Eilen kokoustimme kevään viimeisen alueiden johtokunnan kokouksen.
Kokouksessa käsittelimme vuodenvaihteessa aloittavien uusien toimialojen työpajoja, joissa kuntalaiset olivat avainasemassa osallistumassa. Nämä työpajat ovat todella hyviä keinoja osallistaa asukkaat ja viranhaltijoiden saada suoraa palautetta ja kehitysideoita suoraan käyttäjiltä. Ja mikä mahtavinta, korkeimmat viranhaltijat ovat olleet ideoimassa näitä ja olivat itse mukana työpajoissa. Jalkautuminen alkaa lupaavasti.
Käsittelimme myös pyynnöstäni kaupungin kiinteistöjen tilaa ja sisäilma-asioita. Kaupungilla on surullinen tilanne kiinteistöjen kunnon ja tilan osalta, mutta sisäilmatyöryhmän prosessi on todella hyvä, toivottavasti sitä ruvetaan nyt uudessa johdossa noudattamaan paremmin. Varsinkin tiedottamisen kohdalla. Sisäilma-asiat ovat hyvin vaikeita ja hieman tulkinnanvaraisiakin, siksi on ensiarvoisen tärkeää tiedottaa asiallisesti, hyvin ja mahdollisimman tyhjentävästi. Uskon uuden puheenjohtajan ottavan tästä kopin. Toivon sisäilmatyöryhmän ottavan myös kopin siitä, että työryhmään voisi kutsua alueiden johtokunnasta käyttäjien edustajan. Minulla olisi mielessäkin eräs todella hyvä ja ammattitaitoinen ihminen, jota mielelläni ehdottaisin meitä edustamaan. Hänellä on pitkä kokemus aiheesta, mutta ei silti koe tietävänsä kaikkea aiheesta, vaan on avoin ja hyvin kiinnostunut uusista ajatuksista.
Kokouksessamme jouduimme myös valitsemaan loppukaudeksi uuden puheenjohtajan edellisen menehdyttyä äkillisesti. Kävimme jonkin verran keskustelua aiheesta, mutta valitsimme hyvän puheenjohtajan (Mika Eskola, valtanäylien aluetoimikunnasta) ja todella hyvän varapuheenjohtajan.
Olin hämmentynyt kokouksen aikana hetken, sillä sain kiitosta työstäni lähidemokratian ja alueiden ihmisten hyväksi tehdystä työsä ja siitä kiitin ja johtokunta kiitti valitsemalla minut varapuheenjohtajaksi. Kiitän luottamuksestanne. Tulen käyttämään loppukauden kovaan rutistukseen lähidemokratian kehittämiseksi. Olisin mä sen tehnyt ilman varapuheenjohtajuuttakin.
Kokouksessa käsittelimme vuodenvaihteessa aloittavien uusien toimialojen työpajoja, joissa kuntalaiset olivat avainasemassa osallistumassa. Nämä työpajat ovat todella hyviä keinoja osallistaa asukkaat ja viranhaltijoiden saada suoraa palautetta ja kehitysideoita suoraan käyttäjiltä. Ja mikä mahtavinta, korkeimmat viranhaltijat ovat olleet ideoimassa näitä ja olivat itse mukana työpajoissa. Jalkautuminen alkaa lupaavasti.
Käsittelimme myös pyynnöstäni kaupungin kiinteistöjen tilaa ja sisäilma-asioita. Kaupungilla on surullinen tilanne kiinteistöjen kunnon ja tilan osalta, mutta sisäilmatyöryhmän prosessi on todella hyvä, toivottavasti sitä ruvetaan nyt uudessa johdossa noudattamaan paremmin. Varsinkin tiedottamisen kohdalla. Sisäilma-asiat ovat hyvin vaikeita ja hieman tulkinnanvaraisiakin, siksi on ensiarvoisen tärkeää tiedottaa asiallisesti, hyvin ja mahdollisimman tyhjentävästi. Uskon uuden puheenjohtajan ottavan tästä kopin. Toivon sisäilmatyöryhmän ottavan myös kopin siitä, että työryhmään voisi kutsua alueiden johtokunnasta käyttäjien edustajan. Minulla olisi mielessäkin eräs todella hyvä ja ammattitaitoinen ihminen, jota mielelläni ehdottaisin meitä edustamaan. Hänellä on pitkä kokemus aiheesta, mutta ei silti koe tietävänsä kaikkea aiheesta, vaan on avoin ja hyvin kiinnostunut uusista ajatuksista.
Kokouksessamme jouduimme myös valitsemaan loppukaudeksi uuden puheenjohtajan edellisen menehdyttyä äkillisesti. Kävimme jonkin verran keskustelua aiheesta, mutta valitsimme hyvän puheenjohtajan (Mika Eskola, valtanäylien aluetoimikunnasta) ja todella hyvän varapuheenjohtajan.
Olin hämmentynyt kokouksen aikana hetken, sillä sain kiitosta työstäni lähidemokratian ja alueiden ihmisten hyväksi tehdystä työsä ja siitä kiitin ja johtokunta kiitti valitsemalla minut varapuheenjohtajaksi. Kiitän luottamuksestanne. Tulen käyttämään loppukauden kovaan rutistukseen lähidemokratian kehittämiseksi. Olisin mä sen tehnyt ilman varapuheenjohtajuuttakin.
Paljon on työtä edessa, tiukka rutistus, sillä vaikka olemme tehneet kannanottomme, jossa
toivomme organisaatiouudistuksen tuovan asukkaille lisää
osallistumisen mahdollisuuksia jo asioiden valmisteluvaiheessa ja
rohkeutta keskusteluun, jopa vaikeista asioista. Ja olemme ilmaisseet
halumme olla aito kumppani, eikä enää pelkkänä
lausuntoautomaatti. Toimintamallin tulisi olla sellainen, että kuntalaiset joita tuleva päätös koskee, voisivat aidosti vaikuttaa
tulevaan päätösehdotukseen. Rakentava vuoropuhelu vaatii kuitenkin
luottamusta, luottamusta siihen, että asioista kerrotaan ja uskoa
avoimen keskustelun lisäarvoon. Vaikuttajaraadit,
valmistelutyöpajat, asukastapaamiset, aluefoorumit ja osallistuva
budjetointi, ovat kaikki hyviä keinoja lisätä vuorovaikutusta.
Melkein kaikkia niitä on kokeiltu ja asukkaiden osalta hyväksi
todettu. Ja eikö se ole se päämäärää: Asukkaiden tyytyväisyys,
se saavutetaan osallistamisella. Asukkaiden osallistaminen on tärkeä
keino sitouttamiseen ja alueylpeyden syntymiseen.
Olemme myös
kertoneet, että haluamme kehittää Lähidemokratiaa edelleen.
Tahdomme siitä toimivan osan kaupunkimme päätöksentekoa. Siksi
esitimme toiveemme kutsua koolle jo huhtikuussa Lähidemokratian
kehittämistyöryhmän jatkamaan keskustelua Lähidemokratian
kehittämisestä Lohjalla. Lohjan lähidemokratiamalli on ollut hyvä,
mutta aina on kehitettävää, niin myös meidän mallissamme. Mallia
tulisi keventää, tuoda vielä enemmän lähestyttäväksi, jotta
alueiden ja asukkaiden ääni saadaan kuulumaan, ja sitä kautta myös
se näkyisi kaupungin ja asukkaiden hyvinvointina ja elinvoimana.
Työryhmän kutsua vaan ei ole käynyt. Myös tässä näkee sen,
että työtä on vielä edessä. Paljon. Toki asioita hautautuu
välillä isojen pinojen alle, mutta varsinkin nyt, kun kausi on
vaihtumassa, meillä ei ole varaa unohtaa lähidemokratian
kehitystyötä. Ensi kauden alustus ja kehitystyö olisi pitänyt jo
aloittaa. Kehityksessä on se pieni haittapuoli, että se ei tapahdu
itsestään. Se ei tapahdu, jos sen unohtaa. Jos kehittämisen ja
kehityksen unohtaa, se taantuu. Siihen Lohjalla ei ole varaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti