Ojamon kouluko seuraava "yllättävä sisäilmapommi"? (niitä muuten riittää)

Olen pyytänyt vanhempien ja kouluverkon vaikuttajaraadin edustajana viimeisintä sisäilmaraporttia Ojamon koulusta, vanhempien pyynnöstä. Olen pyytänyt sitä nätisti muutaman kerran. Ensimmäisen kerran ennen joulua, 2015.  En ole saanut raporttia,  enkä millään tahtoisi vedota julkisuuslakiin*, mielestäni on kurjaa ja aivan turhaa. Viimeisimpänä perusteena sain, että Ojamon koulun hankesuunnitelma on edennyt, joten ei ole tarvetta. Minä tavallisena kuntalaisena en siis ole käypä arvioimaan sitä, onko tarvetta, vai ei. Asiakirjapyynnön olen tehnyt ja viranhaltijan yksi tehtävistä on, vaikka kuinka epämiellyttävänä velvollisuutena sitä pitäisi, vastata asiakkaalle (kuntalaiselle) ja toimittaa pyydetty asiakirja. Hyvä, että koulun hankesuunnitelma on edennyt, eikä vanha raportti tietenkään kerro tämänpäivän tilanteesta, kun raportin valmistuttua oppilaiden määrä on kasvanut Neitsytlinnan koululaisilla ja tilaelementtikin on tontille pystytetty. Mutta olisi ehkä mahdollisesti hyvä nähdä tilanne, mistä on tähän päivään tultu. Mutta mennään sitten näillä. Harkitsen tosin jatkotoimia.
No, koska en ole saanut asiakirjoja, joita voisin tutkia rauhassa ja analysoida rauhallisesti, toimin, kuten kuka tahansa muukin. Ja jotten tuota pettymystä eräille viranhaltijoille, toimin, kuten jotkut heistä minua nimittävät: "ikävä kiihdytin" ja päätin tutkia asia kaikentietävästä netistä.
Ja tietoa ei löytynyt kuin sen verran, että Ojamolle on tehty remonttia sisäilmaongelmien vuoksi.

Ojamon koulu kiinteistönä oli osana HinkuMappi-hanketta, jossa seurattiin kiinteistöjen energiankulutusta ja energiatehokkuutta. Tämäkin on tärkeää, mutta hämmästelen sitä, että se menee kuitenkin sisäilman ohi. Ainakin sellaisen vaikutelman saa.

Ojamon koulu on rakennettu vuonna 1977 ja vanhentunut ilmanvaihtojärjestelmä aiheutti sekä suuren energiankulutuksen että sisäilmaongelmia. Vuosina 2012-2013 toteutetulla remontilla parannettiin rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäilman laatua. Korjaushankkeen työt aloitettiin joulukuussa 2012 ja työt valmistuivat elokuussa 2013. Ilmanvaihtojärjestelmä saatiin kokonaisuudessaan käyttöön elo-syyskuun 2013 aikana.


Tuloilmakoneita oli yhteensä 8 kappaletta, ja niiden lisäksi kiinteistössä oli poistoilmapuhaltimina toimivia huippuimureita. Koulu on liitetty kaukolämpöverkkoon. Koululla on tehty myös aiemmin korjauksia, kuten vesikaton uusiminen vuonna 1998 ja ulkopuolisten kuivatusjärjestelmien uusiminen vuosina 2006–2007.  Ennen ilmanvaihdon uusimista koulun henkilökunta raportoi huonosta sisäilmasta koulun tiloissa. Viimeisin sisäilmatutkimus ennen korjaushanketta suoritettiin vuonna 2011. Tutkimustulokset olivat melko yksiselitteisiä; ilmanvaihto oli alimitoitettu nykyiselle käyttöasteelle ja sisäilmaan vuosi lisäksi teollisia mineraalivillakuituja vanhoista ilmanvaihtokoneista ja äänenvaimentajista. Koko ilmanvaihtojärjestelmä koneineen oli myös laskennallisesti elinkaarensa lopussa. Lisäksi ikääntyneet pintamateriaalit, kuten vanhat mattopinnoitteet, sisälsivät haitallisia haihtuvia yhdisteitä. Vuoden 2011 lopulla ilmanvaihtojärjestelmä nuohottiin ja käsiteltiin kuituja sitovalla aineella, jotta tilojen sisäilmaa saataisiin tilapäisesti parannettua. Tutkimustulosten  perusteella päätettiin koko ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennusautomaation uusiminen kanavineen lämmöntalteenotolla varustetuilla koneilla sekä nykyaikaisilla äänenvaimentajilla. Näin varmistettiin kohteeseen riittävä ilmanvaihto, kuiduista vapaa hyvä sisäilma ja merkittävästi parempi energiataloudellisuus. Huomioitavaa on, että sisäilmaongelmien vuoksi ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja oli pidennetty huomattavasti tavoitearvoista, mikä aiheutti merkittävää  energiankulutuksen kasvua. Arviot energiansäästöistä uudella järjestelmällä olivat noin 1 386 MWh/a (Ruonakoski 2010, liite 2). Myös ikääntyneitä pintamateriaaleja, kuten mattoja, päätettiin uusia kesällä 2014 ilmanvaihdon uusimisen jälkitöinä sekä korjata pois myös muita töiden yhteydessä löytyviä mahdollisia sisäilmaongelmakohtia.

(lähde:Sami Ylenius ENERGIATEHOKKUUS LOHJAN KAUPUNGISSA VUOSINA 2008–2014  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/90056/Ylenius_Sami.pdf?sequence=1) 

Oho. Koulua ON remontoitu sisäilmaongelmien vuoksi (tämä siis oli jo tiedossa) vuonna 2012 - 2013. Ja nyt siellä on taas raportoitu oireiluja. Remontti maksoi 2,5 MILJOONAA euroa. Hukkaan meni. (oliko se #hukkajahti, mihin kunta ryhtyi yli vuosi sitten taloustilanteen parantamiseksi?)

Ja jälleen huolehditaan muuten energiatehokkuudesta. well done.

Nyt, kun Ojamolle suunnitellaan yhtenäiskoulua, toivon, että se hanke etenee hyvin ja toivon, että koulun suunnittelussa käytetään käyttäjien kokemuksia ja kuullaan asukkaiden ääntä. Sekä ennen kaikkea, tehdään koulu ajatellen sadan vuoden päähän, tai edes vähän pidemmälle kuin kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päähän. 

 *julkisuuslain §9 mukaan 

Tiedonsaanti julkisesta asiakirjasta

Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

Oikeuministeriön mukaan viranomaisen on käsiteltävä asiakirjapyyntö viivytyksettä. Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai pyyntö muuten edellyttää viranomaiselta tavanomaista suurempaa työmäärää, tieto on annettava viimeistään kuukauden kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta.