Pienten koulujen ajojahti - yksi erä takana - kymmenen jäljellä

Kiitän järkeviä päättäjiä kasvatus- ja opetuslautakunnassa, jotka tutkivat kunnolla meiltä saamansa materiaalin ja kyseenalaistivat aiemmin saamansa, osittain virheellisetkin tiedot. Yksi kyläkoulu saa jatkaa toimintaansa, tosin senkin kohtalo ratkeaa kouluverkkoselvityksessä, jossa on vaarassa yhdeksän (9) muutakin pientä koulua.

Lohjalla jaetaan koulut salkkuihin. Neljässä eri salkussa punnitaan toiminnallisuus sekä tekninen kunto ("tekninen jälleenhankinta-arvo"). Kullekin kiinteistölle on annettu näiden perusteella pisteitä.

Salkussa 1 olevat kohteet ovat sekä toiminnallisesti, että tekniseltä kunnoltaan hyviä rakennuksia.
Salkussa 2 olevat kohteet tarvitsevat investointeja jotka ovat lähinnä peruskorjauksia, joissa kohteen teknistä kuntoa tulee nostaa.
Salkussa 3 olevissa kohteissa korostuu toiminnalliset muutokset, rakennukset ovat muuten hyvässä kunnossa.
Salkku 4 pitää sisällään perusparannettavia kohteita, jotka vaativat sekä teknisen peruskorjauksen, että toiminnallisia muutoksia. 

On kolme "eri" vaihtoehtoa kouluverkon supistumiseen:

1. Koulukeskusten malli - sisältää kaikkien alle 100 oppilaan koulujen sulkemisen. Näitä on 10: Karstu, Neitsytlinna, Nummentausta, Maksjoen, Lehmijärven, Pullin, Nummenkylän, Hyrsylän ja Ikkalan koulut. Näistä Nummentausta on muutenkin tarkoitus lopettaa, lapset siirtyvät juuri valmistuvaan Ojaniitun kouluun, joka on rakennettu vähentämään Metsolan koulun tilaongelmaa ja korvatakseen sisäilmamoniongelmaisen Mäntylän päiväkodin. Lisäksi lakkautettaisiin Asemanpellon koulu, jossa on tällä hetkellä 127 oppilasta. Heistä puolet siirrettäisiin Ojaniittutaloon ja puolet Mäntynummen yhtenäiskouluun. Mäntynummelle siirrettäisiin myös Lehmijärven ja Pullin koulujen oppilaat. Koulukeskukset tarkoittaa lähinnä jättikouluja. Tässä esityksessä väitetään, että pienimmät kustannukset ovat 300-700 oppilaan kouluilla. Esityksessä on unohdettu opetus- ja kulttuuriministeriössä tehty tutkimus, jonka mukaan koulun oppilasmäärän kasvattaminen EI TUO enää säästöjä 250:n oppilaan jälkeen.
2.  Tiivistetty kouluverkko - tarkoittaa suunnilleen samaa kuin vaihtoehto 1: Suljetaan Karstu, Neitsytlinna, Nummentausta, Maksjoki, Asemanpelto, Lehmijärvi, Pulli, Nummenkylä, Ikkala ja Hyrsylä. Näiden oppilaiden lisäksi siirrettäisiin Karjalohjan ja Rauhalan sekä mahdollisesti Solbrinkenin kouluejn 5-6 luokat isompiin kouluhin. Lisäksi Nummen ja Pusulan kutoset siirrettäisiin Nummi-Pusulan yläkouluun ja esiopetukset päiväkodeista alakouluihin.
3. Maltillisen tiivistämisen malli. Tässä kohtaa luulin lukevani kohtaa kaksi. Mitä maltillista tässä on? Samat koulut suljetaan, kuutosia siirretään, esiopetus päivähoidosta alakouluun... Ainoa muutos oli nimi. Tiivistetty vaihtui maltilliseen. Pikaisesti laskettuna näillä suluilla kolmannes Lohjan alakouluista lakkaa olemasta.

Säästöistä puhutaan, mutta missä näkyy ne kustannuslaskelmat? Missä näkyy arviot siitä, mitä lisätilojen rakentaminen maksaa? Mitä maksaa tilaelementtien vuokra? Koulukuljetukset? Ja näissä lakkautuksissa hämmentää myös se, että yksisilmäisesti tuijotetaan lasten määrää koulussa. Ei huomioida koulujen salkutusta.

Puhutaanpa niistä salkuista:
Siirretään parempikuntoisista pienistä kouluista huonompikuntoisiin isoihin kouluihin. Esimerkiksi Maksjoen lapset (salkku 2) Rauhalan kouluun (salkku 3). Lakkautusuhan alla olevista kouluista neljä (Asemapellon, Neitsytlinnan, Nummentaustan ja Karstun (rakennus 2) on salkussa 4. Ja näistä Nummentausta oli muutenkin lakkautumassa. Eli vain kolme koulua on salkussa neljä. Ei ne salkut sitten painakaan. Paitsi kun se sopii. Ja salkussa kaksi on kaksi koulua, jotka on jo lakkautettu. Tosin Koisjärveä ei ole virallisesti lakkautettu, koska valitusta käsitellään vielä. Lapset on siirretty jo. Hyväkuntoisia taloja, kunnan mukaan. Pidetään niitä tyhjänä. Parempi se on tyhjä tila kuin 50%:n käytöllä. Koska onhan se 100% parempi kuin 50.

Entä se sisäilma vastaanottavassa koulussa? Aineluokat? Onko tilakapasiteettiin laskettu koulun kuutiot vai neliöt? Onko laskettu käytävät, liikuntasalit? Näissä laskelmissa usein laitetaan kuutiot neliöiden edelle. Se on tehokasta.

Entä opetuksen "tehokkuus"? Tutkimusten mukaan opetukselle paras luokkakoko on 20-25. Missä siihen enää tänä päivänä pystytään? Luokkakoon kasvaessa yli 30:n saattaa opettajan työrauha olla hieman erilainen kuin pienemmässä ryhmässä. Kuinka luokkahuoneiden sisäilmasto kestää lisääntyvän väen? Hyvä sisäilmasto on hyvin tärkeä keskittymiselle ja vireystasolle. 

Koulumatkojen pidentyessä ja koulukyytien lisääntyessä, lisääntyy lasten istumisen määräkin. En jaksa olla ihmettelemättä sitä, että ei ajatella lasten istumisesta johtuvaa tulevaa kansanterveydellistä haittaa. Tänä päivänä tiedetään istumisen vaarat ja haitat. Opetetaan vaan lapsiamme istumaan päivät pitkät. Särkyjä, huonoa ryhtiä, verenkierto....Eihän me niitä kuluja enää makseta, kun he ovat aikuisia. Vai maksammeko? He ainakin maksavat. Meidän perintömme heille.

Kireinä talousaikoina ja silloin "kun on tehtävä kipeitä päätöksiä" kipeimmät ja vaikeimmat tuntuvat olevan ne inhimilliset arvot. On helppo piiloutua "kipeiden ja pakollisten" päätösten taakse silloin, kun ei ole halua eikä uskallusta tehdä niitä hyviä päätöksiä. Niitä, joilla on oikeasti väliä. Jotka vaikuttavat myönteisestä meidän tulevaisuuteemme, ei ainoastaan vuoden päähän tai viiden vuoden päähän, vaan kymmenien vuosien päähän. Tulevaisuuden päättäjiin.

Kannattaako kyläkouluja lakkauttaa

"Suomalaiset pienet koulut ovat ahdingossa. Viimeksi kuluneiden lähes kahden vuosikym-
menen aikana Suomen pienistä kouluista on lakkautettu 65 %. Vuonna 1991 Suomessa oli
2093 pientä koulua ja vuonna 2009 enää 738. Lakkautetut koulut ovat useimmiten pieniä
kyläkouluja, mutta uhanalaisia näyttävät olevan myös kaupunkien pienet koulut. Ainutlaa-
tuinen pienten koulujen verkosto on tuhoutumassa.

Kyläkoulujen lakkauttamispäätösten takana ovat yleensä olleet pelkät taloudelliset las-
kutoimitukset, syvällisempää arvokeskustelua ei ole käyty lainkaan. Myös kyläkoulujen
tutkimus on Suomessa vähäistä. Suurin osa tutkimuksesta on tehty yli kymmenen vuotta
sitten. Merkittävin alan tutkija Suomessa on Esko Kalaoja, joka on tutkinut pienten koulu-
jen pedagogiikkaa (Kalaoja 1988a, 1990a) ja koulun ja paikallisen yhteisön suhdetta (Kala-
oja 1988b, 1990b). Olisi tärkeää saada lisätietoa pienten kyläkoulujen vaikutuksesta oppi-
laiden, opettajien ja kyläläisten elämään, samoin kuin siitä, millaista on opettaa, oppia
kasvaa pienen kyläkoulun yhdysluokassa."

