Lohjan kiinteistöjen kunto on huono.
- Harju (rv 1956) 46%
- Järnefelt (rv 1968) 83%
- Nummi-Pusula (rv??) 67%
Lisää koulukiinteistöjen kunnosta: http://nummentie.blogspot.fi/2015/12/yllatysten-koulut-oho.html
Olen aika tyytyväinen kaupungin teknisen johtajan ulostuloon. Hän kirjoitti somessa ja paikallislehteen tekstin, joka oli harkittu. Sääli, että sen tekemiseen on nyt vasta herätty.
Kaupungilla on säästetty vuosia sillä, että ilmastointi on joko sammutettu kokonaan tai laitettu minimille (taputapu). Ilmeisesti ei fysiikka ole hyvin ollut sillä porukalla hallussa, joka tämän päätöksen on tehnyt. Ei mullakaan, mutta perusperiaatehan on se, että yleensä me hengitämme. Hengitysilma uloshengitettäessä on yleensä kosteaa, ihmiset luovuttavat lämpöä ympäristöönsä ja käyttäjien lähdettyä ko tilassa on aina lämpimämpi ja kosteampi kuin ilman niitä käyttäjiä/kävijöitä. Ihmisten lähdettyä lämpötila laskee ja kosteuden sitomiskyky näin ollen heikkenee. Eli on kosteampaa.
Onhan se kalliimpaa hetkellisesti pitää se ilmastointi päällä koko ajan, mutta kiinteistö voi paremmin, kun se kuivahtaa välillä. Ja eiköhän se pidemmällä tähtäimellä ole parempi kuin se, että menee 20 miljoonaa uuden rakentamiseen sen vuoksi, että säästetään vähän kiinteistöhoitokuluissa ja ilmastointikuluissa?
Mutta kosteus on vain yksi asia. Rakennusten ylläpito yleisesti on toinen asia. Esimerkiksi Ojamon koulusta löytyi erään isän pikaisella vilkaisulla useita korjattavia paikkoja (joita on nyt korjattu).
Tähän tulisi kiinnittää parempaa huomiota.Kuinka tullaan jatkossa hoitamaan rakennusten kunnon valvonta?
Somessa tekninen johtaja vastaa vielä, että toinen asia on rakennusten kunnon arviointi. Tämä on laajempi kysymys. Tarkoituksena on käynnistää kuntotutkimukset lähtien peruskorjausohjelman mukaisista kiinteistöistä hyödyntäen jo tehtyjä selvityksiä. Tämä on mittava prosessi, mutta välttämätön, jotta saadaan kunto selville ja suunniteltua oikeat toimenpiteet eri kiinteistöille.
Edelleen haluan tuoda julki sen, että Anttila eikä Tytyri, varsinkaan Tytyrin huono kunto ja vakava tila ole ollut yllätys. Näissä tapauksissa olisi ollut todella hyvä se ennaltaehkäisy ja kunnollinen kiinteistönhuolto.
Syyllisten etsimisestä olen samaa mieltä, ei niitä kannata jahdata. Mutta olisiko millään mahdollista, että tyypit, jotka ovat vuosia tehneet samoja virheitä, tajuaisivat edes hävetä ja tehdä itse tarvittavat johtopäätökset? Jäädä vaikka eläkkeelle?
Tässä vielä teknisen johtajan hieno ulostulo.
Sisäilmaongelmat on torjuttava ennakolta!
Tytyrin ja Anttilan koulujen sisäilmaongelmien paljastuminen ennakoitua huomattavasti laajemmiksi on aiheuttanut ihan aiheellista keskustelua julkisten rakennusten kunnosta eri foorumissa. On lähdetty hakemaan syitä ja syyllisiä ongelmiin. Yhtäältä on moitittu ilmanvaihtoa ja sen toimivuutta/säätöä, rakentamista, sen valvontaa, tilojen ylläpitoa, käyttöä ym.ym. Jokainen taho on vakuuttunut oman näkemyksen osalta. Tilannetta on kuitenkin tarkasteltava hieman laajemmin.
Sisäilmaongelmat alkoivat yleistyä 1990-luvulla. Sitä ennen asiaa ei juuri tunnettu, saihan silloin tupakoidakin julkisesti sisätiloissa! Tämän jälkeen asioihin on paneuduttu, aluksi osin kiellettiin koko ongelma, mutta nykyisin sisäilman laadun merkitys on korostunut. Ongelmallisia rakenteita esiintyy useammin em. ajanjaksoa ennen tehdyssä rakennuksissa. Silloiset rakennustekniikat eivät pitkällä ajanjaksolla ole olleet aina toimivia. Lisäksi joidenkin rakennusten elinkaarikin suunniteltiin nykyiseen ajatteluun verrattuna huomattavasti lyhyemmäksi. Nyt meidän tulisikin keskittää huomiomme ja voimavarat näiden rakennusten korjaamiseen/uudisrakentamiseen eikä syyllisten hakemiseen.
