Osoitammeko oikean tahdon olla lapsiystävällinen kunta, vai onko se vain sanahelinää?

Kaupungin kiinteistöjen huomattava korjausvelka painaa kassassa. Miten tähän on tultu? Miksi korjausvelkakierteeseen on tultu? Mitä jos kokeilisimme olla etsimättä syyllisiä, vaan katsotaan, mitä on tehty ennen, mikä meni pieleen ja pyritään ehkäisemään se tulevaisuudessa. Mitä voisimme tehdä paremmin? 

Tulipalojen sammuttelu on aikaa, rahaa ja muita resursseja vievää. Jätetään se palomiehille ja -mestareille. Tehdään me tästä parempi kaupunki! Palvelujen rakennetta tuleekin muuttaa. Kun tulisi etsiä todellisia säästöjä, toimialat kikkailevat taseidensa kanssa, joita toinen toimiala maksaa ja kaikki on lohjalaisten pussista. Esimerkiksi toimitilavuokrien maksaminen pussista toiseen. Jos toinen toimiala hankkiutuu vuokrakulusta eroon (maksaja lakkaa maksamasta), ei se kaupungin tasolla tarkoita säästöä, vaan sitä, että toinen menee tappiolle. Lohjalla on valtakunnallisesti huomionarvoisa mahdollisuus tarjota monimuotoisen kouluverkon teemalla ihmisläheistä, luonnonläheistä, pehmeitä arvoja muuttohalukkaille työikäisille perheellisille.

Pelastakaa lapset -järjestön pääsihteeri, on todennut alkuvuoden haastattelussa, että isommat lastensuojelumenot olivat kunnissa, jotka leikkasivat eniten lapsiperheiden palveluista lamavuosina. Lisäksi hän toteaa, että kunnissa hallinnonaloille riittää, että oma budjetti saadaan pidettyä vuosi kerrallaan. Ei ajatella, mitä säästö vaikuttaa muilla sektoreilla. Jos vaikka kouluavustajista ja tukiopetuksesta tingitään, se näkyy lisämenoina lastensuojelussa, ottaen esimerkiksi Imatran, jossa satsattiin perheiden varhaiseen tukeen. Siellä uskottiin, että se näkyy säästöinä 5-10 vuoden kuluttua. Meni vain 2-3 vuotta, kun lastensuojelun kulut alkoivat laskea.

YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Tämän tulisi näkyä kaikissa julkisten hallintoviranomaisten päätöksissä, eritoten kouluverkkoa koskevissa päätöksissä. Turvallisuus ja terveys ovat keskeisiä lapsivaikutuksia arvioitaessa – arvio tulee käytännössä tehdä poikkihallinnollisesti. Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry:n koululaisten vanhemmille teettämän kyselyn mukaan kouluverkon tiivistäminen vaikuttaa perhearkeen. Linkki Lapsivaikutusten arviointi perhekyselyn koosteeseen

Lohjan kaupunki on lakkauttanut 6 koulua vuodesta 2013 lähtien. Kaupunginvaltuusto päättää 28.10. 2015 vielä viiden koulun lakkauttamisesta. Toteutammeko tässä lasten oikeuksia? Toteutammeko 5-6 luokkalaisten (10-12 vuotiaiden) oikeutta olla myös leikkiviä lapsia? Toteutuuko UNICEF-kunnan piirteet?
 

Rahalla ei voi mitata kaikkea. 
Toki tulee miettiä, mitkä olisivat keinoja nostaa taloutemme. Työikäisten häätö palveluja karsimalla? FCG:n tekemässä väestöennusteessa ennustettiin (siis ennustettiin) ikääntyvien määrän räjähtävän käsiin vuoteen 2029 mennessä. Kasvuennuste on 91 prosenttia. Hurja prosentti ja työikäisten määrä pienenee 10 prosenttia. Hurjaa sekin on. Toki me voimme toteuttaa ennustetta juuri näin. Pistetään työikäisille tärkeät palvelut pois, niin kyllä ne siitä lähtee ja taas saadaan hehkuttaa, että kyllä se FCG on hyvä. 

Mutta mitä jos... ennuste kuitenkin on vain ennuste. Mitä jos olisimme kaukaa viisaita ja ajattelisimme ja ennen kaikkea toteuttaisimmekin niin, että ennuste ei toteutuisi, ainakaan siis siinä mittakaavassa. Ikääntyvä väestö kuitenkin on globaalia. Mutta mitä jos sen sijaan, että lakkautetaan kaikki, parantaisimmekin palveluja, tekisimme niistä myyntivaltteja?

Tärkeimmät keinomme nostaa talous, on miettiä ratkaisuja sille kuinka luomme lisää työpaikkoja, houkutamme lisää veronmaksajia ja yrittäjiä, kuinka tuemme nykyisiä yrittäjiä ja kuinka parannamme toimialojen yhteistyötä. Kouluverkon vaikuttajaraati haluaa olla mukana kehittämässä Lohjaa, parantamassa yhteistä Lohjaamme. Käännetään kurssi nousuun yhdessä! Osoitammeko oikean tahdon olla UNICEF-kunta, lapsiystävällinen kunta?