Suomisanakirja.fi kuvaa sitoutumista näin:
sitoutuminen
- lupautuminen, sitoutua, obligaatio.
Valtuutetuilta kuulee nykyään useammin ja useammin lauseen: "mehän edustamme kuntalaisia", kun tulee puhe lähidemokratiasta ja aluetoimikunnista. Kyllä, meillä on edustuksellinen demokratia, eli äänestäjät valitsevat edustajia, joilla on valtuudet tehdä päätöksiä. Toki tähän demokratiaan kuuluu myös se, että valitsemamme päättäjät saavat itse valita, mitkä päätökset tekevät. Jos jättää huomiotta kuntalaiset ja heidän tuomat faktansa, onko se välinpitämättömyyttä, ylimielisyyttä, järkevää päätöksentekoa, vai onko heillä parempaa (enemmän) tietoa, mitä ei ole kuntalaisille jaettu?
Jos ei ole enemmän tai parempaa tietoa, olkaa hyvä ja edustakaa!
Otetaanpa esimerkiksi kouluverkkopäätökset. Valtuusto päätti 28.10.2015 lakkauttaa Maksjoen koulun 2018, jolloin Maksjoen lapset siirtyvät Rauhalan kouluun. Koska Maksjoen ja Rauhalan lapset kaikki eivät mahdu Rauhalan kouluun, siirretään Rauhalan 5-6 luokkalaiset Järnefeltin yläkouluun. Jossa muuten on raportoitu sisäilmaongelmia.
Sekä Rauhala että Järnefelt tarvitsevat isot korjaukset ja muutostyöt ennen näitä siirtoja, tuskin onnistuu ajallaan. Mutta palataanpa siihen kuntalaisten äänen edustamiseen:
Maksjoella ja Rauhalassa kerättiin hyvin lyhyessä ajassa adressiin noin 940 allekirjoitusta, jossa pyydettiin, ettei ko muutoksia tulisi. Adressi luovutettiin valtuustolle ennen päätöstä. Ja mitäs tapahtui? Eipä kuultu kuntalaisia. Lohjalla on noin 43 000 asukasta ja 940 allekirjoittanutta on lähes 2% kuntalaisista. Se muuten on määrä, mikä tarvitaan siihen, että valtuuston on pakko käsitellä asia kuuden kuukauden sisällä. Jos tekee kuntalaisaloitteen.
Aina ei luonnollisesti päätökset ja toiveet kohtaa, se on selvä, mutta kouluverkkopäätöksissä valtuutetuilla ei ollut kaikki tieto käytössä, ja vaikka osa tiedosta oli tarjottimella annettu ja pureskeltukin valmiiksi, ei sitä kuultu, tai haluttu niellä. Ei edes kovia faktoja.
Aluetoimikunnat eivät ole valtuuston, eikä luottamushenkilöiden kilpailijoita, vaikka moni valtuutettu niin pelkääkin. Aluetoimikunnat toivovat voivansa tukea valtuutettuja päätöksenteolla tuomalla alueen asukkaiden ääntä esiin, sillä moni kokee, ettei valtuutetut kuule. Moni kokee myös, että valtuutetut eivät ole tavoitettavissa. Aluetoimikunta on matalamman kynnyksen taho, joka voi tuoda koostetusti tietoa. Aluetoimikunnat toivovat kunnalta ja päättäjiltä kumppanuutta, jolla pääsemme parempaan vuorovaikutukseen ja samaan päämäärään: asukkaan Lohjaan.
Valtuutetuilta kuulee nykyään useammin ja useammin lauseen: "mehän edustamme kuntalaisia", kun tulee puhe lähidemokratiasta ja aluetoimikunnista. Kyllä, meillä on edustuksellinen päätöksenteko kunnassa. Missä vaiheessa se unohtuu? Edustuksellinen taisi tarkoittaa sitä, että edustetaan niitä, jotka ovat äänestäneet, ei vain itseä ja omia etuja, eikö? Olen varmaan väärässä.
Muutokset harvemmin ovat helppoja.
Me tarvitsemme toimintatapakulttuurin muutosta ja asennemuutosta.
Mutta miten se tulee tapahtumaan? Samoja kaavoja toistamalla? Samojen tahojen samoja saarnoja kuuntelemalla ja toistamalla? Byrokratiaa lisäämällä? "mä-olen-tehnyt-tätä-kakskytävuotta"-asenteella? Kyllä-mä-tiedän-asenteella? Kun-minä-olin-koulussa-niin....asenteella?
Muutosvastarinta taitaa olla kovemaa jossain muualla kuin kuntalaisten keskellä. Ainiin, mutta valtuutetuthan edustavat kuntalaisia, eikö?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti