Paluu juurille - kadonneen maltin metästys

Lohjan lähidemokratia on ollut toiminnassa nyt kaksi ja puoli vuotta, suunnilleen. Koko sen ajan olen ollut mukana toiminnassa, niin aluetoimikunnassa kuin alueiden johtokunnassakin. Tosin aluetoimikunnan puheenjohtajana en ole koko aikaa ollut. Lähidemokratiassa on tapahtunut hurjaa kehitystä, mutta vielä on tekemistä. Se on hienoa, että huomataan kehitystarpeet ja halutaan parantaa, halutaan kehittyä.

Yksi näistä tärkeistä askelista on vaikuttajaraatien perustaminen. Kaupungin aloittaessa palveluverkkoselvitystyötään, perusti alueiden johtokunta kaksi vaikuttajaraatia, sosiaali- ja terveysverkon sekä kouluverkon vaikuttajaraadin.Raati koostuu kyseisten palvelujen käyttäjäryhmien edustajista sekä kyseisestä toiminnasta vastaavia viranhaltijoita. Raati on aluetoimikuntavetoinen. Kouluverkon vaikuttajaraati on koottu vanhempainyhdistysten ja -toimikuntien edustajista. Melkein jokainen lohjalainen koulu on edustettuna. Vanhemmissa on huomattava määrä asiantuntijuutta, ei vain lastensa suhteen tai koulunsa suhteen, vaan myös ammattialat ovat erittäin laajasti edustettuina.  Raadeissa tuodaan esille kehittämisehdotuksia palveluihin liittyen ja vaihdetaan tietoa ja kokemuksia asukkaiden, yrittäjien ja viranhaltijoiden välillä.

Yhteistyömme on ollut hyvää ja antoisaa, ehkä välillä hieman olemme kompuroineet, mutta hei, tämä on kaikille täysin uutta, tästä ei voi kuin oppia ja kehittyä. Ja kun kompastuu, on noustava ylös.

Minulta on kysytty, miksi lähidemokratia, miksi lähdin mukaan?
Se on kuulkaas se tie. Oilaantie. Oilaantie ja lapset. Kun luin lähidemokratiasta ja aluetoimikunnasta, koin sen olevan keino vaikuttaa Oilaantien liikenneturvallisuuden parantamiseen, keino saada painoarvoa asialle vielä enemmän.

Paljon on mahtunut tähän kahteen ja puoleen vuoteen, paljon on ollut onnistumisia, paljon on ollut myöskin epäonnistumisia. Se, mistä mä olen ylpeä Nummen aluetoimikunnasta, on sen ihmiset. Paljon aktiiveja, jotka oikeasti ajattelee alueen kehitystä ja haluavat kehittää aluetta. Ja se, että Nummi on eittämättä edelläkävijä: Nummen aluetoimikunnan yksi jäsenistä on Nummi-Pusulan koulun oppilaskunnan puheenjohtaja, olemme tehneet valtakunnallisestikin ainutlaatuisen kyselyn liittyen Oinolan kampusalueeseen, olemme pyrkineet olemaan proaktiivisia.

Nyt, kun olen kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtaja, olen ollut etuoikeutetussa asemassa siinä mielessä, että olen saanut tavata hyvin erilaisia ihmisiä, olen käynyt upeita keskusteluja, saanut uusia näkökulmia moneenkin asiaan. Toisaalta olen myös syyllistynyt itse siihen, mitä itse olen peräänkuuluttanut raadin jäseniltä: olen unohtanut maltin. Olen tunteillut.