Jalavan koulun sisäilmassa korjattavaa - toimenpiteisiin ryhdytty

Kävin jokunen viikko sitten tutustumassa ensi syksyksi valmistuvaan Routionmäen kouluun ja samalla oli Jalavan koulun sisäilmainfo vanhemmille. Olin paikalla vanhempien pyynnöstä ja tueksi. Monesta asiasta on huolehdittu hienosti, mutta monta kysymystä jäi auki.

Tilaisuus oli hyvä. Paikalla oli sisäilmatutkimusten tekijöiden edustajat, kaksi terveydenhoitajaa, koulun rehtori, opetuspäällikkö, työympäristöterveyspäällikkö ja projektipäällikkö.
Meille kerrottiin tutkimusten etenemisestä ja johtopäätöksistä, hyvin asiallisesti ja vastattiin kysymyksiin ymmärrettävästi ja suoraan.
Kaupungin eräs edustaja totesi tilaisuudessa, että "nykyään kaikki laitetaan sisäilman piikkiin, vaikka kaikki ei aina ole sisäilman syytä. Ei pitäisi aina alkaa heti meuhkaamaan sisäilmasta."
Totta, kaikki ei ole aina sisäilmasta kiinni, ja itse nykyään hyvin helposti ensimmäisenä mietin sisäilman vaikutusta hyvinvointiin tai joihinkin oireisiin.
Mutta ehkä olisi voinut olla jokin toinen paikka parempi tälle toteamukselle.
Varsinkin, kun tässä koulussa on oirehdittu, varsinkin, kun yleensäkin kaupungin tiloja, joissa oireillaan, on todella iso määrä, ja varsinkin, kun kaupunki on itse todennut, että perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on huono.

Ote kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta 28.10.2015:

Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. Perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/lohjan-kouluverkon-kiinteistojen-kunto.html

Sisäilmanäytteitä oli otettu, mutta räjähdetyömaan tuoman pölyn vuoksi kaikkia näytteitä voitu ottaa, olivat kuulemma kattavat kuitenkin. Koulussa otettiin näytteet 11 kohdasta.

• Näytteet lattiapinnoista olivat hieman koholla. 
• Aulan katto vuotaa. On muuten vuotanut jo kauan. 
• sisäilman kosteus koholla työmaan vuoksi
• ilmaa ei kuljeteta riitävästi
• valaisimet lämmittävät tuloilman
• ulkoseinän kosteusvaurio johtuu sadevesiviemäröinnistä
• villaeristeet ovat kastuneet
• aulassa kaksi seinälevyä kastuneet, ne on vaihdettu
• suurin puute höyrysulku
• rakennus on alipaineinen
• nuorisotilassa ei tehty mittauksia

Sisäilman laadun kannalta suurimmaksi yksittäiseksi puutteeksi todettiin siis puutteellisesti asennettu /vioittunut yläpohjan höyrysulkumuovi. Höyrynsulku on monin paikoin asennettu siten, että toimivuus on heikkoa. Lisäksi muoviin on tehty viiltoja jollakin terävällä. Vesikatteessa on ollut käytävien ja aulan alueella useita kattovuotoja, jotka ovat aiheuttaneet ylimääräistä kosteusrasitusta yläpohjan eristetilaan. Talviaikana lämmin sisäilma on päässyt tiivistymään yläpohjan eristeisiin puutteellisen höyrysulun takia.

Eli yläpohjarakenne tarvitsee mittavia korjaustoimenpiteitä.

Mikrobi-ilmanäytteitä ei otettu, koska tutkimukset aloitettiin kesäaikaan.


Lattiassa betonilaatassa todettiin paikoin kosteuden arvoja, jotka mahdollistavat mattojen liimojen ja tasoitteiden hajoamista.
Rehtorin huoneen kupunäytteesä esiintyi merkittäviä pitoisuuksia  2-etyyli-heksanolia (Betonin emäksisyys reagoi liiman ja maton kanssa, mistä syntyy 2-etyyli-heksanolia, joka on kaasumaista alkoholia).
Luokan 112 kupunäytteessä ei poikkeamia, mutta maton viiltomittauksien yhteydessä aistittiin pistävää hajua, joka viittaa liimassa/tasoitteessa tapahtuvaan kemialliseen reaktioon. Se saattaa aiheuttaa sisäilmahaittaa tilojen käyttäjille.

Toimenpide-ehdotuksia:

• yläpohjan höyrynsulku tulee korjata
• kastuneet villaeristeet tulee uusia
• lattiarakenteiden kosteustilanteen pitkäaikainen seuranta
• lattiarakenteiden rakenneavaukset - voidaan selvittää täyttömateriaali
• luokkien tuloilman heittopituuden parantaminen - päätelaitteet tulisi asentaa pystyasentoon tai kattohajottajien avulla 
• luokan 112 yhteydessä olevan eriyttämistilan 113 ulkoseinärakenne tulee uusia alaosasta
• seinän uusiminen ulkoapäin huoneiden 113 ja 115 alueelta ikkunan alareunaan asti
• märkätilan 118 sisäänkäyntikatoksen sadevesiviemärin vaihtamista isompaan
• neuvolan wc-tilassa oleva kotelo tulee avata ja tiivistää palokatkovalulla
• yläpohja tulisi siivota
• nouhous säännällisesti
• tuloilman pääte-elinten vaihtaminen malleihin, joissa heittopituus toteutuu paremmin
• ikkunatuuletus tuntien välillä (tätä suositteli joka paikkaan)

Nuorisotilassa ei siis tehty mittauksia, sillä se tullaan joka tapauksessa purkamaan sen sisäilmaongelmien vuoksi. Ennen tämän tilan ottoa lasten väistötiloiksi kaupunki teki ilmanvaihtoremontin ja iv olikin päällä 24/7. Toimenpiteistä huolimatta osa lapsista ja henkilökunnasta oireilee.
Nuorisotiloista tullaan pääsemään uusiin tiloihin ennen joululomaa. Urakoitsija kiirehti aikatauluaan, jotta lapset pääsisivät nopeammin terveisiin tiloihin.

Koulun tilanteen oli tehnyt paremmaksi sen, että siellä oli ollut yli vuoden ilmanvaihto päällä 24/7. Onneksi oli, sillä hyvin useassa kiinteistössä, melkein kaikissa siis, tehdään se virhe, että ilmastointi sammutetaan, mutta likaisten tilojen (wc:t, yms) ilmanvaihto on kokoajan päällä, Ne esimerkiksi keräävät hajuja, koska etsivät korvaava ilmaa.

Lohjalla on otettu hyvä ote sisäilma-asioihin, välillä vähän otetaan takapakkia, mutta pääsääntöisesti hyvin. Kuten tässäkin koulussa.
Rehtori oli ajan tasalla kokoajan, vaikka omien sanojensa mukaan ei ymmärräkään näistä asioista, mutta heti, kun henkilökunta ilmoitti epäilyistään, otti hän asiakseen.
Hän keskusteli aiheesta henkilökunnan kanssa ja totesi, että jos henkilökunta oireilee, on se signaali, että kaikki ei ole kunnossa. Se on signaali, että jotain pitää tehdä ja tutkia asiaa.
Lasten kanssa keskustelu on haastavamapaa, siksi rehtori teki päätöksen henkilökunnan voinnin vuoksi. Hyvä päätös.

Kysymyksiä, joita minulla heräsi, oli se, että koulun lattia on maavarainen lattia, jossa kapillaarinen kosteus siis nousee aina. Se tullaan kapseloimaan -

• tehdäänkö seurantaa? 
• Jos tehdään, millä aikavälillä ja kuinka kauan?

 Routionmäen uusi koulurakennus on yhteydessä vanhaan Jalavaan, liitoskohdat ovat aina riski

• kuinka turvataan se, että riski on mahdollisimman pieni?
• mieluiten olematon
• seurataanko tilannetta?
• jos seurataan, miten ja millä aikavälillä ja kuinka kauan?

Jalavan aulan katto on vuotanut jo jonkin aikaa. Kattoa tullaan uusimaan ilmeisesti kesäloman aikana. Siihen asti se suojataan pressulla.

• kuinka laaja kattoremontti tulee olemaan?
• eikö kauan valunut vesi ole mennyt rakenteisiin?
• tullaanko sekin kapseloimaan, kun huomataan, että vesi on valunut rakenteisiin?
• tullaanko tekemään seurantaa?
• jos tullaan, miten ja millä aikavläillä ja kuinka kauan?
• paljonko säästettiin siinä, että Jalavaa ei uusittu samaan aikaan Routionmäen kanssa?

En muuten ole pyynnöistäni huolimatta vieläkään saanut sisäilmaraporttia. Miksi? Koska koetaan sen olevan tarpeetonta? Eikö minulle tarvitse vastata MITÄÄN? MIKSI? Siksikö minulle vastaaminen on tarpeetonta, koska korjauksia jo tehdään?

Routionmäen koulun tutustumiskierros oli mielenkiintoinen. Oli hienoa nähdä, miten on edetty ja minkälainen koulusta tulee. Siitä tulee todella upea monitoimijatalo, koko aluetta palveleva yksikkö, jossa on kirjastoa, kokoustilaa, liikuntasali, yms. Tosi avara ja monikäyttöistä tilaa paljon. Päiväkoti talossa tulee olemaan tosi iso. Siis todella. Monta yksikköä, joilla jokaisella tarvittavat leikkihuoneet ja lepohuoneet. Alueella on mitä ilmeisimmin paljon lapsiperheitä ja lisää tulossa.
Mikä on tietenkin hieno asia. Tällaisen koulun takia voisi miettiäkin muuttoa.
Kuten muutimme nykyiselle alueelle koulun vuoksi.