torstai 28. tammikuuta 2016

Nummen yläkoulun sisäilmaa voisi haistella taas

On hyvä, että Oilaannummen hankesuunnitelma etenee, sillä siihen kuuluva Nummen yläkoulu on odottanut vuosia peruskorjausta.
Saimme aluetoimikunnan kokousta varten suunnitelmien kuvat käyttöömme, tästä tulee kyllä kiittää ao projektipäällikköä! Mahtavaa, että saimme tutustua niihin ja vielä kommentoidakin. On todella hyvä, että asukkaat pääsevät melko alkuvaiheessa mukaan. Kaikki pääsevät vähemmällä marisemisella ja asukkailta/käyttäjiltä saattaa tulla hyviäkin huomioita, jotka helpottavat suunnittelijoiden ja rakentajien työtä.

Sitä mietimme, että piirustuksissa on mainittu nuorisotila/iltistoiminta, onko suunnitteilla siirtää iltistoiminta sinne? Nythän iltistoiminta on ns Tähtitalossa. Nummen opistotalon kuntoisuusprosentti on 44%. Onko Tähtitalon kuntoisuus samaa luokkaa, sitä nimittäin ei erikseen löydy kaupungin kiinteistöjen kuntoisuuslistalta. Onko mahdollisesti sen vuoksi pohdittu iltistoiminnan siirtoa nuorisotilaan yläkoululle? Onko näille rakennuksille (opistotalo ja tähtitalo) mitään pitkän tähtäimen suunnitelmia? -Mitä on hankesuunnittelussa huomioidut sisäiset ja ulkoiset uhkatekijät??
Varmasti on mietitty näitäkin asioita, mutta toivomme nämä vielä huomioitavan.
 
Koululaisemme todella kaipaa liikuntasalia, joten odotamme sitä innolla. Tosin mietimme sitä, että piirustuksiin on lisätty käytävätilaa 130 m2. Voisiko näille käytäväneliöille olla muutakin käyttöä?
Tämä muuten niin käytännöllinen ja hyvä idea käytävästä koulun ja liikuntasalin välissä, on sijaintina ehkä vähän korjattava, sillä se sijaitsee montussa. Mäen juurella, johon valuu kaikki vesi. Toki tekniikka varmasti on järjestetty hienosti ja rakennusteknisesti tämän voi ohittaa salaojituksilla yms, mutta huomioonotettava seikka.

On upeaa, että koulumme hankesuunnitelma etenee ja peruskorjaus oikeasti (?) tulee, yläkoulumme ON todellakin sen tarpeessa. Mutta, tällä hetkellä suunnitellaan erillään yläkoulusuunnittelusta ja työryhmästä Oilaannummen yhtenäiskoulua. Voisiko näitä ihan oikeasti miettiä samaan aikaan, edes osittain sama porukka?


Mutta ennen kaikkea, Nummen yläkoulu on peruskorjauksen tarpeessa. mm. joululoman aikana oli ikkuna auennut ja tämän vuoksi putkivaurioita. Putkiremontteja on talossa tehty useita.
Vuoden 2010 sisäilmaraportin mukaan esimerkiksi kuvataideluokassa (näyte 6) näytteessä esiintyi kolmea tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvää sienilajia, joista kaksi on mahdollisesti toksiinituottajia. Lisäksi näytteessä esiintyi sädesientä merkittävästi runsaammin kuin ulkoilman vertailunäytteessä. Pitoisuus ylittää asumisterveysohjeen raja-arvon (10kpl).

Ruokalan näytteet olivat huolestuttavammat, mutta niitä on korjailtu pienellä pintaremontilla, joten niiden kanssa pystymme elämään (ehkä) hetken vielä.
Vaikkakin ruokalan komeron lattian tojax-levyeristeessä esiintyi sieni-itiöitä runsaasti. (viittä eri lajia, joista 4 mahdollisia toksiinituottajia). Tulokset viittaavat kosteus- ja homevaurioon tutkitussa materiaalissa.

Se pitää sanoa, että vuonna 2010 on tehty hyviä tutkimuksia koulussamme. On otettu paljon näytteitä ja niitä on tutkittu. Toimepiteitäkin, pieniä pinnallisia on tehty, jotta arki rullaisi vähän helpommin. Mutta pienellä pintaremontilla ei ongelmista pääse eroon.

Toivomme, että peruskorjausta ei enää viivytetä yhtään ja että hyvät suunnitelmat, pienen hienosäädön jälkeen, tulevat toteutumaan.
Oinolan alakoulun kuntoisuusprosentit ovat laskeneet, ollen viimeisimmässä kuntoisuusluokituksessa 78%. Hyvässä rajassa mennään. Tämä luokitus on tehty ennen pieniä korjauksia kesällä ja ennen Hyrsylän lasten siirtoa Oinolaan. Olettaa voi, että kuntoisuus laskee vielä, nyt nopeammin. Tähän varmasti tullaan ottamaan kantaa myös Oilaannummea kokonaisuutena mietittäessä?

tiistai 26. tammikuuta 2016

Lohjalla tehdään pitkäjänteistä suunnittelua yläkouluverkosta - poliittisesti räiskien?


Lohjalla on perustettu työryhmä pohtimaan yläkoulujen tilannetta ja tekemään suunnitelmia sen suhteen, että saisimme paremmat ja ehkä toimivammat ratkaisut. Olen positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka vs opetuspäällikkö on valmistellut asiaa. Hyvä juttu, todella hienoa, että  pyritään tekemään asialle jotain ja toivottavasti lautakuntakin käsittelee montaa vaihtoehtoa, ei ehkä kaikkia neljää, mutta kuitenkin niin, ettei vain yhtä, kuten hyvin usein aiemmin on tapahtunut. Ja yritettäisi muistaa, että euro ei ole ainoa arvo.
Olen aidosti sitä mieltä, että on hienoa, että suunnitellaan, omien sanojen mukaan pitkällä jänteellä. Pettynyt olen siihen, että jälleen lohjalaiseen taattuun tapaan. Parissa viikossa, ehkä neljässä.

Hei, eikö pitänyt suunnitella pitkäjänteisesti. Ainakin niin siis sanottiin. Pitkäjänteisiä suunnitelmia ei saa nopeassa tahdissa, ainakaan yleensä. Ehkä se on Lohjalla eri asia. Ai niin, ei ole. 
Yläkouluasiaa suunnitelevassa työryhmässä on aika kunnioitettava määrä ihmisiä, mutta kas, eipä yhtään ihmistä aluetoimikunnista, kouluverkon vaikuttajaraadista tai vanhempainyhdistyksistä tai LOKOVAsta (Lohjan koulujen vanhemmat ry). 

Miksi työryhmä on täynnä ihmisiä, jotka eivät käytä ko palveluja? On siellä varmaan pari, joilla on lapsia vielä koulussa. Riittääkö se? Ehkä saattaa joukossa olla yksi tai kaksi, jotka ovat joskus olleet opettajia, riittääkö se? Toki heillä on ollut asiantuntemus ja on kokemusta opettamisesta ja sitä kokemusta en vähättele. Kokemusta tarvitaan aina. Kuten myös nykyisiä palveluntarvitsijoita ja -käyttäjiä. Heitä ei pitäisi myöskään väheksyä.

Onko syynä se, että jos ottaisi käyttäjiä tai asukkaita mukaan suunnitteluun, saattaisi valmistelu hidastua? Kaikenlaisia kyselemällä, kyseenalaistamalla laskelmia, tuomalla esiin ongelmakohtia, käytännön asioita, kuten ehkä kuljetuksista, tai voisivat haluta jopa käydä katsomassa sitä koulujen arkitodellisuutta tilakorttien sijaan. Tai ehkä haluaisivat kunnon paneutumista sisäilmastoon, kunnon korjauksia, ei vain pientä pintaremonttia?
Äh, parempi laittaa ehdotus tosi nopeasti vain eteenpäin, mukisematta menee läpi. Tilakortit soimaan ja paperit ojennukseen.

Katsotaanpa yläkouluja: Järnefeltin yläkouluun on jo menossa 85 lisäoppilasta Rauhalasta, koska 5-6 luokkalaiset eivät enää mahdu omaan alakouluunsa Maksjoen lakkautuksen myötä.
Tämän vuoksi kotiluokkia tulisi lisätä, jotta 5-6 saavat kotiluokissaan opetusta. Ja se taas vähentää tilaa. Ainiin, mutta tokihan Järnefeltin kouluun tehdään jonkunlaisia korjauksia. Vaikka viimeisin kuntoluokitus on 83%, on sisäilmastosta oltu huolissaan. Koulun rakentamisvuosi on 1968.

Entä Nummen yläkoulu? Tällä hetkellä suunnitellaan erillään yläkoulusuunnittelusta ja työryhmästä Oilaannummen yhtenäiskoulua. Alakouluun ollaan laittamassa esikoululaisia. Esikoulu sijaitsee tällä hetkellä koulun alueella tilaelementissä, jossa on hyvät tilat. Eskarilaisia suunnitellaan siirrettäväksi alakouluun, joka on nyt jo täynnä. Vuosittain koulusta siirtyy yläkouluun vähemmän oppilaita, mitä tulee sisään. Painetta on siis. Painetta siirtää täälläkin 5-6 luokkalaiset yläkouluun, minne eivät kuulu. Lukiota ollaan lakkauttamassa yläkoulusta. Huono päätös, mutta tehty, mikä tehty. Tosin siitä on valitus hallinto-oikeudessa. 
Sammatista suunnitellaan siirrettäväksi oppilaita Nummelle. Sammatin tiettyjen alueiden oppilaiden siirto Nummelle voisi ollakin mahdollista (jos siis kuljetukset toimivat), mutta turha ajatella ainakaan kaikkien karjalohjalaisten siirtoa Nummelle, esim eteläosista alkaa tulla ihan kohtuuttomat matkat.
 

Sinänsä hyvä suunnitelma, JOS kuljetukset toimii (kokemusta on muustakin), mutta yhtenä ongelmana kuljetusten lisäksi on se, että se on hyvin harvalle luontainen kulkusuunta, eikä sinne ole vielä olemassa mitään julkista liikennettä. Logistiikka varmasti lupaa sinne julkisen liikenteen. Tähän asti ei ole tarvinnut sitä hoitaa, koska kulkua ei ole ollut. Toisaalta, matkat ovat ongelma tässä(kin), sillä navigointiohjelmalla katsottuna Karjalohja/Salo tienristeyksestä suoraan ajaen Oinolaan on matka-aika 35 minuuttia. Mitä se on siinä vaiheessa, kun lapsi on tullut jo tähän risteykseen ja jatkaa siitä kiertäen joka mahdollisen mutkan kyydityksen kerätessä muita lapsia kyytiinsä?
Monellakaan sammattilaisella ei ole harrasteita Nummella, mutta toisaalta taas, JOS saadaan tomiva monitoimija-alue Oilaannummelle, voisiko siellä olla enemmän tarjontaa? Jos vain kaupunki näkisi sen mahdollisuudet. Oilaannummen alueella on tähtitalo ja opistotalo. Onko niihin tehty kuntokartoitukset ja prosenttilaskelmat?  Onko näille rakennuksille mitään pitkän tähtäimen suunnitelmia? -Mitä on hankesuunnittelussa huomioidut sisäiset ja ulkoiset uhkatekijät??


Mutta taas suunnitellaan erikseen. Räiskitään sinne tänne. Voisiko näitä asioita suunnitella samaan aikaan, tai edes sama porukka, joka tietäisi samat asiat ja osaisi jopa yhdistää ne asiat?


Pitäisi muistaa Oilaannummea suunnitellessa ja päätöstä tehdessä, että kokonaisuus olisi hyvä olla hallussa. Eikä tämä koske ainoastaan Oilaannummea, vaan koko lohjalaista kouluverkkoa.

Yhdessä mallissa Lohja olisi keskustassa koulukiinteistön vuokralaisena. Sopimuskauden jälkeen kaupunki lunastaisi kiinteistön. Kunnossapitovastuu on rakentajan.
Hetkinen, hetkinen. Muistelisin, että jossain kaupungissa, olisiko ollut Kirkkonummella, tehtiin tämän kaltainen ratkaisu ja eikös siinä käynyt huonosti? (saa korjata, jos olen väärässä ja muistan aivan väärin) Käyttökelvoton rakennus,  josta kunta maksoi vuokraa eikä rakentaja tainnut kyllä ottaa minkäänlaista vastuuta. Lopulta kunta lunasti rakennuksen. Toki Lohjalla varmasti toimisi aivan eri tavalla. Tottakai. 
Voisimmeko oppia toisten virheistä? Tehdä paremmin? Jooko?

Anttilan koulua ajatellessa tässäkin tulee miettiä alakoulua samalla. Tytyri. Veto-oja. Märkä maa. Kosteus. Toivon hartaasti, että muistetaan keskustan ratkaisuja mietittäessä, että ei oikeasti mietitä Tytyrin koulua samaan paikkaan rakennettavaksi, missä se nyt on. Olisi vain sama ongelma edessä. Mutta jos oikeasti tehdään pitkäaikaisratkaisuja, olen levollinen. Ei siis sisäilmaongelmaista tai homekoulua.

Toistan: Pitäisi muistaa kouluratkaisuja suunnitellessa ja päätöstä tehdessä, että kokonaisuus olisi hyvä olla hallussa. Eikä tämä koske ainoastaan Oilaannummea, Anttilaa, Järnefeltiä, vaan koko lohjalaista kouluverkkoa. Kaikkia yläkouluja. Kaikkia koululaisia. Hehän tässä viime kädessä kulkevat ja opiskelevat. Koitetaan muistaa heidän tarpeensa. Tilakortit ja kuljetuslupaukset eivät kerro kaikkea, eikä edes koko totuutta.      

maanantai 25. tammikuuta 2016

Anttilan koulun sisäilma on sairastuttanut jo kauan ennen yllätystä

Anttilan koulun tilannetta on SEURATTU ainakin vuodesta 2012. Tosin vuodesta 2002 on tehty ensimmäisiä havaintoja riittämättömästä ilmanvaihdosta.
Tällöin on ulkoseinän eristetilasta otettu (jopa) kahdesta kohtaa villanäytteet. Näytekohdissa ei todettu vaurioita. Paitsi sädesientä, joka voi olla ulkoilmastakin.
Tutkijat arvioivat kastumisen johtuvan todennäköisesti
  • viistosateen aiheuttamasta kosteusrasituksesta  
  • myös läpivientien puutteellisesta tiiveydestä  
  • tuuletusreikien väärästä kaadosta  
Noin vuosi tämän jälkeen käyty koululla kaupungin toimesta. Koulussa on ollut putkivuoto kaksi vuotta aiemmin, mutta on vähän epäselvää, mitä korjauksia on tehty. Todettu on kuitenkin, että jossain luokassa on riittämätön ilmanvaihto riittämätön, kosteusvaurio ollut muutama vuosi sitten, mahdollisesti katto vuotanut. Lisäksi huomattiin, että ikkunapelleissä on liian loiva kaato, josta kosteus valuu seinään. (tämä siis vuonna 2013)
Musiikkiluokassa kaksi turhaa lattiakaivoa, jotka poistettava. Opettaja(t) oireilevat ja työterveyshuollossa suositeltu tutkimuksia.

Tammikuussa 2014 rehtori on pyytänyt sisäilmamittauksia.

Seurataan.

Syyskuussa 2014 rehtori on tehnyt sisäilmaongelmailmoituksen.

Mutta hei, yllätytään me vuosi sen jälkeen, että oho.
Jotenkin musta tuntuu, että jossain vaiheessa pitäisi jo suuttua. Ja vaikka syyllisten etsiminen on turhaa ja niin edelleen, niin voisiko nyt joku, joka on vastuussa, potea vähän edes syyllisyyttä tai tehdä johtopäätöksiä?

Mitä ihmettä tämä on, että sairaissa tiloissa SEURATAAN tilannetta, mutta esim lakkauttamiset tehdään heti eilen?

Pääasia tietenkin on se, että koululaiset ja henkilökunta pääsevät terveeseen ympäristöön työskentelemään, mutta oikeesti. Tämä olisi voinut, korjaan. Tämä olisi PITÄNYT tapahtua jo ajat sitten, jos ei olisi haluttu seurata ja "säästää". Ei nyt vedetä liian hätäisiä johtopäätöksiä. Voi olla, että sairastumiset ei tarkoita mitään.




keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Turvaton koulumatka - pysäkille turvaton?


 Otin kuvia tiestä, jonka turvallisuusluokituksesta olisin eri mieltä sen määritelleiden kanssa.  Tämä on tie, jota tavolalaiset koululaiset kulkevat joka aamu risteykseen, josta bussi noukkii heidät. Siinä ei ole varsinaista pysäkkiä, mutta liikennöitsijä lienee hakenut erityislupaa ELYltä noukkia lapset kyytiin siitä kohdasta. Tien varrella ei ole oikeita pysäkkejä (tässä vaiheessa herää kysymys, miksi? Onko se vaarallinen tie pysähtyä?). Toki 1-3 luokkalaiset saavat kyydin kouluun, mutta sitä vanhemmat saavat kävellä tätä tietä, jossa ei siis ole valaistusta, ei levennystä, ei kevyenliikenteen väylää.



ELY:n maantieverkoston hankekorin kuva vuodelta 2013
Tavolantie on B-luokassa. Se sisältää kaikki muut maantieverkon hankkeet, jotka eivät ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ole ajankohtaisia. ELY-keskus ei osallistu B-luokan hankkeiden toteuttamiseen.  Mikäli kunta haluaa edistää B-luokan hankkeita, se voi hakea suunnittelusopimuslupaa ELY-keskukselta. (nyt löytyikin syy siihen, ettei mitään ole tapahtunut tälle tielle)

Liikennemäärien mukaan tämä turvallisuusluokitus olisi aika hyvä päivittää, sillä

Vuonna 2014 keskimäärin autoja/vrk:
Tavolantie 1132
Lohjantie 755

Jättöläntie 836
Oilaantie (Riikantie-110) 1137
Turuntie (Lääninraja-Saukkola) 3978 (lähde: tiehallinto)


Lisäksi tulisi huomioida se, että moottoritien ollessa suljettu, on Tavolantie sijaistie. Liikennemäärät 20-30 kertaistuvat. Onneksi tätä ei kuitenkaan niin hirveän usein tapahdu. 

Valtakunnallisen Koululiitu-ohjelman mukaan arvioidut koulumatkojen vaarallisuudet jätetään kuitenkin kuntien itsensä viime kädessä arvioitavaksi. Eräs mielestäni aivan oleellinen kysymyskin on esitetty Koululiidusta puhuttaessa: Tuleeko riskiluvun olla alhaisempi talvella?
Koululiitu-ohjelman orjallinen tulkitsemattomuus haittaa vaarallisuusmääritelmiä ja koulumatkojen turvallisuuden parantamista. Arviolta 130 kuntaa käyttää matemaattista Koululiitu-ohjelmaa arvioidessaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu ei ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita ja siksi se on kehitetty ainoastaan apuvälineeksi koulutien vaarallisuuden arviointiin. Useissa kunnissa ohjelmaa kuitenkin käytetään väärin. (http://yle.fi/uutiset/koulutien_vaarallisuutta_arvioidaan_virheellisesti_useissa_kunnissa/6400502) Se on tehty ainoastaan työvälineeksi ja avuksi, ei täydellisesti noudatettavaksi. Näitä vaarallisuusmääritelmiä lukiessani välillä tulee mietittyä, miksi sitä yleensäkään on tehty? Se estää myös ns maalaisjärjen käytön ja saattaa myös vähentää niitä teihin oikeasti tutustumisia, paikan päällä.
Koulutien vaarallisuutta arvioivassa työryhmässä on yksi poliisi ja viisi viranhaltijaa. Olisiko asiallista, että olisi myös esim aluetoimikunnan tai kouluverkon vaikuttajaraadin edustaja mukana? Tai että olisi kuultu ennen kokousta aluetoimikuntaa tai vaikuttajaraatia? Pyydetty vaikka kuvia, jos ei kokousväki ole käynyt itse paikalla. Ja enpä muuten kauheasti usko, että käyvät paikalla. Eivät ainakaan pöytäkirjojen mukaan. On todettu, että työryhmä käy tarvittaessa paikalla tutustumassa tiehen. Ilmeisesti tarvetta ei useinkaan ole havaittu, on luotettu matemaattiseen ohjelmaan, josta jopa oma kehittäjä on todennut, ettei se huomioi kaikkea tien, eikä tien ympäristön ominaisuuksia.
Lasten ja heidän vanhempiensa kannalta olisi todella hienoa, että yllämainitut epäkohdat saisi korjattua mahdollisimman pian, sillä pitäähän ne korjata. Kyllä tie pitää luokitella vaaralliseksi, jos se sitä on. Ja sitähän Tavolantie nimenomaan on. Ja jos ei sitä usko, voi katsoa ottamiani kuvia, tai kysyä onnettomuuksien uhreilta tai kysyä tien varrella asuvilta, kuinka monta läheltä piti-tilannetta on nähty. Veikkaan, etteivät edes osaa arvioida oikeaa määrää. Niin monta ojaan hyppäämistä on ollut. Mutta hei, 

 

onni ollut tähän asti. Mutta kuinka kauan?


 



Puheenjohtajakausi jatkuu - aluetoimikunnassa

Taas oli se aika vuodesta, kun kuvittelin, että voisin keventää vapaaehtoisia luottamustoimiani. Aluetoimikunnassa oli jälleen puheenjohtajakausi katkolla ja olin jo ilmoittanut erostani joulukuun kokouksessa. Minua vaan ei tunnuta otettavan vakavasti joissain asioissa. Välillä tuntuu, että vapaaehtoistoimiminen on toisille vapaaehtoisempaa kuin toisille. Ei sillä, mä koen tämän tärkeäksi.

Toki kiitän luottamuksesta, jälleen. Olen oikeastaan todella häkeltynyt tästä valtavasta luottamuksesta ja kauniista sanoista, mitä minulle kokouksessa lausuttiin. En todella odottanut näin suurta tukea. Nyt mun pitää todella miettiä, mistä karsia pois. On kertynyt todella paljon näitä vapaaehtoistoimia.  Olin ajatellut, että joku muu tulisi ruoriin, ilman muuta tukeni kanssa, mutta joku muu ottaisi haltuun. Ajattelin, että se voisi ehkä aktivoida toisia, jos jättäytyisin taustalle, se voisi olla lähidemokratiallekin hyvä kehityksen askel, mutta aluetoimikunta ei tuntunut olevan samaa mieltä.





Tämä kaksi kautta ovat olleet hyvin työntäyteisiä, työtaakka todennäköisesti tulee olemaan hieman vähäisempi, mutta ei kuitenkaan kovinkaan paljoa, ei niin, että voisi laakereillaan levätä.  Organisaatiomuutos tullee varmistamaan sen. Aluetoimikuntien rooli tulee varmasti muuttumaan, mutta millä tavalla, siihen pystymme me vaikuttamaan. Ja se tuo töitä. Sen kehittäminen ja lobbaaminen.



Kuntaliitoksesta lähtien muutoksia on tullut. Kovia ja suuria muutoksia, niin meidän alueellamme kuin muissakin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että omaan alueeseen ne suurimmat ovat iskeneet.
Vuodesta 2013 meiltä on lakkautettu Koisjärven koulu ja Hyrsylän koulu sekä lukio. Tosin kaikista näistä on valitukset päällä.
On meillä hienojakin asioita tapahtunut: Oinolan koulun liikennejärjestelyt ovat muuttuneet turvallisemmiksi, Oilaantien kevyenliikenteen väylä nytkähti eteenpäin ja Niilonpirtin uudelleenrakentaminen alkoi.

Vielä kun saisi Jättöläntien ja Tavolantien turvallisuuden paremmaksija Oilaantien kevyenliikenteen väylää jatkettua sinne Koivikontielle asti. Ja onhan niitä muita, monia muita. Mutta hyvällä tiellä ollaan.

Meidän alueemme on ainutlaatuinen, meidän tulee sitä kehittää ja vaalia ja parantaa yhdistysten yhteistyötä. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

perjantai 15. tammikuuta 2016

Tällä kertaa ei sattunut mitään

Kuinka huolehdimme heistä, jotka tarvitsevat tukea? Kuinka pystymme arvioimaan tuen tarpeen ja laadun? Kauanko voimme seurata ja kauanko omaishoitajan voimat riittävät?
Kuinka pystymme sanomaan itsellemme sen, että nyt ei enää oma tuki riitä, nyt on tuentarve muuttunut?

Näitä asioita jäin miettimään eilisillan jälkeen, kun olin ajanut pimeässä illassa auton perässä, jonka kulku herätti huomioni.
Olin kahden lapseni kanssa tulossa Lohjalta ja ajoin pimeää tietä kotiinpäin. Lapset katsoivat kännykästäni videoita ja naureskelivat takapenkillä. Edelläajavan auton nopeus putosi välillä 20 km/h ja välillä nousi 60km/h, lyhyelläkin välillä. Ohittamaan en lähtenyt, sillä tie on mutkainen, ja suurin osa tiestä kuitenkin on ohituskieltoaluetta. Lisäksi edelläajava auto kävi hyvin usein vastaantulevien kaistalla. Kun jo toinen vastaantuleva auto joutui väistämään autoa, päätin soittaa poliisille. Lapset antoivat puhelimeni ja soitin hälytyskeskukseen.
Annoin auton rekisterinumeron ja kuvailin auton kulkua, annoin sijaintimme.
Selvisi, että autoilija ei ollut päihteiden vaikutuksen alaisena, eikä väsynyt, vaan vanhempi muistisairas eksynyt henkilö, jota poliisi etsii.
Olin helpottunut, sillä olin jo ajatellut, että ylireagoin ja tuntui vähän ylilyönniltä soittaa hälytyskeskukseen sen vuoksi, että epäilin ajavani rattijuopon perässä, mitä, jos asia ei olisi ollutkaan niin?
Mutta asia oli kuin olikin vakava. Minut yhdistettiin partiolle, joka oli lähtenyt etsimään eksynyttä. He pyysivät minua seuraamaan autoa ja kertomaan sijaintimme, "jos tästä ei tule minulle vaaratilannetta". Totesin kyydissäni olevan lapsia, että en lähde mitään sellaista tekemään, mistä voisi lapsilleni olla vaaraa.
Lapset seurasivat jännittyneinä tilannetta.

Päästyämme risteysalueelle, autoilija pysähtyi täysin keskelle, kuin miettimään, mihin mennä. Hän päätti mennä oikealle ja suoraan vastaantulevien kaistalle. Kaksi autoa joutui taas väistämään heidän vastaantulevien kaistalle. Tuolloin ajattelin, että hänet on saatava pysähtymään, ennenkuin kenellekään käy mitään.

Väläyttelin valoja hänelle ja parin kilometrin päästä hän pysähtyi.
Ajoin viistosti hänen eteensä, ettei hän enää lähtisi ajamaan. Menin hänen luokseen ja tässä vaiheessa huomasin, että hänen tuulilasinsa oli (kuten auton kaikki muutkin lasit) täysin jäässä. Mikään ihme, että ajeli vastaantulevienkin kaistalle, kun ei nähnyt mitään.
Kerroin hänelle soittaneeni hänelle tukea ja apua kotiinpääsyyn, johon hän totesi, tietävänsä, mihin menee. Hän osoitti eteenpäin.
Keskustelimme niitä näitä ja välillä kävin vilkaisemassa lapsia.
Kylmä alkoi painamaan ja herrasmies tarjosi minulle istumapaikkaa autossaan, "jos on kylmä". Kiitin, mutta totesin kuitenkin, että koska lapseni odottavat meidän autossa, pysyn heidän näkösällään, etteivät pelästy.

Pian paikalle saapui autoilija, joka huuteli "onks se tuolla autossa". Odottelin paikalle poliisia, en ketään muuta, joten hämmennyin tällaisesta huutelemisesta. He osoittautuivat tutuiksi ja tämä autoilija oli etsimässä herrasmiestä ja luonnollisesti huolissaan, nähtyään auton tienvieressä, tuntemattoman seistessä puhelin korvalla vieressä.

Pian poliisitkin saapuivat paikalle, ja he totesivat, että oli hyvä, että soitin, sillä he olivat lähdössä etsimään tätä herrasmiestä aivan eri suunnasta. Vastailin heidän kysymyksiinsä ja lähdin lasten kanssa kotiin. Lapset vielä vilkuilivat poliiseja ja kotona antoivat selonteon isille.

Ilahduttavaa oli, että tänä aikana, kun  seisoimme tien vieressä, pysähtyi kaksi autoiljaa kysymään, tarvitaanko apua.


Olen tyytyväinen, että vastaan ei sattunut hurjastelijaa, kun herrasmies ajoi vastaantulevien kaistalla, olen tyytyväinen, että ei sattunut sillä kertaa kenellekään mitään ja herrasmieskin pääsi loppujen lopuksi kotiin. Ja olen tyytyväinen, että he, jotka ajoivat vastaan, pääsivät ehjin nahoin kotiin.
Poliisit ja hälytyskeskuksessa puheluuni vastannut työntekijä toimivat hienosti ja rauhallisesti.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Vai kuinka tästä jatkaa herrasmies ja hänen omaisensa?



maanantai 11. tammikuuta 2016

Vanhempien vastuu koulukyydeistä ja niiden toimimisesta

Vanhempien vastuuta on peräänkuulutettu jo jonkin aikaa ja varsinkin tämän viikonlopun aikana lasten koulukyydityskeskustelun ollessa voimakkaimmillaan. Vanhemmilla on vastuu lapsistaan, kyllä.
Mutta voiko vanhempien vastuuksi sysätä se, että koulukyyditys ei toimi? Mitä kaikkea vanhempien vastuulle voidaan sysätä?

Lehtikirjoittelusta pikaisesti päätellen vanhemmille voi sysätä syyn lähinnä kaikesta, myös sellaisesta, mikä ei vanhemmille kuulu. Kuten logistiikasta. Kuten toimimaton kyyditys.

Onko vanhempien vastuulla se, että liikennöitsijä ei tiedä oikeaa reittiään? Onko vanhempien vastuulla tiedottaa, esim. tässä tapauksessa liikennöitisjää?
Vanhemmat huolehtivat siitä, että lapset saapuvat sovittuun noutopaikkaan ajoissa, pukevat sään mukaisesti päälleen, jne. Vanhemmat huolehtivat lapsistaan ja luottavat (lähinnä tänä päivänä toivovat voivansa luottaa) siihen, että vastuuta ottaa myös kaupunki, niissä asioissa, joissa pitää. Kuten koulu ja kyyti sinne kouluun.

Vastuulliset vanhemmat ovat huolissaan mm siitä, että
  • kyyti ei saavu
  • kuinka lapsi pääsee kouluun?

Olen saanut paljon yhteydenottoja minua viisaammilta, jotka ovat peränneet nimenomaan vanhempien vastuuta ja esittäneet, että kaikki tämä on oikeastaan vanhempien vastuulla. Kysynkin nyt näiltä viisaammilta, että olisiko heillä antaa ohjeita tai vinkkejä siitä, kuinka tulisi nyt toimia?

Mahdollisuuksia voisi olla vaikkapa:
  • Naapuruston vanhemmat vuoroin kuljettavat lapsensa ja naapuruston lapset,  ottavat lomapäivän tai palkattoman vapaapäivän
  • jokaisen koululaisen vanhemmat vievät ihan itse omat lapsensa kouluun
  • kotikoulu (jolloin vanhemmat jäävät taas pois töistä)
  • kaupunki hoitaisi lainmukaisen maksuttoman koulukyydin ja liikennöitsijän kokonaisvaltaisen tiedottamisen ja perehdyttämisen
Kun nyt on ollut puhetta tästä meidän pysäkistämme, joka on siis ELYn erityisluvalla kouluaikoina käytössä, niin selvennetäänpä (tai sekoitetaan soppaa vielä lisää) hieman tätäkin asiaa. Ko pysäkille ajetaan hieman reitiltä pois, edellinen liikennöitsijä on lasten turvallisuuden vuoksi päättänyt hakea erityislupaa ELYltä, jotta voisi noutaa lapset turvallisemmalta seisakilta, kuin kaupungin ilmoittamalta paikalta, joka ei muuten sekään ole virallinen pysäkki, vaan vaarallisen tien varrella oleva risteys.

Nummenkirkkotien suunnasta

Oilaantien suunnasta

Näkyvyyshän on suht hyvä, mutta onko tämä turvallinen paikka noutaa?
Valaistus on tuossa kohdassa, kyllä. Kevyenliikenteen väylää ei, ei levennystä, ei ohituspaikkaa. Ai niin, eikä edes pysäkkiä. Vanhemmille kuitenkin on ilmoitettu tuon olevan oikean noutopaikan. Edellinen liikennöitsijä, Pohjolan Liikenne, on käyttänyt maalaisjärkeään ja ajatellut lasten turvallisuutta, hakiessaa erityislupaa noutaa lapset huomattavasti turvallisemmasta paikasta, ja siitä olemme vanhempina kiitollisia.

Oppilas on perusopetuslain mukaan oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen, jos vanhemmat tämän kuljetuksen suorittaa jatkuvasti sen vuoksi, että sitä ei muuten tuoteta, ei lakia noudateta. (Viimeisenä ote perusopetuslaista, pykälästä 32, koulumatkat.)

Vastuulliset vanhemmat myös huolensa vuoksi älähtävät lastensa kyydityksistä. Vanhempien yleensä tulee, taatakseen perheen toimentulon (ja asuinpaikkansa verotulot), käydä töissä ja tämän vuoksi koulukyydin sopisi olettaa toimivan, että vanhemmat voisivat käydä siellä töissä.
Vanhemmat pitävät viime vastuunsa lapsistaan, mutta hetkellisesti luottavat kunnan haltuun lapsensa ja haluavat luottaa siihen, että voivat jättää lapsensa kunnan/kaupungin huomaan koulumatkan ja -päivän ajaksi. Jos tässä yhtälössä jokin ei täsmää, tulee jotain tehdä. Kenen tehtävä se on?

Muuten, valoa risukasaan: tänä aamuna tuli nykyinen liikennöitsijä, ainakin meidän pysäkillemme. Oikein ajanmukainen auto ja hyvä kuski. Vaihdoimme muutaman sanan. Kuski kertoi heidän varsin hyvin nyt tietävän, että tuon pysäkin kautta tulee ajaa ja että lapset tulee ottaa siitä kyytiin. Tämä alku on ollut erittäin haastavaa. Totesin hänelle heidän tekevän mielestäni maailman tärkeintä työtä, kuljettaen kaikkein kalleinta lastia ja sanoin vielä, että vanhemmat eivät kuskeja missään tapauksessa syytä. Harmittaa, että unohdin kysyä vielä, että onko hänelle infottu oikeasta jättöpaikasta. Viime viikolla näin ei ollut.

Toivon hänelle turvallisia kilometrejä. Liikennöitsijän suhteen olen nyt turvallisin ja luottavaisin mielin.



Perusopetuslaki §32:
Koulumatkat
Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. (19.12.2003/1139)
Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. (24.6.2010/642)
Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi, jos esiopetusta saava lapsi osallistuu toisessa kunnassa järjestettävään lasten päivähoitoon lasten päivähoidosta annetun lain 11 c §:ssä tarkoitetulla tavalla, opetuksen järjestäjällä on oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoito- ja esiopetuspaikan välillä. (8.4.2011/324)
Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

torstai 7. tammikuuta 2016

Koulukuljetus ja toimiminen. Samassa lauseessa ei toimi

Pyrin yleensä aloittamaan myönteisesti ja ilon kautta lähteä purkamaan asioita, mutta nyt ei pysty. Mun on nyt tosi vaikeaa löytää sitä rakentavaa näkökulmaa ja minkäännäköistä puolustusta tähän hölmöilyyn.

Kyllä, kyse on taas koulukyydeistä.

Aamulla on pienten koululaisten matka kouluun ja vanhempien on luotettava siihen, että Lohjan kaupungin logistiikkayksikkö olisi hoitanut jo koulukyydit kuntoon. Mutta kuinkas taas kävikään?
Totta on, että on ensimmäinen päivä loman jälkeen ja totta myös sekin, että liikennöitsijä on vaihtunut Nummen alueella, mutta mikä liikennöitsijä on se, joka ajaa pysäkin ohi jättäen lapset siihen? NO mutta hei, eihän sitä pakkasta ollut kuin 26,5. Pikkujuttu.
Onko vanhempien joka kerta, kun tulee poikkeustilanne, jäätävä kotiin huolehtimaan siitä, että lapset pääsevät kouluun? Tänäkin aamuna ovat äidit hoitaneet koulukyydit.
Ikävä kyllä, tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun lapset ovat jääneet ilman kyytiä. Mä niin toivon, että olisi viimeinen.
Ihan villi idea ja kaupunki varmaan säästäisi logistisissa kuluissakin, kun ei maksaisi palveluntuottajalle silloin, kun se ei tuota niitä palveluja, vaan kaupunki voisi ehkä korvata näille vanhemmille sen, että he hoitavat työt, joista kaupunki maksaa palveluntuottajalle?

Syy siihen, että jälleen valitan tästä täällä, enkä Wilmassa, kuten on toivottu, on se,  että (yllätys)  en saa enää heiltä vastauksia. Viimeisin vastaus tuli yleisesti wilmaan, että jos on jotain palautetta antaa liikennöitsijälle, tulee se laittaa suoraan yhtiölle. Tähänkin sanoisin, että mitä ihmettä? Kaupunki on tilannut tuotteen ja liikennöitsijä on luvannut tuottaa palvelun.
Kyllä normaalissa elämässä se on tilaaja, jonka tulisi huolehtia reklamaatiot ja tilaajan tulisi huolehtia siitä, että tuottaja hoitaa homman.
Ja kysyisin vielä mitä kohteliaimmin, että mitä, jos ei olisi ollut vanhempia varautuneena siihen, että taas menee pieleen kyytien kanssa? Tai tapaus, jossa koululaisen noutopaikka on muuttunut, mutta siitä ei muisteta tiedottaa asianosaisia, onneksi jälleen äiti oli sattumoisin paikalla.
Lapset olisivat seisseet 26,5 asteen pakkasessa, kuinka kauan?



Routiolla lapset saivat odotella myös. Kyydin sai taas ohiajavalta kaverin äidiltä. Syy: 15 taksia rikki, ei kyytiä, mutta eihän siitä nyt tarvitse vanhemmille kertoa tai tiedottaa. Yritetään huomenna olla ajoissa. Ongelma ei siis ole vain Nummella, vaan koko Lohjan alueella. Toki varmasti jossain se toimii. Eikö?

Koululaisemme ovat kaupungin vastuulla siitä hetkestä, kun he nenänsä aamulla kouluun lähteäkseen ulos ovesta laittavat, siihen hetkeen, kun he nenänsä taas kotiovesta sisään saavat. Tämän reklamaation tulen laittamaan myös varmuuden vuoksi wilmaan, koulun rehtorille, liikennöitsijälle en voi, koska en tiedä sitä. Ei ole tiedotus pelannut sen suhteen. Arvoistaisin sitä, että lapset pääsisivät turvallisesti ja varmasti kouluun ja takaisin. Voisiko tää homma jo alkaa toimia? Eihän sitä koulua ole käyty kuin vasta puolisen vuotta.

Ja jos sitä ei saada toimimaan, voisiko joku oikeasti kertoa, miksi sitä ei saada toimimaan?
Ja kun se on selitetty niin, että jopa minä ymmärrän, uskoisin, että siinä vaiheessa helpompaa on löytää ratkaisu ja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Mutta hoitakaa se asia jo kuntoon.
Rakettitiedettä? Ydinfysiikkaa? Mitä se on?

EDIT:

sain pian tämän postauksen jälkeen viestin kaupungilta, kiitos siitä. Ovat olleet yhteydessä liikennöitsijään. Liikennöitsijä on tottunut siihen, että matkustaja ilmoittaa haluavansa kyytiin. (Joo, näinhän se on tietenkin, mutta voisiko sitä maalaisjärkeä käyttää? Ja kuinka lapset tietävät, että huitovat oikealle bussille, koska bussi on erilainen kuin ennen.) Hallintopäällikkö oli keskustellut lasten nouto- ja jättöpaikoista ja huomisesta toivottavasti toimii paremmin. Kiitos nopeasta reagoinnista ja toiminnasta. Toisaalta, saamani viesti antoi myös aihetta kummastella, että onko vastuu siirretty nyt lapsille. Pääasia kuitenkin olisi se, että kyydit toimisi ja lapset pääsisivät kouluun ja koulusta kotiin säällä kuin säällä