Nuoria kuultiin, mutta kuunneltiinko?

Aika on mennyt oikein rattoisasti  tässä viime kuukausina, oikeastaan viimeisen vuoden aikana koulu- ja lukioverkon merkeissä. Viime viikolla oli Nummi-Pusulan lukio lakkauttamisen kuulemistilaisuus, joka meni jokseenkin samalla tavalla kuin kaikki muutkin tähän mennessä käydyistä.

Kuva Maarit Maittila

Kuulemistilaisuudessa oli kaupungin viranhaltijoiden edustus, koulun rehtori, opo ja runsaasti vanhempia. Valtuutettuja oli kaksi, Hannele Maittila ja Nina Virtanen. Se mikä tässä oli erilaista, oli se, että suurin osa osallistujista oli nuoria. Oli lukion juuri aloittaneita, tokaluokkalaisia ja iso ryhmä peruskoulun päättäviä yhdeksäsluokkalaisia. 

Kurjalta tuntuu varsinkin näiden vuoksi, jotka nyt ovat lukiossa. Jotka ovat punninneet vakavasti vaihtoehtojaan ja valinneet hakea Nummi-Pusulan lukioon. Oppilaat, jotka ovat Valtakunnallisessa Yhteishaussa keväällä 2015 hakeneet Nummi-Pusulan lukioon, joutuvat eriarvoiseen asemaan muihin yhteishakuun osallistuneiden kanssa, jos heidät siirretään oppilaitokseen, jonne he eivät ole hakeneet.

Nämä nuoret olivat sanavalmiita ja vihaisia. Ja ymmärrän heitä hyvin. 
 
Perustuslain Yhdenvertaisuus-pykälän kohta ”Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.” ei toteudu, jos oppilaat siirretään vastoin heidän valintaansa Lohjan lukioon. 

6 §

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.

Säästöjä ei Nummi-Pusulan lukion lopettamisesta synny, kuten entinen koulutoimenjohtaja Jukka-Matti Kukkonen perusteli kirjoituksessaan (L-U 26.10.)

Jos Nummi-Pusulan lukion tulevaisuus ei jatku, todennäköisyys nummi-pusulalaisten nuorten hakeutuminen Vihdin tai Karkkilan lukioon kasvaa, valtionosuudet jäisivät pois ja lukiolain mukaan opiskelijan kotikunta on velvollinen maksamaan kunnalle jäävän maksuosuuden opetusta järjestävälle kunnalle. Valtio maksaa korotettua valtionosuutta kunnille, joiden lukioissa on alle 200 oppilasta. Lukioverkkoselvityksen mukaan Lohja saa 200 000€, josta näin ollen osa pois, pienentäen säästöä edelleen. 

 

Nummi-Pusulan opettajat ovat yhtä lukion opettajaa lukuun ottamatta yhteisiä opettajia yläkoulun kanssa. Kuinka syntyy arvioidut 426 000 €:n säästöt? Tuskin seitsemää opettajaa siirtämällä.

Nummi-Pusulan lukio on kärkilukioita verkkokurssien tuottajana ja se toimii aktiivisesti yhteistyössä valtakunnallisen verkkopedagogiikkayhteisön ISOverstaan kanssa. Lukion henkilökunta on vuosia kehittänyt lukiotamme verkkopedagogiikassa ja lukiollamme on kaksi opetuksen tuotantoluokkaa, josta pystytään virtuaalisesti lähettämään opetusta minne päin Suomea tahansa. Lukiomme on verkkopedagogiikan osaamiskeskus. Tämä on laadullinen vahvuus, joka on Lohjalle huomattava resurssi ja meidän tulisi vahvistaa ja hyödyntää sitä. Tällaista osaamisen keskusta pitäisi hyödyntää ja nähdä sen arvo myös tulevaisuudessa. 

 

Yläkoulun toimivuuden kannalta lukio olisi hyvä olla samalla mäellä. Jos lukio lähtee, pätevien opettajien rekrytointi yläkoululle tulevaisuudessa voi olla hankalaa. Lisäksi lukion läsnäolo tukisi Oinolan monitoimijahanketta, voisi aloittaa yhteistyön esimerkiksi luksian kanssa. Onko oikeasti lähdetty ajattelemaan ollenkaan tulevaisuutta? Onko ajateltu tai suunniteltu lainkaan sitä, miten asiat on suunniteltu olemaan tulevan yhtenäiskoulun (luokat 0-9 tai 1-9) kohdalla: mistä taivaasta putoavat pätevät opettajat ko. kouluun? Hyvin harvalla opettajalla on kaksoispätevyyttä (luokanopettaja + aineenopettaja), mikä on yhtenäiskoulussa ihan järkevä koulutus. Miten turvataan valinnaisten kielten opetus Oilaannummen  yhtenäiskoulussa (tai mikä sen nimi sitten tulee ikinä olemaankaan) - pystytäänkö tarjoamaan mitään valinnaista kieltä?

Mutta kuitenkin kaikkein tärkein tässä mielestäni on lasten oikeudet.  Niitä jälleen tallotaan. 
Yksi asia myös tulee muistaa, lukiolaisia kuultiin viime viikolla, mutta onko järjestetty niin, että lain vaatima nuorten osallistaminen toteutuu? Nuoret tulee osallistaa oman tulevaisuutensa suunnitteluun, kun tällaista näin isoa muutosta heidän elämässään ollaan tekemässä. 

Lasten oikeuksien päivä muuten on 20.11.