maanantai 31. elokuuta 2015

Vaaratilanne Oilaantiellä

Pimeäkin on tulossa

Maanantaiaamuna, 31.8 ajoin Oilaantietä klo 8 jälkeen Nummen kirkolle päin. Aamu oli viileä ja tie oli paksun sumun peittämä. Pidän sumuisista aamuista. Ilma tuoksuu hyvältä, ja tuntuu kirpeältä. Yleensä.
Tänä aamuna, kuten melkein joka aamu, oli Nummen yläkoululaisia matkalla urheilukentälle, toiset kävellen, toiset polkupyörin. Polkupyöräillä olevat lähtivät ohittamaan käveleviä, vastaan tuli auto, kovaa. Sumu oli niin sankka, ettei autoilijan ollut helppo nähdä lapsia. Mun teki mieli kiljua, taisin huudahtaa itsekseni autossa, mutta onneksi kuskin refleksit olivat nopeat. Tälläkin kertaa säästyttiin pahemmalta.

Mitä jos tie olisi ollut liukas? Mitä, jos kuskin refleksit eivät olisi olleet niin nopeat? Toisaalta kuski olisi voinut ajaa hiljempaa, mutta ei ajanut.



Muistetaanhan me, aikuiset, olla hereillä ja tarkkaavaisina liikenteessä, lapset eivät aina muista!
ME olemme vastuussa.

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Ankeasta tulee pian hyvä, Mäntynummi liikuttaa lapsiaan

Kävin Mäntynummen koulun 1-6 luokkalaisten vanhempainillassa vanhempainyhdistyksen kutsumana kertomassa kouluverkon vaikuttajaraadista. Kiitos kutsusta! Olin käynyt koululla pari kertaa aiemmin, kerran alueiden puheenjohtajien kokouksessa ja kerran lasten tapahtumassa, mutta nyt ensimmäisen kerran katsoin koulua. Koulun piha oli tällä hetkellä hieman ankea, mutta se johtui ainoastaan siitä, että pihaa rakennetaan toiminnalliseksi pihaksi. Keinuja, tasapainoiluvälineitä, koripallokenttä tulossa. Enkä ehtinyt näkemään edes koko pihaa .

Vanhempainillassa oli vieraana myös Kisakallion rehtori kertomassa hankkeesta, jossa Mäntynummen koulu on pilottikouluna, Lohjan toiminnallinen koululainen. Hankkeen oikeaa niemä en muista, ikävä kyllä, muistiinpanovälineet eivät olleet mukana, mutta Kisakallion vetämän hankkeen tarkoituksena on, että jokainen lohjalainen peruskoululainen liikkuu kaksi tuntia päivässä ja koulupäivän aikana siitä ison osan. Upea hanke ja pienillä asioilla saa liikettä. Tällä liikkumisella ei tarkoiteta liikuntaliikuntaa, vaan ihan perusliikettä, vähän enemmän kävelyä, välitunneille välineitä, jotka innostavat liikkumiseen, kaikki liikkuminen on hyvästä. Vanhemmat voivat olla mukana esimerkiksi niin, ettei viedä oppilasta ihan ovelle asti autolla (oppilaat ovat itse piirtäneet karttaan paikat, joihin voisi jättää, josta voisi kävellä koululle) ja koululla mietitään kokoajan uusia keinoja ja uusia tapoja innostaa, ettei ihan kokoajan istuttaisi, jotta saataisiin sitä istumista vähän vähemmälle.



Toiminnallisen pihan rakentaminen on vielä kesken
Oma vuoroni vähän jännitti, sillä tulossa olevan flunssan takia kurkku on ollut kipeänä ja ääni alkanut katoilemaan. Saako kukaan mitään selvää ja kuinka kipeäksi kurkku tulee. Ääni pysyi kasassa, mutta sain sanottua suunnilleen sen mitä halusinkin. Kerroin kouluverkon vaikuttajaraadin olemassaolosta, miksi se on, mitä olemme tehneet, miten meihin saa yhteyden ja miten voi seurata toimintaa.
Halusin myös painottaa sitä, että heihin tiivistyssuunnitelmat liittyvät siten, että ovat vastaanottava koulu. Tällä hetkellä Mäntynummella on 117 alakoululaista, se oli yllätys minulle, vaikka olen tutustunut ja seurannut koulujen oppilasmääriä, niin olen jotenkin aina ajatellut Mäntynummen olevan ison koulun. Selittyy muuten sillä, että Mäntynummen yhtenäiskoulun oppilasmäärään lasketaan aina yläkoulaiset mukaan.

Käynti oli hyvin positiivinen kokemus. Vanhemmat olivat kiinnostuneita, rehtori on aina ollut tukena raadille, ja mukavinta oli se, että vanhemmat esittivät kysymyksiä.

Tänä aikana, kun olen saanut olla mukana tässä kouluverkon vaikuttajaraadin työssä ja olen päässyt tutustumaan eri kouluhin, olen toivottavasti kasvanut ihmisenä, äitinä ja koululaisen vanhempana. Olen päässyt tutustumaan hyvin erilaisiin kouluihin ja oppimisympäristöihin. Erilaisuus on upea asia, se on rikkautta ja sen pitäisi olla meille valtti.




tiistai 25. elokuuta 2015

Luova Lehmijärven koulu - lakkautetaan sekin

Kouluverkon vaikuttajaraati kokousti Lehmijärven koululla eilen. Aluksi saimme opettajan johdolla kierron koululla, tutustuimme luokkiin ja kuulimme tämän koulun arjesta. Täytyy sanoa, että oli todella mahtava kierto. Koulu on remontoitu 2000-luvun alussa ja siinä on panostettu mm. hyvään sisäilmastoon. Koulun pihan keinut, kiipeilytelineet ja pelikenttä houkuttavat välitunneille leikkimään. Koulussa on 94 oppilasta (joista 14 esikoululaista). Ruokailut on jaoteltu ja ne sujuvat hyvin, koko koululla yhteiset säännöt ja nopeasti pystytään tarttumaan ongelmiin.
Koulun fyysiset tilat aiheuttavat haasteita, jotka opettajat ovat luovilla keinoilla ohittaneet. Aivan upea henkilökunta!
Liikuntasali
 OPS2016 toteutetaan jo Lehmijärvellä käytännössä. Esimerkiksi matematiikan tunnilla saatetaan kuutosluokkalaisten kanssa mennä liikuntasaliin, jossa matematiikan tehtäviä tehdään mukavassa asennossa, ehkäpä jopa vatsallaan maaten. Liikuntasalissa on liitutaulu (ei ikävä kyllä tullut kuvaan mukaan) ja oppilaat pitävät tunneista, kun voi ottaa vähän rennommin. Usein kuulemma kuuluu "jess", kun opettaja sanoo tunnin olevan liikuntasalissa.


Oppilailla on myös jaettuja yhteisiä tunteja, joissa on kaikilta luokilta oppilaita, jolloin isommat auttavat pienempiä ja opetellaan työskentelemään kaikenikäisten ja erilaisten lasten kanssa. Mahtavaa yhteisöllisyyden oppimista.




 Lehmijärven koulu kuuluu, ikävä kyllä, lakkautusuhan alla oleviin kouluihin. Kaupungin tekemän kouluverkon selvityksen toimenpideaikataulun mukaan lakkautus olisi ajankohtainen v 2017. Se on pian. Oppilaat siirtyisivät Mäntynummen yhtenäiskouluun. Koulu ei kovin kaukana ole, mutta 94 oppilaan siirto ei välttämättä ole helppo.

Onkohan joillakin jäänyt salaatti syömättä?


Lehmijärvelläkin kohtaa ihanasta vanhat ja uudet opetuskäytännöt



 Vielä nopeammin on Pullin koulun lakkautus edessä. Koulua ollaan lakkauttamassa 1.8.2016 ja lapset Pullilta ovat myös siirtymässä Mäntynummelle.  Pullin koululla on 5.9 lauantaina Pullin tulevaisuus - tapahtuma, jossa keskustellaan mm koulun tulevaisuudesta.


Raadin kokous oli jälleen hyvä ja keskusteleva. Päivän polttaviin aiheisiin, kuten koulukyyteihin sai opetuspäällikkö jälleen kerran vastata, edellisestä kerrasta hän oli jo antanut noottiamme logistiikkaan. Logistiikka on tehnyt kovasti nyt töitä, jotta saisivat ratkaistua ongelmat. Ikävää, että niitä ongelmia on edes syntynyt. Se, että liikennöitsijän ja kaupungin välissä on kommunikaatiokatkos, ei pitäisi olla lasten maksettavana. Sopimusta tulisi noudattaa, molemmin puolin, eikä syytää ainoastaan toisen niskaan vastuuta ja syitä. Toivon todella lasten ja perheiden vuoksi, että nämä ongelmat ovat ratkottu nyt-heti-mielummin-eilen, jos ei, niin kuitenkin mahdollisimman pian. Positiivista merkkiä kuuluu kyllä kentältä.

Se pitää muuten sanoa opetuspäälliköstä, että hän tulee kokouksiimme aina. Ja suoraselkäisenä kuuntelee, keskustelee, toki puolustelee, tekee muistiinpanoja ja tekee toimenpiteitä sen perusteella, mitä on kuullut kokouksissamme. Moneen asiaan olemme saaneet vastaukset ja moni asia on edennyt, koska se on tullut puheeksi hänen kanssaan. Tottakai monikaan hänen antamansa vastaus ei miellytä kuulijoita, mutta hän pyrkii olemaan meille aina suora ja antamaan ajankohtaista tietoa.



torstai 20. elokuuta 2015

Lasten kustannuksella eletään kovia aikoja


Sihteeri erosi aluetoimikunnasta vastalauseena kaupungin toimille. Surullista, miten hyvät ihmiset lähtevät, miten hyvien ihmisten panos jätetään huomiotta. Miten tuntuu, että väheksytään kovaa työtä, hyvää tekijää. Vaikka aluetoimikunta ei väheksynyt, ei tosiaan, mutta kaupungin toimet vaikuttivat näin häneen. Toki, se on yhden ihmisen vastalause, mutta se pisti ainakin minut miettimään. Aluetoimikunta toimii täysin vapaaehtoisvoimin, kuinka haavoittuvainen se loppujen lopuksi on. Aluetoimikunta pyrkii olemaan vaikutusväylä ja viestintävaylä kaupungin ja alueen asukkaiden välillä. Yksi tärkeimmistä aluetoimikunnan tehtävistä  mielestäni on, alueen kehitys ja asukkaiden hyvinvointi.

Sen tulisi olla myös luottamushenkilöidenkin tärkeimpiä tehtäviä.
Eräs kuntalainen oli lähestynyt kahtakymmentä (20) valtuutettua huolellaan lapsestaan vellovan koulutilanteemme vuoksi. Neljä kuittasi vastaanottaneensa viestin. Kahta lukuunottamatta kukaan ei vastannut, kukaan ei tehnyt elettäkään.

Milloin kunnan luottamushenkilöistä on tullut kolmannen kerroksen väkeä?
Itsekin olen luottamushenkilö, kyllä, ja nämä tilanteet ovat saaneet minut miettimään rankastikin tehtävän mielekkyyttä ja omaa pystymistäni hommaan. Aina ei hommat voi miellyttää, aina ei kulje, mutta kun on tullut valituksi EDUSTAMAAN ihmisiä, eikö silloin ole vastuu näille kuntalaisille? Eikö silloin enää tarvitse kuunnella? Milloin unohdetaan? Missä vaiheessa?

Kaupungilla levitellään käsiä, kun vanhemmat peräävät oikeuksiaan, LASTENSA oikeuksia turvalliseen kyytiin, tai yleensäkään koulukyytiin. Levitellään käsiä ja todetaan, että otetaan ensi viikolla puheeksi, pyritään ensi viikon aikana selvittämään. MITÄ? Voiko lapsi olla koulusta pois viikon sen vuoksi, että kaupunki on taas tyrinyt kuljetukset? Sen vuoksi, ettei kaikki lapset pääse kyytiin? Edelleen perään kaupungin vastuuta hoitaa työnsä. Kaupunki on tilaaja, liikennöitsijä on tuottaja, heillä on SOPIMUS. Jos liikennöitsijä ei pysty tuottamaan kaupungin tilaamia tuotteita, on se sopimusrikkomus. Jos kaupunki ei huolehdi lasten kuljetuksista, lapset eivät saa kyytejä, lapsia ei haeta noutopaikoista, eikä jätetä oikeille jättöpaikoille, on se HEITTEILLEJÄTTÖ.
Eivät kaikki vanhemmat yksinkertaisesti voi olla pois töistä sen vuoksi, että tekee kaupungin hommat. Onneksi Oinolan koululla henkilökunta pyrkii huolehtimaan siitä, että lapsilla on turvallinen olo ja turvallinen ympäristö.

Ojamon koululla lasten koulunpiha on turvaton. Pihan laajennus ei ole saanut aitaa, jolloin tänäkin aamuna on ollut vaaratilanne. Tätä on aika turha voivotella kaupungin puolelta, että tilanne tuli yllättäen, ei olla ehditty tekemään aitaa, teemme mahdollisimman pian. Miten niin? Eikö voida varautua, kun tiedetään jonkun asian valmistelusta? Onko se mahdollisimman pian sen jälkeen, kun jollekin sattuu jotain? Kaupungilta toivotaan kuntalaisten olevan proaktiivisia. Entä kaupunki? Eikö se olisi pienempi paha tehdä hommat etukäteen hyvin kuin korjata virheitä? Eikö se olisi edullisempaakin?

Milloin kaupunki oppii? Maanantaina Hyrsylän ja Neitsytlinnan koulujen lakkautusten kuulemisessa kuultiin turhankin usein lauseet "elämme kovia aikoja" ja "opimme virheistämme". HALOO LOHJA! Miksi lasten kustannuksella eletään kovia aikoja? Ei se heidän vika ole, me ja te siellä kaupungilla aikuisina, olemme vastuussa lapsista ja lapsille. Hoitakaa homma!
Opimme virheistämme.... kuljetusasioissa ette ole oppineet näiden vuosien aikana vielä mitään. Kuinka monta virhettä  ja kuinka pahoja virheitä vielä pitää tehdä ennenkuin opitte ja teette jotain vähemmän pieleen?

Mettään menee kokoajan pahemmin. Toivon todella, että opitte.

Aluetoimikunta varoitti keväällä ongelmista ja esitti moneen kertaan huolensa kuljetuksista ja sisäilmastosta. Näköjään kukaan ei kuule.

Odotan vielä tämän päivän, huomenna palaan taas asiaan kaupungin suuntaan (lupasivat olla alkuviikosta minuun yhteydessä kuljetusasioissa. Alkuviikko meni jo). Ehkä ensi viikko menee jo paremmin ja ehkä jopa kaikki saavat kyydin ensi viikolla, ja toivottavasti Ojamon aita olisi ensi viikolla paikallaan.




tiistai 18. elokuuta 2015

Koulukyydit hipovat laittomuuksien rajaa Nummen alueella

Oinolassa on tällä hetkellä iltapäivissä niin paljon kuljettavia, että eivät mahdu millään auton kyytiin.
Auto tekee tällä hetkellä jo kaksi kertaa saman lenkin.
Odotus ajaksi annettiin liikennöitsijältä 30-45min koululla ja odotusaika kasvaa koko ajan kun tulee oppilaita lisää kenellä ei ole vielä aikaisempaa kuljetusta.

Ylläoleva vastaus tuli erään äidin kyselyyn lastensa koulukyydeistä. Eräs isä oli saanut eilen viestin, ettei heidän koululaisensa enää perjantain jälkeen mahdu auton kyytiin.

Ekaluokkalainen, jonka koulu päättyy klo 11.30 tulee odottaa linja-autoa, joka lähtee klo 13. Hän on aamulla lähtenyt kotoaan ennen seitsemää.

Nämä esimerkit ovat ikävä kyllä totta, eivätkä ainoita. Logistiikkakeskuksesta vastataan näiden olevan yksittäistapauksia ja että koskee korkeintaan viittä lasta. Minä pystyn miettimättä nimeämään kymmenen lasta, joilla on vakava kuljetusongelma. Mietinnän jälkeen uskon lapsia olevan ainakin parikymmentä. Ja oikeastaan on ihan sama, onko niitä viisi vai 50. JOKAISELLE lapselle, joka tarvitsee kyytiä, tulee olla se kyyti.

Kaupunki tilaa kuljetuspalvelun tuotteena. Tilaaja ja palveluntuottaja ovat tehneet kirjallisen sopimuksen tuotteesta. Minä ja minun lapseni ovat asiakkaita. Kaupungin tulee vastata minulle minun tuotteestani. Tilaajan tulee vaatia palveluntuottajalta sopimuksen mukaista palvelua. Jos sopimuksessa mainitaan, että ei haittaa, vaikka kaikki lapset eivät saisi kyytiä, eikä haittaa,että 2,5 tuntia ylittyy, on asia heidän välillään ok. Tilaajalla on vastuu asiakasta kohtaan. Tuottajalla on vastuu tilaajaa kohtaan. Asiakkalle ei ole ok, jos lapsi jää koulunpihalle koulupäivän jälkeen, asiakkaalle ei ole ok, jos lapsen koulumatka odotuksineen kestää yli 2,5 tuntia, asiakkaalle ei ole ok, jos lasta ei tullakaan hakemaan, jos ei pääsekään koulukyytiin, jos ei tiedä, millä menee huomenna tai iltapäivällä.

Minusta ei ole ok, että toisina aamuina lapseni joutuvat kulkemaan bussipysäkille joko vaarallisen tien kautta (siis sen, jonka takia on kuljetus) tai parkkipaikan kautta. Liikennöitsijä vastasi minulle, että eivät aja turvallisempaa kautta siksi, että aikataulu ei anna myöten. Mielestäni kaupungin tulee järjestää turvallinen kyyti. Mielestäni ei ole ok, että logistiikkakeskus, joka on vastuussa kuljetusten järjestämisestä, ei tiedä, että ekaluokkalaista ei voi laittaa bussiin, jota ei edes ole.

Mielestäni on kohtuutonta, että lapsi joutuu odottamaan puolesta tunnista puoleentoista tuntiin koulun pihalla koulukyytiä, vaikkakin valvottuna. On hienoa, että koululla järjestetään valvonta, mutta silti odotusaika voi olla pitkä.


Kaupungin tulee perusopetuslain pykälän 32 mukaan järjestää alle 13 vuotiaalle koulukyyti, koulumatkan ODOTUSaikoineen saa kestää maksimissaan 2,5 tuntia.

Ja siis nyt ei olla Sodankylässä, jossa välimatkat ovat eri luokkaa kuin täällä. Vaikka välimatkojakin on pitkiäkin, ei silti olla pääkaupungista kovinkaan kaukana. 
 



maanantai 17. elokuuta 2015

Yhden aikakauden loppu - murros

Tänään toisaalta haikeissa tunnelmissa, sillä tuntuu, että tästä päivästä se lähtee. Yhden aikakauden loppu.
Hyrsylän sali hiljeni

Lisää kuvateksti

Vaikka koulut alkoivat jo viime viikolla ja Oinolan ja Hyrsylän aloittivat Oinolan koulussa sekä Ojamon ja Neitsytlinnan lapset aloittivat Ojamolla koulunkäyntinsä yhdessä, on koulujen lakkauttamisten kuulemiset tänään. Varsinaiset lakkauttamiset aloitetaan 1.8.2016, mutta toiminnot siirrettiin jo nyt.

Neitsytlinnan luokat siirtyivät Ojamolle




Aluetoimikunnat kokoustavat tällä viikolla ja antavat kannanottonsa asiaan. Nummen aluetoimikunta kokoontuu tänään Oinolan koululle kuulemisen jälkeen. On vaikea ennustaa kuinka alueella tullaan reagoimaan. Kokous on joko tupateen täyteen ahdettu tai sitten ei tule ketään. Onhan poissaolokin  kannanotto. Toivon kuitenkin runsasta osanottoa, jotta tämä kaikki aluetoimikunnan, vanhempainyhdistysten ja kouluverkon vaikuttajaraadin työ ei olisi mennyt hukkaan. Jotta näkyisi oikeasti myös kuntalaisten osoittamana se tuki sille, että ei olla oltu heidän tukenaan turhaan. Itse uskon, että kaikki on oikeasti kaiken tämän työn arvoista. Vaikka lopputulos ei olisi aina haluttu, tuo se jotain uutta. Ja uusi on aina mahdollisuus.



keskiviikko 12. elokuuta 2015

Koulukyydit. Vaarallinen vai mahdoton tehtävä?

Lapsi seisoo pysäkillä, kymmenen minuuttia etuajassa, varmuuden vuoksi, jotta ehtii varmasti koulukyytiin. Äiti on edellisenä päivänä vielä varmistanut pysäkin ja kellonajan. Äiti on ottanut lomaa ekaluokkalaisen koulutaipaleen ensimmäiselle viikolle.
Bussia ei kuulu.
Kyllä se kohta tulee, äiti rauhoittaa lastaan, mutta oikeastaan yrittää ehkä rauhoitella enemmän itseään. Bussi ei ole tullut vielä 25 minuutin odottelunkaan jälkeen. Pian äiti huomaa, että bussi ajoi ohi, kiertämättä lasten pysäkiltä. Onneksi äiti oli lomalla. Muuten olisi koulupäivä jäänyt väliin ekaluokkalaisella. Äiti ja ekaluokkalainen juoksevat kotiin ja äiti ajaa autolla kouluun.

Isä seisoo iltapäivällä pysäkillä ja odottaa lastaan koulusta. Isä on ollut yövuorossa ja herännyt kesken unien tullakseen lastaan vastaan. Lukujärjestyksen mukaan lapsen olisi pitänyt päästä koulusta tunti sitten. Matkaa kouluun on 4 kilometriä. Taksia ei kuulu. Vanhemmilla ei ole taksien puhelinnumeroita, on keskuksen numero, johon menee tekstiviestit. On turvallisuuden kannalta luonnollisesti hyvä, ettei kuskit vastaile puhelimeen kallisarvoisen lastin ollessa kyydissä. Isä odottaa kaksi tuntia, kunnes lapsi tulee. Jättöpaikka tosin ei ole se, mikä on sovittu etukäteen.

Logistiikkakeskus on todennut kysyttäessä, että vanhempien tulee olla kuljetusyrittäjään ja liikennöitsijään itse yhteydessä näissä tilanteissa.
Miten niin? Miksi?

Alussa puhumani linja-auto ei tullut pysäkille, koska liikennöitsijä ei tiennyt koulun muuttuneesta järjestelystä. Ennen koulu alkoi kaikilla klo 8.30. Liikennöitsijä on lasten turvallisuuden vuoksi hakenut ELYltä erityislupaa hakea lapset 100 metriä reitiltä poikkeavasta kohdasta, ettei lasten tarvitse odottaa vaaralliseksi luokitellun tien reunassa (jossa muuten ei myöskään saa odottaa/seistä). Nyt on aamuja, jolloin koulu voi alkaa myös 9.30. Liikennöitsijä sai tämänkin tiedon vanhemmilta ja lähti samantien pyytämään erityislupaa. Ennen luvan tulemista lapset eivät pääse turvallisesti kouluun kello 9.
Mitä tekee kaupunki? Mitä, jos ELY ei myönnä lupaa? Minun lapseni eivät tule seisomaan vaarallisen tien reunassa.

Viime vuonna tiedustellessani samaa asiaa, eli koululaisten turvallista noutopaikka, todettiin kaupungilta noutopaikan valinnan olevan liikennöitsijän vastuulla.
Miten niin? Miksi?

Kaupunki maksaa palvelusta liikennöitsijälle, kaupunki on siis asiakas, eikö? Asiakas vaatii palvelua ja maksaa siitä. Turvallinen koulukyyti taitaa olla kyllä ihan lainvaatimaa palvelua.  Kaupungin tulee olla siitä vastuussa. Siitä hetkestä, kun lapsen koulumatka alkaa, eli kun ovemme aukeaa ja nassikka nenänsä ulos laittaa, on lapseni koulun ja näin ollen kaupungin vastuulla. Pitääkö tapahtua ensin jotain ennenkuin herätään, oikeasti? Kaupunki ei voi sysätä vastuuta yrittäjälle. Kaupungin tulee järjestää lapsille turvallinen kyyti kouluun matkan niin vaatiessa.

Koulun alku yleensä ei tule yllätyksenä. Koulujen osoitteet ovat olleet tiedossa hetken aikaa, lasten osoitteet myös. Meidän koulumme lukujärjestykset ovat olleet tiedossa jo kesäkuun alussa ja koulukyytipäätöksetkin ovat tulleet samoihin aikoihin. Koulureititykset on voitu jo siinä vaiheessa kilpailuttaa, reitityksiä suunnitella. Onhan siinä aikaa. Silti vielä koulun alkua edeltävänä iltapäivänä tuli Wilmaan viestiä muutoksista reiteissä ja noutoajoissa sekä jopa kulkuvälineessä. Herätys Lohja! Miten ihmeessä tämä voi olla näin vaikeaa joka vuosi?

Vai onko tässä jotain, mitä en ymmärrä? Yleensä kyllä pystyn myöntämään, jos en jotain osaa tai ymmärrä, jätän sen homman suosiolla sille, joka osaa ja ymmärtää. Pitäisikö logistiikassakin käyttää samaa taktiikkaa? Vai onko tämä oikesti sitä ruudin keksimistä, mistä kaikki ei vain ymmärrä. "Me vanhemmat olemme nyt vain hysteerisiä, kyllä tämä tästä. "
Eräs kolmasluokkalainen jätettiin tänään vaarallisen tien varteen, koska "tähän aikaan ei tuonne päin kulje busseja. Muitakin vastaavia esimerkkejä riittää, surullista kyllä. Selvää on, että ensimmäiset kaksi viikkoa on yhtä hullunmyllyä ja aikataulutkin ruttaantuu siinä ajassa ja rutinoituu, mutta ei lasten kustannuksella yksinkertaisesti saa tehdä tällaisia mokia.

Saukkolan suunnan lapset jätetään Landenin kaupan parkkipaikalle, Kauppakujalle, koska toinen vaihtoehto on vaarallisempi, vaaralliseksi luokiteltu, vilkas 110-tie. Toisaalta, kauppakujan kaupan parkkipaikka, jossa ei ole minkäänlaista liikennekulttuuria, kaupasta poistuttaessa on vilkasta peruuttelua, lapset puikkelehtii autojen välistä, eikä huomaa, kun auto lähteekin peruuttamaan, eikä kuski huomaa pientä päätä, joka juuri ja juuri näkyy taustapeilistä. Jos näkyy. Pitääkö tapahtua jotain ennenkuin herätään? Joka vuosi kysyn tätä samaa, joka vuosi saan saman vastauksen. Tie on vaarallisempi, parempi paikka on parkkipaikka.
Vaarallinen, vaarallisempi, vaarallisin.
Kumpi on pahempi paha?

Minun lapsillani, eikä monella muullakaan, olisi huolta koulukyydeistä, jos meillä olisi se kevyenliikenteen väylä.

ps. logistiikkakeskuksemme on saanut minulta tänään postia.

32 §
Koulumatkat
Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. (19.12.2003/1139)
Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. (24.6.2010/642)
Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi, jos esiopetusta saava lapsi osallistuu toisessa kunnassa järjestettävään lasten päivähoitoon lasten päivähoidosta annetun lain 11 c §:ssä tarkoitetulla tavalla, opetuksen järjestäjällä on oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoito- ja esiopetuspaikan välillä. (8.4.2011/324)
Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.


 

Muistakaa ajaa nätisti koko vuosi

Tänään se taas alkaa, ainakin Lohjalla. Näitä on liikenteessä. Aja nätisti!

tiistai 11. elokuuta 2015

Koulukyydit puhuttavat, jälleen, kuten joka vuosi

Jälleen kirjoitan samaan aikaan vuodesta samasta asiasta. Voisin melkeinpä vain kopioida viime vuoden kirjoitukseni tähän. Joten kopiodaanpa osa:

Kesälomat alkavat jäädä taakse ja koulut ovat jo kovassa tohinassa menossa. Ekaluokkalaisia on taas paljon liikkeellä, joten varovaisuutta  liikenteeseen! 

Ajankohtaista syksyllä aluetoimikunnalle on Hyrsylän koulun oppilaidenkoulun aloitus Oinolan koulussa. Tänään, tiistaina, 11.8 klo 18-19 aluetoimikunta järjestää kaikille koulunkäyntinsä Oinolassa aloittaville perheille perhepelipäivän. Pelataan pihapelejä, leikitään, keinutaan yhdessä, vietetään hetki aikaa keskenämme. Vaikka tunnemme toisemme, tutustutaan uudestaan.
Varsinainen kuuleminen Hyrsylän koulun lakkauttamisesta 1.8.2016 on Oinolan koulussa maanantaina, 17.8 klo 18.

Olen saanut myös paljon yhteydenottoja, yllätys yllätys, koulukyydeistä. Takkuilee taas, kuten monena vuotena tätä ennenkin. Alkuun on selvä, että aikataulut ei ihan täsmää ja ettei kaikki toimi täydellisesti, mutta reitit kuumentavat tunteita ja se, että lapsia jätetään turvattomien teiden varrelle reittien niin vaatiessa. Lisäksi tänä syksynä tuntuu olevan täysin kohtuuttomia kuljetusaikoja. Esimerkiksi koulun alkaessa klo 8.25, saatetaan lapsi hakea pysäkiltä, joka voi olla kotoa kahden kilometrin päässä, klo 7. Kokonaismatka kouluun ei välttämättä ole kuin 5 kilometriä. 
Moni lapsi kävelee pysäkille sen kaksi kilometriä. Ei siinä mitään, liikunta tekee hyvää kaiken sen istumisen vastapainoksi, mutta monen kävelymatka on valaisematon, kapea metsätie. 
Koulukyytien järjestämisen yksi perussyy on se, että koulumatka olisi kaikille turvallinen. Kaikille. Kaikkien lapsille, riippumatta siitä, missä suunnassa asuu. Nämä eivät ole vanhempien valintakysymyksiä.

Toinen tämänhetken monien alakouluikäisten lasten perheiden mieltä kuohuttava asia on  koulukuljetukset/iltiskuljetukset. Selvää palvelujen alasajoa ja huonontamista! Tällä menolla saadaan loputkin pikkukoulut todella nopeasti kiinni, kun isoihin kouluihin pääsee helpommin ja siellä on iltiskin. Jälleen palaan siihen, että liitossopimuksessa on kohta, jossa todetaan, ettei palveluja huononneta.

Eräässä saamassani viestissä todetaan, että Mettulantieltä (max.2km) ja Hyrsyläntaustantieltä (n.5km!!!) on tultava 110-tien varteen päästäkseen taksiin! Kaupungin perusteena yhden äidin sanojen mukaan on että Hyrsyläntaustantie on TAKSILLE VAARALLINEN ja Mettulantiestä tuo sama peruste on ollut jo joskus aikaisemmin tapetilla, mutta silloin siitä valitettiin ja taksi kuitenkin on tähän asti kulkenut. Jos ammattikuljettaja ei pysty sitä ajamaan niin miten ekaluokkalainen sitten voi sitä kävellä. Iltiskuljetuksista ja myös niistä koulukuljetuksista infottiin todella myöhään. Jos on yli 5 vuotta iltiskuljetukset toimineet myös pikkukouluilta niin miten nyt ei sitten toiminutkaan + jos lapsella on iltispäätös ei saa enää päätöstä kotiinkuljettamisesta (tähän asti oli päätös kotikuljetuksesta aina) = ei pääse koulusta iltapäivällä mihinkään.

Monia soittoja on tullut myös koskien Jättöläntien turvallisuutta. Tiellä kaahataan (tien alussa 50 km/h nopeusrajoitus), ei suojateitä. Tie oli luokiteltu vaaralliseksi vielä Nummi-Pusulan aikaan, mutta luokitus on päivitetty liityttyämme Lohjaan, eikä luokituksen mukaan se enää ole vaarallinen.
Koulukyydit jättävät ekaluokkalaisetkin Landenille, josta kävelevät, myös he, jotka asuvat ns. uudella asutusalueella, ylittävät Jättöläntien, jolla ei ole edes suojatietä. Tällä alueella on myös ETEVAn työ- ja toimintakeskus, johon kehitysvammaiset kulkevat, ilman saattajaa Jättöläntietä. Olisiko aiheellista meidän aluetoimikuntana pyrkiä lisäämään Jättöläntien turvallisuutta, esim. ehdottamalla tielle
-suojatietä
-valaistusta
-hidasteita

Kävelytiehän sillekin tielle olisi hyvä, mutta jos alkuun edes näillä?

Tie on ELYn hallinnon alainen, mutta uskoisin tässä olevan saman ongelman kuin Oilaantiessä, eli kunnan tulee olla aloitteellinen.

Edelleen haen ekaluokkalaisillemme heijastimia, tänä vuonna tuntuu nyörit olevan todella tiukassa joka yrityksessä, ettei noin 40 oppilaalle saada heijastimia.

Tämä teksti on pääosin kopioitu viime vuodelta. Asiat eivät juuri muutu. Kuinka voi koulukyyditykset olla näin vaikeita asioita järjestää? Koulun osoite on tiedossa, lasten osoitteet ovat tiedossa,  sisarusten määrä on tiedossa. Olisi oikein hyvä ymmärtää, miksi tämä on joka vuosi yhtä vaikeaa?

Toivotaan jokaiselle koululaiselle turvallista, hyvää eikä liian kauan kestävää koulumatkaa!