Joissain tapauksissa ilmanvaihtoa tehostamalla saadaan parannettua tilannetta, mutta toisaalta sen vieminen vanhoihin rakennuksiin saattaa pahentaa asiaa. Ilmanvaihtoa tarvitaan, jotta tilojen käyttöaikana taataan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu. Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtoja on voitava ohjata kuormituksen ja ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti. Ilmanvaihdossa poistuu lämmintä ilmaa ulos ja vaikka on lämmön talteenottolaitteet, osa lämmöstä menee ”taivaan tuuliin”. Tämän takia ilmanvaihtoa säädetään niin, että yö-, viikonloppu- ja loma-aikoina laitteista riippuen piennetään/jaksotetaan/suljetaan koneita. Tällöin säästetään niin lämpö- kuin sähköenergiaa. Normaalisti tällainen ohjaus riittää, mutta jos rakenteissa on ongelmia, ilmanvaihdon jatkuvalla ”pyörittämisellä” voidaan parantaa tilannetta.
Myös uusista rakennuksista on uutisoitu sisäilmaongelmia. Tämä ei kuitenkaan ole ollut Lohjan kaupungilla päällimmäisin ongelma. Mikäli tällaisissa rakennuksissa esiintyisi sisäilmaongelmia, voidaan silloin puhua jonkinasteisesta virheestä (suunnittelu, rakentaminen, materiaali, käyttö, ylläpito) eikä tällaista tietenkään voi hyväksyä.
Sisäilmaongelmien hallitseminen vaatii huolellista ja ammattimaista toimintaa ja koordinointia - johtamista. Prosessi lähtee jo tarve- ja hankesuunnittelusta. Oikein mitoitetut ja tarpeelliset tilat suunniteltuna niin, että käytetään jo toimiviksi todettuja ratkaisuja eikä haksahdeta mihinkään tuntemattomaan erikoisuuteen, luo pohjaa hyvälle lopputulokselle. Rakennuttaminen tulee olla riittävästi ja ammattitaitoisesti resurssoitu, jolloin voidaan koko ajan ohjata rakentamista ja reagoida tarvittaessa nopeasti. Tällöin hankkeeseen ryhdyttäessä on varmistettava tämä asia. Itse rakentamisessa tulee panostaa tekemisen laatuun ja sen valvontaan. Tässäkin ammattitaitoinen, resurssoitu työ tuo parasta tulosta. Kiinteistöjen oikeanlainen käyttö sekä niiden systemaattinen hoito ja ylläpito PTS - suunnitelmien mukaisesti luovat edellytyksen pitkällä tähtäimellä terveellisille ja turvallisille kiinteistöille. Viimeaikaiset tapahtumat ovat tuoneet lisäpaineita henkilöstölle sekä sen ja resurssien riittävyydelle, mutta kaikki em. vaiheet tulisi kuitenkin toteuttaa hyvin, jotta voidaan olla varma hyvästä lopputuloksesta, sillä prosessin heikoin lenkki on koko hankkeen onnistumisen mitta .
Jussi Savela
tekninen johtaja
Lohjan kaupunki
Lohjan yläkoulutilanne on katastrofaalinen, koska se on päästetty siihen. Ei ole välitetty lukea kunnolla teknisiä kuntoisuussalkutuksia. Viime viikolla paikallislehdessä teknisen lautakunnan puheenjohtaja totesi, että ovat mahdollisesti luottaneet liikaa tekniseen salkutukseen kiinteistöistä.
Hei sori. Oletko lukenut sen?
Toki ne ovat vain teknisiä lukuja (tekninen lautakunta varmasti ymmärtää teknisiä lukuja), mutta kyllä ne aika hyvää osviittaa antaa. Ja varsinkin jos tekninen lautakunta luottaa näihin tietoihin, tuleekin sen tiedon olla hyvää ja öh, luotettavaa sekä luettavaa.
On kyllä hienoa, että kaupunki tekee kuntokartoituksen joistain kiinteistöistä. Kouluverkon vaikuttajaraati on vaatinut sitä alkutalvesta-keväästä koulukiinteistöjen kohdalla tehtäväksi.
Jospa nyt vihdoin herättäisi.
Mä todella toivo, että nyt oikeasti mietitään kokonaisuutta. KOKONAISUUTTA.
Lohjalla on NELJÄ yläkoulua, ne pitää kaikki katsoa nyt. Ei vain yhtä. Vaan kaikki. Alueetkin.
Älkää olko liian rakastuneita siihen Laurentius-ideaan. Siitä tulee vain murhetta. Ainiin, mutta kun se murhe tulee vuosien, ehkäpä jopa kymmenien vuosien päästä. Ei meidän aikanamme. Ehkä. Kaukaa viisas ei rakentaisi Tytyrin kohdalle enää. Kaukaa viisas huolehtisi kiinteistöistä, kaukaa viisas laatisi kunnon kiinteistöhuolto-ohjeistukset. Vielä viisaampi toteuttaisi niitä ohjeistuksia. Ei anneta uusien "pommien" syntyä. Annetaan lapsille ja nuorille terveet oppimisympäristöt ja henkilökunnalle terveet työympäristöt.
Ps. Alkuun laitoin yläkoulujen kuntoisuusprosentit:
muistutus:
- Harju (rv 1956) 46%
- Järnefelt (rv 1968) 83%
- Nummi-Pusula (rv??) 67%
- Anttila (rv 1982) 69% (tämä oli se pommi, katsokaas sitä Harjua uudestaan)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti