maanantai 16. tammikuuta 2017

Kiusataan paskassa sisäilmassa

Nummen alueella on vuoden 2013 jälkeen lakkautettu kaksi koulua, Koisjärven ja Hyrsylän koulut. Näistä kouluista on siirretty Oinolan kouluun sekä henkilökunta että lapset.

Näistä siirroista on hyviä ja huonoja puolia, enkä sano, että aina on vain ongelmia, tai että lakkautus on aina vain huono juttu. Vaikka hyviäkin puolia esimerkiksi opetusresursseja ajatellen lakkautuksissa voi olla, minä keskityn tällä hetkellä niihin vähemmän hyviin puoliin, niihin ikäviin lieveilmiöihin. Otan esiin kolme ongelmakohtaa:

  • Koulukyydit:
Pääsääntöisesti koulukyydit toimivat ensimmäisten järkkyviikkojen jälkeen suunnilleen hyvin, mutta ei aina. Esimerkiksi täällä niitä ei saada toimimaan, ei vielä edes tammikuussakaan. Aina tuntuu olevan kuljettajakohtaisia tiedonkulkuongelmia, kaupungin ja liikennöitsijän välisiä tiedonkulkuongelmia ja vanhemmillekaan ei aina ihan viimeisintä tietoa tule. Ja kun turvallisuusluokituksia muutellaan, tulee ongelmia lisää ensi syksynä:

http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/teiden-turvallisuusluokituksista-ei.html 

Toki koulukyydit ovat ongelma, vaikka koulua ei olisi lakkautettukaan. Esimerkkinä bussia valtatiellä odottavat pienet, joiden vanhemmat eivät jaksa enää taistella kaupungin tuulimyllyjä vastaan. Turvallisuuskäsitys on niin erilainen työpöydän takana ja huonosti valaistulla pysäkillä seistessä rekkojen ajaessa 80 km/h ohi.

Tasavertaistetaan oppilaita.
Tasavertaisesta kuljetuksesta esimerkkinä viime tammikuussa kirjoittamani postaus Tavolantiestä, jolla on tänä päivänä eri käytänteitä eri perheiden kanssa. Tie on luokiteltu 1-3.luokkalaisille vaaralliseksi ja he saavatkin taksikyydin, se on hienoa, mutta nelosesta lähtien lapset voivat kävellä bussipysäkille kapeaa tietä, jolla ei ole valaistusta eikä keveynliikenteen väylää, jolla on 60 km/h rajoitus, mutta jota harvempi noudattaa. Sillehän kaupunki ei voi mitään, mutta tiedossaolevat vallitsevat olosuhteet olisi huomioitava. http://nummentie.blogspot.fi/2016/01/turvaton-koulumatka-pysakille-turvaton.html

Eri käytänteistä kamala esimerkki on myös käytänteet lasten ottamisesta kyytiin. Otetaanpa esimerkki täältä reuna-alueelta, jossa joka paikassa ei todellakaan ole valaistusta. Esimerkkitieni on valaisematon, leventämätön, ilman pysäkkiä ja ilman kevyenliienteen väylää. Lapset seisovat tien reunassa, odottelevat kyytiä, taksi tulee tien toiselle puolelle ja pysähtyy. Koululaiset juoksevat pimeän tien yli ja hyppäävät kyytiin ja taksi jatkaa matkaa. Tämän tien varrella asuvat lapset saavat kyydin siksi, että tie on luokiteltu vaaralliseksi. Kuulemma se on ihan ok, että vaarallisen tien yli voi mennä päästäkseen taksin kyytiin. Vaarallisen tien reunallakin voi kuulemma kävellä vähän matkaa. Eihän siinä voi käydä mitään, eihän? Kun on niin lyhyt matkakin.

Valtakunnallisen Koululiitu-ohjelman mukaan arvioidut koulumatkojen vaarallisuudet jätetään kuitenkin kuntien itsensä viime kädessä arvioitavaksi. Eräs mielestäni aivan oleellinen kysymyskin on esitetty Koululiidusta puhuttaessa: Tulisiko riskiluvun olla alhaisempi talvella?
Koululiitu-ohjelman orjallinen tulkitsemattomuus haittaa vaarallisuusmääritelmiä ja koulumatkojen turvallisuuden parantamista. Arviolta 130 kuntaa käyttää matemaattista Koululiitu-ohjelmaa arvioidessaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu ei ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita ja siksi se on kehitetty ainoastaan apuvälineeksi koulutien vaarallisuuden arviointiin. Useissa kunnissa ohjelmaa kuitenkin käytetään väärin. 

(http://yle.fi/uutiset/koulutien_vaarallisuutta_arvioidaan_virheellisesti_useissa_kunnissa/6400502)
 Se on tehty ainoastaan työvälineeksi ja avuksi, ei täydellisesti noudatettavaksi. Näitä vaarallisuusmääritelmiä lukiessani välillä tulee mietittyä, miksi sitä yleensäkään on tehty? Se estää myös ns maalaisjärjen käytön ja saattaa myös vähentää niitä teihin oikeasti tutustumisia, paikan päällä.  

Lasten odotusajat ovat pahimmillaan lähes kaksi tuntia iltapäivällä. Koulu huolehtii todella hyvin lapsista ja kyytien sujuvuudesta, mutta heidän keinonsa ja resurssinsa ovat rajalliset. Meidän koululla on onnekas tilanne tähän kohtaan se, että alueemme nuorisotyöntekijät ovat huippusakkia ja he samantien ilmoittautuivat tekemään osansa lasten valvonnassa ja toimien suunnittelussa. Mutta hankerahoitus on katkolla, eikä tämäkään toiminta siis ole pysyvää. 

   
  • Sisäilma:
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 - 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia.

Kerran saatu altistus ja terveyshaitta saattaa vaikuttaa koko loppuelämään.

Esitin moneen otteeseen vaateen niin äitinä kuin aluetoimikunnan jäsenenä ja puheenjohtajana sekä kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajana, että jos suunniteltu lakkautus toteutuu, on Oinolan koulun sisäilmastoon kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä sitä ei ole suunniteltu niin huomattavaan käyttäjämäärän nousuun. Minulle vakuutettiin, että se riittää ja samoin myös vakuutettiin, että kiinnitetään huomiota.

Tarkoittaako se huomion kiinnittäminen sitä, että kunhan aletaan oireilemaan, niin sitten saatetaan tehdä jotain? ehkä?
Ei tarvitse ennakoida? eihän? No enää ei tarvitse ennakoida.
Eli: oireilevia lapsia on.  Se väsymys ei välttämättä tarkoita sitä, että "lapsesi on nyt siinä iässä" tai "nää koulupäivät nyt on vähän raskaampia kuin päiväkotipäivät".



Jos epäilet lapsesi oireilun johtuvan sisäilmasta, käy kurkkaamassa sivuani alla olevasta linkistä. Siihen olen kerännyt tietoa.
Jos epäilet lapsesi oireilun johtuvan sisäilmasta



  • Kiusaaminen: 
"Meidän koulussa ei kiusata." Kuinka monesta koulusta olet kuullut tämän?
Kuinka monessa koulussa ei oikeasti kiusata?
Mä veikkaan, että ei ole yhtäkään koulua, jossa ei kiusattasisi. Ikävä sanoa näin, mutta mä en usko, että yhdessäkään, pienessä tai isossa, ei olisi kiusaajia tai kiusattuja.

Kiusaaminen voi olla vaikeasti huomattavissa, se voi olla yksin jättämistä, porukan ulkopuolelle sulkemista, mulkoiluja, vilkuiluja, mitä vain, kaikki muut kutsutaan synttäreille, otetaan vähän hupaisaa videota ja levitetään sitä, jne. Kaikki eivät aina edes välttämättä tiedä, mikä on kiusaamista, siitäkin pitäisi keskustella. Mikä on kiusaamista?

Se usein on myös näkyvää ja väkivaltaa. Aina edes tähän ei puututa.

Kun 143 oppilaan koulusta tulee yli 200 oppilaan koulu, on vaikeampi nähdä kaikkia tilanteita.
Meidän koulu on KiVa-koulu. Paitsi että ei ole.
Henkilökunta tekee varmasti parhaansa ja kaikkensa niillä resursseilla, mitä heillä on, mutta aina ei vain voi olla joka paikassa samaan aikaan. 

Kiusaamisen ehkäisyssä on koulun avustajillakin erittäin iso rooli. Koululla on rajattu määrä avustajia, jotka opetuksen avustamisen lisäksi huolehtivat lapset pysäkeille ja muihin kyyteihin. Jokainen kyyditys vaatii resurssia kouluavustajista ja jokainen resurssi lasten kyytien odottamiseen, saattamiseen ja huolehtimiseen on resurssi pois oppitunneilta. Ja mitä enemmän on lapsia siirrettävänä, sitä useampi avustaja tarvitaan. Näin säästäessään kyydeissä kaupunki ottaa sen säästön opetuksesta pois. 


Oppimistuloksiin vaikuttavia seikkoja (oppilasaineksen lisäksi):

  • koulupäivän pituus (koulumatkat-koulupäivä)
  • sisäilmasto
  • kiusaaminen
  • opetusryhmien koko/resurssit


Koulujen lakkautusintoon ei näy loppua. Harmittavasti lieveilmiöitä ei muisteta ajatella, vaikka niistä puhuttaisi etukäteen.

 Kouluja lakkautettaessa kaupunki moneen kertaan toi esiin perusopetuslain, eteenkin pykälän 29:


29 § (30.12.2013/1267)
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.


Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelmien laatimisesta.
Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.


Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.


Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.


Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Otan siis minäkin, jälleen.

Nämä ovat hyvin ikäviä asioita, mutta asioita, joista pitää puhua.
Nämä ennen kaikkea vaikuttavat lastemme tulevaisuuteen, heidän aikuisuuteensa, loppuelämäänsä.
Miten tätä on niin vaikea ymmärtää? Miksi ei oikeasti osata ajatella lasten puolesta lasten puolella?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti