torstai 29. lokakuuta 2015

Kaikkia ei lakkautettukaan, uskoni palasi vaikuttamiseen - tosin sieluni meni

Eilen, keskiviikkona, oli Lohjan valtuuston ylimääräinen kokous, jossa päätettiin kouluverkosta. Valtuusto istui myöhään ja valtuustossa pidettiin useita, pitkiäkin puheita. Seurasin kokousta netin kautta. Puheita kuunnellessa ihmettelin, eikö puheille ole aikarajaa? Jotkut puheenvuorot olivat aivan tolkuttoman pitkiä, toki asiaa ja hyviä kannanottoja oli, mutta toistoa paljon. NO, joka tapauksessa valtuusto päätti säilyttää Pullin, Karstun, Lehmijärven ja Nummenkylän koulut. Se, mikä jäi minua harmittamaan, oli, että Maksjoen koulun toiminta päätettiin lakkauttaa äänin 28-23.
Onko tässä jätetty huomiotta se seikka, että dominopalikka kaatuessaan kaataa seuraavankin? Maksjoen lakkautus aiheuttaa sen, että eskareille tarvitaan uudet tilat Rauhalan kouluun. Rauhalan kuntoisuusluokka on 38%.  Remontit siis odotettavissa Rauhalaan  ja Järnefeltin yläkoululle. Järnefeltille siis sen vuoksi, että yläkouluun tulee tehdä muutoksia, jotta saadaan 4-6kpl kotiluokkatiloja 5-6:lle yläkouluun, jossa ei ole tilaa.
Toisaalta Järnefeltin kuntoisuusluokka on 83%, niin ja onhan ennen peruskouluaikoja ollut kansakoulu, jossa vitosesta siirryttiin oppikouluun, tosin eivät kaikki. Esimerkiksi maaseudulla ja pikkukaupungeissa oppikoulu oli yksityinen ja maksut olivat korkeat, joten vähävaraisilla ei ollut useinkaan varaa laittaa lastaan sinne. Valtion oppikouluissa lukukausimaksut olivat pienemmät, mutta lapsen laittaminen oppikouluun merkitsi usein taloudellista uhrausta. Se siitä historiasta.
Eli onko siis edistys menneisyyteen palaamista? Onko tasa-arvoa se, että jossain päin kaupunkia 5-6 sjoittuvat yläkoululle? Pian se on varmaan käytäntö Lohjalla.

Mutta tähän päivään (tai eiliseen) Kouluista äänestettiin tiukasti:
  • Pulli säilyy äänin 24-27, 
  • Karstu 25-26, 
  • Lehmijärvi 22-29 ja 
  • Nummenkylä 25-26. 
  • Rauhalan koulun viides- ja kuudesluokat siirretään yksimielisesti Järnefeltin kouluun 1.8.2018 alkaen. 
  • Virkby skolan siirretään Källhagens skolaan 1.8.2017.


Valtuutetuilla oli pitkä ilta, mutta niin on ollut vanhemmillakin, jotka olivat paikanpäällä katsomassa. Yleisöä oli paljon, se oli hieno osoitus siitä, että asia oli tärkeä ja koski monia ihmisiä. Kouluverkon vaikuttajaraadilla tämä vuosi on ollut pitkä ja työntäyteinen, mutta kaikki tämä kannatti.

Olen ollut etuoikeutettu siinä, että olen saanut olla mukana tässä. Takkiin on tullut, epäuskon hetkiä, enemmän kuin yksi, epätoivon hetkiä, turhautumista, työtä. Hurjan paljon työtä, keskusteluja, kouluvierailuja. On ollut todella upeaa tutustua näihin kaikkiin ihmisiin, jotka koko perheen voimin ovat tehneet töitä, ensin kouluverkon vaikuttajaraadin eteen myönteisessä hengessä yhteistyössä, sen jälkeen oman koulunsa eteen, mutta edelleen hyvässä hengessä.

Seuraava kokouksemme on tulossa, jossa puidaan vielä valtuustonpäätöstä ja katsotaan eteenpäin.

tiistai 27. lokakuuta 2015

297, ilman politiikkaa - jokainen päivä

Ohops, huomasin juuri muokatessani blogini vasenta laitaa, että on ollut mielessä koulu ja lasten turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. Mutta sehän sopii.

Ensimmäinen kuva on Tytyristä. Tytyrissä on 297 lasta.
Hekin ovat koulussa joka päivä, kuten kakkoskuvan tekstissä mainitaan.
Kuten myös Ojamon ja Neitsytlinnan lapset, kuva numero kolme. Edelleen ilman aitaa, mutta pyörätietä ilmeisesti tehdään tilaelementin taakse. Siellä turvallisuus parantunee.

Ensi tiistaina on kaupungin järjestämä tilaisuus, jossa tekniikan tohtori Juhani Pirinen kertoo Tytyrin ja Anttilan koulujen tilanteen. Tämän suhteen itselläni ei ole toiveet korkealla. 19.3.2014 on päivätty edelliset Tytyrin tutkimusten tulokset ja tuskin ovat parempaan päin ainakaan menneet.

297 on joka päivä Tytyrissä. Ja yhä enemmän he ovat myös mielessäni. Ovatko he vain numeroita? Ovatko he vain jonkun oppilaita? Vai ovatko he lapsia, joilla on nimi, kasvot, haaveita, tulevaisuus?   Huomenna, tiistaina, valtuusto tekee kovia päätöksiä Lohjan kouluverkosta. Toivon heidän päätöstensä olevan viisaita ja kokonaisuutta, koko verkkoa ajatellen, lasten paras mielessä. Ilman politiikkaa.

Tytyri ja Anttila kuuluvat kouluverkkoon. Niiden lapset kuuluvat kouluverkkoon.
Ja kokonaisuutena tämä pitäisi nähdä. Ja varmasti se nähdäänkin.

maanantai 26. lokakuuta 2015

Nuoria kuultiin, mutta kuunneltiinko?


Aika on mennyt oikein rattoisasti  tässä viime kuukausina, oikeastaan viimeisen vuoden aikana koulu- ja lukioverkon merkeissä. Viime viikolla oli Nummi-Pusulan lukio lakkauttamisen kuulemistilaisuus, joka meni jokseenkin samalla tavalla kuin kaikki muutkin tähän mennessä käydyistä.
Kuva Maarit Maittila
Kuulemistilaisuudessa oli kaupungin viranhaltijoiden edustus, koulun rehtori, opo ja runsaasti vanhempia. Valtuutettuja oli kaksi, Hannele Maittila ja Nina Virtanen. Se mikä tässä oli erilaista, oli se, että suurin osa osallistujista oli nuoria. Oli lukion juuri aloittaneita, tokaluokkalaisia ja iso ryhmä peruskoulun päättäviä yhdeksäsluokkalaisia. 

Kurjalta tuntuu varsinkin näiden vuoksi, jotka nyt ovat lukiossa. Jotka ovat punninneet vakavasti vaihtoehtojaan ja valinneet hakea Nummi-Pusulan lukioon. Oppilaat, jotka ovat Valtakunnallisessa Yhteishaussa keväällä 2015 hakeneet Nummi-Pusulan lukioon, joutuvat eriarvoiseen asemaan muihin yhteishakuun osallistuneiden kanssa, jos heidät siirretään oppilaitokseen, jonne he eivät ole hakeneet.

