mikrobiperäisiin. Tosin, onko Järnefeltin ongelmat mikrobiperäisiä? Jos ne on mineraalivillaongelmia, häviääkö se desinfioimalla? Toisaalta menetelmä on tuolloin todettu tehokkaaksi ja hyväksi.

Marraskuussa 2015 uusi ympäristöterveyspäällikkö kävi tarkistamassa koulun vanhemman yhteydenoton perusteella. Se on hienoa. Tämän käynnin perusteella ilmanvaihtoa tehostettiin ja tammikuun tarkastuskäynnillä todettiin, että ilmamäärä on saatu lisättyä.
Koulussa on monia ongelmakohtia ja ilmeisesti on tutkinnan alla, mitä ne ongelmat ovat ja mitä pitäisi tutkia. Ainakin raportista voisi niin päätellä. Uusi ympäristöterveyspäällikkö ottaa mitä ilmeisimmin ilmoituset vakavasti ja tutkii niitä. Uskon, että Järnefelt ei jää pöytälaatikoon seurattavaksi samalla tavalla, mitä Tytyri oli jäänyt, tai samalla tavalla, mitä Anttilan koulu.
Toisaalta mua huolestuttaa se, että koulussa on suoritettu vuosien ajan korjaustoimenpiteitä, siellä sun täällä, kuitenkin osa korjaustoimenpiteistä, joita vuonna 2011 on suositeltu, ei ilmeisesti ole suoritettu loppuun. Vai onko?


Kuulostaa tutulta.Niin surullisen tutulta.


Oli, miten oli.
Lapsia oireilee ja se pitää saada loppumaan.

Lohjalla on toisaalta aika toimiva malli sisäilma-asioissa. Muutamassa kokouksessa olen asianosaisilta kuullut kehuja, kuinka mallia on kehuttu muualla Suomessa. Toivottavasti sen mukaan toimitaan nyt, kokemusta on muustakin.
Malli on siis hyvä, mutta päivittää olisi kyllä tarve. Malli on vuodelta 2013 ja tietoisuus sisäilma-asioista on parantunut siitä, huomattavasti. Yhteystiedotkin olisi ihan kiva saada ajanmukaisiksi. Paitsi, jos ei nimenomaan haluta jakaa yhteystietoja, ettei näitä ilmoituksia tähän ruuhkaan enempää tulisi.

Lohja haluaa profilotua erinomaisten koulujen kaupunkina. Erinomaisia kouluja meillä on, mutta kiinteistöissä olisi todellakin toivomisen varaa. Voisiko olla mahdollista, että yksi lisäaskel siihen suuntaan, että olisi niitä erinomaisia koulukiinteistöjä, olisi se, että tekisi oman sisäilmaprosessiohjeen koulukiinteistöille? Tai yleensäkin kiinteistöille joissa on lapsia, päiväkotienkaan kunnossa ei joka paikassa ole hurraamista. Lohja voisi olla suunnannäyttäjä.

Yksi hyvä syy myös koulukiinteistöjen omaan prosessiin on se, että epäilen, ettei kouluissa eikä terveydenhuollossa tiedetä, mitä tehdä, jos sisäilmaepäily tulee vastaan. Ainakin toivon, että se on tietämättömyyttä. Toinen vaihtoehto on pahempi: ei välitetä tai ei viitsitä. Epäilen tietämättömyyttä (tai ettei viitsitä) siksi, että hyvin usein vanhempien kysyessä terveydenhoitajalta,  käskee tämä ottaa yhteyttä rehtoriin, rehtori terveydenhoitajaan, lääkärit ei ota kantaa jne. Rehtori vyöryttää vastuun kaupungin kiinteistöpuolelle, kiinteistöpuoli koulutoimelle ja koulutoimi vetoaa valtuustoon. Ja mitään ei tapahdu, koska se on aina jonkun muun asia.
Ihme juttu sinänsä, sillä tämä ei koske joka paikkaa, esimerkiksi meillä esikoulussa otettiin välittömästi yhteyttä kaupungin suuntaan ja täytettiin asiankuuluvat lomakkeet, kun oli yksi epäily. Siis YKSI. Toisissa paikoissa ei korvaa hetkauteta edes näkyviin oireisiin, vaikka moni oireilee. Tämä ei saisi olla henkilökunnan viitsimisestä kiinni tai tiedonpuutteesta. 

Nykyiset sisäilmaohjeistukset perustuvat työsuojeluun ja niin perustuu Lohjankin.
Toki henkilökunta usein on ensimmäinen, joka huomaa ongelman, kotona se on vaikempaa. Henkilökunta on myös monessa tapauksessa se hiljaisin osapuoli. Joka ei kerro.

 Ylläoleva kuva on ote Lohjan toimintakaaviosta. Ehdottomasti lempparini on kohta:

Oireilu työpaikalla jatkuu

toimenpiteistä huolimatta.

Selvittelyä jatketaan.

Tiedottaminen käyttäjille. -> sisäilmaongelma ratkaistu.

                                              Henkilöstö oireeton.

Homma hoidettu.

http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/toimintamalli.pdf

Vielä ehtii tehdä paskoja päätöksiä - sehän täällä maalla haisee

Aloitetaan tämä postaus lukiovalituksellani:


Vaatimukset

1. Vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano kielletään
   välipäätöksellä välittömästi.
2. Vaadin, että päätös kokonaisuudessaan kumotaan lainvastaisena ja virheellisessä
   järjestyksessä syntyneenä. Päätös on tehty Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan
   kunnan yhdistymissopimuksen vastaisesti.
3. Vaadin tämän päätöksen kumoamista valituksen johdosta ja lukioasian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi niin, että päätökset tehdään oikeassa järjestyksessä ja hyvän hallintotavan mukaisesti.
   
   
   Perustelut
   Lohjan kaupunginvaltuuston 09.12.2015 § 165 tekemä päätös Nummi-Pusulan lukion lakkauttamisesta tulee kokonaisuudessaan kumota lainvastaisena ja
   virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. Kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa tehdessään päätöksen lakkauttaa Nummi-Pusulan lukion Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan yhdistymissopimuksen vastaisesti. Vaikka lakkautuspäivämäärä on kuntaliitossopimuksen päättymisen jälkeen, on päätös tehty kuntaliitossopimuksen voimassaollessa. Päätös on kuntaliitossopimuksen vastainen, koska kuntaliitoksesta päätettäessä yhteen liittyvät kunnat ovat anoneet ja saaneet valtion tukea liitoksen toimeenpanemiseen nimenomaisesti vakuuttamaa valtion viranomaisille tiettyjen julkisten palvelujen saatavuuden pysyvän määräajan tietyllä tasolla. Tehty päätös pettää annetut sitoumukset. Kaupunginvaltuusto on käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se on ollut käytettävissä. Lukioasiaa koskeva päätös on perusteiltaan väärä ja ennenaikainen. Lohjan kuntastrategiassa päätettyjä arvoja avoimuudesta, asukaslähtöisyydestä, taloudellisuudesta, yrittäjäystävällisyydestä ja kestävästä kehityksestä, ei ole toteutettu käytännössä.
   
   
   Päätöksenteossa ei ole noudatettu hallintolakia eikä kuntalakia. Valmistelu on tehty perustuen virheellisiin ja puutteellisiin tietoihin ja laskelmiin. Päätöksen valmistelu ei ole hyvän hallinnon mukaista eikä päätöksenteossa ole toimittu lainmukaisesti.
   Päätös on ristiriitainen suhteessa Lohjan maankäytön rakenne 2013-2037 kehitysohjelmaan. Kunnan tehtävä on julkisten palvelujen järjestäminen. Tehty päätös on ristiriidassa useiden alueiden käyttöä ohjaavien viranomaispäätösten kanssa eikä sen totuttamiseen liittyvien sosiaalisten vaikutusten arviointia asiassa ole selvitetty.
   
   
   Yksityiskohtaisia perusteluja kertyi yhdeksän sivun mittaisesti, joten niitä en laita tähän, jos haluat lukea koko valituksen, laita mulle viestiä, niin voin laittaa sen sinulle meiliin.
   
   
   Se, mikä hämmästyttää minua näissä koulujen lakkautushankkeissa ja lukion lakkautuspäätöksessä, on, että eikö oikeasti ajatella kokonaisvaltaisesti ?
   Esimerkiksi ns säästöt, niiden perustuminen ei ole mitenkään selvää, eikä seurantaa säästöjen toteutumisesta ole ikinä tehty eikä tehdä (sehän on turhaa)
   
   
   Opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien vähentäminen ei edistä intoa opiskella, eikä varsinkaan tasa-arvoa opinahjoon pääsemisessä. Säästöjen laskeminen ei edistä opiskelijoiden tulevaisuutta eikä uraa. Säästöjen laskeminen on hyvin yksipuolista, eikä siinä lasketa tulevaisuuden varaan.
   
   
   Yksi alueelle hyvin tärkeä, ja moneen kertaan kouluverkkokeskustelussa nostettu asia on kiinteistöjen arvon lasku. Jos koulu lakkautuu tontin/kiinteistön läheltä, on se samantien kiinteistön arvon lasku ja samalla alueen asukasennusteen voi suoralta kädeltä ennustaa, ei tarvitse olla tilastotieteiden nikkari, eiä ruudinkeksijä, että ymmärtää sen, ettei lapsiperheitä kovinkaan montaa ole sille alueelle tulossa, ei ainakaan koulun perässä. Ukkoutuu ja mummoutuu alue. Ja oho, verotulot pienevät. Sama käy lukion lakkautuessa. Ei ehkä niin dramaatisesti, mutta tulee käymään. 
   
   
   Joten suurkiitos teille, jotka päätitte lakkauttaa mm minun neljän lapseni mahdollisen tulevan opiskelupaikan. 
   Te juuri päätitte myös sen, että minun kiinteistöni ei ole yhtä arvokas kuin sinun, eikä se ole yhtä arvokas kuin sinä päivänä, kun päätimme muuttaa tänne. 
   Te juuri päätitte myös sen, että vaikka suureen ääneen puhutte tasa-arvoistamisesta, te juuri itseasiassa teitte päinvastoin. 
   Te päätitte juuri, että maalaisen ei ole välttämätön päästä opiskelemaan, te juuri päätitte, että kaikilla ei tarvitse olla mahdollisuutta, varsinkaan, jos ei ole rahaa kuljettamisiin/ vuokriin toisella paikkakunnalla.
   Te juuri päätitte tehdä siitä hieman vaikeampaa.
   
   
   Mutta hei, ei se haittaa. Onhan meillä muitakin ongelmia. Tämä niin vähäpätöinen asia, joka koskee vain reuna-alueen saapasjalkamaalaisia, jotka voivat kävellä heinänkorsi suussaan, ovat ihan itse valinneet asua maalla. "mitäs muutitte, siitäs saitte"
   Paitsi, että se ei ole kaikilla enää valinta. Toisilla (suurin osa) elinkeino on kiinni siinä maassa, toisilla suku on asunut paikalla 400 vuotta. Se ei ole enää valinta.
   Lohja on maaseutu ja kaupunki yhdessä. Pitäisi olla. Päättäjätkin hehkuttavat sitä kokoajan. Voisitteko toimia myös sen mukaan?
   
   
   Sen sijaan, että järjestetään suojatyöpaikkoja kavereille, tehtäisi oikeita, hyviä päätöksiä. Sen sijaan, että päätetään puolisojen, tuttujen, kavereiden lomautuksista (ettei niitä tule) ja omista eduista, voisiko oikeasti miettiä lastenkin ja nuorten tulevaisuutta? Ja oikeasti tehdä kauaskantoisia tekoja, eikä vain tulipalojen sammuttelua (ei sekään oikein onnaa) 
    
   Lohjan lähidemokratiahankkeen ja nyt lähidemokratian yhtenä tärkeimmistä
   työkaluista on ollut kiertävät valtuustokokoukset ja aluefoorumit, jossa kuntalaiset
   saivat esittää kysymyksiä valtuutetuille. Aluefoorumeja on ollut kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kaupunki on ollut aika vastahakoinen näiden
   järjestämisessä ja nyt näyttää siltä, että kevään tapahtuma taitaa jäädä
   järjestämättä. Eduskuntavaalien aikaan ei ollut tarvetta patistella, ja tuskin tarvitsee
   kuntavaalienkaan aikaan, mutta nyt onkin hetkellinen välivaihe menossa. Vielä ei tarvitse kosiskella ketään.

"Uutisia" sisäilmaongelmien määrän suuruudesta, eikä se tähän lopu

Virkistävää lukea lehtiä, kun kaupunki tuntuu vihdoin heränneen todellisuuteen. Tosin kyllä  kauan siihen meni ja moneen kertaan sai toistaa samoja asioita.

Anttila-Tytyri on vasta alkua.... uutinen?

Jatkoa seuraa, aivan varmasti. Nytkö uskalletaan puhua asiasta ja  alkaa tutkimaan, kun työsuojelupäällikkö on jäämässä eläkkeelle? Vai onko?

Todellisuudessa olen tyytyväinen, että vihdoin herätään sisäilmaongelmien määrään ja siihen, että aina ei ole kyseessä home. Ajankohta ihmetyttää. Miksi tätä todellisuutta ei myönnetty esim reilu vuosi sitten? Miksi tätä ei ole myönnetty niinä kymmeninä kertoina, kun minä puhuin siitä? Tai kun kouluverkon vaikuttajaraati toi julki huolensa? Tai kun LOKOVA ja raati vaativat yhdessä koulujen sisäilmaan paneutumista?



Tässä jälleen lisää koulujen kunnosta, joka siis on ollut kaupungin tiedossa, jos siis niitä tilattuja raportteja luetaan.

http://nummentie.blogspot.fi/2015/12/yllatysten-koulut-oho.html

ja tässä

http://nummentie.blogspot.fi/2015/12/tekninen-yllatys-lohjan.html

http://nummentie.blogspot.fi/2015/10/kuvitellaan-terve-oppimisymparisto.html

ja on näitä lisääkin.
Huokaisten totean, että en haluaisi sanoa, mutta sanon kuitenkin. Mähän sanoin tästä. Milloin te kuuntelette?

Pommeja puskista - oho

Tämän tekstin olen julkaissut alunperin marraskuussa, 2015. Sopii edelleenkin.



Kiihdytin, epätoivottuja viestejä....
Nämä sanat koristavat vastauksia, joita saan kysyessäni mielestäni asiallisesti lasten oloista kouluissa, heidän turvallisuudestaan, sisäilmaston riittävyydestä ja esittäessäni asiani kouluverkon vaikuttajaraadin puolesta.

Kaupungilla työskennellessään viranhaltijan yksi tehtävistä on, vaikka kuinka epämiellyttävä se olisikin, vastata kuntalaisille. Kaupungin viranhaltijan palkka käsittääkseni maksetaan verovaroista, eikö? Ja ihan sama, mistä se palkka tulee, jos olet viranhaltija kaupungilla tai kunnalla, tehtäviisi kuuluu vuorovaikutus kuntalaisiin. Vaikka se olisi Paakkunainenkin.

Ilmeisesti minut koetaan valittavana häiriötekijänä, kälättävänä hysteerikkona. Ja aivan väärässä paikassa kyseenalaistan insinöörien töitä ja päätöksiä. Astun varpaille, menen tontille. Sori.

Pahoittelen tätä (en oikeasti), mutta olen pyydettynä kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajaksi ja haluan myös tehdä perinpohjaisesti ja hyvin tehtäväni. Yksi niistä tehtävistä on asioista selvää ottaminen ja kysely. Eikö se olekin huomattavasti parempi, että kysyn, kuin se, että huutelisin ja hutkisin? Eikö se ole parempi, että kysytään keskitetymmin, menee vähemman aikaa siihen epätoivottujen viestien lukemiseen ja vastailuun. Toisaalta se tietenkin sopisi kaupungin viranhaltijoille paremmin, että huutelisin ja hutkisin, voisivat sitten todeta, että taas se Paakkunainen huutelee ja voisivat vapaasti tuhahdella ja vähätellä. Tosin kyllähän siellä nytkin tehdään niin. Nyt vaan taitaa Paakkunainen kysyä asiasta. Ottaahan se päähän, jos joku toinen huomaa ennen sinua, että homma ei ihan mene niinkuin pitäisi. Vai meneekö? Kysynkö turhaan? Pitäisikö vain odottaa, että jotain tapahtuu jollekin?

Esimerkiksi tapaus Ojamo ja aita:
-pitäisikö odottaa, että lapsi jää mopon alle?
-pitäisikö odottaa, että lapsi jää polkupyörän töytäisemäksi?

Esimerkiksi tapaus Oinola:
- kiitin Oinolan korostetusta suojatiestä ja muista turvallisuutta parantavista töistä, mitä nyt on tehty
-olisiko pitänyt jättää kiittämättä (no ei tietenkään, mutta niitä kiitoksia ei huomattu, vain kysymykset Ojamosta ja koettiin ne ilmeisemmin ikävinä)

Esimerkiksi tapaus Tytyri:
- infotilaisuudessa olin asiaton, siitä anteeksipyyntö. Mutta sanoin aiheesta. Henkilökohtaisesti en sitä kritiikkiäni nykyiselle projektipäällikölle tarkoittanut, mutta hän sen joutui vastaanottamaan.
- huomautin siitä, että Tytyrin koulu on ollut ainakin vuodesta 2011 sisäilmatyöryhmän jatkuvassa seurannassa, ja NYT vasta aletaan toimimaan. Hyvä, että toimitaan, mutta olisiko voinut kiinteistön huolto, ylläpito ja valvonta voitu hoitaa toisella tavalla?
- pyysin, että joku ulkopuolinen toimittaisi ylipaineistuksen valvonnan. (iloitsen siitä, että tällä kertaa olin väärässä)

Sain huomautuksen siitä, että esitin epäluottamuksellisen huomion. Joo, niinhän taisin esittää. Olisi tietysti kivampi, jos kokisin parempaa luottamusta valvontaan. Ehkä se tulee ajan myötä takaisin, jos hommat hoidetaan paremmin. Nyt ei auta valittaa siellä, vaan nostaa leuka ja tehdä paremmin. Kokekaa ylpeyttä työstänne.

Vaikka varmastikaan se ei ole helppoa, ei ainakaan sen jälkeen, kun on Tytyriä SEURATTU vuodesta 2011, eikä ole tehty toimenpiteitä, kun ei ole haluttu hötkyillä. No ei ole hätäilty. Se on jo aiemmin ollut tiedossa, mutta vuodesta 2011 seurattu. Onneksi edes nyt toimitaan. On aivan turha kenenkään oikeasti tulla väittämään, että Tytyri on yllättävä pommi.

Olen aiemmin ollut vankasti sitä mieltä, että syyttely on turhaa. katsotaan eteenpäin. Kyllä.
Olen edelleen sitä mieltä, että turha itkeä, kun se maito on jo kaatunut. Mutta, taaksepäin tulisi katsoa sillä silmällä, että opitaan niistä virheistä.
Tytyri on  osoittanut minulle, että voin joustaa siitä syyttelystä. En halua suoraan syytellä ketään, mutta pitääkö jokainen asia painaa villasella? Kuinka monta tällaista virhettä voidaan tehdä , varsinkaan lasten terveyden kustannuksella? Kuinka monta 20 miljoonan virhettä voidaan tehdä? Milloin opitaan?

Tytyri ja Anttila ovat vain jäävuoren huippu, ei ne pommit tähän lopu. Näistä viimeistään tulisi nähdä, että teette hyvin tärkeää työtä, jota ei väheksytä, ei pitäisi edes itse tämän työn varsinaisten tekijöiden väheksyä. TE pidätte huolen kiinteistöistä, joissa esimerkiksi lapsemme ovat vuosia, pitkiä päiviä. Te pidätte huolen, että oppimis- ja työympäristö on terve. TE pystytte työllänne ehkäisemään näitä pommeja, siirtämään pommien syntymistä. Miksi siitä ei voi olla ylpeä? Miksi sitä ei voisi tehdä ylpeydellä?

Te teette tärkeää työtä.

Aluetoimikunta ei ole vastarintaliike - ja kahvit rinnuksilla

On ikävää lukea ja kuulla eräiden luottamushenkilöiden toteavan aluetoimikuntien vain vastustavan kaikkea.

Aluetoimikuntien yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla viestintäväylänä kuntalaisen ja kaupungin välillä. Olemme kiinnostuneita alueemme kehittämisestä yhdessä, emmekä vastusta vastustamisen vuoksi. Pyrimme löytämään asioista niin hyvät kuin huonotkin puolet, vahvuuksia ja kehityskohtia unohtamatta. Olemme visioineet Lohjan tulevaisuutta yhdessä ja tehneet ehdotuksia, joita voisimme toteuttaa. Yhdessä. 

Huomataanko se? 

Enemmän taidetaan saada ääntä kuuluviin, kun ei huomata kuin vastustaminen.

Me toivomme voivamme olla luottamushenkilöiden tukena heidän tehdessään päätöksiä. On selvä, etteivät luottamushenkilöt voi tuntea kaikkia kolkkia kaupungissamme, eikä tuntea esimerkiksi palvelujen toimivuutta tai tarpeellisuutta joka niemennotkossa. Harvempi sitä odottaakaan. Siksi mielellämme auttaisimme ja kertoisimme ja osa luottamushenkilöistä muistaakin jo kysyä alueen asukkailta kauttamme. 

Pohdinpa vain, että voisiko kuva, että vastustamme kaikkea, syntyä siitä, että alueilta usein ollaan lakkauttamassa palvelu, jolloin aluetoimikunnan toiminta on näkyvintä? Voisiko kuva syntyä siitä, ettei tunneta asiaa kunnolla?

Yleensä aluetoimikuntien kokoukset ovat avoimia ja luottamushenkilötkin ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan keskusteluun. Toivoisin, että näkisimme kaikki sen todellisuuden, että kaikilla meillä on sama päämäärä, sama kokonaisuus. Hyvän elinvoiman Lohja. Hyvä paikka asua, kokonainen Lohja.

Tätä kirjoittaessani satuin lukemaan päivän lehden ja meni kahvit väärään kurkkuun.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/370195-nummella-ollaan-pettyneita-lohjan-lahidemokratiaan 

Meni vähän pohja aikaisemmalta. Tosin, en sanonut aivan noin. Jos linkki ei aukea, teksti tässä:

Päätöksiä valmistellaan nummilaisten mielestä älyttömällä kiireellä

NUMMI| Yhtenäiskoulu huolestuttaa vanhempia Nummella siinä määrin, että Nummen aluetoimikunta patistaa kaikkia lohjalaisia vanhempaintoimikuntia yhteistyöhön.
– Yhtenäiskoulu pitää pysäyttää nyt,aluetoimikunnan puheenjohtaja Lotta Paakkunainen sanoi.
Hän pelkää, että jos Nummella muodostetaan yhtenäiskoulu, tulee siitä helposti käytäntö koko Lohjan alueelle. Paakkunainen toivoi, että Oinolan koulun vanhempaintoimikunta tukisi lausunnossaan Rauhalan koulun vanhempaintoimikuntaa.
Yhtenäiskoulu huolestuttaa muun muassa siksi, että vanhemmat pelkäävät yläkoululaisten joukkoon siirrettävien 5.–6.- luokkalaisten lapsuuden loppuvan ennenaikaisesti. Taru Tupolan mielestä voisikin olla järkevää 1.–2- luokkalaisten siirtäminen yläkoulun puolelle.
– Sen ikäiset leikkivät vielä, vaikka vieressä olisi yläkoululaisten tupakkarinki, hän sanoi.

Lohja valmistelee yhtenäiskoulua älyttömällä kiiireellä.

Tupola ihmetteli Lohjan kiirettä asioiden valmistelussa. Samaa kummasteli Mirka Järvinen ja Oinolan koulun vanhempaintoimikunta. Vanhempien mielestä Lohja valmistelee yhtenäiskoulua älyttömällä kiiireellä.
– Samoja virheitä tehdään koko ajan, Paakkunainen sanoi.
Tavolan yhteistuvalla pidetyssä kokouksessa keskusteltiin myös lähidemokratian toimivuudesta. Kokemukset ovat masentavia.
– Mikään ei vaikuta mihinkään. Lohja tekee asukkaan kannalta ääliömäisiä päätöksiä, Tupola sanoi.
– Kuin hakkaisi päätä seinään, sanoi Mirka Järvinen.
Tämä tuli hänen mielestään erityisesti esiin Nummi-Pusulan lukion lakkauttamisen yhteydessä.
– Lakkauttamisesta oli päätetty jo ennen kuulemista, Järvinen sanoi.
Kokouksessa vietettiin myös hiljainen hetki äkillisesti menehtyneen Kimmo Kotilaisen muistolle. Kotilainen oli alueiden johtokunnan puheenjohtaja, ja lohjalaisen lähidemokratian kantavia voimia.
– Hän oli ihana ihminen, sanoi Heli Pulkkinen.

Nummen aluetoimikunta

On yksi Lohjan kahdeksasta aluetoimikunnasta. Aluetoimikunnat ovat Lohjan lähidemokratian ruohonjuuritaso. Toimikunnista on edustaja alueiden johtokunnassa.
Aluetoimikunnat valittiin vapaissa kansankokouksissa keväällä 2013.
Toimikuntien kausi jatkuu valtuustokauden eli vuoden 2017 syksyyn saakka.
Nummen toimikunnan puheenjohtaja on Lotta Paakkunainen.
Kokoukset kiertävät eri puolilla Nummea ja ovat kaikille avoimia. Osallistujia on yleensä kymmenen.

Yhtenäiskoulua minulla ei ole mitään vastaan, varsinkaan pitempään toiminutta koulua, jossa  1-9 luokat on jo selkeästi, ja yhtenäisyys on lapsille jo selkeä. Mutta se, jos 5-6 luokkalaiset siirretään liian aikaisin yläkoulun fyysisiin tiloihin, se on se, mistä tulee saada lisää tietoa ja pyrkiä siihen, että löytäisimme parempia vaihtoehtoja.

Aluetoimikunta haluaa vastustaa yhtenäiskoulua, teen ja lausun siitä, kuten aluetoimikunta haluaa, mutta varsinaista yhtenäiskoulua, jossa meillä 1-6 ja 7-9 ovat fyysisesti eri rakennuksissa ja aineopinnot niille tarkoitetuissa tiloissa, en näe hyvin johdettuna asiassa ongelmaa.

Eli kiteytettynä vielä, tästä oli kyse:
jos Maksjoen koulu lakkautetaan ja 1-3 siirretään Rauhalan kouluun, ei Rauhalan koulun 5-6 enää mahdu Rauhalaan, vaan heidät siirretään Järnefeltin yläkouluun. Ja Oinolan koulussa tulee nyt jo tila vastaan. Jos eskarilaiset siirretään alakouluun (nythän he ovat tilaelementissä), tulee tilan puolesta painetta siirtää 5-6 yläkouluun. Se ei ole kestävä eikä hyvä ratkaisu. Ja tämän pelkään tulevan käytännöksi Lohjalla. Lasten lapsuus loppuu liian aikaisin. Tämä meidän tulisi pysäyttää. Lasten tulee saada olla lapsia.

Kaikille lapsille tulee turvata turvallinen ja miellyttävä, omaa ikäkautta ja turvallista kasvua tukeva kouluympäristö.