Kunnianosoitus, jonka arvoinen yritän olla vastaisuudessa, ja jonka arvoinen haluaisin olla

Sain  kirjeen, jota en aluksi ymmärtänyt ollenkaan.
Kirje tuli MLL:n kuoressa ja ensin ajattelin sen tulleen  erehdyksessä minulle, olenhan toiminut joskus paikallisyhdistyksen hallituksessa. Olin jo heittää kuoren avaamatta suoraan paperinkeräykseen. Ajattelin kuitenkin avata kuoren tarkistaakseni sisällön, jotta voin laittaa sen oikealle henkilölle eteenpäin. Jouduin lukemaan kirjeen hyvin moneen kertaan ymmärtääkseni sen sisällön. Tarkistin myös moneen kertaan, että kirje on tullut oikealle henkilölle.

Minulle. 

Kun vihdoin ymmärsin kirjeen sisällön, en enää nähnyt lukea kirjettä, sillä jokin roska taisi tulla silmään ja hiekkaa toiseen. Olin hyvin liikuttunut.

Arvoisa Lotta Paakkunainen (se olen minä, ihan oikeasti)

Olemme iloisia saadessamme onnitella Teitä Tasavallan Presidentin antamasta kunniamerkistä, joka on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein. Kunniamerkki on huomionosoitus kasvattajana tekemästänne arvokkaasta työstä.

 En tiedä, mitä sanoa. Olin hyvin hämmentynyt, edelleen olen. Kyseistä kunniamerkkiä ei saa kuin isoäidit, jotka ovat tehneet huomattavan uran sijaisäiteinä, kasvattaneet yksitoista omaa lastaan ja sen jälkeen (tai jopa samaan aikaan) vielä toimineet sijaisäitinä.
Nytkin lukiessani muiden äitien kuvauksia, olen hämmentynyt. Olen uskomattoman hienoon joukkoon päässyt, upeita naisia, upeita äitejä. Uskomattomia tarinoita.

Kun aloin kyselemään, kuka/ketkä ovat tämän takana, hämmennyin vielä enemmän, kun vyyhti alkoi purkautumaan. Yksi ihana ihminen on tehnyt todella ison taustatyön, erään toisen upean naisen vinkistä, esitellyt asian kouluverkon vaikuttajaraadille, joka on hakenut minulla tätä huomattavaa kunnianosoitusta. Ja omat vanhempani ja sisareni ovat olleet apuna. Hämmennyin siitä, minkälainen määrä ihmisiä tähän oli saatu mukaan, ihan uskomatonta. Olen hyvin kiitollinen. Olen hyvin otettu. Toivon olevani kunnianosoituksenne arvoinen.

Iso kiitos tästä kuuluu myös miehelleni ja perheelleni. Erityisesti heille. Onhan tämä kaikki heiltä pois. Toivon, että lapseni joskus antavat anteeksi ja ymmärtävät. Toivon, että pystyn antamaan myös heille tämänkin kautta jotain tärkeää.

Toivon, että mieheni jaksaa rinnallani. Ja olen kiitollinen siitä, että olen voinut tehdä tätä. Ilman hänen venymisiään, en olisi voinut tehdä mitään tästä. Enkä ilman hänen arvostustaan olisi voinut tehdä.Toki meillä riidellään, myös tästä aiheesta. Koska aikaahan tähän menee.


Sain hyvin rohkaisevan viestin eräänä päivänä yhdeltä ystävältäni, ja se viesti päättyi näin:

Kipuilusi omien lasten liian vähälle jäämisestä, äidiltä - sinulta, kun annat aikaasi näille asioille. Se on yksi äidin olemuksen suurimpia tuskia, josta joutuu tinkimään. Toivon, että joskus taas siihen palautteena nähdä voittoja työsi tuloksena.

Niin minäkin. Kiitos.

 

http://www.ritarikunnat.fi/index.php/fi/ritarikunnat/annetut-kunniamerkit/202-aitienpaivana-08-05-2016-annetut-kunniamerkit

Tyhmiä ihmisiä ei ole - väitteeni lapsilleni alkaa epäilyttämään itseäni

Hei, pääset livenä seuraamaan, kun teen vastaselitystä Hallinto-oikeudelle kaupungin lausuntoon valituksestani lakkauttaa Nummi-Pusulan lukio. Tässä samalla puhisen ja kiukuttelen, kun teen vastaselitystäni. Editoin siis koko päivän ja loppuviikon ajan.

UUSI LISÄYS (27.4.2016)
Kaupungin lausunnossa on myös ratkiriemukas lause: Väärillä luvuilla ei kuitenkaan ole merkitystä esitetyn ratkaisuvaihtoehdon osalta".... MITÄ? Onko siis ihan sama, mitä lukuja kaupunki esittää? Voisiko kuka tahansa esittää mitä lukuja vain? Veikkaanpa, että jos MINÄ esittäisin vastaavan väitteen, tai vetäisin lukuja hihasta, olisi lause erilainen.

Jos säästöt ovat perimmäinen ja tärkein syy lakkautukseen, miksi sitten luvuilla ei ole merkitystä? Tai laskutaidolla. Ja jos esitys päätökselle perustetaan lukuihin, tehdään päätökset siis väärin tietoihin perustuen. Eikö sillä ole väliä? Onko siis ihan sama, mihin päätökset perustuvat? Haistellaan ilmaa? Jos Monkolassa haistellaan, en ihmettele päätöksiä sisäilman tietäen.

"Valittaja viittaa myös Nummi-Pusulan lukion kulujen eroon vuoden 2014 tilinpäätöksessä ja vuoden 2015 täsmentämättä, mikä merkitys tällä olisi lukion lakkauttamispäätöksen tekemiseen." Siis täh? Pitääkö kaikki vääntää rautalangasta tai ratakiskosta? Jos tilinpäätöksissä on periaatteessa suht stabiilina oletettuissa kuluissa huima ero, eikö se ole oleellista näyttöä siitä, että joku asia mättää laskelmissa tai niiden tekemisessä? Kuten olen myös valituksessani tuonut esille. Joku ei nyt osaa laskea, ja se on syys siihen, että pitää säästää väärissä paikoissa. Ihan kuten reilu vuosi sitten: hups, unohdimme maksaa opettajien eläkkeet. Tarvitsemme 800 000 € lisärahaa. Ja valtuusto myöntää lisärahoitusta, koska on pakko ja silitetään vähän päätä: sattuuhan noita. KOKOAJAN

Kiukkupostauksia siis tulee ja ihmettelyä. Miten tämä on mahdollista?


Aloitetaan vaikka tästä:

"seurauksena täytäntöönpanon lykkäämisestä olisi, että valtuuston päätöksen hengen mukaisesti mahdollisten uusien oppilaiden tulisi saada jatkaa lukio-opintonsa koulussa loppuun saakka. Tästä seuraisi kaupungille merkittävää taloudellista haittaa."

Kaupunki lausui, ja jatkaa pettämättömällä logiikallaan, että:

"...koska painava taloudellinen etu vaatii sen täytäntöönpanemista"

Kaupunginvaltuusto päätti lakkauttaa lukiomme VAIHEITTAIN niin, että nykyiset opiskelijat saavat päättää opintonsa nykyisessä opinahjossaan. Ja tästäkö EI synny sitä merkittävää taloudellista haittaa?

Siis en mä sano, että on paha, että nykyiset saavat jatkaa opintonsa loppuun asti, mutta vähän särähti mun korvaani tuo. Varsinkin nyt, kun tiedämme, että Lohja perustaa käsipallolukion 9 opiskelijalle.  Se on varmaan ilmaista.

Kaupunki lataa vielä, että

Nummi-Pusulan lukion henkilöstökulut on noin 430 000 € vuodessa, joka voidaan laskea vuotuiseksi säästöksi mikäli koulu lakkautetaan. Jos lukio lakkautetaan vaiheittain, kustannukset tälle kahdelle vuodelle ovat ensimmäisenä vuonna noin 70 % tästä ja toisena vuonna 30 %, yhteensä siis noin 430 000 €

Jos henkilökuntaa ei irtisanota, miten tuo säästö voi syntyä? Ja millä tavalla on mahdollista, että vaiheittainen sulkeminen tuo säästöä? Miten on mahdollista, että vaiheittainen lakkauttaminen tuo juuri tuon lasketun säästön? Sehän oli kaikkein kallein vaihtoehto! Sivistystoimessa ollaan itsekin myönnetty, että laskennassa tarvitsevat koulutusta.

"valittaja esittää, että laskelmat ovat ristiriitaisia esimerkiksi tulojen osalta. Koska valittaja ei esitä kuitenkaan käyttämäänsä laskentatapaa, on vaikea arvioida väitettä." (ihan oikeasti, täh? ) Toimitin liitteet, joissa osoitin KAUPUNGIN laskeneen ristiriitaisesti. Ja he ovat ne lukeneet.

Esteellisyys

Valittaja ei ole erikseen nimennyt esteellisiä valtuutettuja, tai viranhaltijoita.

Juu, en. En ole kokenut, että pitäisi nimetä erikseen valtuutettuja. Pitäisikö sormella

osoittaa? Valtuusto on täynnä opettajia, rehtoreita, joita päätökset lukion tai

 muiden koulujen lakkautuksista mielestäni koskee. Jos ei suoraan, niin välillisesti. Mielestäni on


turha väittää, etteivät he ole jäävejä, tai että he osaisivat ajatella näissä asioissa 

objektiivisesti.

"Valtuuston päätöstä ei tee lainvastaiseksi se, että muita vaihtoehtoja ei ole käsitelty"
Ei varmaan niin, mutta helvetin tyhmäksi se sen tekee.
Tämä pistää itseni miettimään väitettäni, että tyhmiä ihmisiä ei ole. Kuka ne tyhmät päätökset sitten tekee?



Toisaalta, kuka on niin tyhmä, että lähtee tähän vatkailuun mukaan, käyttää omaa (ja lastensa aikaa) tähän. Käsi ylös. Reippaasti vaan. (nousi se).

Terve sisäilma on itseisarvo - ainakin vanhemmille

Vantaan koulujen tilanne nosti sisäilman jälleen keskusteluihin Lohjallakin. Näin Lohjalta katsottuna Vantaa vain näyttäisi oppivan virheistään, ainakin tiedottamisessa. Ovat rohkeasti julkaisseet Hämeenkylän koulun sisäilmaraportit. Kurjaa luettavaa, todella kamalaa. Lisäksi lähikoulut, kuten Rajatorpan ja Pähkinärinteen koulut ovat sisäilmaongelmaepäilyjen alla. Tuomelan koulu, ainoana varmana sisäilmaterveenä, on lakkautusuhan alla. (hmmm, tutun kuuloista)

Mutta ei se tilanne Lohjalla yhtään ruusuisempi ole. Tiedotettu on Tytyristä ja Anttilasta, järjestetty oikein hyvä tilaisuus, jossa oli asiantuntija ja viranhaltijoita kertomassa tilanteesta, mutta raportteja ei ole julkaistu netissä, kuten Vantaalla rohkeasti tehtiin. Itseasiassa hakusanalla Tytyri ja sisäilma löytyi otsikko "Tytyrin koulun sisäilmatiedote", mutta linkin takana tulee teksti:

The page cannot be found

 

Se tietenkin johtuu siitä, että asiaa on käsitelty jossain päättävässä elimessä yli vuosi sitten. Lohja poistaa tiedostot vuoden kuluessa. Mielestäni tätä tulisi muuttaa.

Muista kouluista ei sitten puhuta juurikaan. Ongelmahan katoaa hiljaisuuteen.

Kouluverkon vaikuttajaraadin myötä tutkimme ja keskustelimme hyvin paljon monien eri alojen ammattilaisten kanssa ja pohdintamme on luettavissa analyysi-ja-selvitys-perusopetuksen-palveluverkko-lohjalla-linkin takaa.  Lyhyesti kiinteistöistä sen verran ko. analyysistä tähän, että kiinteistöjä täytyy ylläpitää: lämmitystä, ilmanvaihtoa, pihojen talvikunnossapitoa jne. Ilman tilapalvelujen ylläpitoa rakennukset tuhoutuvat muutamassa vuodessa purkukuntoon, joka sekin maksaa tänä päivänä kymmeniä- ellei satoja tuhansia euroja. Toistamiseen: hallintokunnittain tehtävä siiloajattelu säästölaskelmissa on erittäin vaarallista ja säästötavoitteita pitäisi tarkastella aika koko kaupungin mittakaavasta käsin. Monessa kunnassa mm. rakennusten sisäilmaongelmiin on johtanut kuntien rahapula, jolloin ennaltaehkäiseviä toimia on vähennetty, sekä korjaustoimenpiteisiin ryhtyminen on hankalampaa (Lähde: Sisäilmauutiset, Talvi 2014, Esko Korhonen). Esimerkiksi kiinteistöhuollolla ei välttämättä ole enää resursseja tehdä ennaltaehkäisevää työtä tai tarkastuskierroksia, vaan koko työaika menee käyttäjien tekemien vikailmoitusten perässä kiertämiseen tai esimerkiksi energiaa yritetään säästää tilojen ilmanvaihtoa pienentämällä. Näiden säästötoimien seurauksena korjausvelka kasvaa entisestään ja tilat altistuvat mm. kosteusvaurioille. Väitämme, että kiinteistöhuollon ja tilapalvelujen resursseja ja työnohjausta parantamalla kaupungin satojen miljoonien omaisuuden arvo saadaan ylläpidettyä nykyistä paremmin ja edullisemmin.

Sen verran tilanne on muuttunut tuon kirjallisen työn julkaisun jälkeen, että kaupunki PYRKII pääsemään pois siiloajattelusta. Entisen viiden toimialan sijaan ensi vuoden alusta jatkaa kaksi. Tosin sen alla onkin sitten niitä siiloja. Voi olla, että joudutaan ojasta allikkoon? No, yrittävät kuitenkin.

Kouluverkon vaikuttajaraati pyysi vanhempainyhdistyksiä arvioimaan kouluaan swot-menetelmällä analyysityötämme varten, ja saimme upeita swotteja.  Vanhemmat olivat osanneet katsoa lastensa kouluja ulkopuolisena, ilman vaalenapunaisia lasejaan. Yhteenvetoa tehdessämme huomasimme kolme yhteneväisyyttä ylitse muiden:

• henkilökunta
• kodin ja koulun yhteistyö
• terve koulu, sisäilma

Kumma juttu.
Sitä tarkoitan, että koulujen vanhemmissa on myös päättäjiä. Päättäjiä, jotka kaikki eivät ole lukeneet kaikkia asiakirjoja, mm raadin asiakirjaa, vaikka se heille tuotettiin kaupungin toimesta päätöksenteon tueksi. Eivätkö päättäjävanhemmat arvosta samoja asioita kuin ns tavalliset vanhemmat? Vai onko koettu uhaksi muiden vanhempien tekemät asiakirjat? Helppo olisi ollut ohittaa raadin kirjallinen työ huuhaana, jos olisi ollut täynnä mutua ja huutoa, mutta kirjallinen työhän olikin täysin asiallinen ja faktoja täynnä.
Vanhemmat arvottavat puhtaan ja terveellisen oppimisympäristön hyvin korkealle. Vanhemmilla on siis hyvin monella jo tietoa sisäilmasta ja sen vaikutuksista esimerkiksi terveyteen ja oppimiseen. 

Tällä ajan takaa sitä, että vanhempien tuodessa julki huolensa lastensa koulun sisäilmasta, tuhahdellaan ja kohautellaan olkiaan. Eivätkö päättäjien lapset käy samoja kouluja? Hengitä samaa sisäilmaa? Aika hyvä, ettei heidän lapsensa oireile. Onni heille. Vai eivätkö ole huomanneet, osanneet yhdistää oireita sisäilmaoireisiin?

Ainiin, mutta kuinka monen päättäjän lapsi enää edes käy koulua?

Terve sisäilma on arvo. Lakkautettavien koulujen listalla on sisäilmallisesti hyviä kouluja, jotka ovat terveitä rakenteiltaan. Pitääkö lasten mennä koulukyydillä homekouluun? Turhan moni työntekijä ja lapsi altistuu huonolle sisäilmalle, jonka kerrannaisvaikutuksia emme edes pysty vielä käsittämään. Kauanko menee ennen kuin sairastuneiden lasten vanhemmat keksivät nostaa joukkokanteen kaupunkia vastaan? Tämä on skenaario jota meistä kukaan ei halua nähdä eikä kokea. (https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com/analyysi-ja-selvitys-perusopetuksen-palveluverkko-lohjalla/)

Ojamon kouluko seuraava "yllättävä sisäilmapommi"? (niitä muuten riittää)

Olen pyytänyt vanhempien ja kouluverkon vaikuttajaraadin edustajana viimeisintä sisäilmaraporttia Ojamon koulusta, vanhempien pyynnöstä. Olen pyytänyt sitä nätisti muutaman kerran. Ensimmäisen kerran ennen joulua, 2015.  En ole saanut raporttia,  enkä millään tahtoisi vedota julkisuuslakiin*, mielestäni on kurjaa ja aivan turhaa. Viimeisimpänä perusteena sain, että Ojamon koulun hankesuunnitelma on edennyt, joten ei ole tarvetta. Minä tavallisena kuntalaisena en siis ole käypä arvioimaan sitä, onko tarvetta, vai ei. Asiakirjapyynnön olen tehnyt ja viranhaltijan yksi tehtävistä on, vaikka kuinka epämiellyttävänä velvollisuutena sitä pitäisi, vastata asiakkaalle (kuntalaiselle) ja toimittaa pyydetty asiakirja. Hyvä, että koulun hankesuunnitelma on edennyt, eikä vanha raportti tietenkään kerro tämänpäivän tilanteesta, kun raportin valmistuttua oppilaiden määrä on kasvanut Neitsytlinnan koululaisilla ja tilaelementtikin on tontille pystytetty. Mutta olisi ehkä mahdollisesti hyvä nähdä tilanne, mistä on tähän päivään tultu. Mutta mennään sitten näillä. Harkitsen tosin jatkotoimia.
No, koska en ole saanut asiakirjoja, joita voisin tutkia rauhassa ja analysoida rauhallisesti, toimin, kuten kuka tahansa muukin. Ja jotten tuota pettymystä eräille viranhaltijoille, toimin, kuten jotkut heistä minua nimittävät: "ikävä kiihdytin" ja päätin tutkia asia kaikentietävästä netistä.
Ja tietoa ei löytynyt kuin sen verran, että Ojamolle on tehty remonttia sisäilmaongelmien vuoksi.

Ojamon koulu kiinteistönä oli osana HinkuMappi-hanketta, jossa seurattiin kiinteistöjen energiankulutusta ja energiatehokkuutta. Tämäkin on tärkeää, mutta hämmästelen sitä, että se menee kuitenkin sisäilman ohi. Ainakin sellaisen vaikutelman saa.

Ojamon koulu on rakennettu vuonna 1977 ja vanhentunut ilmanvaihtojärjestelmä aiheutti sekä suuren energiankulutuksen että sisäilmaongelmia. Vuosina 2012-2013 toteutetulla remontilla parannettiin rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäilman laatua. Korjaushankkeen työt aloitettiin joulukuussa 2012 ja työt valmistuivat elokuussa 2013. Ilmanvaihtojärjestelmä saatiin kokonaisuudessaan käyttöön elo-syyskuun 2013 aikana.


Tuloilmakoneita oli yhteensä 8 kappaletta, ja niiden lisäksi kiinteistössä oli poistoilmapuhaltimina toimivia huippuimureita. Koulu on liitetty kaukolämpöverkkoon. Koululla on tehty myös aiemmin korjauksia, kuten vesikaton uusiminen vuonna 1998 ja ulkopuolisten kuivatusjärjestelmien uusiminen vuosina 2006–2007.  Ennen ilmanvaihdon uusimista koulun henkilökunta raportoi huonosta sisäilmasta koulun tiloissa. Viimeisin sisäilmatutkimus ennen korjaushanketta suoritettiin vuonna 2011. Tutkimustulokset olivat melko yksiselitteisiä; ilmanvaihto oli alimitoitettu nykyiselle käyttöasteelle ja sisäilmaan vuosi lisäksi teollisia mineraalivillakuituja vanhoista ilmanvaihtokoneista ja äänenvaimentajista. Koko ilmanvaihtojärjestelmä koneineen oli myös laskennallisesti elinkaarensa lopussa. Lisäksi ikääntyneet pintamateriaalit, kuten vanhat mattopinnoitteet, sisälsivät haitallisia haihtuvia yhdisteitä. Vuoden 2011 lopulla ilmanvaihtojärjestelmä nuohottiin ja käsiteltiin kuituja sitovalla aineella, jotta tilojen sisäilmaa saataisiin tilapäisesti parannettua. Tutkimustulosten  perusteella päätettiin koko ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennusautomaation uusiminen kanavineen lämmöntalteenotolla varustetuilla koneilla sekä nykyaikaisilla äänenvaimentajilla. Näin varmistettiin kohteeseen riittävä ilmanvaihto, kuiduista vapaa hyvä sisäilma ja merkittävästi parempi energiataloudellisuus. Huomioitavaa on, että sisäilmaongelmien vuoksi ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja oli pidennetty huomattavasti tavoitearvoista, mikä aiheutti merkittävää  energiankulutuksen kasvua. Arviot energiansäästöistä uudella järjestelmällä olivat noin 1 386 MWh/a (Ruonakoski 2010, liite 2). Myös ikääntyneitä pintamateriaaleja, kuten mattoja, päätettiin uusia kesällä 2014 ilmanvaihdon uusimisen jälkitöinä sekä korjata pois myös muita töiden yhteydessä löytyviä mahdollisia sisäilmaongelmakohtia.

(lähde:Sami Ylenius ENERGIATEHOKKUUS LOHJAN KAUPUNGISSA VUOSINA 2008–2014  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/90056/Ylenius_Sami.pdf?sequence=1) 

Oho. Koulua ON remontoitu sisäilmaongelmien vuoksi (tämä siis oli jo tiedossa) vuonna 2012 - 2013. Ja nyt siellä on taas raportoitu oireiluja. Remontti maksoi 2,5 MILJOONAA euroa. Hukkaan meni. (oliko se #hukkajahti, mihin kunta ryhtyi yli vuosi sitten taloustilanteen parantamiseksi?)

Ja jälleen huolehditaan muuten energiatehokkuudesta. well done.

Nyt, kun Ojamolle suunnitellaan yhtenäiskoulua, toivon, että se hanke etenee hyvin ja toivon, että koulun suunnittelussa käytetään käyttäjien kokemuksia ja kuullaan asukkaiden ääntä. Sekä ennen kaikkea, tehdään koulu ajatellen sadan vuoden päähän, tai edes vähän pidemmälle kuin kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päähän. 

 *julkisuuslain §9 mukaan 

Tiedonsaanti julkisesta asiakirjasta

Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

Oikeuministeriön mukaan viranomaisen on käsiteltävä asiakirjapyyntö viivytyksettä. Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai pyyntö muuten edellyttää viranomaiselta tavanomaista suurempaa työmäärää, tieto on annettava viimeistään kuukauden kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta.

vielä lukiovalituksesta, voiko valtuutettu olla vapaa, jos on kytköksiä tai rakennuslupia odottamassa?

Kaupunginhallitus valmisteli siis kokouksessaan lausuntoaan valitukseeni päätöksestä lakkauttaa Nummi-Pusulan lukio.

Hannele Maittila teki vastaehdotuksen ja häntä kannatti kaksi jäsentä. Aiemmassa kokouksessa häntä oli myös kannattanut kaksi jäsentä. Jos nyt olisi samat kannattaneet, olisi ollut kannattajia kolme. Eli äänestys oli ollut 9-4 kaupunginjohtajan esitykselle (jossa hylätään valitus). Sinänsä sama, häviö kuin häviö, mutta tässä näkee sen, että päättäjiä moniakaan ei tuo johdonmukaisuus paina. Vai painaako enemmän omat, sanotaan vaikkapa, rakennusluvan saamiset motiivina?
Pitääkö kumarrella? Muuttaa mieltään, miellyttää, että saa sen rakennuslupansa jälkikäteen?

Olen ennenkin ihmetellyt ja ihmettelen vielä vahvemmin tällä hetkellä viranhaltijoiden poliittisia kytköksiä. Onko poliittisesti kytkeytynyt virkamies vapaa virkamies? Tai poliitikko, jolla on poliittisia kytköksiä viranhaltijaan? Voiko hän olla vapaa? Pieleen menee, jos kaveruus vaikuttaa päätöksen tekemiseen. Pieleen menee, jos omat tarkoitusperät vaikuttavat päättämiseen tai johdonmukaisuuteen päättämisessä. Jos omat tekemiset vaikuttavat siihen, miten ajattelee päättämisestään, ajattelematta sitä, miten päätös vaikuttaa muiden elämään (niiden, joiden puolesta on päättämässä), ollaan mielestäni väärään suuntaan menossa. Siinä vaiheessa pitäisi miettiä, mitä on tekemässä ja siinä vaiheessa viimeistään pitää miettiä sitä, pitäisikö enää jatkaa.

Kaupunginhallituksen lausunnossa on vielä yksi hauska piirre. ja ihan oikeasti tää on hauska. Kaupunginjohtaja toteaa, että voidaan päätellä, että valtuusto on ollut hyvin yksimielinen pykälässä 164. Hieno homma, pykälässä 164 päätettiin, että lukio lakkautetaan omana asianaan, ei osana lukioverkkoa. Kyseessä ei siis ollut Nummi-Pusulan lakkautuspäätös, joka oli pykälä 165.

Teknisiä seikkoja, mutta tärkeitä. Kuten se, että vaikka tekee paskoja päätöksiä, tulee ne(kin) kuitenkin tehdä oikein.

Kuinka paljon voi oma lehmä ojassa vaikuttaa johonkin asiaan, jonka ei luulisi vaikuttavan?

Huonosta sisäilmasta parempaan? Sisäilmaseminaarista opittua

 Olin Sisäilmayhdistyksen järjestämässä sisäilmastoseminaarissa maaliskuussa ja seminaari oli hyvä. Huippuasiantuntijoita oli paikalla lukuisa määrä.


Viestinnän tärkeys oli nostettu luonnollisesti isoon asemaan ja se on hyvä. Huonolla viestillä tai puutteellisella viestinnällä on todella kauaskantoiset ja haitalliset seuraukset, kuten monessa kaupungissa on todettu. Tämä on ilmeisesti huomattu myös Lohjalla, sillä osallistujalistasta löysin kuin löysinkin yhden nimen kaupungilta. Hienoa! Sillä hiljaisuus ei ole aina hyvästä.






Vaikka viestinnästä puhuttaessa sanoma olikin erittäin hyvä ja asiallinen, kyseenalaistaisin kuitenkin aika monta kohtaa luennoitsijan sanomisista. Hyvin monesta kohdasta paistoi läpi kuluttajan/kuntalaisen aliarviointi, vaikka sitä pyrittiinkin selkeästi välttämään. Yritys hyvä, mutta aliarvioinnilta ei kuitenkaan vältytty.
Ainoa ongelma ei siis ole kuluttajan/taviksen tietämättömyys asiassa, vaan myös asiantuntija tai kaupungin/kunnan edustajan kuntalaista/tavista kohtaan tekemä vähättely ja ajoittain jopa selkeä halveksunta. Luonnollisesti nytkään en yleistä, kaikki eivät halveksi kuten eivät kaikki tavikset/kuntalaiset ole tietämättömiä tai ole hysteriaan taipuvaisia. Tavisten/kuntalaisten keskuudessa elää myös asiantuntijoita, analyytikkoja, rauhallisia tiedonetsijöitä. Asiantuntijoissa on myös hysteerikkoja, taitamattomia viestijöitä, jotka saattavat saada hysteriaa taitamattomalla viestinnällä aikaiseksi.

Viestiessä on hyvä suhteuttaa mahdollisia riskejä ja miettiä, kuinka tuoda esille ongelma.

Viestiessä on ensiarvoisen tärkeä miettiä kuulijoita, vaikka viestijänä olisi hyvinkin kokenut, olisi hänenkin hyvä joskus käyttää viestiään kokeeksi jollakin "tavallisella", koe-esiintyä. Kokeneellakin viesti rutinoituu ja saattaa tulla vaara, että aliarvioi kuulijaa ja mikä pahinta, se näkyy ja kuuluu.










Erästä luentoa kuunnellessani hämmästelin suuresti sitä ylenkatseen määrää, mikä kohdistui kaikkiin muihin paitsi insinööreihin. Kaikki kunnia insinööreille, mutta koitetaanpa muistaa kuitenkin se, että jokainen me olemme hyviä jossakin, vaikka ei insinöörejä oltaisikaan. Jokainen meistä on alunperin ollut varustettuna sillä maalaisjärjellä (tai terveellä järjellä, miten vain). Toisilta se vain katoaa jossain vaiheessa.

Seminaarissa tuotiin esille myös esimerkkitapaus, kuinka sisäilmaongelmia on menestyksekkäästi (sisäilmatyöryhmän mielestä) ratkottu. Kuvan tekstissä kuvataan erään työpaikan sisailmaongelmien ratkaisua. Tässä oli käyty keskustelua, tehty tutkimuksia ja korjauksia. Vaikutti hyvinkin perusteelliselta työltä ja hienosti toimitulta, mutta minulle jäi päällimmäiseksi epäusko. Mistä johtui, että tilanne oli rauhoittunut? Esityksen perusteella sisäilmaongelma oli, korjauksia tehtiin, mutta katosiko sisäilmaongelman aiheuttaja? Se ei käynyt selväksi. Onko seurantaa tehty? Esityksen perusteella jäi mielikuva, että henkilökunta ei välttämättä viitsi enää valittaa. Moniammatilliseen työskentelyyn oli työryhmä tyytyväinen, mutta oliko kohde? Voi olla, että esityksestä ei vain käynyt selväksi, että remontti olikin peruskorjaus ja sisäilmaongelmaa ei enää ole. Vai johtuiko oma epäilykseni omista kokemuksistani sisäilmatyöryhmän työskentelystä?

Luonnollisesti näytteilleasettajia oli paljon. Mainoksia, mainoksia. Mutta hyvin mielenkiintoisia. Se vaan oli sääli, että osaa näytteilleasettajia ei tuntunut kiinnostavan vastata, jos kysyi kuluttajana, omakotitaloasujana, mutta kun kysyi yrityksen edustajana, johan alkoi kiinnostamaan. Että tähän toivoisi myös terästäytymistä. Sisäilmasto on aivan yhtä tärkeä, oli se talo (tai asiakas) miten iso tai pieni tahansa.

Kaikkein mielenkiintoisimmaksi ja päällimmäseksi jäi kuitenkin titaanioksidi. Titaanioksidi on laajasti käytetty kemikaali, jota käytetään aika yleisesti valkoisena pigmenttinä maaleissa, muoveissa, papereissa ja meikeissä (meidänkin perheyrityksessämme muuten käytetään titaanioksidimaaleja). Sitä käytetään myös lääkkeiden täyteaineena, väriaineena (E171) sekä aurinkovoiteissa suojaamaan ihoa UV-säteiltä. Titaanioksidi on myrkytön ja biologisesti inertti.
Tässä kohtaa hengähdän. Edelleenkin kammoksun sitä, että tehdään ehdottomia väitteitä, varsinkin asiasta, josta ei oikeasti vielä tiedetä tarpeeksi, mutta täytyy myöntää, että olen varovaisen optimistinen.

Titaanioksidi on valolla toimiva katalyytti, joka ei kulu reaktiossa. Kun valo osuu tiataanioksidilla käsiteltyyn pintaan, valon sisältämä energia irrottaa pinnasta elektronin ja siten synnyttää positiivisen elektroniaukon. Ilmassa oleva kosteus reagoi elektroniaukon kanssa muodostaen OH- -radikaalin ja irroitettu elekrtoni muodostaa hapesta O2- -anioinin. Nämä radikaalit reagoivat ilman epäpuhtauksien kanssa hajottaen orgaaniset yhdisteet lopulta vakaiksi lopputuotteikseen, eli hiilidioksidiksi ja vedeksi. (lähde claeris/claeris.fi)

Titaanioksidi on katalyytti eikä kulu reaktiossa, on taloudellinen ja käsitellyt tilat saa nopeasti käyttöön. Hmm, missaanko jotain, kun en ymmärrä, miksi tämä ei ole jo laajasti käytössä? Pitänee tutkia asiaa lisää, mutta olen varoivaisen innoissani.

Lohjalla on kiinteistöjen kunto hälyttävän huono. Siis todella laaja ongelma ja todella paha. Jos käyttäisin rumaa kieltä, sanoisin, että paska.
Voisiko titaanioksidi olla avuksi?

Erään kunnan koulussa oli (ja on edelleen) ko puhdistuskäsittely käytössä, koska oppilaat joutuvat olemaan sisäilmaongelmaisessa koulussa väistössä vuoteen 2018. Sisäilmaa seurataa säännöllisesti. Lasten vanhemmat voivat olla huoletta, sisäilma on tällä hetkellä tämän keinon avulla hyvä. Tämä keino on myös kunnalle loistava, tämä on täysin win/win-tilanne, sillä kunnan ei tarvinnut vuokrata tai ostaa kalliilla tilaelementtejä, vaan kunta säästi noin 400 000 € ja luottivat titaanioksidi.
Tästä annan mielelläni lisätietoja.  Seuraan tilannetta säännöllisesti.
#sisem2016 #claeris #titaanioksidi

Sillä seikalla, että muistio on epähuomiossa jäänyt liittämättä.....ei ole merkitystä

Lukiovalitukseni on ollut eilen kaupunginhallituksen kokouksessa käsiteltävänä. Ote esityslistalta:

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 5.10.2015 § 359 ottaa lukion

lakkauttamisasian uudelleen käsiteltäväkseen kuulemisten jälkeen.

Uudessa käsittelyssä 30.11.2015 sillä oli tieto siitä, että kuulemistilaisuus oli pidetty. Kaupunginhallituksella oli kokouksessaan mahdollisuus vapaasti harkita, oliko sen itse edellyttämä lisävalmistelu toteutunut sen haluamalla tavalla. Kaupunginhallitus katsoi riittäväksi, että kuulemistilaisuudenmuistio jaetaan asiassa lopullisen päätöksen tekevälle kaupunginvaltuustolle.

 Hieno homma, hei. Hyvä, että tiedossa oli, että kuulemistilaisuus on ollut. Ihan sama lopputulemasta, vai? Kaupunginhallitus siis pyyhkii jälleen pöytää kuntalaisilla ja heidän äänellään. Paitsi tietenkin vaalien alla. Veikkaanpa, että taas kuullaan vajaan vuoden päästä, että "kuntalaisten ääni kuuluviin" ja "kuullaan vaalien välilläkin" HAH!

Valittaja esittää hallinto-oikeudelle, että hän saa täydentää valitustaan ja sen liitteitä helmikuun loppuun mennessä joulunpyhiin viitaten. Valtuuston päätös on asetettu vuoden 1995 kuntalain 63 §:n mukaisesti yleisesti nähtäville 14.12.2015 ja 93 §:n mukainen 30 päivän valitusaika on siten ollut 15.12.2015 - 13.1.2016. Valittajalla on siten ollut riittävästi aikaa valituksensa laatimiseen. Kaupunginhallitus katsoo, että valituksen täydennysten tulee liittyä asiassa jo esitettyihin perusteluihin

 Kaupunginhallitus voi katsoa ihan vapaasti, että en saa täydentää, mutta Hallinto-oikeushan sen päättää. Ja valitukseen olin merkinnyt, mitä kohtia tulen täydentämään. Ihan korrektiuttani (taisi olla turhaa).

Kuulemismenettely

Valituksessa väitetään, että 22.10.2015 pidetyn kuulemistilaisuuden muistiota ei ole jaettu valtuutetuille kaupunginvaltuuston päättäessä asiasta. Kuten valittaja itsekin toteaa, muistio on valtuuston pöytäkirjassa merkitty jaetuksi. Kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjantarkastajat ovat todenneet pöytäkirjan vastaavan kokouksen kulkua. Samassa asiakirjanipussa valtuutetuille jaettiin myös hiukan ennen valtuuston esityslistan lähettämistä saapuneet Nummi-Pusulan koulun oppilaskunnan hallituksen vetoomus

30.11.2015 sekä Nummen ja Pusulan aluetoimikuntien vetoomus 30.11.2015. Asiakirjat on toimitettu Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginhallituksen aikaisemman lausunnon mukana. Sillä seikalla, että muistio on epähuomiossa jäänyt liittämättä kaupungin yleisillä nettisivuilla olevaan yleisölle tarkoitettuun kokouksen asiakirja-aineistoon, ei ole merkitystä päätöksenteon laillisuuden kannalta.

"kuten valittaja itsekin myöntää, on muistio merkitty jaetuksi" miksi sitä sitten ei ole? Miksi ei ole? Onko kuntalaisella ja valtuutetuilla eri asema? Onko valtuutetuilla ja kuntalaisilla eri asiakirjat? Viralliset ja ei-viralliset? Mistä kuntalainen voi tietää, mitä valtuutetut saavat luettavakseen, jos kaikkea ei julkaista? Vaikka ei ole salaista? Pitää luottaa sanaan? HAH!
Jos samaan aikaan on kuitenkin saatu oppilaskunnan ja aluetoimikuntien vetoomukset myös julkisiksi ja kaikkien luettavaksi, miksi ei ole samalla muistiota laitettu?

Ratkaisumallin valinta on tarkoituksenmukaisuuskysymys.

Valtuuston päätöstä ei tee lainvastaiseksi se, että valittavana olisi

ollut myös muunlaisia ratkaisuja.

ei tee, ei. Mutta huonon hallintotavan mukaista se ainakin on. Huonoa hallintoa täällä osataan harjoittaa. Ja päättäjät menevät mukana. Ja mitä jälleen tarkoittaa tuo TARKOITUKSENMUKAISUUS? Siitä täällä Lohjalla tykätään, tarkoituksenmukaisuudesta.

Lohjan kaksi tärkeintä kärkeä tällä hetkellä viranhaltijoiden ja joidenkin valtuutettujen mukaan ovat

ASUKASLÄHTÖISYYS JA AVOIMUUS

ei tällä tavalla ainakaan vakuuta. 

Miettikääpä, arvoisat valtuutetut ja virkamiehet tätä:

Lohjan muuttotappio viime vuonna oli 250, kun se edellisenä vuonna oli 170-179.

Mistä ihmeestä voisi johtua?
Mutta hei, älkää vaan kuunnelko kuntalaisia edelleenkään, pyyhkikää pöytää niillä, halventakaa vaan edelleen, samalla tavalla kuin ennenkin. Mitä sitä tavallisia kuuntelemaan, ne mitään ymmärrä. Vaikka ei tietenkään Lohjan kokoisessa kaupungissa tuo luku ole murskaava, mutta eikö sitä kuitenkin pitäisi miettiä? Nykyiseen asukaslukuun kuitenkin on laskettu myös maahanmuuttajat. Ei paljoa naurata. Ei ainakaan pitäisi.

Hoi, Lohja. Pitäisikö miettiä, pitäisikö tehdä johtopäätöksiä? Pitäisikö asukasluvuille tehdä jotain? Huutelin tätä muuten jo viime vuonna samoihin aikoihin.

Hei, herätkää, ettekö te vieläkään tajua?

Kaupungissamme on henkilöstökulut kasvaneet, henkilökunnan määrä lisääntynyt. Onhan se hienoa, että työllistetään, mutta miten on käynyt talouden? Onko kulutus kasvanut? Eikö niistä henkilöstokuluista pitänyt karsia? Entäs kiinteistöjen tilanne? Onko yhtäkkiä kiinteistöjen kunto parantunut? Sisäilmatilanne parantunut?

Siitähän hyssytellään vielä enemmän kuin huonosta hallinnosta.

kuvakaappaus 5.4.2016. Tässä kuvankaappauksessa muuten ihan näin omille silmille, että tänäkään päivänä ei ole kuulemistilaisuuden muistiota julkaistu. Paitsi kuulemma valtuutettujen pöydälle, jotka kaikki eivät ole sitä saaneet. Eivät edes he, jotka ovat olleet päättämässä 57 lukiolaisen koulutuksesta.
Milloin muuten on päätetty siitä, että 9 lukiolaista on arvokkaampia kuin 57 lukiolaista? Upeaa on, että tuetaan nuorten liikkumista, mutta miksi arvotetaan nämä lukiolaiset korkeammalle kuin nummi-pusulalaiset lukiolaiset?