Nämä nuoret olivat sanavalmiita ja vihaisia. Ja ymmärrän heitä hyvin. 
 
Perustuslain Yhdenvertaisuus-pykälän kohta ”Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.” ei toteudu, jos oppilaat siirretään vastoin heidän valintaansa Lohjan lukioon. 

6 §
Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.
Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.



Säästöjä ei Nummi-Pusulan lukion lopettamisesta synny, kuten entinen koulutoimenjohtaja Jukka-Matti Kukkonen perusteli kirjoituksessaan (L-U 26.10.)


Jos Nummi-Pusulan lukion tulevaisuus ei jatku, todennäköisyys nummi-pusulalaisten nuorten hakeutuminen Vihdin tai Karkkilan lukioon kasvaa, valtionosuudet jäisivät pois ja lukiolain mukaan opiskelijan kotikunta on velvollinen maksamaan kunnalle jäävän maksuosuuden opetusta järjestävälle kunnalle. Valtio maksaa korotettua valtionosuutta kunnille, joiden lukioissa on alle 200 oppilasta. Lukioverkkoselvityksen mukaan Lohja saa 200 000€, josta näin ollen osa pois, pienentäen säästöä edelleen. 
 
Nummi-Pusulan opettajat ovat yhtä lukion opettajaa lukuun ottamatta yhteisiä opettajia yläkoulun kanssa. Kuinka syntyy arvioidut 426 000 €:n säästöt? Tuskin seitsemää opettajaa siirtämällä.

Nummi-Pusulan lukio on kärkilukioita verkkokurssien tuottajana ja se toimii aktiivisesti yhteistyössä valtakunnallisen verkkopedagogiikkayhteisön ISOverstaan kanssa. Lukion henkilökunta on vuosia kehittänyt lukiotamme verkkopedagogiikassa ja lukiollamme on kaksi opetuksen tuotantoluokkaa, josta pystytään virtuaalisesti lähettämään opetusta minne päin Suomea tahansa. Lukiomme on verkkopedagogiikan osaamiskeskus. Tämä on laadullinen vahvuus, joka on Lohjalle huomattava resurssi ja meidän tulisi vahvistaa ja hyödyntää sitä. Tällaista osaamisen keskusta pitäisi hyödyntää ja nähdä sen arvo myös tulevaisuudessa. 
 
Yläkoulun toimivuuden kannalta lukio olisi hyvä olla samalla mäellä. Jos lukio lähtee, pätevien opettajien rekrytointi yläkoululle tulevaisuudessa voi olla hankalaa. Lisäksi lukion läsnäolo tukisi Oinolan monitoimijahanketta, voisi aloittaa yhteistyön esimerkiksi luksian kanssa. Onko oikeasti lähdetty ajattelemaan ollenkaan tulevaisuutta? Onko ajateltu tai suunniteltu lainkaan sitä, miten asiat on suunniteltu olemaan tulevan yhtenäiskoulun (luokat 0-9 tai 1-9) kohdalla: mistä taivaasta putoavat pätevät opettajat ko. kouluun? Hyvin harvalla opettajalla on kaksoispätevyyttä (luokanopettaja + aineenopettaja), mikä on yhtenäiskoulussa ihan järkevä koulutus. Miten turvataan valinnaisten kielten opetus Oilaannummen  yhtenäiskoulussa (tai mikä sen nimi sitten tulee ikinä olemaankaan) - pystytäänkö tarjoamaan mitään valinnaista kieltä?

Mutta kuitenkin kaikkein tärkein tässä mielestäni on lasten oikeudet.  Niitä jälleen tallotaan. 
Yksi asia myös tulee muistaa, lukiolaisia kuultiin viime viikolla, mutta onko järjestetty niin, että lain vaatima nuorten osallistaminen toteutuu? Nuoret tulee osallistaa oman tulevaisuutensa suunnitteluun, kun tällaista näin isoa muutosta heidän elämässään ollaan tekemässä. 

Lasten oikeuksien päivä muuten on 20.11.


Vastaamattomia kysymyksiä, päivitettyjä oppilaita

Kirjoittaessani aiemmin siitä, että kouluverkkoselvityksessä on oppilastaulukoista kadonnut oppilaita käytin esimerkkinä Nummi-Pusulaa ja Källhagenia. Onhan ne erilaisia ne luvut, kun vertaili päivitettyä ja päivittämätöntä versiota. Laskin uudestaan ja tein, kuten minun olisi heti pitänyt tehdä: otin puhelimen käteeni ja soitin kysyäkseni. Ja kuten moneen kertaan aiemminkin, sivistystoimesta vastattiin ja sain kaipaamani vastauksen. Oppilaat eivät ole "kadonneet" mihinkään, vaan toisessa laskelmassa oli molemmissa lukiolaiset mukana, mutta toisessa ei. Tämän merkitys näkyy siis ennusteissakin.

Toisaalta, poistetut oppilaat olivat edellisissä lukion oppilaita, mutta mistä on tullut oppilaita lisää - esimerkiksi Asemanpellon, Tytyrin ja Anttilan kouluihin? Onko lukiolaisia laskettu vahingossa myös Oinolan koulun oppilasmääriin kun siitäkin on poistettu oppilaita? Kapasiteetit on pysyneet kuitenkin muuttumattomina, vaikka oppilasmääriä on muutettu? Kysymyksiä on edelleen liian paljon ja kokoajan tulee lisää, vaikka niitä yrittäisi ymmärtää ja selvittää.


Toinen, mistä olen aiemmin kirjoittanut, on se, etten saa vastauksia. Enpä ole vieläkään saanut vastauksia joihinkin kysymyksiini. Lupasin aiemmin laittaa ne blogiini julkisiksi. Ihan senkin vuoksi, että jos ne on jotenkin loukkaavia tai epäasiallisia, enkä vain huomaa, toivoisin, että minulle huomautettaisi ja osaisin asian muutta. Toisaalta, mä en odota enää mitään.

24.6.2015
Hei,
olen lähestynyt teknistä toimea alla olevalla pyynnöllä parantaa Oilaantietä koulutienään käyttävien alakoululaisten turvallisuutta Niilonpirtin purkamisen ja  uudelleenrakentamisen ajaksi.
Vaarallisella, hyvin mutkaisella ja kapealla tiellä tulee raskaan liikenteen määrä kasvamaan huomattavasti näiden töiden aikana.
Vertailussa käytetyn Routionmäen ja Ojaniitun seutu ei ole minulle tuttu, mutta eikö Routiolla ole kevyenliikenteen väylä? Meillähän sitä ei toistaiseksi vielä ole, joten lasten turvallisuus tulisi huomioida ja tutkia mahdollisuus kuljetusten järjestäminen kaikille Oilaantien alueen alakoululaisille.
Kustannuksia mietittäessä tulisi myös huomioida turvallisuus ja kustannukset ja murhe, jos jotain tapahtuu. Lisäksi kevyenliikenteen väylän valmistuessa kustannusten lasku kuljetuksissa.
Toivon todella, että kaupunki ottaa lasten turvallisuuden huomioon Niilonpirtin töiden ajan ja elokuussa saavat lapset ja vanhemmat turvallisin mielin aloittaa uuden lukuvuoden.
Hyvää kesää!
Lotta Paakkunainen
Teknisestä toimesta sain vastauksen ylläolevaan (en kyllä pitänyt vastauksesta), mutta lautakunnalta en. 