Näin alkaa Outi Autin ja Eeva Kaisa Hyry-Beihammerin artikkeli Kyläkouluverkko tuhoutumassa – koulujen lakkauttaminen jatkuu kiivaana julkaisussa Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 49-63.

Suomessa lakkautetaan vuosittain noin 70-75 kyläkoulua. Yritetään ratkoa talousongelmia pistämällä kylien elinvoimaisia keskuksia, kouluja, kiinni. Kylien keskuksia sulkiessa, alkaa kylän keski-ikä kohota, lapset perheineen siirtyvät muualle. Tai jos eivät siirry, saavat kuljetuksen keskitettyyn, isoon kouluun ja lain mukaan saavat istua autossa maksimissaan sen 2 ja puoli tuntia. Se on aika pitkä aika istua, varsinkin näinä päivinä, kun on huomattu istumisen terveyshaitat.

Paljon on puhuttu siitä, onko osattu laskea näitä kuluja oikein ja onko näiden kuntien laskemien säästöjen lisäksi osattu laskea lakkauttamisista johtuvia kuluja: koulukuljetukset, mahdolliset muutostyöt vastaanottavassa koulussa...jne. Nyt on nostettu myös sosiaaliset puolet ja niiden kustannukset, onko niitä laskettu? Vastaanottavan koulun sisäilma? Tällä hetkellä saattaa olla kunnossa, mutta kuinka vastaanottaessaan lisää lapsia, nyt jo täyteen ahdettujen koulujen sisäilmaston toimiminen jatkuu? Niilläkin kapasiteetti riittää vain tiettyyn pisteeseen. Mitä tehdään, kun huomataan vastaanottavassa koulussa pian sisäilmaongelma? Syydetään rahaa, jota on säästetty siitä kyläkoulun sulkemista. Tosin sitä rahaa ei ole enää missään, koska se on sijoitettu muualle, ehkä kaivoon tai kaivokseen.

Valtio jakaa luokkakokojen pienentämistä varten avustusta, jonka kunnat ottavat mielellään vastaan. Nykyään niitä ei ole välttämätöntä korvamerkitä, mutta sanktio kyllä on, että jos sitä ei käytä siihen, se tulee palauttaa. Tuskin taitavalle byrokraatikolle ongelma kiertää.

Monessa maaseutukaupungissa, joka Lohjakin on, unohdetaan, että ollaan maaseutukaupunki. Unohdetaan, että kyläkouluverkko on tärkeä osa elävää maaseutua. Lohjalla pyritään kehittämään turismia. Keskitytään keskustaan, Tytyrin kaivokseen, Lohjanjärveen. Unohdetaan, että maaseudulla on myös puhtaita, ihania järviä, upeita matkailumaatiloja. Unohdetaan, että Lohja on erittäin laaja maaseutukaupunki. Elämää on muuallakin kuin asvaltilla. Keksitään tapa, jolla sitä hyödynnetään. Houkutellaan oikeasti lapsiystävällisellä maaseutukaupungilla. Ei vain sanahelinällä, vaan ollaan se oikeasti.

Kyläkoulujen jahti jatkuu, vol2

kunhan suuttumukseni laantuu, ja saan jotain positiivista sanottua, sanon lisää. Nyt vain tämä:

http://palvelut.lohja.fi/kirjat/d5web/KOKOUS/201515508-4.PDF

kiteytettynä:

Hyrsylän koulussa on ollut havaintoja huonosta sisäilmasta ja koulun

korjaustarpeista. Sisäilmatyöryhmässä asiaa on käsitelty asiaa mm.

24.10.2014, 21.11.2014 ja 12.12.2014 sekä 23.12.2015 ja ryhmä on kuullut

Hyrsylän koulun henkilöstöä. Tilapalvelut ovat tehneet kouluun liittyviä

korjaustoimenpiteitä.

Insinööritoimisto AIRKOS Oy on tehnyt selvitys rakennetilanteesta,

rakenteiden kunnosta ja tilojen terveellisyydestä tarvittavista mittauksista

10.12.2014. Lausunto rakennuksen kunnosta 10.12.2014 on liitteenä.

Info-tilaisuus henkilökunnalle järjestettiin 15.12. klo 14. Perusopetuslain

29?§ (30.12.2013/1267) mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus

turvalliseen opiskeluympäristöön. (katso liite, jossa lukee, että pienillä korjaustoimenpiteillä korjattavissa, arvatkaa vaan, kuinka moni lukee sen.)

Hyrsylän koulun kunto on heikko ja koulun kunnostaminen vaatii

korjaustoimenpiteitä. Tilapalvelut ovat kartoittaneet korjaustoimenpiteitä ja

kustannuksia, ja on tarkoituksenmukaista, että käynnistetään selvitystyö

Hyrsylän koulun toiminnan lakkauttamiseksi ja oppilaiden siirtämiseksi

Oinolan kouluun pysyvästi. (öööh, what?, kunto on raportin mukaan tyydyttävä, missä ovat ne eurot kustannuksista? Juuri alkuviikosta todettu, että laskelmia on vaikea tehdä tai ei ole tehty ollenkaan)

Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää laatia selvityksen Hyrsylän koulun

toiminnan järjestämisestä tulevaisuudessa ja edetä esitetyn aikataulun

mukaisesti asiaa koskevassa päätöksenteossa. (oookei, tämä olikin vain esitys selvityksen laatimisesta)(lue: tahotila -> koulu kiinni)

Oppilaille ei ole tehty työjärjestyksen vaatimaa oireselvitystä. Alapohjan myllerryksen jälkeistä Kansanterveyslaitoksen vaatimaa siivoustyötä ei ole suoritettu, tekninenjohtaja myönsi sen. Kaupunki on siis itse laiminlyönyt kunnossapidon.

Surullista luettavaa, tässä on pakko olla virhe. Lohjan kaupungin omaa työjärjestystä ei ole noudatettu, vai onko se muuttunut? Vai onko maaseudun hirsikouluille eri säännöt kuin kivikouluille?
Olen hämmentynyt ja hämmästynyt, vihainen ja turta. 

Nummen(oilaan)tiellä yhdessä

Paljon on mahtunut näihin vuosiin, kun on tietä tasoitettu. Aloite kunnalle, keskusteluja silloisen kunnanjohtajan ja teknisenjohtajan kanssa, kirjeitä valtuutetuille,( joista eräs kysyi, olenko MINÄ ollut yhteydessä ELY-keskukseen), kirjeitä ELY-keskukseen, kirjeitä kansanedustajille ja vaalien alla tietenkin ehdokkaille. Tiekatselmuksia valtuutetuille, virkamiehille, kansanedustajille....

Tarjottavat kävelijöille 2014

 Keväällä 2014 kävelyyn osallistui mukavasti luottamushenkilöitä ja tekninenjohtajakin tuli paikalle huomaamaan, että vaarallinen on.

Kävelemään lähdettiin hyvällä porukalla, ja ihanat kyläläiset olivat moni ottaneet vaunujen lisäksi koiria mukaan. Liikennettäkin osui sopivasti kohdalle. Eräs lautakunnan jäsen sanoi tulleensa, vaikka kotona oltiin toivottu, ettei hän lähtisi vaaralliselle tielle heidän vauvansa kanssa.

Ensimmäisellä kävelyllä vuonna jotain, eräs ihana tien varrella asuva maanviljelijä ajeli traktorillaan edestakaisin teitä kovaa vauhtia ja eräs toinen oli saanut ystävänsä ajamaan tietä edestakaisin hyvin leveällä kuorma-autolla. Nämä toivat todella hyvin perspektiiviä kävelyyn valtuutetuille, kansanedustajille ja kansanedustajaehdokkaille. Eräs heistä totesikin hengästyneenä sillan kohdalla, kuorma-auton ajaessa ohitsemme, että vaarallinen on.

Perhetapahtuma tien hyväksi. Ihanat naiset padalla

Ihania ihmisiä alkoi ottamaan yhteyttä ja puhumaan, että tehdään nyt jotain vielä. Tehtiin upea päivä. Perhetapahtuma. Lukuisat ihmiset vapaaehtoisesti tulivat mukaan järjestämään tapahtumaa, joka ylitti tosiaan odotukset. Saimme keittopadan lainaksi, jossa sitten kaksi upeaa äitiä neljältä aamuyöllä alkoi keittämään hernekeittoa tapahtumaa varten. Saimme lahjoituksia arpajaisia varten, pomppulinnan, jalkapallo- ja yleisurheiluseura järjestivät lapsille toimintaa, pavelukoirajärjestö järjesti näytöksen, moottoripyöräharrastajat järjesti näytöksen, oli paloautoa, ambulanssia, poliiseja..... Oinolan koulun vitosluokkalaiset haastoivat kunnanvaltuutetut leikkimieliseen jalkapallo-otteluun, mutta koska valtuutettuja ei ollut kovinkaan montaa paikalla, paikkasivat palokuntalaiset hienosti. Tasoitukseksi aikuispelaajat pelasivat parina, toinen jalka sidottuna toisen pelaajan jalkaan. Peli oli ratkiriemukas, eikä tuloskaan varmaan yllätys. 

Adressiin kerättiin nimiä tien hyväksi ja allekirjoituksia tuli paljon.

Ja taas lobbaamaan. Mutta hienoa on ollut tähän asti, pitkä tie, eikä se tästä varmaan lyhene, ellei tee asialle jotain.

Hyrsylän ilta, jonka jälkeen Oilaantieltä uskoa

Hyrsylässä vanhempien infotilaisuus 20.1. tupa alkoi täyttyä hyvin nopeasti

 Jos tämä viikko enteilee vuoden kulkua, tulee kova vuosi. Ja uskon, että kova vuosi on tulossa Nummelle. Tiistaina, 20.1, olimme Hyrsylän koulun vanhemmille osoitetussa infotilaisuudessa, jossa kaupungin korkeat virkamiehet esittelivät koulun nykyistä sisäilmatilannetta perustuen kuntokartoitukseen ja mikrobinäytetuloksiin. Keskiviikkona, 21.1, oli Oilaantien liikenneturvallisuuden parantamissuunnitelman kuulemistilaisuudessa tupa ei ollut niin täysi kuin edellisenä iltana, mutta odotettu tämä ilta oli.

Kiinnostuneita oli runsaasti ja toisista luokista haettiin lisää tuoleja

Tiistain ilta oli tunteita täynnä. Moni yritti pitää tunteet kasassa ja ihailen suunnattomasti näitä vahvoja vanhempia, jotka ovat etsineet ja kaivaneet tietoja, tutkineet ja keskustelleet, miettineet yhdessä. Tämä on sitä yhteisöllisyyttä. Hyrsylässä sitä on toteutettu koko ajan, mutta nyt sen tunsi jokaisella solullaan, varmasti jokainen paikallaolija. 

Kaupungin sivistystoimenjohtaja, Katri Kalske, kertoo läsnäolijoille taustoista

Kaupungilta oli kiinnostava ja erittäin runsas osanotto. Paikalla olivat opetuspäällikkö, tekninen johtaja, kuntokartoituksen ja mikrobinäytteiden ottaja AirKos Oy, sisäilmatyöryhmä, ympäristöterveyspäällikkö, koulun rehtori, yläkoulun rehtori ja opettajat Hyrsylästä sekä opettajien edustus Oinolasta. Mielenkiintoista oli termien erilainen käyttö. Helposti menee oikea ja vasen sekaisin. Puhutaan vuoroin terveyshaitasta ja terveysriskistä.

Janne Lintukorpi (seisomassa) hirsityön ammattilaisena on tutustunut materiaaliin ja taloon.

Paikalle oli tullut myös, omien sanojensa mukaan "rakkaudesta vanhoihin taloihin" Janne Lintukorpi, joka vakuutti asiantuntemuksellaan ja totesi, että talon sisäilman saa korjattua hyvin pienillä ja edullisillakin keinoilla. Ikävä, että kaupungin suunnalta sitä ei taidettu kuulla. Kuten eivät kaikki tainneet kuulla sitä, että sivistystoimenjohtaja totesi esittävänsä kasvatus- ja opetuslautakunnalle, että lapset tullaan siirtämää takaisin, kun siivous on suoritettu ja korvausilmaventtiilit on paikallaan. Tähän minä tartun. Sivistysjohtaja esittää, että siivotaan koulu ja laitetaan venttiilit. Ai, enkö kuullut kaikkea?
Ikäväkseni jouduin lähtemään kesken. Sen jälkeen alkoikin kuulemma kova ilta.
Mutta jos palataan asiaan yleisesti, niin yksi huomionarvoinen seikka on se, että Lohjan kaupunki on saanut valtiolta perusopetukseen, ryhmäkokojen pienentämistä varten 221 000 euroa lisärahoituksen, lisäksi vielä erityisavustusta 228 000 euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Nyt, jos Hyrsylän lapset siirretään Oinolaan, tulee jokaisesta luokasta hyvin iso. Suurin osa joudutaan jakamaan. Jos siis väistö tapahtuu ja JOS väistövaihtoehdoista otetaan käyttöön se, että lapset laitetaan sekaisin. Eli Hyrsylän lapset liitetään Oinolan samanikäisten luokkiin. Puhumattakaan siitä, mitä kesken lukuvuoden siirto tekee lapsille. Tässä kohdassa voin sanoa, että tiedän, miltä se lapsesta tuntuu. Kuten moni muukin. Me muutimme hyvin usein, kun olin pieni, vaihdoin koulua kahden vuoden välein. Ei ollut kivaa. Pelotti, jännitti, tuli vatsaongelmia, "sairastumisia". Uusia kavereita kyllä sain, mutta se oli vaikeaa ujolle, pelokkaalle tytölle. Tässä tapauksessa toki olisi ryhmä mukana, mutta se on silti sosiaalisesti pelottavaa. Lapset sopeutuvat nopeammin kuin aikuiset. Mutta onko meidän välttämätöntä laittaa heidät aina sopeutumaan? Tässä tilanteessa voisi ehkä harkita sivistysjohtajan ja aluetoimikunnan esitysten yhdistämistä. Eli, mitä jos: Hiihtoloman (tulee varmaan liian nopeasti) tai kesäloman aikana, laitetaan korvausilmaventtiilit kuntoon, siivotaan kunnolla, Ktl:n oppaan mukaan, tehdään uudet mittaukset vasta siivoamisen jälkeen. Tähän mennessä ei ole tehty sitä mylläyksen jälkeistä siivousta. Tottakai se nostaa mikrobitasomäärää, kun on myllätty pihaa, kaivettu kellaria ja alapohjaa, mikrobit voivat olla kuukausitolkulla ilmassa.  Kaupunki säästäisi aika pitkän pennin. winwin. Kaikki tyytyväisiä, lapset saavat jatkaa ihanassa koulussa, jos se on terveydellisistä syistä mahdollista, sivistystoimi on toiminut lasten parhaaksi ja lasten terveyttä ajatellen, imagon kohotus on huima tässä kohdassa. Ja imagon kohotusta, jos mitä, Lohja kaipaa.

Keskiviikkona olin siis yleisötilaisuudessa Oilaantien liikenneturvallisuuden parantamisesta.  Lupaavat oli suunnitelmat, seuraavaksi odotellaan (vaihteeksi). Tällä kertaa asemakaavaa, se  valmistuu todennäköisesti 2016. Sitten odotellaan sitä rahaa. Ei kuulunut soraääniä. Paitsi yksi. Asiallisia kysymyksiä hän esitti mm kulttuurimaisemaan kajoamisesta.
Kaavoja katsellessamme kaupungin edustaja, teknisestä toimesta katupäällikkö (vai mikä virallisesti olikaan) totesi, että rahaahan ei ole. Katsoin häntä siitä pöydän toiselta puolelta ja ojensin käteni ja sanoin: kuule Seppo. Mun nimeni on Lotta Paakkunainen. Tulet saamaan multa paljon postia. Kaveri vaan hymähti ja sanoi, mä tiedän.
 Hän kertoi myös vähän jännittäneensä iltaa, koska oli kuullut eilisestä illasta ja sen illan kulusta. Pelkäsi saavansa ryöpyn. "leppoisaahan täällä oli", totesi. Sanoin sen johtuvan siitä, että nämä ovat niitä hyviä uutisia, hyvä on tulla esittelemään asiaa, joka on toivottu.
Mutta nyt pitää kuitenkin vielä saada ne rahat. Siis sama jatkuu vielä. Painostaminen. Lobbaus. Mä luulin, että tämän asian kohdalta se olisi jo ohi. Että olisi yksi asia vähemmän. Turha luulo.

Yleiskuva

 Ylhäällä siis yleiskuva kaavaluonnoksesta. Kysyessäni, voiko luonnos vielä muuttua tänä odotusaikana, minulle vastattiin, että mahdollisesti, mutta vain pienessä mittakaavassa. On konsultoitu museovirastoa, kuullaan asianosaisia, tullaan kuulemaan kahteen otteeseen.

Silta tullaan uusimaan ja vanhan paloaseman liittymä siirretään etelämmäksi

Ilmoontiehen päättyy.

Heikkilänmutka loivennetaan

 Tämä mutka on ollut aina murheenkryyni. Erittäin jyrkkä mutka ja jyrkä mäki, jossa näkyvyys on nolla. Tässä on ollut todella monia ulosajoja. Kaavaluonnoksessa on loivennettu vähän mutkaa, mutta ei pystytä kovinkaan paljoa. Koska sillan paikkaa siirretään, vanhan paloaseman liittymä siirretään etelämmäksi. Ja tietä on senkin vuoksi vähän siirretty, koska koululaiset kulkevat urheilukentälle. Näin heillä on turvallisempi kulkea.

Oilaantien risteys 110-tieltä.

Lisää kuvateksti

Kaiken kaikkiaan tämä oli oikein hyvä tilaisuus ja suunnitelijat ovat tehneet hyvää ja perusteellista työtä. Kaavat ovat esillä Nummen palvelupisteella ja jos on palautetta antaa, voi ne lähettää sähköpostiosoitteeseen lotta-maija.salmelin@ramboll.fi.
Korvaani pisti se, että vaikka tätä hanketta on suunniteltu ja mietitty ja aloitettu jo vuonna 1969, tämä työryhmä sanoi hankkeen alkaneen 1997. No, se nyt ei sinänsä haittaa, he totesivatkin sen, että tietävät tämän hankkeen olleen paljon kauemmin esillä, mutta näillä tiedoille he olivat päättäneet, että lasketaan tästä. Vuona 1997 oli siis tehty suunnitelmat, kuulemiset yms. Sitten se jäi jäähylle, unohdettiin, laitettiin mietintään, mitä nyt keksitään nätisti sanoa, kunnes vuonna 2010 he taas saivat tietoonsa, että tämähän on vaarallinen tie. Siitä lähtien on taas pohdittu ja suunniteltu. Tämä antaa uskoa siihen, että yhdellä ihmisellä on väliä. Vaikka menee vuosia ja vielä lisää vuosia. Sinä voit vaikuttaa.

Aluetoimikunnan kokous eilen, Hyrsylän tilanne herätti ja kuumensi tunteita

Hei,

kiitos eilisestä kokouksesta! Kokous oli pitkä ja kuuma. Mukavaa oli se, että tupa oli täynnä. Läsnä oli aluetoimikuntien johtokunnan puheenjohtaja, valtuutettujakin oli paikalla kolme sekä jopa yksi kansanedustajaehdokas, ikävää oli, että kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenistä ei oltu ehdittu paikalle.

Kokouksessa toin puheeksi vielä lähidemokratiatyöryhmän viime kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtajan pyynnön miettiä aluetoimikunnissa sitä,
mitä lisäarvoa aluetoimikuntien toteuttama lähidemokratia tuo kaupunkiorganisaation kannalta? (vähemmän jupinoita jälkikäteen, kuntalaiset ymmärtävät paremmin esim. koisjärvi) kuinka virkamiehet ymmärtäisivät paremmin että kuntalaisia kannattaa kuunnella
Ja mitä aluetoimikunnat haluavat?

Voisimme ensi kokouksessa käsitellä näitä asioita.

Valtuustohan asiat viime kädessä päättää, me haluamme vaikuttaa alueemme asioihin ja me pystymme vaikuttamaan heihin.

Alueellamme on nyt (taas) paljon keskeneräisiä asioita, paljon muutoksia, paljon on uhanalla ja meillä onkin tässä nyt monta syytä perustaa ns  työryhmiä/valiokuntia. 

Tässä vaiheessa kampusalueen suhteen ollaan jo pidemmällä

Heidi Saukkola

Timo Markkula

Tiina Leskinen

ovat jo lupautuneet kampusalueen työryhmään. Heidi edustaa urheiluseuroja, Timo laaja-alaisen näkymän omaavia vanhempia ja Tiina iltapäivätoimintaa. Olisiko vielä yksi henkilö, joka voisi edustaa kokemusta ja laaja-alaista näkymää? Seija? Heli? Mies?

Hyrsylän työryhmään on lupautunut

Karoliina Joensuu, joka on toiminut tähänkin asti Hyrsylän puhemiehenä, ja upeaa työtä on tehnytkin

Kirsi Viljanen, joka ei esittelyjä kaipaa

Sanna Lindholm, Hyrsylän vanhempana

Hyvä olisi saada vielä 1-2 henkeä tähän ryhmään. Rakennus-teknistä osaamista? Ehkä opettaja? Olisiko teillä ehdotuksia hyvästä, asialisesta tyypistä?

Varsinaiset asiaraadit voisivat olla esimerkiksi allaolevanlaisia:

varhaiskasvatus

ikääntyvien palvelut

kasvatus- ja sivistys(opetus)

soster

liikunta

Kuten olen jo aiemmin sanonut, viime vuosi oli ankara, työntäyteinen ja erittäin kiireinen.

Kokouslistassa oli kohta 9. uuden puheenjohtajan valinta

Olen kokenut olevani tärkeiden asioiden äärellä.

Olen joutunut viime syksyn aikana miettimään olenko unohtanut oman perheeni. Juostessani kokouksesta toiseen, keskittyessäni alueen kehittämiseen ja alueen koululaisten ja nuorten oikeuksien puolustamiseen, olenko unohtanut tärkeimmät, omat lapseni?

Monet unettomat yöt olen miettinyt asioita, joita tulee hoitaa, meilejä, joita lähettää, olenko muistanut tuon, tämä asia pitää vielä muistaa ja nämä asiat vielä hoitaa. Ja asiat, joiden lopputulos ei ole halutunlainen, otan omalle kontolleni. Poden huonoa omaatuntoa siitä, koen hoitaneeni asian huonosti, tiedostan jollain tasolla, että en olisi voinut mitään virkakoneistolle, vaikka olisin tehnyt mitä tahansa. Silti koen epäonnistuneeni.

Lähidemokratiahanketta rakennettaessa puheenjohtajan kaudeksi määriteltiin yksi vuosi. Se vuosi minulla tulee nyt tammikuussa päätökseen.

Lähidemokratiahanke on hyvä hanke, enkä näe muuta syytä sen epäonnistumiseen kuin sen, ettei ihmiset toimi. On turha valittaa, jos ei itse tee mitään. Itse ei välttämättä tarvitse olla aktiivisuuden keskiössä, mutta tulee tukea ja pyrkiä vaikuttamaan. Aluetoimikunnan jäsenyys on vapaaehtoista, mutta jokainen jäsen on HALUNNUT ITSE tehtävän ja kausi on 2013-2016. On sääli, jos hanke kaatuu sen vuoksi, että ihmisten aktiivisuus laantuu ja halutaan vain valittaa, ei toimia ja ne ihmiset, jotka haluavat tehdä ja olla aktiivisia, kärsivät tilanteesta jäädessään yksin. Meillä on mahdollisuus, käytetään se.

Mä olen siitä lähtien, kun annoin ensimmäisen ilmoituksen luopumisestani, ja kyllä ennen sitäkin jo, miettinyt tätä puheenjohtajuutta ja oman elämäni yhteensovittamista ja moneen kertaan tuskaillut. Helpotusta koin, kun olin tehnyt päätöksen luopua. Ristiriitaisia tunteita, kun toisaalla koin epäonnistumisia ja toisaalla onnistumisia hankkeiden eteenpäin saamisissa ja hienoisten asenteiden muuttumisesta positiivisempaan suuntaan.
Ja nyt Hyrsylän koulun pommia purkaessa, olen kokenut taas sen saman kipinän ja työnilon, mitä aiemmin. Ja uskon senkin vain johtuvan siitä, että en ole kokenut olevani asian kanssa yksin. Lähinnä olen ollut tukena ja apuna Karoliinalle ja muille Hyrsylän vanhemmille.

Meidän tulee pystyä olemaan yhtenä, meidän tulee pystyä tukemaan toisiamme ja työskentelemään yhdessä alueemme hyväksi. ME olemme Nummi. Meidän lapsemme ovat Nummi, meidän iäkkäämme ovat nummi ja meidän tulee pystyä kehittämään meitä, meitä itseämme. Asenteitamme ja aluettamme. 

Kiitän luottamuksestanne ja hyvillä, positiivisilla mielin jatkan puheenjohtajana, Kim jatkaa varapuheenjohtajana ja Minna sihteerinä.

Tästä tulee hyvä vuosi, tosin hyvin kiireinen ja työntäyteinen