torstai 24. lokakuuta 2013

Olen löytänyt kaksi todella ihanaa lastenhoitajaa! Voin viedä lapsia harrastamaan arki-iltoina niin, ettei tarvitse kaikki raahata mukana! Ihanaa!

Eilen hakiessani lapset päivähoidosta, juttelimme päivän kulusta ja mitä illalla tehdään. Kertoessani, että ruuan jälkeen äidin pitää mennä kokoukseen, totesi 3v, että "kuka meidän kanssa tulee?" iloisella äänellä. Hoitajan nimen kuultuaan sanoi poika "jess". Mahtavaa! Mulla oli huono omatunto siitä, että edes miettii vierasta hoitamaan lapsia parina iltana viikossa, että saan kuljetettua lapsia harrasteisiin, pojan kommentti jätti todella hyvän mielen äidille. Onnistunut valinta hoitajien suhteen. Ihania tyttöjä.

Olen ollut sairaslomalla töistä kaksi viikkoa ja välissä oli viikon syysloma. Viime talven talviloma tuli käytettyä. Burn out. Vähän liikaa vähän liian vähässä ajassa. Myönnettävä se on itselle ollut, että liikaa on tullut tehtyä töitä, vapaaehtoistöitä, lasten harrasteet, kodinhoitaminen, hyvä äiti ja vaimokin pitäisi olla. Työterveyslääkäri totesi, että vähemmästäkin hengästyy. Onhan se varmaan niinkin. Olen pyrkinyt vähentämään vapaaehtoistoimintaani, vaikka pidänkin siitä. Työterveyslääkäri totesi myös, että hänen mielestään pelkkä työ ei kuluta ihmistä loppuun. Minun pitäisi kuulemma karsia lasten harrastuksista.  En ollut uskoa korviani. Mielestäni lapsilla ei ole liikaa harrastuksia, jos on yhtenä arki-iltana ja yhtenä viikonloppupäivänä harraste. Lapsia vaan on monta, kertyyhän niitä päivä sillä.En minä rupea karsimaan lapsilta ja sanelemaan, että sinä saat tehdä tuota ja sinä tuota. Sori vaan, mutta äiti ei nyt jaksa kuljettaa, niin ei teidän tarvitse harrastaa. Jos lapset nauttivat tekemisestä, saavat tehdä.
Lautakuntatyö on luottamustehtävä. Ja se on mulle ollut henkireikä. Tunnen sen olevan tärkeää ja saisin pahemman burn outin, jos jättäytyisin pois. Ja jos kokous on kerran kuussa, ei se ole mielestäni liikaa. Toki asioihin tutustuminen ja asiakirjojen lukeminen vie aikaa, mutten koe sen vievän liikaa aikaa.

Tänään on sairasloman viimeinen päivä. Huomenna töihin. Ahdistaa etukäteen sähköpostien määrä, mikä on kertynyt poissaollessani. Vaan ei auta, puskettava se on.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti