maanantai 11. heinäkuuta 2016

joka päivä kymmenen viikon ajan

Kansanedustaja Jaana Pelkonen kirjoitti, että  Suomen kesälomia tulisi siirtää kahdella viikolla, jotta matkailua voitaisi hyödyntää paremmin. Mulla jää tästä vähän ristiriitainen olo. Toisaalta hyvä, että ajatellaan monelta kannalta asioita, mutta ehkä vähän vierasan kuitenkin tätä näkökulmaa. Alla linkki Pelkosen kirjoitukseen, josta voit itse muodostaa oman mielipiteesi:
http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219648-koska-suomi-ymmartaa-ainutlaatuisuutensa

Tästä aiheesta keskustellaan joka kevät. Eikä ikinä kuitenkaan mitään tapahdu. Ainakin perheelliset keskustelevat ja tuskailevat.
Mielestäni on aiheellistakin käydä tätä keskustelua, mutta ehkä vähän eri kantilta. Suomen koululaisten kesälomia tulisi lyhentää huomattavasti. Kymmenen viikkoa on aivan liian pitkä aika perheellisille, kaikilla ei ole tukiverkkoa, jonka varaan laskea kesäksi lapsensa. Olisi mielenkintoista tietää, millä tavalla vaikuttaa talouteemme se, että vanhemmat tekevät puolikuntoisena töitään suurimman osan kesästä. Puolikuntoisena sen vuoksi, että ovat huolissaan jälkikasvustaan, lähtevät ajoissa, tulevat myöhään, soittelevat kotiin. Monessa perheessä vanhemmat joutuvat ottamaan lomansa eri aikaan lasten pitkän loman vuoksi, jotta lapsilla olisi huoltaja lähellä. Näin ollen perheillä ei oikeasti ole sitä yhteistä aikaa lomankaan varjolla. Eikä kaikilla ole edes tätä mahdollisuutta, esimerkiksi yrittäjät eivät pysty lomailemaan. Toki toiset pystyvät, mutta eivät läheskään kaikki.   Lapsilla onkin sitten raktiriemukas loma, yrittäjän mukana töitä tehden. Entä itsensätyöllistäjät? Tai juuri työllistyneet, joilla ei ole yhtään kesälomaa.
Enää ei ole niin yleisesti tarvetta niin pitkään lomaan, mitä aiemmin on ollut, ja itseasiassa 1970-luvulla on kerran jo lyhennetty kouluvuotta 200 päivästä 190 koulupäivään muuttamalla kouluviikkoa kuusipäiväisestä viisipäiväiseksi.

Säiden puolesta (jos nyt on pakko säistä puhua, loma on loma, vaikka sataisi sammakoita) nykyinen loma on kuulemma ihanteellisessa paikassa, alkukesästä on yleensä nättiä. Jos lomia siirrettäisi esim juhannuksesta alkavaksi ja syyskuussa loppuvaksi, menetetään jonkun mukaan 10 prosenttia hienoista ilmoista. AHA. Ei ehkä toimi tänä päivänä.
"Jos kesäloma alkaisi vasta juhannuksen alla ja kouluun palattaisiin syyskuun ensimmäisenä päivänä, kauniista lomapäivistä menetettäisiin noin kymmenen prosenttia. Suomen kesäsään piirteisiin kuuluu vaihtelevuus, mihin vaikuttaa Suomen maantieteellinen sijainti.
Meistä ei tule osa Keski-Eurooppaa lomia siirtämällä. Olemme eri kasvillisuus- ja lämpövyöhykkeellä kuin muu Eurooppa. Suomessa lämpö, valo ja elämänrytmi rytmittyvät eri tavoin.(Hannu Tuominen, TS, 19.8.2015)"
Sivuhuomautus tähän kesään (Se oli tiistaina.). Vaihtelevuutta olisi se, että olisi lämmin, tai ettei sataisi. 


http://www.iltalehti.fi/perhe/2015060119787868_pr.shtml

Ylläolevan artikkelin mukaan laissa on aika tiukat raamit siitä milloin peruskoululaiset lomailevat ja kuinka monta päivää vuodessa koulua käydään. Jos tätä haluaisi muuttaa, pitäisi laittaa eduskunta asialle. Niin, voisiko tätä aidosti miettiä? Perusopetuslain muuttamiseksi tarvittaisiin joko kansanedustajan tekemä lakialoite tai esimerkiksi kansalaisaloite.
Tampereen yliopiston tutkija Jessica de Bloom kyseenalaistaa pitkien lomien tarpeellisuuden. De Bloomin viimevuotisen tutkimuksen mukaan loman vaikutus hyvinvointiin haihtuu yhtä nopeasti loman jälkeen, oli lomalla sitten lorvittu viikko tai pari kuukautta.
- Koululaisten pitkät lomat aiheuttavat ongelmia myös vanhemmille, jotka eivät pysty ottamaan töistään yhtä pitkää vapaata, de Bloom huomauttaa.
Tutkija Jessica de Bloom viittaa University of Missouri-Columbia ja Tennesee State University -yliopistojen tutkijaryhmän tekemään tutkimukseen:
- Tutkimuksessa verrattiin koululaisten oppimismenestystä keväällä ennen kesälomaa ja heti lomalta paluun jälkeen. Amerikkalaisoppilaat suoriutuivat huonommin tehtävistään heti lomalta paluun jälkeen, testitulokset olivat huonompia varsinkin matematiikassa ja lukemisessa.
Tutkimuksen mukaan tulokset huononivat jyrkemmin loman aikana, jos lapsi oli alemman sosioekonomisen luokan perheestä.
Jos kesälomaa vietettäisiin nykyistä lyhyemmin, ei ensimmäinen kuukausi koulussa kuluisi unohdettujen asioiden opetteluun. Tasaisesti sijoitellut vapaat vähentäisivät myös stressiä, kirjoittaa Sari Helin blogissaan.
http://yle.fi/uutiset/sari_helin_koulun_kesaloma_on_liian_pitka/7395689

Muuten olen samaa mieltä, mutta ongelmaksi kesäloman lyhentämisessä tulisi se, että ilmeisesti pitäisi lomia pilkkoa pitkin lukuvuotta. Eikä vanhemmilla ole lukuvuoden aikanakaan enempää lomaa kuin nytkään. Koulun lomien pilkkominen pienempiin osiin ei siis auta vanhempia. Syyslomankin voisi poistaa tai lyhentää esim pitkäksi viikonlopuksi. Toisaalta, pitäisikö lomia ripotella pitkin vuotta, jos kesälomaa lyhentää? Mitä, jos kouluvuodesta tulisi 200 päiväinen nykyisen 190 päivän sijaan?
Joku saattaa miettiä sitä, mistä rahat henkilökunnan palkkaukseen ja muihin nouseviin kuluihin? Tähän minulla ei vielä ole vastausta. En tunne opettajien palkkausta tarpeeksi hyvin voidakseni keksiä ratkaisua tähän, mutta eiköhän niitä viisaampiakin ole, joilla olisi hyvä ratkaisu, mutta jotka eivät ole sitä tuoneet esille. Enkä usko, että yhden ihmisen tulisi ratkaista yksin asioita, vaan ongelmiin tulisi miettiä yhdessä ratkaisu.
Kaikki me tarvitsemme lomaa, lapsilla on ollut kova kouluvuosi, mutta onko loma hyvä loma, jos vanhemmat stressaavat, miten saada lapsille hyvä hoito, hyvä olo päiväksi? Joka päivä.

ps. meillä lapset jo odottavat kouluunpääsyä 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti