Sitten mä heräsin.
Näin ei ole (ainakaan vielä) esitetty. Kuka olisi niin rohkea, kehitysmyönteinen ja tulevaisuuteen oikeasti katsova, että esittäisi vastaavaa, mistä minä olen haaveillut?
Kaupunki yksisilmäisesti toteaa, että mikäli Nummi-Pusulan lukion oppilaat menevät Lohjalle, tulee siitä säästöjä. Niin kai, marginaalisia. Mutta jos he eivät mene, niin silloin tuo säästöosuus supistuu. Lohja ei saa ko lukiolaisista valtionosuutta, vaan se menee niihin kuntiin, jossa lukiolainen opiskelee (Karkkila, Somero, Salo, Vihti yms) Eli valtionosuus x lukiolainen muualle kuin Lohjan lyseoon supistaa säästöosuutta.
Esim 40 oppilasta x 6123,73 = 244 949,2eur.
Lisäksi miten käy esim rehtorin palkalle, supistuuko kolmasosalla - tuskin.
Ja voihan se olla, että nuori ei lähde opiskelemaan lainkaan, jolloin yhtenä vaihtoehtona on syrjäytyminen.
Kaupunki vastaa tähän, ettei valtionosuuden pieneminen ei vaikuta laskettuun säästöön, koska säästölaskelmassa on vain käyttötalouden menot mukana (henkilökulut, palvelut, materiaalit, tilakustannukset jne). Valtionosuus ei ole korvamerkittyä kattamaan näitä menoja, vaan menee kaupungin rahoitukseen yleisluonteisena valtionosuutena. Nyt en taaskaan ymmärrä. Siis, jos sitä ei ole korvamerkitty lukiolaisille, ei sitä tarvitse huomioida? Se on kaupungilta pois, mutta sitä ei tarvitse huomioida?
Mutta kuitenkin rehtorin palkasta voi mainita, että se menee perusopetuksen puolelle, ei siis säästöä kaupunkitasolla.
Näitä voi verrata, koska se sopii. Mutta valtionosuuksia ei tarvitse.
Verrattaessa Nummi-Pusulan lukion ja lyseon lukion kuluja per oppilas, on erot huomattavat. Miksi niitä ei suostuta avaamaan? Miksi ei katsota kuittitasolla, mikä nostaa kustannuksia? Toki ryhmäkokojen ero tekee yhden suuren eron, mutta jos mennään yhteisellä kurssitarjottimella, tehdään mahdolliseksi kulkeminen nuorille molempiin suuntiin, tarjotaan kursseja molemmissa kouluissa, niin ettei Lyseon lattioilla tarvitse istua ja Nummella saadaan kurssit täydemmiksi.
win-win-win. tök-tök-tök.
Jos lukio lakkautetaan, tilat siivotaan, lämmityskulut, ruokaa tuodaan jne (yläkoulu). Näistä ei syntyne säästöjä.
Lohjan kaupungin vuoden 2014 tilipäätöksessä Nummi-Pusulan lukion menot ovat 649 685eur ja vuoden 2015 talousarviossa 523 540eur. Ero ko vuosilla on 126 145euroa Nummi-Pusulan lukion osalta.
Kaupungilta vastataan tähän, että Nummi-Pusulan lukion v. 2015 talousarvion on ylittymässä (käyttö jo nyt 99,4 %) ja he arvelevat, että tilinpäätös tulee olemaan aika lähellä tilinpäätöstä 2014. Tarkempaa analyysia, mistä ylitys johtuu ei tässä vaiheessa ole tehty. Arveluja on siitä, että osittain olisi virhekirjauksia yläkoulun ja lukion välillä. Toistan vielä:
Tarkempia analyysejä ei ole tehty.
Mutta säästölaskelmia voidaan tehdä. Tullaanko seuraamaan, tuleeko säästöjä? No, vastaus on ilmiselvä. Tullaan tekemään, kuten tähän astikin, eli ei.
Hallituksen esityksessä 310/2014 esitettiin valtionosuuden perusosuuden maksamisen rajaamista lukiokoulutuksessa kolmeen ensimmäiseen opiskeluvuoteen. Oppilaalla on oikeus opiskella kauemminkin, mutta ylläpitäjälle maksettava valtionosuuden maksaminen rajataan kolmeen vuoteen. Tällä pyritään luonnollisesti nopeampaan valmistumiseen. Laskentapäivänä 20.9.2015 Lohjan yhteiskoulun lukiossa oli neljännen vuosikurssin opiskelijoita 42 ja Nummi-Pusulan lukiossa yksi opiskelija. Hallituksen esityksen 310/2014 kaltaisen lain tullessa voimaan, kaupunki menettäisi perusvaltionosuutta tämän vuoden tasossa 42 kertaa enemmän Lohjan yhteiskoulun lukiosta kuin Nummi-Pusulan lukiosta.
Kaupungilla ei nähdä tai haluta tulkita tätä ongelmaa, vaan vastataan, että riippumatta siitä, mikä lukioverkkoratkaisu on, tuo neljännen vuosiluokan valtionosuus menetettäisiin.
Joojoo, mutta Lyseossa niitä opiskelijoita on 42 ja Nummella 1. Ja Nummi saa korotettua valtionosuutta pienenuutensa vuoksi. Ai niin, mutta jos Lyseo ja Nummi yhdistyisivät, jäisi tuo pienen lukion korotus saamatta. Nyt mäkin ymmärsin. (se onkin ainoa asia tässä lukiolakkautusinnossa)
Edelleen ihmettelen sitä, että paljon puhutun konsultin esityksestä on puhuttu vain Nummi-Pusulan lukion lakkauttamisesta, eikä vaihtoehtoina ole tarjottu konsultin esittämiä MUITA vaihtoehtoja:
1) paluu luokallista lukiotoimintaa muistuttavaan opetuksen toimintamalliin, joka olisi koulutuksen järjestämisen rakenteena tarkoituksenmukainen ja taloudellinen toteuttaa. Luokkamuotoisena järjestetty lukiokoulutus jättää opettajalle pedagogisen vapauden, mahdollistaa tulevan opetussuunnitelman mukanaan tuoman ilmiöpohjainen opetuksen/oppimisen, mutta myös rytmittää keskivertolukiolaisen opiskeluja ja siten tuo järjestämiseen sille toivottua tehokkuutta.
Tähän malliin on helppo yhdistää lukiostudio-opiskelu, niin Nummen kuin Lyseon opiskelijoille, molemmissa tiloissa.
2) lukion lukujärjestykseen sidottu opetus keskitetään kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Lukion kolmannen vuoden opiskelu ylioppilaskirjoituksiin asti muodostuu tutkivasta, itsenäisestä (opettajien ohjauksessa tapahtuvasta) ilmiöiden tarkasteluun perustuvasta opiskelusta. Tämä toimintamalli edellyttää vahvaa opettajien yhteistyöskentelyä, jotta lukion opetussuunnitelman oppisisällöt ja tavoitteet ovat tämän kaltaisella rytmityksellä mahdollista saavuttaa.
Tiedän jälleen toistavani itseäni, mutta eikö se niin ollut, että kertaus on opintojen äiti?
Valtakunnan mediat ovat tällä viikolla uutisoineet siitä, että maalle ei kannata rakentaa. Talon arvo katoaa.
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1448959598219.html
Eipä sitä arvoa tällaisilla keinoilla nosteta, eikä houkuteta muuttajia. Tosin kaupungilla eräät viranhaltijat (ja luottamushenkilöt) ovat sitä mieltä, että ei ihmiset koulujen eikä lukioiden vuoksi ole muuttaneet tänne. Aha. Eli siis minun perheeni ja kymmenet muut perheet ovat väärässä. Me emme kuulemma ole muuttaneet tänne koulun vuoksi. Emme vaikka ennen ostopäätöstä tutkimme aluetta, alueen palveluja ja koulualueen nähtyämme, vahvistui ostopäätöksemme. Mutta se ei vaikuttanut ostopäätökseemme eikä muuttamiseemme, että täällä oli ala- ja yläkoulu sekä lukio.
Kävimme luovuttamassa adressin lukion hyväksi maanantaina. Tuleva lukiolainen luovutti sen kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja toiselle varapuheenjohtajalle. Adressin oli allekirjoittanut 556 henkilöä. Loistava määrä. Entisen Nummi-Pusulan alueella on noin 6 000 asukasta.
http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/342772-nummi-pusulan-lukio-lakkautetaan-ehka-sittenkin-vaiheittain
Tämä tuleva lukiolainen on yksi niistä monista, jotka eivät lyseoon hakeudu.
Valtakunnan mediat ovat tällä viikolla uutisoineet siitä, että maalle ei kannata rakentaa. Talon arvo katoaa.
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1448959598219.html
Eipä sitä arvoa tällaisilla keinoilla nosteta, eikä houkuteta muuttajia. Tosin kaupungilla eräät viranhaltijat (ja luottamushenkilöt) ovat sitä mieltä, että ei ihmiset koulujen eikä lukioiden vuoksi ole muuttaneet tänne. Aha. Eli siis minun perheeni ja kymmenet muut perheet ovat väärässä. Me emme kuulemma ole muuttaneet tänne koulun vuoksi. Emme vaikka ennen ostopäätöstä tutkimme aluetta, alueen palveluja ja koulualueen nähtyämme, vahvistui ostopäätöksemme. Mutta se ei vaikuttanut ostopäätökseemme eikä muuttamiseemme, että täällä oli ala- ja yläkoulu sekä lukio.
Kävimme luovuttamassa adressin lukion hyväksi maanantaina. Tuleva lukiolainen luovutti sen kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja toiselle varapuheenjohtajalle. Adressin oli allekirjoittanut 556 henkilöä. Loistava määrä. Entisen Nummi-Pusulan alueella on noin 6 000 asukasta.
http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/342772-nummi-pusulan-lukio-lakkautetaan-ehka-sittenkin-vaiheittain
Tämä tuleva lukiolainen on yksi niistä monista, jotka eivät lyseoon hakeudu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti