Turvaton koulumatka - pysäkille turvaton?

 Otin kuvia tiestä, jonka turvallisuusluokituksesta olisin eri mieltä sen määritelleiden kanssa.  Tämä on tie, jota tavolalaiset koululaiset kulkevat joka aamu risteykseen, josta bussi noukkii heidät. Siinä ei ole varsinaista pysäkkiä, mutta liikennöitsijä lienee hakenut erityislupaa ELYltä noukkia lapset kyytiin siitä kohdasta. Tien varrella ei ole oikeita pysäkkejä (tässä vaiheessa herää kysymys, miksi? Onko se vaarallinen tie pysähtyä?). Toki 1-3 luokkalaiset saavat kyydin kouluun, mutta sitä vanhemmat saavat kävellä tätä tietä, jossa ei siis ole valaistusta, ei levennystä, ei kevyenliikenteen väylää.

ELY:n maantieverkoston hankekorin kuva vuodelta 2013

Tavolantie on B-luokassa. Se sisältää kaikki muut maantieverkon hankkeet, jotka eivät ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ole ajankohtaisia. ELY-keskus ei osallistu B-luokan hankkeiden toteuttamiseen.  Mikäli kunta haluaa edistää B-luokan hankkeita, se voi hakea suunnittelusopimuslupaa ELY-keskukselta. (nyt löytyikin syy siihen, ettei mitään ole tapahtunut tälle tielle)

Liikennemäärien mukaan tämä turvallisuusluokitus olisi aika hyvä päivittää, sillä

Vuonna 2014 keskimäärin autoja/vrk:
Tavolantie 1132
Lohjantie 755
Jättöläntie 836
Oilaantie (Riikantie-110) 1137
Turuntie (Lääninraja-Saukkola) 3978 (lähde: tiehallinto)

Lisäksi tulisi huomioida se, että moottoritien ollessa suljettu, on Tavolantie sijaistie. Liikennemäärät 20-30 kertaistuvat. Onneksi tätä ei kuitenkaan niin hirveän usein tapahdu. 

Valtakunnallisen Koululiitu-ohjelman mukaan arvioidut koulumatkojen vaarallisuudet jätetään kuitenkin kuntien itsensä viime kädessä arvioitavaksi. Eräs mielestäni aivan oleellinen kysymyskin on esitetty Koululiidusta puhuttaessa: Tuleeko riskiluvun olla alhaisempi talvella?
Koululiitu-ohjelman orjallinen tulkitsemattomuus haittaa vaarallisuusmääritelmiä ja koulumatkojen turvallisuuden parantamista. Arviolta 130 kuntaa käyttää matemaattista Koululiitu-ohjelmaa arvioidessaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu ei ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita ja siksi se on kehitetty ainoastaan apuvälineeksi koulutien vaarallisuuden arviointiin. Useissa kunnissa ohjelmaa kuitenkin käytetään väärin. (http://yle.fi/uutiset/koulutien_vaarallisuutta_arvioidaan_virheellisesti_useissa_kunnissa/6400502) Se on tehty ainoastaan työvälineeksi ja avuksi, ei täydellisesti noudatettavaksi. Näitä vaarallisuusmääritelmiä lukiessani välillä tulee mietittyä, miksi sitä yleensäkään on tehty? Se estää myös ns maalaisjärjen käytön ja saattaa myös vähentää niitä teihin oikeasti tutustumisia, paikan päällä.
Koulutien vaarallisuutta arvioivassa työryhmässä on yksi poliisi ja viisi viranhaltijaa. Olisiko asiallista, että olisi myös esim aluetoimikunnan tai kouluverkon vaikuttajaraadin edustaja mukana? Tai että olisi kuultu ennen kokousta aluetoimikuntaa tai vaikuttajaraatia? Pyydetty vaikka kuvia, jos ei kokousväki ole käynyt itse paikalla. Ja enpä muuten kauheasti usko, että käyvät paikalla. Eivät ainakaan pöytäkirjojen mukaan. On todettu, että työryhmä käy tarvittaessa paikalla tutustumassa tiehen. Ilmeisesti tarvetta ei useinkaan ole havaittu, on luotettu matemaattiseen ohjelmaan, josta jopa oma kehittäjä on todennut, ettei se huomioi kaikkea tien, eikä tien ympäristön ominaisuuksia.
Lasten ja heidän vanhempiensa kannalta olisi todella hienoa, että yllämainitut epäkohdat saisi korjattua mahdollisimman pian, sillä pitäähän ne korjata. Kyllä tie pitää luokitella vaaralliseksi, jos se sitä on. Ja sitähän Tavolantie nimenomaan on. Ja jos ei sitä usko, voi katsoa ottamiani kuvia, tai kysyä onnettomuuksien uhreilta tai kysyä tien varrella asuvilta, kuinka monta läheltä piti-tilannetta on nähty. Veikkaan, etteivät edes osaa arvioida oikeaa määrää. Niin monta ojaan hyppäämistä on ollut. Mutta hei, 

 

onni ollut tähän asti. Mutta kuinka kauan?