17.9.2015:
Hei,
Eilen alueiden johtokunnan kokouksessa kiitinkin Oinolan suojateistä ja pelastustien raivaamisesta. Todella hienoa, että lasten turvallisuuden vuoksi panostettiin. Pieniä asioita, mutta joilla on iso merkitys! Toivottavasti pian saamme alueesta autottoman.
Ojamon koulun piha ja turvallisuus mietityttää. Pihalla on ollut vaaratilanteita sen vuoksi, että lasten tullessa ulos tilaelementistä, astuvat he suoraan pyörätielle, jossa kulkee pyöräilijöitä, ajetaan kovaa vauhtia, tiellä kulkee koirien ulkoiluttajia, kävelijöitä, ohikulkijoita.
Vanhempainyhdistys on elokuussa pyytänyt aitaa koululle, jotta saadaan kaikkien lasten koulupäivä turvalliseksi. Vielä eilen sitä ei ollut.
Tilanne on hankala sekä lapsille että ohikulkijoille. Ehkä on epäselvää, mikä on koulun aluetta. Toivon tälle asialle pian tehtävän jotain.
Ohessa eilen otettu kuva Ojamo koulun tilaelementistä ja tiestä.
Ystävällisin terveisin
Kouluverkon vaikuttajaraati
Lotta Paakkunainen


Koska edelliseen ei tullut asiallista vastausta (viesti oli kuitenkin laitettu eteenpäin, mikä on tietenkin positiivista), laitoin sen myös teknisen lautakunnan ja kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille (ei vastausta).

6.10.2015
Hei,
olen alla olevalla viestillä ollut aiemmin yhteydessä Ojamon koulun pihasta ja sen turvallisuudesta.
Viime torstaina oli ekaluokkalainen tilaelementin ovesta ulos astuessaan jäämässä kovaa ajavan mopon alle, joka siis ajoi suoraan koulun "pihan" läpi, koska aitaa ei ole, eikä portteja. Jos opettaja ei olisi ollut niin lähellä ja refleksit niin nopeat, olisi jälki ollut pahempaa. Nyt ekaluokkalainen säästyi pelkillä mustelmilla.
Liitteenä kuvia koululta.Viimeisin on tältä aamulta. Koulun alueella tehdään kaivuutöitä? Kaivetaanko siihen sitä aitaa? Se olisi kyllä todella hienoa, että se tulisi, jotta vältyttäisi pahemmalta.
Koulun tulisi olla turvallinen paikka lastenkin olla. Aita turvaisi myös aikuisia tekemään toivotumpia ratkaisuja pysäköimisen suhteen koulun alueella tuodessaan lapsiaan kouluun.
Edelliseen viestiini sain vastauksen, jossa perättiin pyöräilijöiden kiitosta. Lasten turvallisuus menee mielestäni pyöräilijöiden kiitosten edelle. Lisäksi tilaelementti on kahden pyörätien välissä. Kiertoa ei tule muutamaa sataa metriä enempää, ja vaikka tulisikin, on koulun aluetta kasvatettu kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksellä siirtää Neitsytlinnan koulun toiminnot Ojamon kouluun. Perusopetuslain pykälän 29 mukaan jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen opetusympäristöön.

Ystävällisin terveisin
Lotta Paakkunainen
Puheenjohtaja
Kouluverkon vaikuttajaraati

Lisäksi olen kysynyt seuraavaa:


25.9.2015

Hei
Olisiko kouluverkon vaikuttajaraadin mahdollista tulla esittämään lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksia valtuustoinfoon ja puhumaan raadin päivitetystä peruskouluverkon analyysistä?
Paikalle tulisin vain minä ja raadin jäsenistä ........(nimi jätetty pois).

Kertoisimme lyhyesti raadin johtopäätöksistä ja lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksista.
Hyvää viikonloppua!

Tähän en  saanut vastausta, siksi esitin kysymyksen uudestaan, ensin yritin useita kertoja puhelimitse, ilman vastausta, sitten meilitse, eri viranhaltijalle 6.10.2015

Hei
Olen yrittänyt puhelimitse tavoittaa sinua, mutta sähköposti varmaan tavoittaa paremmin.
Olisiko mahdollista kouluverkon vaikuttajaraadista tulla esittelemään lyhyesti lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksia valtuustoinfoon? Mielellämme vastaisimme mahdollisesti siitä nouseviin kysymyksiin.
Ystävällisin terveisin
Lotta Paakkunainen


ja koska tähänkään ei ole tullut vastausta, olen 14.10.2015 vielä kysynyt luottamushenkilöltä

Hei Joona,
olen yrittänyt saada audienssia valtuustoinfoon, jossa käsiteltäisi kouluverkkoa, ikävä kyllä kaikki, joilta olen kysynyt,  tuntuvat olevan kovin kiireisiä, eivätkä ehdi vastaamaan puhelimeen eikä meileissä esittämiini pyyntöihin.
Olen pyytänyt päästä valtuustoinfoon puhumaan muutamaksi minuutiksi kertoakseni lapsivaikutuksen arvioinnin  perhekyselyn tuloksista (tosin tämän voisi kyllä Katriina Nousiainen esittää LOKOVAsta) ja vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin, joita on noussut raadin tekemästä työstä.
Aikaa emme kovinkaan paljoa veisi, 5-10 minuuttia?
Olis hienoa, että Lohja jälleen osoittaisi olevansa etulinjassa lähidemokratian kehittämisessä ja kutsuisi meidät, Katriina Nousiaisen ja minut, tai vain Katriinan puhumaan valtuustoinfoon.
Ei vastausta.

Lisäksi olen pyytänyt 27.9.2015 kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa valtuustokokouksen jälkeen kouluverkon vaikuttajaraain kokoukseen avaamaan valtuuston päätöstä kouluverkosta.

Hei Jari ja Gunilla,
Kouluverkon vaikuttajaraati kokoontuu valtuustokokouksen jälkeen keskustellaakseen valtuuston päätöksestä kouluverkosta ja sen tiivistämisestä. Olisiko teidän mahdollista osallistua kokoukseemme ja kertoa päätöksestä, sen syistä ja osallistua siitä syntyvään keskusteluun?
kokouksessamme tulemme kekustelemaan myös raadin tulevaisuudesta ja työskentelytavoista, mutta pääpaino luonnollisesti päätöksissä ja siitä aiheutuvista toimenpiteistä.
Päivää en ole vielä raadille esittänyt, vaan lähdin ensin teiltä kysymään, pystyisittekö osallistumaan ja mitkä päivät teille olisi mahdolliset, tietenkin mahdollisimman pian kokouksen jälkeen, jotta saamme suoraa tietoa, asiallisesti esitettynä.
Kiitos ja oikein hyvää alkuviikkoa!
Ei vastausta. Mahdollisesti vahingossa unohtunut?


Lupailin liikoja viime viikolla sanoessani, että julkaisen kaikki vastaamattomat kysymykset. Totesin, että tästä tulee liian pitkä ja, no tylsä, koska kysyn usein samoja asioita.
Yhteenvetona voin todeta, että vastauksen saa sivistystoimesta, välillä jopa pyytämättä, teknisestä toimesta välillä, riippuen vastaanottajasta. Näiden lautakuntien puheenjohtajilta joskus.
Nyt en siis yleistä, en kirjoita esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnasta, ympäristölautakunnasta, vaan ainoastaan aiemmin mainitsemistani. Kun minulla on asiaa heille, ehkä sitten. Vielä ei ole ollut.

Loppujen lopuksi minulle on vastausta tärkeämpää se, että asiat paranevat ja että niille tehdään jotain. Onko asiat paremmin?

Muuten, sain tänä aamuna ilahduttavan kuvaviestin.
Tarkoittaako tämä sitä, että pyörätietä siirrettäisi koulun ja tilaelementin välistä pois?


sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Osoitammeko oikean tahdon olla lapsiystävällinen kunta, vai onko se vain sanahelinää?


Kaupungin kiinteistöjen huomattava korjausvelka painaa kassassa. Miten tähän on tultu? Miksi korjausvelkakierteeseen on tultu? Mitä jos kokeilisimme olla etsimättä syyllisiä, vaan katsotaan, mitä on tehty ennen, mikä meni pieleen ja pyritään ehkäisemään se tulevaisuudessa. Mitä voisimme tehdä paremmin? 

Tulipalojen sammuttelu on aikaa, rahaa ja muita resursseja vievää. Jätetään se palomiehille ja -mestareille. Tehdään me tästä parempi kaupunki! Palvelujen rakennetta tuleekin muuttaa. Kun tulisi etsiä todellisia säästöjä, toimialat kikkailevat taseidensa kanssa, joita toinen toimiala maksaa ja kaikki on lohjalaisten pussista. Esimerkiksi toimitilavuokrien maksaminen pussista toiseen. Jos toinen toimiala hankkiutuu vuokrakulusta eroon (maksaja lakkaa maksamasta), ei se kaupungin tasolla tarkoita säästöä, vaan sitä, että toinen menee tappiolle. Lohjalla on valtakunnallisesti huomionarvoisa mahdollisuus tarjota monimuotoisen kouluverkon teemalla ihmisläheistä, luonnonläheistä, pehmeitä arvoja muuttohalukkaille työikäisille perheellisille.
Pelastakaa lapset -järjestön pääsihteeri, on todennut alkuvuoden haastattelussa, että isommat lastensuojelumenot olivat kunnissa, jotka leikkasivat eniten lapsiperheiden palveluista lamavuosina. Lisäksi hän toteaa, että kunnissa hallinnonaloille riittää, että oma budjetti saadaan pidettyä vuosi kerrallaan. Ei ajatella, mitä säästö vaikuttaa muilla sektoreilla. Jos vaikka kouluavustajista ja tukiopetuksesta tingitään, se näkyy lisämenoina lastensuojelussa, ottaen esimerkiksi Imatran, jossa satsattiin perheiden varhaiseen tukeen. Siellä uskottiin, että se näkyy säästöinä 5-10 vuoden kuluttua. Meni vain 2-3 vuotta, kun lastensuojelun kulut alkoivat laskea.

YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Tämän tulisi näkyä kaikissa julkisten hallintoviranomaisten päätöksissä, eritoten kouluverkkoa koskevissa päätöksissä. Turvallisuus ja terveys ovat keskeisiä lapsivaikutuksia arvioitaessa – arvio tulee käytännössä tehdä poikkihallinnollisesti. Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry:n koululaisten vanhemmille teettämän kyselyn mukaan kouluverkon tiivistäminen vaikuttaa perhearkeen. Linkki Lapsivaikutusten arviointi perhekyselyn koosteeseen

Lohjan kaupunki on lakkauttanut 6 koulua vuodesta 2013 lähtien. Kaupunginvaltuusto päättää 28.10. 2015 vielä viiden koulun lakkauttamisesta. Toteutammeko tässä lasten oikeuksia? Toteutammeko 5-6 luokkalaisten (10-12 vuotiaiden) oikeutta olla myös leikkiviä lapsia? Toteutuuko UNICEF-kunnan piirteet?

 
Rahalla ei voi mitata kaikkea. 
Toki tulee miettiä, mitkä olisivat keinoja nostaa taloutemme. Työikäisten häätö palveluja karsimalla? FCG:n tekemässä väestöennusteessa ennustettiin (siis ennustettiin) ikääntyvien määrän räjähtävän käsiin vuoteen 2029 mennessä. Kasvuennuste on 91 prosenttia. Hurja prosentti ja työikäisten määrä pienenee 10 prosenttia. Hurjaa sekin on. Toki me voimme toteuttaa ennustetta juuri näin. Pistetään työikäisille tärkeät palvelut pois, niin kyllä ne siitä lähtee ja taas saadaan hehkuttaa, että kyllä se FCG on hyvä. 

Mutta mitä jos... ennuste kuitenkin on vain ennuste. Mitä jos olisimme kaukaa viisaita ja ajattelisimme ja ennen kaikkea toteuttaisimmekin niin, että ennuste ei toteutuisi, ainakaan siis siinä mittakaavassa. Ikääntyvä väestö kuitenkin on globaalia. Mutta mitä jos sen sijaan, että lakkautetaan kaikki, parantaisimmekin palveluja, tekisimme niistä myyntivaltteja?

Tärkeimmät keinomme nostaa talous, on miettiä ratkaisuja sille kuinka luomme lisää työpaikkoja, houkutamme lisää veronmaksajia ja yrittäjiä, kuinka tuemme nykyisiä yrittäjiä ja kuinka parannamme toimialojen yhteistyötä. Kouluverkon vaikuttajaraati haluaa olla mukana kehittämässä Lohjaa, parantamassa yhteistä Lohjaamme. Käännetään kurssi nousuun yhdessä! Osoitammeko oikean tahdon olla UNICEF-kunta, lapsiystävällinen kunta?

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Lohja - kouluverkkomuutos on pakko tehdä(?) Ne pitäisi laittaa kuntoon!

Vuoden 2013 jälkeen on Lohjalla lakkautettu kuusi (6) koulua. Kahden lakkautus on tosin vielä kesken, mutta niiden toiminnot ja oppilaat on siirretty ja yhden koulun lakkautuksen valitus on hallinto-oikeudessa. Yhden (Nummentausta) koulun toimintojen siirtoa Ojaniittuun on odotettu ja toivottu kauan.
Mutta sepä ei riitä. Äänin 6-7 Lohjan kaupunginhallitus tulee esittämään kaupunginvaltuustolle 28.10 vielä lisää lakkautuksia.
  • Pulli 1.8.2016
  • Karstu 1.8.2017
  • Lehmijärven koulu asteittain 2019-2025
  • Virkbyn TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017
  • Rauhalan koulun 5-6 lk:t siirretään Järnefeltin yläkouluun 1.8.2018 alkaen
  • Maksjoen koulun toiminta lakkaa ja oppilaat siirretään Rauhalan kouluun 1.8.2018
  • Nummenkylän koulu vuosina 2019-2025
Toivottavasti nämä lapset antavat meille anteeksi.

Maksjoen ja Rauhalan koulut ovat alle kilometrin päässä toisistaan. Kyllä. Maksjoella on 1-3 luokat ja eskari. Rauhalassa on 1-6 luokat. Rauhalan koulun kuntoisuusluokka on 38%.
Miten on päädytty tähän ratkaisuun, että alle kilometrin päässä toisistaan on alakoulut? Ehkä joskus piti rakentaa toinen koulu, koska lapsimäärä lisääntyi? En tiedä, mutta tällä hetkellä molemmat koulut lunastavat paikkansa. Ja Rauhalan kuntoisuusluokka on edelleen se 38!

Edellytyksenä on, että vastaanottava koulu on kuntoisuusluokassa 75.
Kuinka on mahdollista, että Rauhalan koulu olisi vaadittavassa kunnossa vuonna 2018? Tänä aikana, kun on odotettavissa, että Tytyrin ja Anttilan kunnostukset tulevat imemään investointiresurssit, lisäksi jo aiemmin on budjetoitu Nummi-Pusulan yläkoulun peruskorjaus.

Jos Maksjoen ja Rauhalan koulujen lapset mahtuisivatkin kaikki samaan kouluun ja koulu olisi siinä 75% kunnossa, niin hyvä. Mutta kun ei ole. Jos Maksjoen koulu lakkautetaan, eivät 5-6 luokkalaiset enää mahdu omaan kouluunsa, vaan heidän tulee mennä yläkouluun, jonne eivät 10-12 vuotiaat vielä kuulu. Toki osa varmaan voisikin jo siirtyä, mutta ei kaikki. 10-12 vuotiaat  ovat täysin eri vaiheessa kehityksessään kuin 13-16 vuotiaat.

Neitsytlinnan koulun toimintojen siirtäminen (ja Neitsytlinnan lakkautus 1.8.2016) Ojamon koululle, kun kuntoisuusluokka on 72% on myös kyseenalainen. Voi olla, että 3% voi joistakin tuntua pikkuasioihin takertumiselta, mutta koulun todellinen kunto voi todellisuudessa olla huonompi kuin se 72. Ja siellä moni lapsi sairastelee huomattavan paljon.

Källhagenin kuntoisuusluokitus on 67%. Ei siis 75, vaan 67%. Virkbyn alakoulua ollaan siirtämässä Källhagenin YLÄKOULUUN, onko suunnitelmissa tehdä tästä siis yhtenäiskoulu? Mahtuvatko he kaikki sinne?

Entä kuinka Mäntynummi pystyy vastaanottamaan kaikki pullilaiset ja lehmijärveläiset?  

Kaupungin ja luottamushenkilöiden suunnalta on sanottu, että tarpeen vaatiessa Tytyrin investoinnit menee kaiken edelle. Muita uusia investointeja ei tehdä. Olettaa siis sopisi, ettei sen vuoksi näitä lakkautuksia tule, koska esim Rauhalan koulun kuntoisuus ei riitä vastaanottamaan Maksjoen koululaisia?

Miten voidaan edes esittää lasten siirtymistä, kun ei ole edes suunnitelmia koulujen kunnostamisista? Tyylinä nimittäin täällä päin on, ettei etukäteen suunnitella loppuun asti, vaan toimitaan ja sitten korjaillaan, ihmetellään, yritetään sopeutua. Mutta se onkin helppo osuus, sillä suurin osa päättäjistä eikä viranhaltijoista ole kokemassa tätä ja vastuu sysätään.

Milloin Ojamon koulun sisäilmasto tutkitaan, tai sen pihaan tehdään luvatut parannukset, esim se aita? Entä Rauhala? Entä Ristin koulu???
Kuka muistaa Ristin koulua? Ristin kuntoisuusluokitus on 45%! Hei 45%!

 

Hävetkää.



tiistai 20. lokakuuta 2015

Vastaamattomuuden muuri - hankaloitetaako tahallaan?

Olen törmännyt minulle uuteen asiaan: vastaamattomuuteen.
Olen tottunut siihen, että jos kysytään jotain asiallisesti, jostain asiasta, josta tulee kysyä, siihen vastataan.

Olen viimeisen kuukauden aikana lähettänyt useita sähköposteja ja soittanut useita puheluita, saamatta vastauksia. Ovatko kysymykseni epämiellyttäviä? Eikä haluta vastata ei? Eikä osata perustella vastauksia? Vai onko se vain ylenkatsontaa? "taas tuo kysyy jotain, joka ei kuulu kuntalaiselle?""taas toi paakkunainen?" (sitä kuulen välillä)

Otetaanpa esimerkki:
viranhaltija, joka hoitaa tiettyä asiaa. Kysyn häneltä asian etenemisestä, tuon esille huoleni ja muiden vanhempien huolen asiasta ja tuon esille, etten kysy ainoastaan kuntalaisena, vaan myös kouluverkon vaikuttajaraadin puolesta. Ei vastausta.
Vaikka olisinkin "vain" kuntalaisena kysynyt, tulisi silti vastaus tulla. Vai, hetkinen, olenko ymmärtänyt väärin? Eikö kuntalaisille tarvitse kertoa, mitä hänen kotiseudullaan tapahtuu, mitä tehdään esimerkiksi lasten turvallisuuden eteen koulun ympäristön ollessa turvaton?

Toinen esimerkki:
Olen esittänyt saman kysymyksen sähköpostitse monelle viranhaltijalle, ei vastausta. Sen jälkeen esitän sen luottamushenkilölle, ei vastausta. Olen yrittänyt soittaa saadakseni vastauksen. Ei tule.

Eikö tosiaan kuntalaiselle tarvitse vastata?
Ja vaikka näissä kirjoituksissani saatan olla joskus hieman kärkäs ja ehkä provosoidakin vähän, sitä en yleensä tee sähköposteissani enkä suorassa puhekontaktissa. Olen usein tahdikas, pyrin olemaan kohtelias ja puhua toisille asiallisesti. En siis ainakaan usko, että olisin loukannut ketään. Paitsi ehkä siinä tapauksessa, että ajatellaan minun puuttuvan heidän ammattitaitoonsa. Ja näin ei ole. Kysyn vain, onko asialle tehty jotain, mitä asialle tehdään ja milloin, joskus voin jopa kysyä, että oletteko saaneet tietoa, että jokin asia on rikki. Ja tiedustelen voisiko sitä korjata.

Varmasti kaikki he ovat kiireisiä, töitä on paljon ja viestejä tulee paljon. Mutta se ei ole syy olla vastaamatta ikinä.

Totean vielä, että jos en tämän viikon aikana saa näitä vastauksia, tulen esittämään kaikki ne kysymykset blogissani maanantaina.

maanantai 19. lokakuuta 2015

Kuvitellaan terve oppimisympäristö KAIKILLE lapsille

Tämän luonnokseksi jääneen kirjoituksen aihe on tänäkin päivänä hyvin ajankohtainen. Ehkä juuri tähän hetkeen hyvä odottaessamme Tytyrin tutkimusten tuloksia.  Olen kirjoittanut tämän viime keväänä.




Varsinkin tänä aikana, kun on sisäilmaongelmat tiedostettu ja tunnustettukin joissakin paikoissa, pitäisin mieluusti kiinni näistä pienistä, terveistä kouluista. Siirretään näihin pieniin kouluihin väistöön suurien koulujen oppilaita, kuljetuskustannukset kuitenkin ovat samat molempiin suuntiin. Ja tärkeintä varmasti kaikille on terveellinen oppimisympäristö lapsille ja henkilökunnan hyvinvointi.
Mitä jos, kuvitellaanpa hetki. Mitä jos, ihana pieni Neitsytlinnan koulu lakkautetaan, tai siirretään toiminnot Ojamolle. Tilataan uudet tilaelementit Ojamolle ja huomataan, että oho, pitääkin tilata lisää tilaelementtejä, sillä remontti onkin suurempitöinen, mitä kuviteltiin. Ja sillä aikaa Neitsytlinnan vanha koulu on tyhjänä tai purettu. Se, että nykyinenkin Neitsytlinnan koulu on tilaelementti, on huono veruke lakkauttaa koulu.
Kaupunki on unohtanut Neitsytlinnan tilaelementit neljäksikymmeneksiviideksi (45!) vuodeksi, mutta nyt on yhtäkkiä kova kiire saada ne pois, koska ne ovat tilaelementtejä. Jos tilaelementit ovat siellä sen aikaa ollut, ei varmaan kauheasti haittaa, jos ne on sen kaksi - kolme vuotta lisää, sen ajan, kun Ojamo laitetaan kuntoon. Jos se Neitsytlinna on pakko laittaa kiinni.
Neitsytlinnan sisäilmaa ei tutkita, ei nähdä sitä tarpeelliseksi. Koska aistinvaraisesti siellä haisee tunkkaiselle. Koska tutkimukset ovat kalliita, eikä tilaelementtiin nyt kannata vaan laittaa rahaa. Se on väliaikainen ja kuitenkin laitetaan kiinni jossain vaiheessa.
Lapsia Neitsytlinnaan mahtuisi vielä, Tytyrinkin alueelta.
Mutta laitetaan se kiinni. Se on tilaelementti, ei tutkita sen sisäilmaa, ei kannata. Laitataan Tytyriin lisää lapsia. Siellä on tilaa, ei oteta seurantanäytteitä sieltä, ei kannata. Tulokset voi olla vääränlaisia. Äänikin voi mennä Tytyrissä, mutta se ei johdu sisäilmasta.

Ehkä tämä vastakkainasettelu on raflaavaa, ehkä tämän kirjoituksen sävy on haastava, en tiedä. Ei kannata miettiä sitä. Se, mitä mietin ja mitä kannattaisi (ja PITÄISI)  miettiä, on lasten oppimisympäristö. Toisilla on terve ympäristö, toisilla ei. Siihen meidän pitäisi keskittyä. Missä on hyvä sisäilmasto, missä on hyvä oppimisympäristö, terveellinen ympäristö. Tutkitaan kunnolla, ei haistellen.

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Miksi kuulemiseen sijaan tuhahdellaan ja naureskellaan?


Ei lähidemokratia yhtä naista kaipaa, mutta perheeni kaipaa. Minun on aika siirtyä syrjään, jotta perheeni saa enemmän aikaani ja läsnäoloani. Minun on aika keskittyä omien töiden etsimiseen ja tekemiseen. Kaikessa, mitä olen tekemässä, pyrin aina olemaan täysillä mukana ja olen vahvasti aina  sitoutunut tekemisiini ja lupauksiini. Jos en pysty tekemään omien tavoitteideni mukaan,  koen epäonnistuneeni. Olen suorittaja, jolle työtavat ovat yhtä tärkeitä kuin päämäärä. Asiat tulee tehdä hyvin, omistautuneena, kiinnostuneena ja laajasti mietittynä.

Tänä aikana, kun olen ollut puheenjohtajana aluetoimikunnassa, on tapahtunut paljon. On tapahtunut paljon hyvää, mutta paljon myös sellaista, jota emme olisi toivoneet.

Tänä aikana on Hyrsylän koulun lakkautus aloitetettu, tänä aikana on Nummi-Pusulan lukion lakkautus aloitettu. Välillä tulee turhautuminen, onko tosiaan tarkoitus autioittaa maaseututaajamat? Eikö maaseudun lapsilla ja nuorilla ole koulutus yhtä tärkeää kuin kaupungissa? Olemme kuitenkin maaseutukaupunki. On kuulunut paljon myös kritiikkiä valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden suunnalta siitä, että reuna-alueilta (rajaseudulta) ei haluta päästää mistään palveluista irti, ei edes niistä, joita ei käytetä ja halutaan keskustasta poistaa. Ihan näinkään ei ole. Kuntaliitoksen jälkeen esimerkiksi Nummelta on lakkautettu (tosin se on vielä hallinto-oikeudessa) Koisjärven koulu, Hyrsylän koulun lakkautus on aloitettu, kuten myös lukion lakkautus, kuuleminen on torstaina. Toivon, että kuuleminen on aitoa. Hammashoitolan palveluja vähennetään, vaikka asiakkaita ohjataan lisää ko hammashoitolaan.

Toki poikkeuksiakin on. Esim. Sammatin eikä Karjalohjan neuvoloita ei siirretykään Nummen neuvolaan, eikä terveyskeskuksia suljettukaan.

Välillä tuntuu, että toisten kustannuksella toisia säästetään. Tasavertaisuutta haetaan. Palveluja on tärkeää olla, kaupungin tehtävä ei ole tuottaa voittoa, vaan palveluja. Palveluja arvioitaessa on hyvä muistaa, mikä on päivittäispalvelu ja se, ettei kaikkia palveluja ehkä välttämättä tarvitakaan. Ajat muuttuvat, käytännöt muuttuvat, tulisiko meidänkin muuttua niiden mukana?

Kehitystäkin on tapahtunut alueellamme. Mitä palveluja on kehitetty?
  • Oilaannummen monitoimija-alueen kehittäminen on aloitettu, liikuntasalin suunnittelu, tosin liian pienen salin oppilasmäärän nähden, mutta liikuntasali tulee tarpeeseen.
  •  Aluetoimikunta käynnisti netin kautta kyselyn alueen asukkaille, johon saimmekin huimat 724 mielipidettä, (Lohjalla vastaava sai 26 vastausta), tässä kohtaa saa paukutella henkseleitä!
  • Oilaantien kevyenliikenteen väylän suunnittelu meni eteenpäin
  • kirjastohankkeen kehitystyössä oli meiltä aluetoimikunnasta upea kehittäjä mukana


Kaiken kaikkiaan vaikka tämä aika on ollut hyvin kuormittavaa, olen myös saanut paljon: uusia ystäviä, paljon uusia kokemuksia, uusia ajatuksia, olen tutustunut Lohjaan, kouluihin, eri tapoihin toimia ja olen rikastunut saamalla keskustella hyvin erilaisten ihmisten kanssa.

Olen saanut paljon rohkaisevia viestejä, tsemppiviestejä, pyyntöjä ja kehitysehdotuksia, kiitos kaikista niistä. Olen saanut myös uhkailuja, törkyviestejä ja niitä ikäviäkin on  tullut paljon. Mutta ne kai kuuluu tähän.

Lohjan lähidemokratia on hieno asia. Tässä kohtaa jaan entisen kaupunginjohtajamme, Simo Juvan, toiveen, että joskus, kun puhutaan lähidemokratiasta ja sen hienoudesta, puhuttaisi nimenomaan Lohjan mallista. Olen hyvin iloinen, että olen saanut olla mukana kehittämässä sitä.

Ikävää, ettei Lohja ilmeisesti ole oikeasti valmis vielä lähidemokratian oikeaan kehittämiseen. Ikävää, ettei Lohja, ainakaan kaikki sen viranhaltijat, eivätkä kaikki luottamushenkilöt ole ilmeisesti vielä valmis sellaiseen lähidemokratiaan,  jota kuntalaiset kaipaavat. Kyllä siitä puhutaan, mutta toteutus ja piiloon jäävät ajatukset ovat eri asia. Liian moneen kertaan olen nähnyt luottamushenkilöiden naurahtavan joukoissaan lähidemokratialle, tai kuntalaisen lähettämälle viestille. Liian moneen kertaan olen kuullut tuhahteluja. Ehkä tämä on liian nopea muutos.

Lähidemokratia ei ole uhka luottamushenkilöille, vaikka osa heistä tuntuukin ajattelevan niin. Mustasukkaisena omasta asemastaan pidetään kiinni siitä, että kuntalainen on vain kuntalainen. Joskus saatetan unohtaa, että luottamushenkilöt ovat niitä kuntalaisten edustajia.  Lähidemokratia tulisi nähdä mahdollisuutena. Luottamushenkilöiden tulisi oikeasti käyttää lähidemokratiaa ja aluetoimikuntia esimerkiksi tiedon saamiseen tukeakseen omaan päätöstään.
Toivon uuden kaupunginjohtajamme olevan oikeasti lähidemokratian kannalla, tukevan ja kehittävän sitä.


Lähidemokratian ei soisi jäävän tähän kauteen, toiset ovat sitä mieltä, että kun ei heti toimi, niin pois vaan ja malliamme verrataan Rovaniemeen tai Saloon. Ihan hyvä, että on vertailukohteita, mutta Rovaniemellä lähidemokratia on toiminut kaksikymmentä vuotta ja Salo taas on aivan asia erikseen. Lohjan malli on erilainen, kattavampi.

Lohjan lähidemokratiamallista on kaikki vaikutusaskelmat käytössä kuntalaisilla, osa kaupungin johtavista viranhaltijoista pitää lähidemokratiaa ja alueiden asukkaiden kuulemista tärkeänä, ja heitä kiitän siitä, mutta monella on vielä opittavaa ja ehkä pienen itsetutkiskelun paikka. Miksi en halua kuulla ihmisiä, joihin tämä vaikuttaa, joita tämä koskee?

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Tarkoituksenhakuisuudesta, mutta mikä on totuus koulujen lakkautuksissa?

Länsi-Uusimaan kolumnissa arvostamani valtuutettu ruotii kouluverkon vaikuttajaraadin laskelmia. Ilahduttavaa on, että on luettu, harmi, ettei ole luettu kokonaan. Vai onko luettu vain tekemäni kahdeksan sivun mittainen tiivistelmä?

Hän toteaa, että on tarkoituksenhakuista tehdä laskelmat ilman koulukuljetuskustannuksia.
Työssämme tuomme esiin sen näin:

Koska pienten koulujen lakkauttaminen ei aiheuta säästöjä kuljetuskustannuksissa (vaan keskimäärin kasvattaa niitä), tämän luvun kustannusanalyysi perustuu jatkossa kokonaiskustannuksiin joista on poistettu kuljetuskustannukset. Perusajatus on siis jakaa kustannusvaikutusanalyysi kahteen osaan
    1) suurempien ryhmäkoiden tuomat mahdolliset kustannussäästöt opetuskustannuksissa,
    2) kuljetuskustannusten kasvu kouluja lopetettaessa.
Analysoitaessa koulun koon vaikutusta kustannuksiin, joista on poistettu kuljetuskustannukset, huomaamme alla olevasta kuvaajasta, että korrelaatio onkin kääntynyt toisinpäin eli keskimäärin kustannukset kasvavat koulun koon kasvaessa (koulun koon kasvu 100 oppilaalla kasvattaa kustannuksia keskimäärin 69€ per oppilas). Tämä tuo hyvin esiin sen seikan, että vaikka opetuskustannukset ovatkin suurin menoerä (noin 66% yleissivistävistä kustannuksista 2014, [1]), kuljetuskustannukset ovat merkittävässä roolissa kun mietitään kouluverkkoa ja sen rakennetta.

Jos olisimme laskeneet koulukuljetuskustannukset näihin laskelmiin, olisi erot olleet huomattavasti suuremmat. Toimme esiin sen, että kustannukset tulevat KASVAMAAN. Näin jälkiviisaana on tietenkin helppo todeta, että olisi pitänyt sittenkin laskea nu kuljetuskustannukset mukaan. Eipä olisi tullut mitään epäselvää siitä, syntyykö säästöjä koulujen lakkauttamisista.

Totta on se, että tuntikehykseen tulisi kiinnittää suurta huomiota, pienen koulun lakkautuksesta suurempi koulu saa lisää tuntikehystä. Totta on myös se, että pienen ja suuren koulun vastakkaisasettelusta emme kostu mitään. Toiselle pieni koulu on hyvästä, toiselle iso. Iso on yhtä hyvä kuin pieni ja toisinpäin. Totta on myös se, että toisilla koulumatkojen kesto lain sallimasta 2,5 tunnista päivässä lähenee ja liian monella se edelleen ylittyy. Totta on myös se, että lakkautusten edetessä suunnitelmallisuuden puutteesta kärsii oppilaat, siis ne lapset, joiden edusta nyt kuitenkin on kyse. Mikä on totuus ja mikä on se kaikille sopiva totuus, on kai näkökannoista kiinni.

perjantai 9. lokakuuta 2015

Viikonloppuna kahden

 Pääsimme puolisoni kanssa viime viikonloppuna Sydänliiton järjestämälle parisuhdeviikonlopulle. Tuli kyllä tarpeeseen. Emme ole tainneet olla kahteentoista vuoteen ihan kahden. Ei, kun olimmehan me viime kesänä yhden yön Helsingissä.
Mutta tämä viikonloppu oli kokonaan meille kahdelle. Lastenvahdiksi tuli ihana ystäväpariskunnan tytär, jota meillä jäätiin kaipaamaan. (oli kuulemma paljon kivampi kuin äiti)

Miljöönä oli Hirvensalmen Satulinna.






 Evääksi arkeen saimme paljon hyvää ja paljon työkaluja sekä monta uutta sydänystävää.

Kotiinpäästyämme 5v poikamme osoitti hetken mieltään. Mutta pian hänkin jo heltyi. Kivaa oli ollut, hoitaja oli kiva ja hänen kanssaan meni hyvin. Äitiä oli ikävä ja ihana kortti laitettu äidin tyynyn alle. Kortin äiti pitää omalla sydämellään.


tiistai 6. lokakuuta 2015

Oikeesti nyt siellä Ojamolla - läheltä piti taas

Eipä tässä mikään kiire. Koulun piha on hyvä parkkis. Siellä on aina tilaa, eikä tarvitse miettiä kiekkoja. Lohjalla liikkuu kaikki. Autolla.








Ei se pysäköintikielto nyt tällä kertaa haittaa, mä ihan nopeesti vaan käyn.










Ja jos ei tule tarpeeksi haasteita opettajille, aloitetaan kaivuutyöt. Mitään turva-aitoja tarvitse. Senkun aletaan kaivaa.

Viime viikolla ekaluokkalainen astui ulos tilaelementistä, ovesta ulos. Opettaja oli tilaelementtien pihalla ja keskusteli erään äidin kanssa, kun oli kuullut koulun pihalta toisen välituntivalvojan kovaa huutoa. Opettaja käänsi katseensa ja näki ekaluokkalaisen poistuvan parakeista koulun pihalle ja vaistomaisesti otti lasta käsivarresta kiinni, kuullessaan lähestyvän äänen. Viime hetkessä. Mopo ajoi täyttää vauhtia koulun ja parakin välistä. Toinen välituntivalvoja oli yrittänyt hypätä mopon eteen, ettei se ajaisi lasta päin, mutta mopon vauhti oli liian kova. Tällä kertaa säästyttiin vain mustelmilla. Entä seuraavalla kerralla?

Mitä, jos opettajien refleksit olisivat olleet hitaammat? Mitä, jos mopoja olisi ollut kaksi? Mitä, jos olisi ollut liukasta?

Opettajilla ja koulun muulla henkilökunnalla on haasteita ihan tavallisessa koulutyössäänkin, nämä tilanteet eivät helpota niitä. Opettajilla on käytännönvastuu lapsistamme, päättäjillä vastuu on päätöstenteon kautta.  

Perusopetuslain pykälän 29 mukaan jokaisella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.

Mitä, jos olisi ollut aita?

Olen viimeksi syyskuun alussa ollut yhteydessä tästä aidasta kaupunkiin. Aita on kuulemma tilattu. Mitä pitää tapahtua ennenkuin se tilattu aita laitetaan paikalleen? 

Miksi tämä on niin vaikeaa? Miksi on vaikeaa saada kaikille lapsille turvallinen ympäristö? Miksi on helppo kääntää katse toisaalle? Pestä kädet?  


maanantai 5. lokakuuta 2015

Eriarvoisuus. Kovat ajat. Nuori. Maksa.

Nummi-Pusulan lukion lakkauttamisen on todettu säästävän 400 000€ vuodessa. Iso raha.
Mitä, jos kehittäisimme lukiota sen sijaan, että lakkautetaan? Mutta sekin maksaa, tosin siitähän voisi olla myös hyötyä niin opiskelijoille kuin kaupungillekin.

Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. (Lähde: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/04/18/nuori-putoaa-putkesta-lasku-12-miljoonaa/20115003/139)

Eihän se tietysti ole iso raha, jos syrjäytyneitä nuoria on vain yksi nuori vuodessa ja eihän sitä kunta yksin maksa. Oli se välillinen maksaja kunta tai valtio, loppupelissä me maksamme sen. Kalleimmin siitä maksaa nuori.

Syitä syrjäytymiseen voi olla monia: koska ei pääse opiskelemaan, syystä ettei ole kuljetusta, sillä liikennöinti on lopetettu. Koska joutuu menemään 50-60 km kauemmaksi, eikä vanhemmilla ole mahdollisuutta kuljettaa opiskelijaansa. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuutta kustantaa nuorensa asumista muualla opintojen ajan. Tai nuori olisi halunnut valita lukion, jota ei enää ole. Ehkä hän haluaisi Helsinkiin, Karkkilaan, Vihtiin, mutta vanhemmilla ei ole mahdollisuutta tarjota tätä. Lukio olisi hyvä vaihtoehto silloin, kun ei vielä tiedä, mitä haluaisi tehdä isona. Yhtenä perusteena on kuulunut myös, että ei lukiota ole joka kunnassa, ei se ole lain vaatimaa palvelua. Totta. Pitääkö sen sitten tarkoittaa meille jotain? Pitääkö olla ilman siksi, ettei kaikilla ole? Siksi, ettei muillakaan ole?

Säästetään nyt. Tämän päivän säästöt koulutuksessa todennäköisesti maksavat vuosien päästä suuria summia, mutta sehän on vasta silloin.

Eriarvoisuus.
Elämme kovia aikoja.

Heijastinliivejä Oinolan ekaluokkalaisille ja eskarilaisille

Näinä kovina talousaikoina, kun tuntuu, ettei kukaan välitä mistään, eikä kukaan puhu mistään muusta kuin tiukoista talousajoista, on todella hienoa saada iloisia uutisia!

Olen saanut Nummelan Hong Kongista heijastinliivilahjoituksen Oinolan ekaluokkalaisille ja eskarilaisille ja pääsen taas juttelemaan lasten kanssa liikenneturvallisuudesta, heijastimien käytöstä ja miten siellä tiellä kävellään ja kuinka sitä bussia odotetaan.


Nämä käynnit ovat olleet pitkän ja pimeän syksyn kohokohtia, minulle ainakin. Eräänä syksynä olin valmistellut etukäteen todella hyvin, mitä sanoa, mitä puhun, mutta eipä siitä mitään tullut. Vapaamuotoisesti kyllä taisi mennä. Lapset ovat olleet aiemmin hyvin innoissaan heijastimista ja vierailijasta, että on ollut oikeastaan aika sama, mitä olen suunnitellut. Nämä hetket ovat olleet tärkeitä, lapset ovat kertoneet koulumatkastaan, ovat osoittaneet tietävänsä jo paljon kulkemisesta. Totta kai vanhempien kanssa kotona on puhuttu, mutta usein, ainakin omien lasteni kohdalla, olen todennut sen, että joskus se, että joku muu kuin oma isi tai äiti sanoo, voi olla avuksi ja saattaa jäädä vähän pidemmäksi aikaa mieleen, kun sen useampi sanoo.

Ja jokaisen kerran jälkeen olen saanut itselleni hurjan määrän energiaa ja iloa.
Kuten tälläkin kerralla.
Mennessäni luokkaan näin innokkaita ja odottavia kasvoja ja jutteleminen heidän kanssaa oli helppoa. Juttelimme turvallisesta liikkumisesta tiellä ja näkymisen tärkeydestä. Kerroin kuinka välillä on autosta tosi vaikea nähdä pimeässä ja siksi onkin tosi tärkeää, että yritetään näkyä paremmin siellä pimeässä, kun odotetaan pysäkillä tai kävellään sinne, tai ollaan illalla vaikka koiraa ulkoiluttamassa. Kuulin monen lapsen koulumatkasta ja kertoipa eräs lapsi sellaistakin, että isi unohti yksi päivä kypärän mennessään pyöräilemään. Sovittiin, että lapsi sanoo kotona, että isin pää on aivan yhtä arvokas kuin lapsenkin, että yritää nyt muistaa vaan sen kypärän.
Ottaessani laatikosta heijastinliivin, kysyin, että, tiedättekö, mitä minulla on täällä. Ihana, malttamaton "mä-tiedän-mä-haluan-vastata" viittominen ja ähinä alkoi kuulua luokissa, kun ei olisi millään jaksanut odottaa, että pääsee vastaamaan.


Lopuksi sovimme lasten kanssa, että kuljetaan turvallisesti ja jokainen lupasi minulle näkyä tiellä.

Pimenevissä syksyissä on parasta minulle ehdottomasti se, että pääsen vierailemaan kouluissa ja jakamaan lahjoitettuja heijastimia ja/tai liivejä. Tänään käydessäni koululla aivan muissa asioissa, tuli yksi ekaluokkalainen halaamaan. Siinä halatessaan hän sanoi, että kiitos vielä niistä liiveistä.



Kiitos Nummelan Hong Kong ja myymäläpäällikkö Jani, että mahdollistitte tämän syksyn heijastinliivien jakamisen!