Nummen yhtenäiskoulun yläkoulun kiinteistössä on vuosia muhinut. Siitä on tiedetty, sitä on tutkittu, mutta rahaa oikeaan korjaamiseen ei ole tullut. Pientä pintakorjaamista ja -remonttia on tehty muutamia kertoja. Oireita on, mutta... kaikille tästä ei ole tarvinnut kertoa, eihän? Ollaan hissukseen.
Olen keskustellut muutamien koulussa jo olleiden, muualle jo opiskelemään lähteneiden sekä tällä hetkellä siellä opiskelevien kanssa ja on huojentavaa, ettei nämä, joiden kanssa olen keskustellut, ole oireilleet, eivätkä he tunnista oireita itsessään tai tutuissaan. Mutta pitää muistaa se tosiasia kuitenkin, että vaikka ei oireile, altistuu. Ja kaikki eivät oireile samalla tavalla.
Koulun henkilökunta tekee parhaansa ja mielestäni yksi aivan loistava tapa, ja varmaankin ainoa tapa, reagoida on se, että lapset pistetään ulos välitunneilla. Saavat hetken raitista ilmaa.
Nummi-Pusulan ajasta en voi juurikaan puhua tämän koulun kohdalla, muutakuin tutkimuksista, mutta Lohjan ajasta voin.
Nummi-Pusulan aikaan tehtiin sisäilmamittauksia, niitä tulkittiin, mutta ei niille juuri mitään tehty.
Keskityttiin liikuntasaliin ja sen ongelmiin.
Lohjan aikana yläkoulun kiinteistön tutkimuksista en tiedä, en ole saanut sisäilmaraportteja. Pyytäessäni kouluverkon selvitystyön aikana viimeisintä raporttia, sain raportin vuodelta 2010.
Tällä hetkellä kuitenkin luen raporttia vuodelta 2012.
Nämä ovat kuitenkin sinänsä toisarvoisia seikkoja tällä hetkellä, koska yläkoulun tiloihin tullaan tekemään peruskorjaus (ehkä). Ainakin se on talousarvioesityksessä, mutta koska ns pommeja on kanta-Lohjan alueella, pelkään, että sitä rahaa tänne sisäilmaongelmaiseen Nummen kouluun ei yhtäkkiä olekaan. Tehdään tästäkin pommi tuleville vuosille.
Tällä kertaa minulla on myös oma lehmä ojassa, astmaatikkotyttäreni aloittaa ensi vuonna yläkoulussa ja olen vakavissani miettinyt kouluvaihtoehtoja yläkoulun sisäilmaongelman vuoksi.
Mittauksissa esiintyi teollisia mineraalikuituja ja kahden viikon kerääntymämittauksessa kuitupitoisuudet olivat raja-arvon ylittäviä. Mineraalikuitumittauksen perusteella luokkatilojen sisäilmaan kulkeutuu teollisia mineraalikuituja. Selkein lähde on tuloilma tuloilmasäleikköjen tasauskammioiden villaeristeet.
Paineolosuhteet vaihtelevat tiloissa eri vuorokauden aikoina yöajan alipaineesta päiväajan ylipaineeseen. Iltaisin ilmanvaihto kytketään pois toiminnasta (!). Wc-tilojen poistoilmanvaihto jää päälle, jolloin rakennuksen tilojen alipaineistus lisääntyy. Päiväsaikaan raennuksen ilmanvaihto on säädetty ylipaineiseksi. Tällöin sisätiloihin tuodaan enemmän korvausilmaa kuin mitä sisätiloista poistetaan koneellisesti.
Paine-erovaihtelujen seurauksena sisäilman olosuhteet vaihtelevat päivittäin. Alipaineen aikana osa korvausilmasta tulee hallitsemattomasti rakenteiden läpi. Ikkuna- ja karmirakenteiden kautta sisätiloihin kulkeutuu rakenteiden epäpuhteuksia, kuten poikkeavia hajuja sekä pahimmillaan myös homeitiöitä. Ylipaineen aikana sisäilma ja sen kosteus kulkeutuvat ulkovaipparakenteisiin epätiiveyskohista.
Onpa siellä kattovaurioitakin. Katossa oleva vesijälki voi liittyä kylmävesiputkien kondensoitumiseen. Esim käytävän wc-istuimen vesisäiliössä on vuotoja, joiden seurauksena vettä valuu jatkuvasti wc-istuimen altaaseen. Viileä vesi viilentää vesiputken ja voi etenkin kesäkaudella aiheuttaa rakenteisiin kosteuden kondensoitumista sekä aiheuttaa havaitut vauriot.
Hyvänä merkkinä totean sen, että muutamien näytteiden kohdalla mitatut pitoisuudet olivat alhaisia, mutta niitä oli ja tämä siis on raportti NELJÄN vuoden takaisista mittauksista.
Bentseeniä mitattiin tavanomaista suurempana pitoisuutena, mutta TVOC (orgaanisten yhdisteiden) kokonaispitoisuus oli alhaista tasoa. Nämä siis vuonna 2012.
Tämän raportin mukaan koulun tuloilmasäleiköissä on mineraalivillalevyt, jotka osin ovat suojaamattomia (hei haloo!!).
Mattopinnoitteina on käytetty linoleummattoa. Seinien vierustoilla on puiset jalkalistat, jotka tosin eivät peitä maton reunaa kaikissa kohdissa.
Ikkunoiden karmien ja viereisten rakenteiden välissä on epätiiveyttä. Ikkunapenkin ja karmin liitoskohdissa on ilmavuotojälkinä tummentumia ja ikkunoiden alareunat ovat maalipinnoiltaan huonokuntoisia, puuaines on tummentunutta. Ulkopuolella lumi ja sulamisvedet rasittavat ulkopuitteitteen alaosia.
Akustiikkalevyissö on valumajälkiä, sisäkatosta mitattaessa alin lämpötila 13,9...... listaa voisi jatkaa.
Lohja on ottanut hyvän otteen sisäilma-asioissa ja tosissaan haluaa edetä ja parantaa.
Viime aikoina puhuttaessa sisäilmaongelmista, usein siellä suunnassa todetaan, "että eihän nämä ongelmat ole lähelläkään Tytyri-Anttilaa"... onko se tosiaan se mittari, jota halutaan käyttää? Verrataanko todella muiden koulujen sisäilmaongelmia sillä, että jos se ei ole Tytyriin verrattava katastrofi, ei ole hengenhätä? Ei ole kiire?
Halutaanko tosiaan kokoajan muistuttaa Tytyrin ns pommista, jota hyssyteltiin ja seurattiin vuosia ja vuosia? He puhuvat siitä, kuinka nopeasti he tarttuivat toimeen, kun ongelmien laajuus selvisi.
Nopeus on ilmeisestikin tulkintakysymys.
Mä toivon, että mittarit muuttuvat, mä toivon, että sisäilmaongelmiin tartutaan hanakasti, eikä niitä hyssytellä, eikä tulla mulle enää sanomaan, että nämä ovat yksittäistapauksia.
Seuraava, joka toteaa mulle, että nämä ovat yksittäistapauksia, saa sellaisen nipun raportteja ja taulukoita, kuvia oireista, että toivottavasti putoaa sieltä pumpulipilvestään ja omasta todellisuudestaan pumpulitakapuolelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti