Ylen kouluverkosta

Yle kiinnostui Lohjan kouluverkkoselvityksestä ja uutisoi siitä nettisvullaan lyhyesti. 

http://yle.fi/uutiset/lakkautusuhkia_ja_sisailmaongelmia__lohjan_kouluverkko_harvenee_ja_rapistuu/7948523

Toimittaja soitti ja keskustelimme aiheesta. Keskustelimme aika kauankin. Juttutila on pieni ja pieneen tilaan ison asian tiivistäminen ei ole helppoa, joten aika tiiviiksi juttu meni. Vähän harmitti, että jutusta jäi uupumaan mielestäni yksi työmme kantavista voimista: yhteistyö kaupungin kanssa.
Asiallinen juttu vaikuttajaraadista, ei ihan sitä, mitä sanoin, mutta tuodaan esille kuitenkin vanhempien halu tehdä hyvää työtä.

Paluu juurille - kadonneen maltin metästys

Lohjan lähidemokratia on ollut toiminnassa nyt kaksi ja puoli vuotta, suunnilleen. Koko sen ajan olen ollut mukana toiminnassa, niin aluetoimikunnassa kuin alueiden johtokunnassakin. Tosin aluetoimikunnan puheenjohtajana en ole koko aikaa ollut. Lähidemokratiassa on tapahtunut hurjaa kehitystä, mutta vielä on tekemistä. Se on hienoa, että huomataan kehitystarpeet ja halutaan parantaa, halutaan kehittyä.

Yksi näistä tärkeistä askelista on vaikuttajaraatien perustaminen. Kaupungin aloittaessa palveluverkkoselvitystyötään, perusti alueiden johtokunta kaksi vaikuttajaraatia, sosiaali- ja terveysverkon sekä kouluverkon vaikuttajaraadin.Raati koostuu kyseisten palvelujen käyttäjäryhmien edustajista sekä kyseisestä toiminnasta vastaavia viranhaltijoita. Raati on aluetoimikuntavetoinen. Kouluverkon vaikuttajaraati on koottu vanhempainyhdistysten ja -toimikuntien edustajista. Melkein jokainen lohjalainen koulu on edustettuna. Vanhemmissa on huomattava määrä asiantuntijuutta, ei vain lastensa suhteen tai koulunsa suhteen, vaan myös ammattialat ovat erittäin laajasti edustettuina.  Raadeissa tuodaan esille kehittämisehdotuksia palveluihin liittyen ja vaihdetaan tietoa ja kokemuksia asukkaiden, yrittäjien ja viranhaltijoiden välillä.

Yhteistyömme on ollut hyvää ja antoisaa, ehkä välillä hieman olemme kompuroineet, mutta hei, tämä on kaikille täysin uutta, tästä ei voi kuin oppia ja kehittyä. Ja kun kompastuu, on noustava ylös.

Minulta on kysytty, miksi lähidemokratia, miksi lähdin mukaan?
Se on kuulkaas se tie. Oilaantie. Oilaantie ja lapset. Kun luin lähidemokratiasta ja aluetoimikunnasta, koin sen olevan keino vaikuttaa Oilaantien liikenneturvallisuuden parantamiseen, keino saada painoarvoa asialle vielä enemmän.

Paljon on mahtunut tähän kahteen ja puoleen vuoteen, paljon on ollut onnistumisia, paljon on ollut myöskin epäonnistumisia. Se, mistä mä olen ylpeä Nummen aluetoimikunnasta, on sen ihmiset. Paljon aktiiveja, jotka oikeasti ajattelee alueen kehitystä ja haluavat kehittää aluetta. Ja se, että Nummi on eittämättä edelläkävijä: Nummen aluetoimikunnan yksi jäsenistä on Nummi-Pusulan koulun oppilaskunnan puheenjohtaja, olemme tehneet valtakunnallisestikin ainutlaatuisen kyselyn liittyen Oinolan kampusalueeseen, olemme pyrkineet olemaan proaktiivisia.

Nyt, kun olen kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtaja, olen ollut etuoikeutetussa asemassa siinä mielessä, että olen saanut tavata hyvin erilaisia ihmisiä, olen käynyt upeita keskusteluja, saanut uusia näkökulmia moneenkin asiaan. Toisaalta olen myös syyllistynyt itse siihen, mitä itse olen peräänkuuluttanut raadin jäseniltä: olen unohtanut maltin. Olen tunteillut.

Tytyrin 288 oppilasta

Tytyrin koulussa on toteutettu oppilaiden oirekysely joulukuussa 2014 ja henkilökunnan oirekysely, sen ajankohtaa minulla ei ole tiedossa.

 Oppilaiden kyselytutkimuksen tulosten tulkinnassa on ollut mukana konsultoiva lääkäri. Vertailuaineistona kyselytutkimuksessa käytettiin toista koulua. Tässä lyhyt yhteenveto tuloksista:
- Tytyrin koulussa oirekyselyyn vastanneita oli yhteensä 226 kpl (koulun oppilasmäärä 288 oppilasta) eli vastausprosentti oli 79 %
- yleistä terveydentilaa kysyttäessä koulujen välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero: 

• 91,3 % Tytyrin koulun oppilaista raportoi tämänhetkisen terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi, 
• 8,2 % tyydyttäväksi
• 0,5 % huonoksi; 
• vastaavat luvut vertailukoulun osalta olivat 98,1 %, 1,9 % ja 0%

- viimeisen kuukauden aikana raportoitujen oireiden osalta koulujen välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero seuraavien oireiden osalta: 

• kuiva tai kipeä kurkku
• silmäoireet
• lihaskivut
• väsymys
• päänsärky
•  keskittymisvaikeudet sekä oppimisvaikeudet

Viikottaisista oireista yleisin Tytyrin koulussa oli nenän tukkoisuus tai nuha (22,3 %). Edellä kuvatut oireet oli liitetty useammin kouluympäristöön Tytyrin koulussa (tilastollisesti merkitsevä ero koulujen välillä), lisäksi astmaoireita esiintyi tavanomaista enemmän Tytyrin koulussa kuluneen vuoden aikana. Koettujen sisäilmahaittojen osalta koulujen välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero kaikkien sisäilmahaittojen kohdalla ja niitä raportoitiin enemmän Tytyrin koulussa.

Johtopäätöksissä todetaan, että Tytyrin koululaisten lisääntynyt oireilu saattaa viitata sisäilmaongelmaan. Asian tarkempi selvittely edellyttää rakennus- ja ilmanvaihtoteknisiä ja tarvittaessa mikrobiologisia ja muita epäpuhtaustutkimuksia.

Vanhemmille suunnatussa sisäilmainfossa sivistystoimen edustaja kertoi sivistystoimen toimenpide-esityksenä seuraavaa:

• sivistystoimi on käynnistänyt tarveselvitystyön Tytyrin koulun korjaus-/uudisrakentamisen tarpeen selvittämiseksi
• prosessi etenee tarveselvityksen, hankesuunnitelman, suunnittelutyön ja rakentamisen toteusvaiheiden kautta; jokainen vaihe vaatii monivaiheisen päätösprosessin (kasvatus- ja opetuslautakunta, tekninen lautakunta, hallitus, valtuusto
• kaikkineen on varauduttava 2 - 4 vuotta kestävään työstöön

Jotta saataisiin laadukas tarveselvitystyö, tulee tehdä perusteellinen kuntoarvio koulurakennuksesta. Tarveselvityksessä huomioidaan sisäilmaongelman selvittäminen ja koulun toiminnalliset tarpeet, OPS2016 tulee huomioida.

Pitkäkestoisen prosessin aikana oppilaille ja henkilöstölle on taattava turvalliset työskentelytilat

Huoltajia on tiedotettu Wilman kautta, mutta en usko kaikkien huoltajien tiedostavan ongelman laajuuttaa ja vakavuutta. Ehkä päänsärkyjä, väsymystä, nuhaa tai tavalliselta tuntuvia flunssan oireita  ei osata yhdistää sisäilmastoon. Lisäksi ainakin minulla jää usein huomaamatta Wilman tiedotteet. Pikaviestit tulee luettua, tiedotteet menee välillä ohi.

Sisäilmatyöryhmä on tiedottanut ainakin otsikolla "sisäilmatyöryhmä tiedottaa". Ehkäpä otsikoinnillakin on merkityksensä.

Tytyri - jokainen päivä on liikaa, vol2

Tytyrin koulun lapset ja koulun olosuhteet ovat pitäneet minun ajatukseni täysin varattuina sisäilmainfon jälkeen ja tuskin kukaan, jonka kanssa olen näinä päivinä puhunut, on epätietoinen tilanteesta.

Tytyrin koulun sisäilma-asiat ovat olleet sisäilmaryhmän käsittelyssä toukokuusta 2011 lähtien. Aikaisempia tietoja koulun tilanteesta on jo vuodesta 1996, jolloin on tehty kartoitus rakennuksen kosteusrasituksesta ja mikrobitutkimuksista. Koulua on vuosien varrella remontoitu ja pyritty parantamaan sisäilmaa. Viimeisin sisäilmastokysely tehtiin henkilökunnalle marras-joulukuulla 2014. Tulosten perusteella työympäristötekijöistä huonoimpana koettiin tunkkainen (huono)ilma sekä riittämätön ilmanvaihto. Nykyisin työhön liittyvistä oireista pahimpina koettiin käheys/kurkun kuivuus sekä väsymys. Hieman silmien ärtymystä. Oppilaille tehtiin myös oma kysely, jonka tulokset ovat tulleet ja niistä jo edellisessä vähän olen ehtinyt kertomaan edellisessä Tytyrin postauksessani. Pari poimintaa THL:n raportista:

• bronkiittikertoja syksyllä 2,9 (vs 1,0 verrokkikoulu)
• poissaoloja keväällä 5,2 (vs 3,7 verrokkikoulu)
• poissaoloja syksyllä 4,6 (vs 3,3 verrokkikoulu)

Kohonneita lukuja, mutta näin irrotettuna ei hälyyttävää. Paitsi että on. Sisäilmahaittoja on enemmän kuin verrokkikoulussa. Oireilevia lapsia on paljon, oireilevaa henkilökuntaa on. Oppilaita on siirretty väistöön, ei kaikkia. Ei ole tiloja. Väistötiloja tarvittaisiin välittömästi.

Tytyri on rakennettu 1960-luvulla, jolloin tehtiin huopakattoja ja käytettiin asbestia. Vesivahinkoja on sattunut, ne on paikattu, mutta onko välikattoa avattu - ei ole. Näin meille kerrottiin. Eristeet/villat välikatossa.... en edes halua ajatella, missä kunnossa ne ovat.

Ne näytteet olisi nyt otettava pikimmiten. Nähtäisiin todellinen laajuus. Onko se liian iso riski ottaa? Lain mukaan kaupungin/kunnan on järjestettävä turvallinen ympäristö. Sivistystoimessa siitä ollaan ahdistavan tietoisia. Tuntuu kurjalta kirjoittaa tätä, varsinkin, kun yhteistyömme on olllut saumatonta kouluverkon vaikuttajaraadin ja sivistystoimen kesken. Onko näytteiden tilaaminen sivistystoimen asia vai onko se teknisen toimen vai sisäilmatyöryhmän? Ihan sama kenen. Jonkun se pitää tilata HETI.

Toissayönä heräsin ja sain väsyneen, hullun ajatuksen päähäni: pistetään seis koko kouluverkkoselvitys. Pienissä kouluissa on tilaa, laitetaan Tytyrin lapset niihin kouluihin väistöön. Aivan sama, meneekö koko koulu moneen eri kouluun, ovathan he kuitenkin sitten TERVEESSÄ ympäristössä. Luokkatasolla kuitenkin varmasti pystytään pitämään oppilaat samassa kasassa. Pistetään seis koko kouluverkkoselvitys, kunnes nämä pommit, Tytyri, Anttila, Nummi-Pusula, on purettu. Korjaan, kunnes nämä TUNNETUT pommit on purettu. Kuinkahan monta pommia on tulossa?

Ja heti törmätään varmasti moneen eri logistiseen ongelmaan, koulukuljetukset, matkat, jne. Ne ovat selvitettävissä. Lasten terveys menee uskoakseni edelle, jokaisen ajatuksissa.

Mutta sitten toinen ajatus (kuten huomaatte, öisin mulla on vain kaksi ajatusta päässä)
pian on vapautumassa tilaelementtejä.

Sisäilmainfossa oli paljon huolestuneita vanhempia. Sain eräältä heistä viestin. Hänellä on
kaksi lasta koulun puolella, yksi eskarissa. Eskari on tosin samaa rakennusta. Kaksi näistä lapsista oireilee. Yksi erittäinkin voimakkaasti ja tässä on vasta ensimmäinen vuosi lopuillaan. Ensi vuonna hänellä on koulun puolella kolme. Kolme lasta Tytyrissä. Kolme mahdollisesti oireilevaa lasta. Kamala huoli, eikä hän voi olla tekemättä mitään, hän ei voi vain odottaa. Hän perusti adressit.com:iin adressin lasten terveellisen ympäristön puolesta.

http://www.adressit.com/tytyrinkoulu

Allekirjoitin. 

Se on hyvä alku.

Mistä haluamme olla ylpeitä?

Mistä haluamme olla ylpeitä? Luottamushenkilöille lähettämästäni kouluverkon vaikuttajaraadin viestistä heräsi edellä oleva kysymys.

Niin, heitän pallon heille.

Onko se tämä?

Opettajat ja rehtori ovat upeita, ammattitaitoisia ja sitoutuneita, mutta puitteet.

Voisiko Lohja haluta olla ylpeä erilaisuudestaan? Luovasta oppimisympäristöstä, modernista ja luonnonläheisestä samaan aikaan? Ilosta? Hyvästä elämästä? Hyvästä arjesta?

Tytyri - jokainen päivä on liikaa

Tytyrin sisäilmainfossa.

Kävelin infoon vähän ennakkoasenteen kanssa, että joutuu neuvottelemaan painokkaasti ja iskemään kysymyksillä, kyseenalaistamaan toimia.

Infon jälkeen istuin autoon. Olin juossut autoon, etteivät koulun vanhemmat näe itkuani. Itkin hetken autossa ja lähdin hakemaan tytärtä harrastuksista. Niin hyvin on minulla ja minun lapsillani asiat. Hyvä koulu hyvällä sisäilmalla. Kiitollisena saa olla.
Kauheaa on, että joutuu olemaan tällaisesta asiasta kiitollinen. En tarkoita sitä, ettenkö olisi kiitollinen ja etteikö saisi olla, mutta sillä aikaa toisten lasten pitää olla koulussa, jossa ei ole hyvä sisäilma.

Kuuntelin vanhempia, joiden lapset oireilevat, pahoja oireita, lievempiä oireita, toiset oireettomia, vielä. Vanhempien äänet olivat hätää täynnä.

Sivistystoimi on aloittanut tarveselvityksen ja varmasti tekee kaikkensa, että koulun ongelmat saataisiin ratkaistua, mutta se vie aikaa. Se vie liikaa aikaa. Erään isän sanoin "jokainen päivä on liikaa".

Ikävää, ettei sisäilmatyöryhmästä tai tilapalveluista kukaan ollut päässyt paikalle, sivistystoimesta tukipalvelupäällikkö oli kertomassa rehtorin tukena tilanteesta, mutta ei hän kaikkiin kysymyksiin pystynyt vastaamaan. Ei ollut helppo tehtävä, mutta hän hoiti sen juuri niin hyvin kuin pystyi.  Hän vastasi ammattinsa puolesta ja sillä ammattitaidolla, mikä hänellä on. Se ei luonnollisesti koske rakenteita eikä materiaaleja tai näytteitä.

Tytyrissä on otettu näytteitä yli vuosi sitten ja oppilaille sekä henkilökunnalle on tehty oirekysely keväällä ja syksyllä.  THL oli yhteenvedossaan diplomaattisesti todennut, että oppilaiden oireilut saattavat johtua koulun sisäilmasta.

Toki, oireet voivat tulla kotoakin, mutta että niin monella?
Kysyin tullaanko ottamaan seurantanäytteitä, sillä pölyävää työtä on tehty, joidenkin luokkien ikkunoita ja lattialistoja on tiivistetty, ei minulle siihen osattu vastata. Onko tehty tehosiivous? Koulussa on tehty noin vuosi sitten yläsiivous, joka tehdään vuosittain.

Toin esille sen, että näytteet tulee ottaa, vai eikö niitä oteta, koska ongelma on ilmeinen. Koska kukaan ei sitä kiistä. Eihän se näytteidenotto muuta ongelmaa miksikään, mutta olisi lasten ja henkilökunnan oireilun lisäksi vielä kovaa mikrobifaktaa.

Mutta ei ongelmalle heti voida mitään tehdäkään. Pikaratkaisuina on se, että ilmanvaihto on päällä koko vuorokauden, paitsi liikuntasalissa (jäi epäselväksi minulle, miksi siellä ei ole), lukuunottamatta lomia. Pari luokkaa on väistötiloissa ja yksittäisiä lapsia on vaihtanut koulua oireilun  vuoksi. Mitä, jos kaikki oireilevat lapset vaatisivat siirtoa?
Yksittäisten lasten siirrot on hyvä yksittäiselle perheelle. Mutta se ei ratkaise koulun ongelmaa. Kouluun tulee joka vuosi uusia oppilaita ja siellä on oppilaita kuusi vuotta kerrallaan altistumassa. Tuleeko siitä koko loppuiäksi vaiva?
Ymmärrettävä kysymys oli, että kuka sen päättää, mikä luokka pääsee väistöön? Kuka oppilas pääsee? Mitä voi vanhempana tehdä, että oma lapsi pääsee väistöön tai niihin tiloihin, missä ei oireile?
Eräät vanhemmat odottivat astma-diagnoosia lapselleen, toinen kertoi lapsensa ihottumasta,  lapsensa, jolla ei ole allergioita. Oppilailla on hengitysvaikeuksia, silmäongelmia, väsymystä...Kuudennella alkaa jo olemaan keskittymisen kanssa ongelmia.... ja koko tämän ajan mietin, miltä minusta tuntuisi, jos aamulla lapseni menisi tähän kouluun. Joka aamu, ja tietäisin, että hän on siellä koko päivän.

Eivät kaikki lapset oireile, ei kaikki henkilökunnastakaan, sisäilmaan, kuten niin moneen muuhunkin reagoidaan yksilöllisesti. Toiset ovat herkempiä kuin toiset. Se on myös yksi syy ottaa näytteet. Vaikka ei oireile, ei se tarkoita, etteikö altistuisi.

Kotiin päästyäni puhuin mieheni kanssa, tai yritin itkun läpi ja mietin samalla, mitä voisin tehdä, mitä tekisin heidän sijassaan.

Mietin sitä, miten Tytyrin vanhemmat ovat olleet hienosti aktiivisia, ilman sitä tilanne voisi olla pahempikin, mutta jotta he saavuttaisivat enemmän, nopemmin ja saisivat näytteet otatettua, ehdotin  heidän perustavan esimerkiksi työryhmän, joka tekisi keskitetysti viestintää, kommunikoisi sisäilmatyöryhmälle, sivistystoimeen, tilapalveluihin ja muihin instansseihin. Se, että jokainen meilaa, soittelee, ottaa yhteyttä, ei nopeuta eikä kovinkaan paljoa auta tilannetta. Se tulisi tehdä hallitusti ja keskitetysti. Mieluiten niin, että mukana olisi ns ulkopuolinen taho, joka pystyisi pysymään suht neutraalina, eikä tunteilisi. 

Taidetta Tytyrin koulun ruokasalissa

Mietin myös vanhempien jaksamista, lapsista nyt puhumattakaan, mutta vanhemmilla on raskas taakka. Toivon heille voimia.

Raadin työskentelyä oppilaiden hyväksi

Kokoustimme eilen kouluverkon vaikuttajaraadin viimeistelyryhmän kanssa Neitsytlinnan koulussa.

 Lapseni olivat mukana ja pääsivät tutkimaan koulua. Heidän lempipuuhaansa. Annoin kameran mukaan ja pyysin ottamaan samalla kuvia. Tässä on heidän näkökulmansa koulusta.

Jokaisen kokouksen jälkeen hehkuttelen itsekseni sitä, miten upeaa porukkaa meillä on. Miten motivoitunutta, sitoutunutta ja asiansa osaavaa porukkaa. Isejä ja äitejä. Mutta eivät vain koululaisten vanhempina, vaan jokainen oikeasti yrittää ajatella oman koulunsa ulkopuolelle ja miettiä koko kouluverkkoa. Jokainen on kysynyt itseltään, "mikä olisi järkevää".

Olemme miettineet koulujen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Olemme siis tehneet SWOTteja. Swottien lisäksi eräs tilastonikkari, exceltaiturimme on tutkinut ja tehnyt jos jonkunlaisia vertailevia exceleitä. Kuten tämä allaoleva. Alkuperäisessä kouluverkon selvitystyössään kaupungilla oli suunnitelmissa yhtenä vaihtoehtona kymmenen koulun lakkauttaminen. Siksi allaoleva taulukko.

Lakkautettava koulu vs vastaanottava koulu

Yhtenä raadin vahvuutena juuri on tuo vanhemmuus ja halu tehdä hyvin, perusteellisesti.
Vaikka saattaisi odottaa ja olettaa sitä, että kaikki puolustavat omaa kouluaan henkeen ja vereen, kiihkoillen, huudellen ja tunteisiin vedoten, on se jäänyt taka-alalle. Ja siitä ei ole kyse, etteikö kaikki haluasi puolustaa omaa kouluaan, vaan kyse on lähinnä siitä, että nähdään tämän olevan meidän yhteinen asiamme, ei vain yhden koulun. Ei vain yhden perheen lasten. Ja halutaan osoittaa yhteistyökykyä ja -halua.
Lähtökohtana kuitenkin on lastemme hyvinvointi.

Kokoustamassa ja kyy

Kouluverkon vaikuttajaraati kokousti tiistaina, 7.4, Solbrinkenin koululla, iso kiitos järjestäjille!

Kokous oli hyvä, keskusteleva ja pitkä. Sivistystoimesta oli erkoissuunnittelija esittelemässä tilamitoitusperiaatteita kouluverkkoselvitytyössä. Koulujen tilat ovat aikojen saatossa muuttuneet tilatarpeiden mukaan. Kouluverkon selvitystyössä ja tilamitoitusperiaatteissa pyritään katsomaan neljältä suunnalta: pedagoginen, tekninen, taloudellinen ja sosiaalinen.
Tämä aihe olikin paljon keskusteluja herättävää ja erkoissuunnittelija sai vastata hyvin moniin kysymyksiin. Yksi ehkä eniten ihmetyttävä asia oli se, että kuulijalle jäi sellainen mielikuva, että kouluverkon selvitystyössä ei nähdä tarpeelliseksi miettiä tulevaisuutta esimerkiksi vastaanottavan koulun kohdalla niin, että puitteet olisivat kunnossa jo ennen mahdollista lasten siirtoa.

Tukipalvelupäällikkö kertoi meille omasta alastaan, mitä kuuluu tukipalvelujen alle ja kommentoi hän muitakin asioita. Paljon saimme taas asioihin selkeyttä, mutta ehkä nousi kysymyksiäkin lisää.

Hän nosti hyvin tärkeän asian esille, varhaiskasvatuksen mielenterveyshuolto puuttuu ja se on suuri puute, neuvoloissa on neuvolapsykologi, kouluissa on psykologi, mutta varhaiskasvatuksesta se puuttuu. Ennaltaehkäisevänä toimena se olisi erittäin tärkeä osa. 

Hän myös ymmärtää kyläyhteisöjen huolen pienten kyläkoulujen puolesta, mutta hän esitti myös kysymyksen, onko opetustoimen tarkoitus olla kyläyhteisöjen tukena, kylien keskuksena?

Viime kokouksessa keskusteltiin vaikuttajaraadin mahdollisesti toteuttamasta oppilaskyselystä. Tavoitteena on kuulla oppilaita kouluverkkoselvityksestä. Katriina LOKOVA ry:stä ehdotti, että LOKOVA voisi tehdä kaupungille esityksen siitä, että kaupunki myös arvioisi kouluverkkoselvityksen esitysten vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä (lapsivaikutusten arviointi).
Lohjan kaupungin sivistystoimi on sitoutunut tekemään lapsivaikutusten arvioinnin Lohjankouluverkkoselvityksen yhteydessä. LOKOVA ja vaikuttajaraati tekivät esityksen vaikutusarvioinninaikataulusta ja menetelmistä ja sivistysjohtaja hyväksyi esityksen. Mitä luultavimmin sivistystoimi valitsee menetelmikseen oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston kuulemisen. Sivistystoimen lapsivaikutusten arvioinnin tulokset ovat valmiina syksyllä 2015. Vaikuttajaraadin tulisi omassa lasten kuulemisessaan panostaa laadullisen tiedon keruuseen. 
Luontevaa tämä on erityisesti siksi, että edustamme yhteisöjä, joiden yksi keskeisimmistä tehtävistä on lasten oikeuksien edistäminen. Keskustelimme tavoista, kuinka toteuttaa ja miten. Sovimme, että Katriina kokoaa ryhmän (2-3 henkilöä lisäkseen) ideoimaan ja toteuttamaan.

Viimeistelyryhmän työkin etenee. Työssämme tulemme korostamaan koulujen sisäilmastoa, oppilaiden tasa-arvoa niin kaupungissa kuin maaseudullakin, niin isoissa, kuin pienissäkin kouluissa sekä OPS2016 näkökulmaa. Olemme jo pitkällä sen suhteen, että taulukoita on vertailtu, tehty omia, faktoihin perustuvia taulukoita ja kaavioita, tutustuttu hyvin moniin asiakirjoihin, keskusteltu asiantuntijoiden kanssa, lapsivaikutuksen arvioinnissa tullaan kuulemaan perheitä ja oppilaita, siihen työhön koottiin pieni ryhmä, jonka työn analysointi on valmis syksyksi. Kaupungin oma tulee valmistumaan samoihin aikoihin. Pyritään myös tuomaan esiin erilaisten koulujen tuomaa rikkautta alueelle, pyritään tuomaan se vetovoimatekijänä.

Työtä on vielä paljon ja aikaa vähän. Mutta tulemme tekemään esityksestämme todella hyvän ja kattavan.

Seuraavat kaksi päivää menikin taas päänsäryn kourissa, mutta niitä alkaa olemaan jo todella paljon vähemmän. Kai.

Tässä tunnelmia viime viikonloppulta, kun otin aikaa olla pienempien kanssa ja käytimme sen ulkoillessa ja hupsan, reitillemme osuikin tällainen kaveri. Koira ei huomannut mitään, mutta poika oli ottaa käteensä, "äiti, kato"