yläkoulut:
- Harju (rv 1956) 46%
- Järnefelt (rv 1968) 83%
- Nummi-Pusula (rv??) 67%
http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/343605-lohja-selvittaa-keskustaan-yhta-ylakoulua
Entäs alakoulut:
No,
- Risti (rv 1953) 48% ja 45% (rak 1 ja rak 2)
- Ojamo rv 1977 55% (2012) 72%
- Rauhala rv 1960 38%
- Routionmäki (Roution koulu evakossa, Jalavan koulu osittain evakossa)
- Ojaniittu (valmistuu 02/2016)
Tulossa, väistö toivottavasti helmikuussa 2016.
- Anttila rv 1982 69% (remonttia tehty, viimeksi kesällä, hukkaan muuten meni, mutta tietenkin hyvä, että yritettiin) nykyisiä suunnitelmia muuten, "ulkoseinät puretaan yms", vastaavia on toteutettu Vihdissä. Monta miljoonaa meni siihen ja pieleen sekin meni. Toivottavasti näitä suunnitelmia hiotaan Lohjalla vielä paremmiksi, ettei toisten mokia toisteta.
- Tytyri rv 1962 53% Tämä surullinen koulu olisi pitänyt purkaa jo ajat sitten. "yllätys" voi mun HAH. Olen tästä erityisen vihainen. (jos ei ole huomattu)
Kaupungin tekemässä kouluverkon selvityksessä lakkautusuhan alla olleet:
- Asemanpellon koulu rv 1949 62% (alkuperäisellä listalla, poistui listalta)
- Ikkalan koulu 79% (poistui listalta)
- Karstun koulu rv 1920 46% (v2013) 60% ja 50% (rak 1ja rak 2)
- Lehmijärvi rv 1995 64%
- Maksjoen koulu rv 1926 42% (lakkautus 2018, lapset siirtyvät Rauhalaan)
- Nummenkylä rv 1958 42%
- Pulli rv 1923 66%
- Neitsytlinna rv 1970 45% (toiminnot siirretty Ojamolle, lakkautus kesken)
- Nummentausta rv 1971 34% (lakkautettiin, lapset siirtyvät Ojaniittuun)
- Solbrinken rv 1991 89% (alkuperäisellä listalla)
- Virkby rv 1949 71% (lakkautettiin, lapset siirtyvät Källhageniin)
Vastaanottavat koulut:
- Källhagen rv 1960 67%
- Oinolan koulu 78%
- Ojamo rv 1977 55% (2012) 72%
- Rauhala rv 1960 38%
- Mäntynummen koulu (alakoulu, Linder) rv 1964 87%
- Pusula 70%
Metsolan koulu rv 1994 81%
Muijalan koulu rv 1997 82%
Karjalohjan koulu rv 1957 69% (täältä piti 5-6 lk siirtyä Anttilaan)
Perttilä rv 1992 62%
LYLL rv 1954 82%. Lyseon sisäilmakorjauksiin on varattu budjettiin rahaa 150 000 euroa. (silläkö niitä ongelmia korjataan? Ainiin, mutta eipä sielläkään mitään ongelmia pitänyt olla)
Sammatti rv 1954 (+laajennus 2014) 98%
Nämä ovat kaikki julkisia tietoja ja kaikkien saatavilla. Ihmettelen edelleen suuresti sitä, kuinka kaupungilla joku viranhaltija, joiden alaan nämä kuuluvat, voi väittää, että esimerkiksi Tytyrin ja Anttilan huono kunto ovat olleet yllätyksiä. Väännän nyt rautalankaa: Eivät ne ole tulleet yllätyksinä.
Seuraava "yllätys" varmaan on Ristin koulu. Harjun koulun yllätys on pikkuhiljaa jo julkistettu, siihen on alettu heräämään.
Rakennukset ovat "vanhoja".
Eräs tekniikan tohtori tuossa taannoin sanoi, että tämä on valtakunnallinen ongelma, siihen aikaan tehtiin huonoa, mutta sen ajan rakennustietämyksen mukaan. Totta, rakennustietämys muuttu aikojen mukana ja tekninen tietämys. Tekninen osaaminen ja ylläpito muuttuu ja pitäisi kehittyä.
Ai, koska se on valtakunnallinen ongelma, ei siitä saa valittaa ja nitistä?
No, valitanpa kuitenkin.
Kai aikojen alusta lähtien on tiedetty, ettei kosteikolle kannata rakentaa? (tytyri)
Kai aikojen alusta on tiedetty, että kunnossapito on tärkeää, kaikessa? Pidetään huolta?
Ja jos joku vuotaa, tutkitaan vuoto, mistä johtuu ja korjataan se?
Siivotaan, niin sisältä kuin ulkoa? Putsataan rännit, ei anneta sammaloitua? Näin kaiken maalaisjärjen mukaan. (ainiin, sitä ei kaupungissa voi käyttää)
Ylellä tuli (nähtävissä Areenalla http://areena.yle.fi/1-2449636) juttua homekouluista ja asiantuntijan haastattelussa kävi ilmi (ihan yllättäen), että kunnon yllä- ja kunnossapidolla saattaa olla vaikutusta jopa näiden ongelma-aikakaudella rakennettujen talojen kuntoon.
Entä sitten se seuranta, vaikkapa Tytyrissä?
Sisäilmatyöryhmä on seurannut tilannetta (tiedän, että jaksan jankuttaa asiasta, mutta) yhtäjaksoisesti vuodesta 2011. SEURATAANPA. Ei hätäillä, eikä hötkyillä. Seurataanpa, (kokoajan ei ehditty, mutta muodon vuoksi seurataan) sairastaako ne lapset vielä. Juu, sairastaa, mutta seurataan nyt vielä. Oireet voivat johtua mistä vain. Ne voivat tulla kotoakin.
Voisiko tästä mahdollisesti vetää sellaiset johtopäätökset, että ennaltaehkäisy ja ylläpito voisi olla rahaa säästäviä ja kiinteistöjen kuntoon vaikuttavia tekijöitä?
Voisiko ehkä vetää sellaiset johtopäätökset, että kaupungin kannattaisi satsata kiinteistöjen kunnolliseen huoltoon? Teknisellä toimella on nyt paikka parantaa asemiaan ja pyrkiä herättämään luottamusta, tai parantamaan sitä. Periaatteessa, mitä tahansa he tekisivät tällä hetkellä kiinteistöjen hyväksi, on teko parempaan suuntaan.
Ei hyssytellä sisäilmaongelmia, kuten on tehty. Näin on tehty hyvin monen kiinteistön kohdalla. Avoimuus on paras lääke tähänkin. Väärä on se lähtökohta, kun mietitään, että nyt ei ole rahaa korjata. Ollaan hiljaa. Hyssytellään henkilökunta ja asiakkaat, pahimmassa tapauksessa lapset, sairaiksi koko loppuiäkseen.
Kouluverkon "tiivistämistä" on puolusteltu myös sillä, että koulut ovat niin huonossa kunnossa. Ja nyt on kehdattu moittiakin, varsinkin kuntalaisia ja kouluverkon vaikuttajaraatia siitä, että "soo soo. Nyt kun ei laitettukaan näitä kouluja kiinni, niin pakko pistää tuntikehystä pienemmäksi ja nyt nää koulut kärsii, kun ne menettää rempparahaa, kun ne on niin huonossa kunnossa, mutta...". Juuh. On ne. Hävettävässä. Mutta edelleen, mahdollisesti kunnollinen ylläpito olisi pelastanut paljon. Mutta se, että koulut ovat huonossa kunnossa, ei tarkoita sitä, että ne koulut (vaikka ovatkin pienempiä), jotka ovat paremmassa kunnossa, tulisi laittaa kiinni, että saataisi jäljellä olevat korjattua. Ei näin.
Väitän, että kunnon ylläpidolla, oikealla hoidolla ja ennaltaehkäisyllä, ajoissa reagoinnilla, avoimuudella, olisi saavutettu säästöjä ja paremmalla ilmapiirillä tehtyjä ratkaisuja. Me emme olisi tässä. Helppohan se minun on täällä takarivissä huudella.
Mutta seuraava, joka sanoo, että koulujen tila on yllätys, niin ihan oikeesti. Älä valehtele.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti