maanantai 29. helmikuuta 2016

Luolamiesten ympäröimänä

Olen itse saanut/joutunut todistamaan sen asian, että miehet pelkäävät vahvoja naisia.
En ole pitänyt itseäni vahvana naisena, mutta eräs ihailemani vahva nainen totesi minulle juuri, että minua pelätään.

Miettiessäni tätä asiaa, tulin siihen minua yllättävään tulokseen, että todella taidan herättää syviä tuntemuksia.
Tähän tulokseen olen tullut saadessani huomautuksia siitä, kun joudun kulkemaan usein kokouksissa lasteni kanssa. Joka kerta ei ole kaikkia mukana, joskus on vain puolet porukasta ja joskus vain neljäsosa, mutta joka kerta kuuluu "ai, taas on lapsia mukana", "ai, taas lapset" ja luonnollisesti tuhahdus perään. "minun lapseni olivat aina kotona", "en minä ikinä tuonut...". Jos minulla olisi vaihtoehto, käytäisin sen. Nyt seuraa yllätyspaljastus: En ole superäiti, eikä minulla ole superverkostoa, joka ottaisi lapset hoidettavakseen, joka kerta, kun tarvitsen. Isovanhemmat asuvat kaukana, he varmasti auttaisivat, jos pystyisivät, mutta 200 km:n päästä ei kovin helposti päästä auttamaan, ja niin edelleen. Ai niin. Onhan minulla vaihtoehto. PYSY KOTONA.

Ikinä en ole kuullut miehiltä moista. Toki naiset myös on huomioimatta, tai tulevat juttelemaan ja kommentoivat myönteisesti, mutta kovaäänisimmät ovat heitä, jotka tuomitsevat.

Nämä kommentoijat ovat aina olleet keski-iän ylittäneitä naisia, joilla joko lapset ovat jo isoja tai naisia, joilla ei ole lapsia. Ja usein lapseni käyttäytyvät paremmin kuin he. Lapseni alkavat jo olemaan tottuneita. Ikävä kyllä. Heistä joko tulee huomisen vaikuttajia, tai sitten ei.
On ikävää huomata elävänsä yhteiskunnassa, jossa vihataan lapsia. Tai ei ehkä vihata, kunhan ne eivät näy eikä kuulu.

Kurjaa on myös se, että nämä lastenvihaajat eivät ymmärrä sitä, että yhteiskuntamme on meillä (ja heillä) vain lainassa. Meidän tulisi kehittää sitä lapsillemme ja nuorillemme paremmaksi paikaksi, jotta he voisivat tehdä samaa. Tämä ei ole meidän maailma, vaan lasten ja nuorten. Heille ja heidän lapsilleen meidän tulee tehdä, ei meille. Ikävää, ettei sitä haluta ymmärtää.
Ikävää on, ja perin omituista, että naiset tuntuvat vihaavan naisia. Miksi eivät naiset pidä yhtä? Miksi emme kunnioita toisiamme? Jokainen on joutunut taistelemaan paikkansa, jokainen on tehnyt kovasti töitä, miksi toinen nainen pitää murtaa? Onko se itseltä pois?

Hyvin monet miehet ilmeisesti kokevat minut uhaksi. Saan hyökkääviä kommentteja, suoraan halventaviakin. "jos joku ei ole muistanut Paakkunaiselle kertoa..", "kiihdytin..", "olisit nyt jo hiljaa siitä samasta asiasta" ja katseita, paljon puhuvia katseita, pään pyörittelyä sekä alentuvaa puhetta: "sinullahan tästä on parempi tietämys" ja kuitenkin jatketaan puhetta, antamatta minun vastata. Yleensä jätänkin nämä omaan arvoonsa. Harmittaa vaan niin vietävästi, että mennään henkilö edellä asioihin.

Tietenkään nytkään ei saa yleistää, suurin osa miehistä joko on huomioimatta minut, kuuntelee tai antaa olla, mutta jälleen se kovaäänisin porukka on se luolamies-porukka.
Käytin tässä luokittelua "luolamies", koska uskon tämä reaktion puheisiini ja tekoihin, olevan alkukantainen sisäänrakennettu reaktio luolamiesajoilta. Niiltä ajoilta, kun mies metsästi, jotta perhe pysyi elossa ja nainen murskasi marjoja nuotion äärellä. Nuotionkin oli tietenkin mies väsännyt ja naisen paikka oli tarkkaan määritelty, miehen toimesta.
Ja jotenkin tuntuu väärältä luolamiehiä kohtaan käyttää tässä sitä luolamies-vertausta. 

Yhteenlaskettuna, miehet pelkäävät minua ja naiset vihaavat. Hieno homma.
Näillä ajatuksilla onkin kiva aloittaa tämä viikko.
Onneksi tänä iltana on aluetoimikunnan kokous, jossa jokainen nainen kunnioittaa toistaan ja jokainen mies kuuntelee myös minua, murahtelematta.

torstai 18. helmikuuta 2016

Jalavassa ei pingoteta

Olen puhunut paljon, ehkä jopa loputtomasti kouluistamme. Enkä taida lopettaa vieläkään, sillä on eräs koulu, josta ei puhuta. Ja se on Jalava.

Jalavan koulu on erityiskoulu, joka uskoo yksilöön ja hänen mahdollisuuksiinsa silloinkin, kun monet edellytykset näyttävät puuttuvan. Jalavassa opetusmenetelmät yksilöidään jokaisen oppijan tarpeen mukaan. Ne pohjautuvat ensisijaisesti oppilaiden kokemukselliseen oppimiseen.

Tärkeä koulu, johon oppilaat tulevat joka puolelta Lohjaa.

Jalavan koulu kuuluu parhaillaan rakennettavaan Routionmäen monitoimija-alueeseen. Evakossa ovat Roution koulu ja Jalavan koulu osittain. Roution koululaiset ovat evakossa Hiiden  koulussa, eikä väistö täysin ongelmitta ole sujunut, kuten olettaa saattaa. Yleensä aina on jonkin verran mutkia matkassa. Liikenneturvallisuudestakin on oltu huolissaan. Mutta Roution koulusta jatketaan myöhemmin, sen jälkeen, kun olen päässyt käymään siellä.

Pääsin vierailulle Jalavaan ja olin hieman varautunut minulle kantautuvien viestien vuoksi. Niiden mukaan tilanne on vakava. Eikä pelkästään työmaan vuoksi. Tällä hetkellä Jalavan piha on aidattu väliaikaisella työmaa-aidalla, juuri tämän Ruotionmäen rakennustyömaan vuoksi. 
Rakennustyömaalla tehdään myös räjäytystöitä. Koulun henkilökunnalla ja työmaan työnjohdolla on upea asenne ja he ovat pitäneet yhteispalavereja, joissa keskustellaan työn etenemisestä ja sovitellaan aikatauluja, milloin voidaan räjäytellä ja milloin ei. 
Eräässä luokassa vieraillessani ja opettajan  kanssa jutellessani, alkoi kuulua räjäjäytystyön merkkiääni ja lapset hihkuivat rynnäten ikkunaan. Maa tärähti, "jess!" ja lapset siirtyivät takaisin töihinsä. Opettaja on ottanut opetustyöhönsä mukaan työmaan seuraamisen. He ovat ottaneet kuvia ja kirjoittavat sanoja työn edistymisestä. Ihan mielettömän upeaa!
Se on totta, että Jalavan tilanne on haastava, mutta se on myös totta, että se on väliaikainen tilanne ja opettajat ovat hyvin luovia. He ovat kehittäneet upeita ratkaisuja ja arjen haasteista on selvitty hienosti. Pihan pienuus ja liikuntasalin puuttuminen tekevät myös osansa, mutta jälleen opettajien ja rehtorin luovuus pelastavat paljon.

Minun huoleni joka paikassa on ollut koulujen sisäilma ja luonnollisesti otin täälläkin sen puheeksi. Rehtorilla oli heti näyttää vuonna 2014 tehty sisäilmaraportti, eikä suurta huolta sen mukaan ole, ja tälläkin hetkellä hän seuraa tilannetta. Viimeisimmässä kiinteistöjen kuntoutussalkutuksessa Jalavan kuntoisuusprosentti on 61% (Kasvatus- ja opetuslautakunnan linjauksen mukaan po vähintään 75%). Hämmästelin suuresti sitä, että siitä huolimatta Jalavan koulua ei tulla uusimaan, kattoa tullaan kyllä korjaamaan (paras olisi, se vuotaa) vaan se tullaan liittämään uudisrakennukseen. 

Jalavassa on haasteena myös määrärahojen pienuus (kuten joka paikassa), mutta oppikirjoja varten määrärahat ovat hävettävän pienet. Erityisoppilaat tarvitsevat erityisiä apuvälineitä, mutta myös kirjoja, ja koska niiden tilausmäärä on pienempi, on summakin suurempi. Vanhempainyhdistys on tehnyt upeaa työtä ja kerännyt iltapäivätoimintaan pelejä, kirjoja ja muita viihdykkeitä sekä toimii, kuten muissakin kouluissa, kodin ja koulun yhteistyön puolesta. Vanhempainyhdistyksen viime viikolla järjestämä disko oli vieläkin kuuma puheenaihe. 

Tavoitteenani on ollut tutustua jokaiseen lohjalaiseen kouluun ja tavoite on pian saavutettu. Mielestäni on tärkeää nähdä ja kokea se, mistä puhuu ja löytää erilaisia tapoja toimia. On hyvä nähdä eri tapoja toimia ja eri tapoja nähdä asioita. Opin jälleen paljon uutta. Kiitos jalavalaisille siitä. Ihana koulu.
Tutustuessani aistihuoneeseen (ihana paikka), huokasin eräälle aistihuoneeseen menevälle oppilaalle, että minäkin haluaisin tulla, odotti hän ovella, että tulisin. Välillä sitä unohtaa, miten lapset ovat välittömiä ja itselläkin kävi mielessä, että miksikäs ei, mihin mulla olis muka kiire?

Kiitos Jalava.

Länsi-Uusimaan juttu Routionmäen rakennustyömaan edistymisestä

torstai 11. helmikuuta 2016

Kaupunginhallitus päätti toimeenpanna lukion lakkautuksen - valituksesta huolimatta



LOHJA | Lohjan kaupunginhallitus panee täytäntöön valtuuston joulukuussa tekemän päätöksen Nummi-Pusulan lukion lakkauttamisesta.
Näin siitä huolimatta, että päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen eikä päätös ole lainvoimainen.
Hallitus joutui äänestämään. Pohjaesitys oli, että päätös pannaan täytäntöön valituksesta huolimatta, koska täytäntöönpanoon on erittäin painavat syyt: täytäntöönpanon lykkäämisestä seuraisi kaupungille merkittävää taloudellista haittaa.
Hannele Maittila (ML) esitti, ettei se pane täytäntöön valtuuston tekemää Nummi-Pusulan lukion lakkauttamista, koska päätös ei ole saanut lainvoimaa.
– Erityisen painavat syyt kuten alueiden tasapuolinen kehittyminen kaupungin eri osissa ja uusien asukkaiden saaminen kehittyville alueille puoltavat opetuksen järjestämistä Nummi-Pusulan lukiossa.
Esitystä kannattivat Päivi Alanne (kesk.) ja Toni Hägg (vas.),mutta se hävisi 8–5.
(Lähde: http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/363356-nummi-pusulan-lukiosta-aanestettiin-hallituksessa)

"Koska täytäntöönpanon lykkäämisestä seuraisi kaupungille merkkitävää taloudellista haittaa."
Siitäkö ei synny haittaa, että tiedetään kouluissa olevan sisäilmaongelmia, mutta niille asioille ei tehdä mitään, lakaistaan maton alle. Ja kun siitä nostetaan älämölö, todetaan, että se tuli ihan yllätyksenä, oho, ja siitä tehdään lisää virheitä, jotka maksaa ja samat virheidentekijät saavat tehdä samoja virheitä, edelleen. Mutta eihän se maksa kuin 20 miljoonaa.
Voi tekopyhyyden tekopyhyys. Saatte nostaa itsellenne hattua. Säästetään hiluja tuolla, koska se on vähemmän epämiellyttävää kuin kohdata totuus hemmetin rumista valheista ja näennäisistä säästöistä, jotka maksaa hemmetin paljon enemmän kuin yksi lukio, jota kehittämällä ja järkeistämällä saisi vielä upeamman, mitä se on  nyt. Ei ne lyseoon siirtyvät lukiolaisetkaan ole ilmaisia. Ne ovat kulu joka tapauksessa, mutta tulevaisuudessa tuottavia. Mutta ei, ei katsota tätä päivää, eikä edes ensi syksyä pidemmälle.
Tuleepa jälleen mieleen se, että onko luettu ollenkaan asiakirjoja, joissa osoitetaan laskelmien ristiriidat? Onko luettu ollenkaan sitä, että jos Nummi-Pusulan lukio lakkautetaan ja noin 55 oppilasta siirtyy muuhun kuin yhteislyseon lukioon, Lohjan kaupunki tulee menettämään valtionosuuttaa 55 x 5 736€ eli yhteensä 315 000 vuodessa? Tämä summa on suurinpiirtein sen verran, minkä Lohja maksaa valtionosuuden vähenemisen ja toimintatuottojen jälkeen Nummi-Pusulan lukiosta itse vuodessa. Kustannusvaikutukset Nummi-Pusulan kouluun, että yhteislyseon lukioon on jätetty selvittämättä. Monet lukion menoiksi merkityt menot ovat sellaisia, jotka vain siirtyisivät koulun lakkautuessa yläkouluun tai yhteislyseoon.
Lukion lakkauttaminen myös vaikuttaa kiinteistöjen hintoihin. Verotulojen menetys tullee olemaan huomattava.
Nummi-Pusulan kunnan aikana muuttovoitto oli talouden tärkeä elementti. Kunnan väkiluku nousi vuosikymmenessä yli 500 henkeä, vajaaseen 6 000:een asukkaaseen, edullisen tonttipolitiikan ja kouluhin investoinnin myötä. Viime aikoina Uusi Lohja on harrastanut negatiivista kehityspolitiikkaansa. Se on sääli, sillä Lohja olisi muuten upea paikka asua. Lohja on suurten mahdollisuuksien kaupunki. Tässä olisi kehityskelpoisia alueita, kehitykseen valmiita kuntalaisia, mutta kun kunta ei halua.  Säästetään, säästetään, leikataan, lakkautetaan.

Valitus on hallinto-oikeudessa. Miksi olen yllättynyt, ettei se vaikuta hallituksessa? Miksi olen yllättynyt, ettei se vaikuta päättäjiin, jotka ME olemme valinneet? Tai siis eihän minun äänestämäni henkilö päässyt läpi, mutta äänestin kuitenkin ja laitoin luottamukseni heihin, jotka tulivat valituiksi.  Taisi olla turhaa. Toisaalta, tämä on yksi niistä harvoista asioista, ellei ainoa, jossa ollaan johdonmukaisia: vaikka päätös ei ole lainvoimainen, laitetaan se täytäntöön. Kuten case Koisjärvi, Hyrsylä ja Neitsytlinna. Ihan vain noin niinkuin, että jossain edes oltaisi johdonmukaisia.
Harmi.
Sitä mietin, että mitä seurauksia tästä kaikesta on? Mitä seurauksia tulee siitä, että laitetaan täytäntöön, vaikka ei ole lainvoimainen. Mitä, jos hallinto-oikeus lausuu, että väärin meni?
Kuinka sitten edetään? Korkeimpaan hallinto-oikeuteen?
Entä, jos korkein hallinto-oikeus päättää, että väärin meni?
Mitä tullaan tekemään?
Tuleeko taas sori?


keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Kevyttä koiruutta

siis mä olin ihan rauhassa tässä tuijottamassa äippää....


....kun kuulin äänen...

 On minulla muutakin elämää kuin koulut ja sisäilma. Ipanoideja ja koira. Hyvää painoa arvottamaan omia valintojani.

Lupasin jokin aika sitten ystävälleni, että seuraava postaukseni saa hänet hymyilemään. Siitä on jo aikaa, mutta uskoisin näiden kuvien hymyilyttävän, tai ainakin nostavan vähemmän sitä verenpainetta.








sitten ne tulivat!

Keskustelua täytäntöönpanokieltovaatimuksesta - menin syvälle






Eilisistä uutisista kirjoitettuani istuin alas hengittämään. Toki se olisi pitänyt tehdä taas aikaisemmin, kuten niin moneen kertaan ennenkin.


Samassa ajatuksessa sanat lapset - sairastuminen - sairastuttava sisäilma tuntuu olevan minulle punainen vaate. 


Joten, nappasin siis puhelimen käteeni ja soitin jutellakseni valittajan kanssa. Virhe tai ei. Tuli tehtyä ja avattua omia silmiäni. En ole vielä varma, olenko tyytyväinen siitä vaiko murheellinen.  Kävin siis keskustelun eilen väistön täytäntöönpanokieltovaatimuksen tekijöiden kanssa. Se oli valaiseva keskustelu. Se oli myös hämmentävä keskustelu.
Kiitän heitä siitä, että ehtivät antaa aikaansa ja kiitän asiallisesta keskustelusta.


Keskustelumme herätti myös minussa surua ja hämmennystä. En nyt sen syvemmin mene keskustelun sisältöön, mutta sen verran sitä avaan, että totesin tarvittavien asiakirjojen olevan julkisia. Toki he sen tietävätkin ja he ovat saaneetkin kaupungilta pyytämiään asiakirjoja ja kaupungilta on myönnetty, ettei toiminnassa kaikki ole ihan  mennyt nappiin (no shit, sherlock).

Surua keskustelustamme heräsi siksi, että suurin arvomme tänä päivänä tuntuu olevan euro. Ei terveys.
Hämmennystä siitä, että puhelun jälkeen ymmärsin monia ikäviä asioita.

"Asiat riitelevät, ei ihmiset"
Ko toimittaja olisi varmasti ollut yhtä hyvä, ellei parempikin kuin nykyinen. Ainakin nopeampi, hyvin nopeampi. Puhelun jälkeen aloin vakavasti pohtimaan ihan peruskysymystä: Miksi valittiin nykyinen toimittaja?

"Asiat riitelevät, ei ihmiset"
Uskon seuraavissa tilaelementtihankinnoissa olevan tutun nimen, koska siis seuraaviahan tulee. Monta.


BTW: markkinaoikeudessa on myös laitettu VIREILLE: 1.2.2016
HANKINTAYKSIKKÖ: Lohjan kaupunki
HANKINTAPÄÄTÖS: Lohjan kaupunginhallituksen päätös 11.1.2016 § 9, Routionmäki-hanke, urakoitsijan valinta.
Millä tavalla tämä vaikuttaa Routionmäen (Jalavan erityiskoulun ja Roution koulun ) edistymiseen?


tiistai 9. helmikuuta 2016

Tytyrin väistötiloista täytäntöönpanokieltovaatimus - yllättikö se?

"Anttilan ja Tytyrin koulujen vakavat ongelmat paljastuivat marraskuun alussa"  - aha.

"Ympäristö- ja terveyslautakunnan ympäristöterveysjaosto antoi 12.11 määräyksen terveyshaitan välittömäksi rajaamiseksi terveydensuojelulain mukaisesti." - tämä oli ilahduttavan nopeaa.

"Kaupunginhallitus oikeutti 16.11 kaupungin teknisen toimen tilapalvelut hankkimaan Anttila-Tytyrin väistötilat siten, että ne ovat käytettävissä 28.2."
"Tekninen johtaja päätti 24.11 hankinnasta."

Edellä nähdään, että voidaan toimia, voidaan toimia jopa nopeastikin, jos on halua (tai siis pakko tässä tapauksessa).

Nyt on väistötilojen hankinnasta tehty valitus ja haettu täytäntöönpanokieltoa. Huono juttu, mutta ei mikään ihme.
Valittajalla on täysi oikeus siihen. Väistötiloista saatava summa on huomattava ja tilanteessa ei ole edetty mitenkään hienosti. Missään vaiheessa. Paitsi tietenkin siinä, että vihdoin lapset pääsevät terveempään ympäristöön opiskelemaan.

Nyt voisi kyllä valittajankin moraalia hieman ihmetellä, valittaa nyt lasten sijoituksesta. Eihän se oikeasti sitä ole, mutta jättää sellaisen maun. Valittaa nyt siitä, että lapset pääsevät terveeseen ympäristöön opiskelemaan.

Turhaahan se on jossitella, mutta pakko nyt kuitenkin jossitella. JOS olisi ajoissa reagoitu Tytyri-Anttila ongelmiin, olisi tältä vältytty, eikö?
JOS olisi reagoitu ajoissa, olisi säästetty rahaa, eikö?

Eipä se oikeudenkäyminenkään ilmaista ole?

Nyt tullaan maksamaan siitä, että hyssyteltiin ja lakaistiin maton alle. Lapset ja henkilökunta terveydellään ja kunta, eli siis me veronmaksajat, ylimääräisinä kuluina. Ja me maksamme edelleen palkatkin. ME maksamme nämä mokat, joista ei saa valittaa. ME olemme kunta. ME maksamme ne oikeudenkäyntikulutkin. Vaikka ME emme sitä oikeutta halua käydä. Me olisimme halunneet oikeutta lapsillemme, olisimme halunneet ajoissa terveet tilat.
Lohjan yksi peruste on juuri se, että sisäilmatutkimusten tulos oli yllättävä. Voinko mä nyt alleviivata mitenkään tarpeeksi sitä, että ei se oikeasti ollut yllättävä. Yllättävä se olisi ollut, jos tulokset olisivat olleet yhtäkkiä muuttuneet.

Milloin herätään siihen todellisuuteen, jossa eletään? Milloin herätään siihen todellisuuteen, jossa altistuneet elävät? Vaikka ei oireile (vielä), ei se tarkoita sitä, etteikö olisi altistunut. Nämä lapset saattavat tulla vuosien päästä oireilemaan, sairastelemaan enemmän, saattavat olla alttiita sairastumaan esimerkiksi MCS :een (monikemikaaliyliherkkyyteen), joka tekee elämästä hyvin, hyvin vaikeaa.  MCS:ssä ongelmana eivät ole vain hajusteet, vaan myös monet täysin hajuttomat kemikaalit aiheuttavat oireita.
Se, miten vakava MCS voi olla, on ohitettu Suomessa täysin.

Olen tutustunut moniin, jotka ovat sairastuttuaan joutuneet jäämään pois työelämästä ja syrjäytyneet myös yhteiskunnasta, vain altistumisen vuoksi. Vain sen vuoksi, että eivät pysty fyysisesti olemaan työpaikallaan, eivät käymään kirjastoissa, ei kirpputoreilla, ei kyläilemässä, kodin löytäminen on vaikeaa. Ja koska lääketieteellistä diagnoosia ei Suomessa ole, ei taida olla sosiaaliturvaakaan, joten yhteiskunta kohtelee sairastuneita työnvieroksujina, oli heidän taustansa sitten millaiset tahansa. Tällaiseen tulevaisuuteen minä en lapsiamme halua. Tuskin moni muukaan. Joten HERÄTYS.
Ongelma on oikea. (ongelmista) Hyssyttely on ongelmistamme pahin tällä hetkellä.
Tytyri, Anttila. Nimeänkö lisää?
Hoitakaa hommat ja koulut kuntoon. NYT.


keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Anttilaan suunnitellaan niin kiireellä koulua, ettei muisteta kaikkia vaihtoehtoja

L-U 3.2.2016
Aha. Muistissani on varmasti Anttilan kokoinen aukko, sillä muistaakseni työryhmän mietinnässä OLI neljä vaihtoehtoa, joissa kaikissa EI ollut Anttilan koulua vaihtoehtona. Näköjään se Laurentiuskoulu tulee olemaan puskettu läpi. Ihmetellään sitten 20-50 vuoden päästä mätää koulua. Ikinä ei opita. Harmi. Olin jo toiveikas.

Olin esittänyt vaihtoehtoja Tytyrille tässä postauksessani

Mainitsin siinä jo tulevaisuuden ja pitkälle ajattelemisen:
Toivon, että jo nyt väistöjäkin suunniteltaessa mietittäisi pitkälle tulevaisuuteen koulun sijoituspaikkaakin mietittäessä ja luonnoksia tehtäessä.
Kuten tiedämme, Tytyrin koulun maa on märkä koko ajan, sillä tontilla on veto-oja. Luonnollisesti varmasti siihen kiinnitetään erityistä huomioita salaojituksia, maan kuivaamisia yms ajatellen. Kustannukset ovat korkeat esim paaluttamisissa.
Syy siihen, että Anttilasta puhuttaessa puhun myös Tytyristä, on yksinkertaisesti se, että ne kaksi koulua tulee ajatella kokonaisuutena. Ihan vain pelkästään sijaintinsakin vuoksi.

Mitä jos Tytyrin koulua ei rakennettaisi sen nykyiselle sijainnille?

Ehkä voisi tutkia mahdollisuutta ostaa Pappilanpelto?
Rakennetaan koulu sinne, aikaahan tämä vaihtoehto veisi, kaavamuutokset, kirkkohallituksen lupa myydä tontti kaupungille, valitukset. Mutta koska joudutaan joka tapauksessa rakentamaan uusi koulu, voisiko sen tehdä harkiten ja kunnolla suunnitellen? Niin, ettei 20-50 vuoden päästä olla taas tässä samassa tilanteessa. Opitaan virheistämme.

Tai mitä jos rakennetaan uusi yläkoulu Ojamolle ja Anttilan koulusta tehdään alakoulu? Ojamolle on joskus suunniteltu rakennettavan yläkoulu. Toki julkinen liikenne menisi täysin uusiksi, mutta se on varmasti järjestettävissä.

Kaikki tuossa postauksessa ehdottamani vaihtoehdot vievät aikaa. Mutta nyt kun on pakko tehdä, tehdään kunnolla, ettei olla taas muutaman vuoden tai muutaman kymmenen vuoden kuluttua samassa tilanteessa.

Yläkouluja on pakko olla tuo määrä, mikä meillä on.
- Harjua ei voi laajentaa, se pitää korjata
- Mäntynummi alkaa olemaan täynnä
- Nummi-Pusulan yläkoulu pitää korjata
- Anttila pitää korjata
-Järnefelt kaipaa korjausta

Rahaa siis näihin kouluihin tulee uppoamaan, tehdään mitä tahansa.
Kaikki näistä kouluista jokainen on välttämätön

Hienoa on, että Tytyri ja Anttila saavat vihdoin tarvitsemansa huomion. Tehdään se nyt hyvin ja lasten eduksi. Myös tulevaisuuden lasten ja heidän lastensa. Olisiko millään mahdollista?

btw, vieläkin ihmettelen yläkoulutyöryhmän jäsenistöä. Hieno ryhmä on, juu. Mutta käyttäjiä ei taaskaan kuulla ajoissa. Järjestetään kuulemiset, toki,  mutta siinä vaiheessa kaikki (paitsi rakentaminen) on valmista. Eikö olisi viisasta, kuluja säästävää, järkevää, että työryhmässä olisi sellainen, jolla olisi tämän päivän kokemus kouluelämästä? Jolla olisi kouluikäisiä lapsia? Joka oikeasti muistaisi, mitä tämän päivän koulussa tarvitaan (muutenkin kuin rehtorina).
Ja voisiko oikeasti taas käyttää sitä aikaa suunnitteluun? Lapset tulevat pääsemään väistöön, onko aivan pakko saada päätöksiä tästä jo maaliskuun valtuustoon? Eipä ollut kiire toimenpiteisiin Tytyrin ja Anttilan sisäilmaongelmien tultua oikeasti ilmi.



maanantai 1. helmikuuta 2016

Koululaisten koulumatka, sisäilmaongelmat ja lehden panostus koululaisten turvalliseen koulutiehen - Länsi-Uusimaa rocks!

Alkaa ikä varmaan painaa (tätä kirjoittaessani on syntymäpäiväni), sillä kiukuttaa vaan koko ajan.
Kouluasiathan painavat mieltä. Nimenomaan se, miten lasten asioita on hoidettu. Lapset ovat sairaissa tiloissa töissä, koulumatkat ja niiden turvallisuudesta huolehtiminen on luokkaa
"Työryhmä haluaa tuoda esille, että huoltajien tulisi huomioida asuinpaikan sijainnin mukaan myös koulureitit. Lohjalla on paljon yksityisteitä ja sitä vastaavia, valaisemattomia, kapeita ja mutkaisia teitä, joita ei voida kuitenkaan määritellä vaarallisiksi kouluteiksi. Näillä teillä oppilaat usein joutuvat kulkemaan koulumatkansa joko kokonaan, tai ainakin yhteisille hakupaikolle. " (niin, että oma vika, mitäs asutte metsässä/pellolla/periferiassa)
Koko maassa ruvetaan heräämään sisäilmaongelmaan, tilat alkavat olemaan siinä iässä, että huomataan, että pieleen meni rakennusvaiheessa. Mutta ollaan hiljaa siitä. Jos me ei kerrota kellekään, ei tarvitse maksaa. Ja jos ei rakennusvaiheessa mennyt pieleen, menee kiinteistön ylläpidossa ja huollossa, kun ollaan haluttu säästää rahaa, eikä pidetty niin huolta. Mutta ei puhuta siitäkään. shh. Joku voi suuttua, se voi maksaa rahaa. shh.

Nummen yläkoulu on odottanut jo vuosia peruskorjausta, niin on moni muukin.
Korjattavia kouluja on muitakin, mm
  • Rauhala
  • Järnefelt
  • Risti
  • Ojamo
Onneksi sentään yllätykset Anttila ja Tytyri saavat korjauksensa. Paitsi että sekin tekopyhyyttä tirskuva remontti. Ottaa kyllä päähän.

Tytyrin ja Anttilan tila EI OLE TULLUT YLLÄTYKSENÄ!

Paitsi niille, jotka eivät ole lukeneet muistioita, sisäilmaraportteja, henkilökunnan huomautuksia, pyyntöjä tehdä jotain, vuosien ajalta. SEURATAAN, seurataan.

Tämä on varmaan vähän tylsää lukea jatkuvasti siitä, kun paasaan yllätyksettömyydestä, mutta kun se ei tunnu menevän perille.

Luonnollisesti tärkeintä on se, että koululaiset pääsevät väistöön ja että koulut laitetaan kuntoon. Mutta tämän kaiken olisi voinut tehdä jo ajat sitten.
Turhaa sanoa, että Tytyri on yllättänyt. Jos et ole lukenut vuoden 2014 sisäilmaraporttia, niin silloin voit tulla sanomaan (ehkä) että tuli yllätyksenä. Mutta jos olet ollut asemassa tai virassa, jossa sinun olisi pitänyt lukea se, niin shame on you.

Turhaa on myös sanoa, että Anttilan huono kunto on tullut yllätyksenä.
Jos olisit lukenut Anttilasta tehtyjä kuntoraportteja, ei yllätys pitäisi olla ainakaan niin iso, mitä siitä on sanottu.
Jos koulun seinistä tulee vesi sisään, kuinka voi tulla yllätyksenä, että koulu mätänee?

Voisiko nyt joku ottaa ystävällisesti järjen käteen, miettiä ja tehdä jotain oikeasti järkevää ja pitkällä tähtäimellä fiksua?
Kuten
  •  rakentaa oikeaan paikkaan? Ei veto-ojan päälle.
  • rakentaa suunnitelmallisesti ajatellen sadan vuoden päähän, ei kymmenen vauoden päähän (10 vuoden suunnitelma EI ole pitkäjänteistä suunnittelua) 
  •  ajatella kokonaisuutta, koululaisen kannalta
  • ajatella, että alakoulusta mennään yläkouluun
  • koululaisella yleensä koulu-ura jatkuu opiskeluna toisella asteella
  • sisäilmaston kunto vaikuttaa terveyteen ja oppimistuloksiin
  • maaseutukaupunki = maaseutu ja kaupunki yhdessä, ei pelkkä asuttu keskusta ja autio maaseutu
Se, mikä on todella hieno juttu, on, että Tytyrin koulun väistösuunnitelma on olemassa ja toteutusvaiheessa (vihdoin).
Lapset tuntuvat todella oikeasti pääsevän terveeseen kouluun! Huraa sille! Se on upeaa! Pääsevät lapset terveeseen oppimisympäristöön, joka on siis heidän perusoikeutensa.

Ja tässä tulee esityiskiitos vielä Länsi-Uusimaa-lehdelle ja vanhempainyhdistykselle, jotka tekevät yhteistyötä autoilijoiden muistuttamisesta siitä, että pieniä koululaisia on pian aamuruuhkassa hyvin paljon enemmän liikenteessä kuin ennen. L-U esittelee tytyriläisten koulumatkan kulkureitin keskustan läpi Nummentaustalle ja Ojaniittuun. 
Muistutellaan kaupunkilaisia ajamaan ihmisiksi ja katsomaan entistä tarkemmin ympärilleen. Tästä kumarrus L-U:lle ja vanhempainyhdistykselle. Hieno homma!