Lohjalla tehdään pitkäjänteistä suunnittelua yläkouluverkosta - poliittisesti räiskien?

Lohjalla on perustettu työryhmä pohtimaan yläkoulujen tilannetta ja tekemään suunnitelmia sen suhteen, että saisimme paremmat ja ehkä toimivammat ratkaisut. Olen positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka vs opetuspäällikkö on valmistellut asiaa. Hyvä juttu, todella hienoa, että  pyritään tekemään asialle jotain ja toivottavasti lautakuntakin käsittelee montaa vaihtoehtoa, ei ehkä kaikkia neljää, mutta kuitenkin niin, ettei vain yhtä, kuten hyvin usein aiemmin on tapahtunut. Ja yritettäisi muistaa, että euro ei ole ainoa arvo.
Olen aidosti sitä mieltä, että on hienoa, että suunnitellaan, omien sanojen mukaan pitkällä jänteellä. Pettynyt olen siihen, että jälleen lohjalaiseen taattuun tapaan. Parissa viikossa, ehkä neljässä.

Hei, eikö pitänyt suunnitella pitkäjänteisesti. Ainakin niin siis sanottiin. Pitkäjänteisiä suunnitelmia ei saa nopeassa tahdissa, ainakaan yleensä. Ehkä se on Lohjalla eri asia. Ai niin, ei ole. 
Yläkouluasiaa suunnitelevassa työryhmässä on aika kunnioitettava määrä ihmisiä, mutta kas, eipä yhtään ihmistä aluetoimikunnista, kouluverkon vaikuttajaraadista tai vanhempainyhdistyksistä tai LOKOVAsta (Lohjan koulujen vanhemmat ry). 

Miksi työryhmä on täynnä ihmisiä, jotka eivät käytä ko palveluja? On siellä varmaan pari, joilla on lapsia vielä koulussa. Riittääkö se? Ehkä saattaa joukossa olla yksi tai kaksi, jotka ovat joskus olleet opettajia, riittääkö se? Toki heillä on ollut asiantuntemus ja on kokemusta opettamisesta ja sitä kokemusta en vähättele. Kokemusta tarvitaan aina. Kuten myös nykyisiä palveluntarvitsijoita ja -käyttäjiä. Heitä ei pitäisi myöskään väheksyä.

Onko syynä se, että jos ottaisi käyttäjiä tai asukkaita mukaan suunnitteluun, saattaisi valmistelu hidastua? Kaikenlaisia kyselemällä, kyseenalaistamalla laskelmia, tuomalla esiin ongelmakohtia, käytännön asioita, kuten ehkä kuljetuksista, tai voisivat haluta jopa käydä katsomassa sitä koulujen arkitodellisuutta tilakorttien sijaan. Tai ehkä haluaisivat kunnon paneutumista sisäilmastoon, kunnon korjauksia, ei vain pientä pintaremonttia?
Äh, parempi laittaa ehdotus tosi nopeasti vain eteenpäin, mukisematta menee läpi. Tilakortit soimaan ja paperit ojennukseen.

Katsotaanpa yläkouluja: Järnefeltin yläkouluun on jo menossa 85 lisäoppilasta Rauhalasta, koska 5-6 luokkalaiset eivät enää mahdu omaan alakouluunsa Maksjoen lakkautuksen myötä.
Tämän vuoksi kotiluokkia tulisi lisätä, jotta 5-6 saavat kotiluokissaan opetusta. Ja se taas vähentää tilaa. Ainiin, mutta tokihan Järnefeltin kouluun tehdään jonkunlaisia korjauksia. Vaikka viimeisin kuntoluokitus on 83%, on sisäilmastosta oltu huolissaan. Koulun rakentamisvuosi on 1968.

Entä Nummen yläkoulu? Tällä hetkellä suunnitellaan erillään yläkoulusuunnittelusta ja työryhmästä Oilaannummen yhtenäiskoulua. Alakouluun ollaan laittamassa esikoululaisia. Esikoulu sijaitsee tällä hetkellä koulun alueella tilaelementissä, jossa on hyvät tilat. Eskarilaisia suunnitellaan siirrettäväksi alakouluun, joka on nyt jo täynnä. Vuosittain koulusta siirtyy yläkouluun vähemmän oppilaita, mitä tulee sisään. Painetta on siis. Painetta siirtää täälläkin 5-6 luokkalaiset yläkouluun, minne eivät kuulu. Lukiota ollaan lakkauttamassa yläkoulusta. Huono päätös, mutta tehty, mikä tehty. Tosin siitä on valitus hallinto-oikeudessa. 
Sammatista suunnitellaan siirrettäväksi oppilaita Nummelle. Sammatin tiettyjen alueiden oppilaiden siirto Nummelle voisi ollakin mahdollista (jos siis kuljetukset toimivat), mutta turha ajatella ainakaan kaikkien karjalohjalaisten siirtoa Nummelle, esim eteläosista alkaa tulla ihan kohtuuttomat matkat.
 

Sinänsä hyvä suunnitelma, JOS kuljetukset toimii (kokemusta on muustakin), mutta yhtenä ongelmana kuljetusten lisäksi on se, että se on hyvin harvalle luontainen kulkusuunta, eikä sinne ole vielä olemassa mitään julkista liikennettä. Logistiikka varmasti lupaa sinne julkisen liikenteen. Tähän asti ei ole tarvinnut sitä hoitaa, koska kulkua ei ole ollut. Toisaalta, matkat ovat ongelma tässä(kin), sillä navigointiohjelmalla katsottuna Karjalohja/Salo tienristeyksestä suoraan ajaen Oinolaan on matka-aika 35 minuuttia. Mitä se on siinä vaiheessa, kun lapsi on tullut jo tähän risteykseen ja jatkaa siitä kiertäen joka mahdollisen mutkan kyydityksen kerätessä muita lapsia kyytiinsä?
Monellakaan sammattilaisella ei ole harrasteita Nummella, mutta toisaalta taas, JOS saadaan tomiva monitoimija-alue Oilaannummelle, voisiko siellä olla enemmän tarjontaa? Jos vain kaupunki näkisi sen mahdollisuudet. Oilaannummen alueella on tähtitalo ja opistotalo. Onko niihin tehty kuntokartoitukset ja prosenttilaskelmat?  Onko näille rakennuksille mitään pitkän tähtäimen suunnitelmia? -Mitä on hankesuunnittelussa huomioidut sisäiset ja ulkoiset uhkatekijät??


Mutta taas suunnitellaan erikseen. Räiskitään sinne tänne. Voisiko näitä asioita suunnitella samaan aikaan, tai edes sama porukka, joka tietäisi samat asiat ja osaisi jopa yhdistää ne asiat?


Pitäisi muistaa Oilaannummea suunnitellessa ja päätöstä tehdessä, että kokonaisuus olisi hyvä olla hallussa. Eikä tämä koske ainoastaan Oilaannummea, vaan koko lohjalaista kouluverkkoa.

Yhdessä mallissa Lohja olisi keskustassa koulukiinteistön vuokralaisena. Sopimuskauden jälkeen kaupunki lunastaisi kiinteistön. Kunnossapitovastuu on rakentajan.
Hetkinen, hetkinen. Muistelisin, että jossain kaupungissa, olisiko ollut Kirkkonummella, tehtiin tämän kaltainen ratkaisu ja eikös siinä käynyt huonosti? (saa korjata, jos olen väärässä ja muistan aivan väärin) Käyttökelvoton rakennus,  josta kunta maksoi vuokraa eikä rakentaja tainnut kyllä ottaa minkäänlaista vastuuta. Lopulta kunta lunasti rakennuksen. Toki Lohjalla varmasti toimisi aivan eri tavalla. Tottakai. 
Voisimmeko oppia toisten virheistä? Tehdä paremmin? Jooko?

Anttilan koulua ajatellessa tässäkin tulee miettiä alakoulua samalla. Tytyri. Veto-oja. Märkä maa. Kosteus. Toivon hartaasti, että muistetaan keskustan ratkaisuja mietittäessä, että ei oikeasti mietitä Tytyrin koulua samaan paikkaan rakennettavaksi, missä se nyt on. Olisi vain sama ongelma edessä. Mutta jos oikeasti tehdään pitkäaikaisratkaisuja, olen levollinen. Ei siis sisäilmaongelmaista tai homekoulua.

Toistan: Pitäisi muistaa kouluratkaisuja suunnitellessa ja päätöstä tehdessä, että kokonaisuus olisi hyvä olla hallussa. Eikä tämä koske ainoastaan Oilaannummea, Anttilaa, Järnefeltiä, vaan koko lohjalaista kouluverkkoa. Kaikkia yläkouluja. Kaikkia koululaisia. Hehän tässä viime kädessä kulkevat ja opiskelevat. Koitetaan muistaa heidän tarpeensa. Tilakortit ja kuljetuslupaukset eivät kerro kaikkea, eikä edes koko totuutta.