Jalavan koulun sisäilmassa korjattavaa - toimenpiteisiin ryhdytty

Kävin jokunen viikko sitten tutustumassa ensi syksyksi valmistuvaan Routionmäen kouluun ja samalla oli Jalavan koulun sisäilmainfo vanhemmille. Olin paikalla vanhempien pyynnöstä ja tueksi. Monesta asiasta on huolehdittu hienosti, mutta monta kysymystä jäi auki.

Tilaisuus oli hyvä. Paikalla oli sisäilmatutkimusten tekijöiden edustajat, kaksi terveydenhoitajaa, koulun rehtori, opetuspäällikkö, työympäristöterveyspäällikkö ja projektipäällikkö.
Meille kerrottiin tutkimusten etenemisestä ja johtopäätöksistä, hyvin asiallisesti ja vastattiin kysymyksiin ymmärrettävästi ja suoraan.
Kaupungin eräs edustaja totesi tilaisuudessa, että "nykyään kaikki laitetaan sisäilman piikkiin, vaikka kaikki ei aina ole sisäilman syytä. Ei pitäisi aina alkaa heti meuhkaamaan sisäilmasta."
Totta, kaikki ei ole aina sisäilmasta kiinni, ja itse nykyään hyvin helposti ensimmäisenä mietin sisäilman vaikutusta hyvinvointiin tai joihinkin oireisiin.
Mutta ehkä olisi voinut olla jokin toinen paikka parempi tälle toteamukselle.
Varsinkin, kun tässä koulussa on oirehdittu, varsinkin, kun yleensäkin kaupungin tiloja, joissa oireillaan, on todella iso määrä, ja varsinkin, kun kaupunki on itse todennut, että perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on huono.

Ote kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta 28.10.2015:

Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. Perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/lohjan-kouluverkon-kiinteistojen-kunto.html

Sisäilmanäytteitä oli otettu, mutta räjähdetyömaan tuoman pölyn vuoksi kaikkia näytteitä voitu ottaa, olivat kuulemma kattavat kuitenkin. Koulussa otettiin näytteet 11 kohdasta.

• Näytteet lattiapinnoista olivat hieman koholla. 
• Aulan katto vuotaa. On muuten vuotanut jo kauan. 
• sisäilman kosteus koholla työmaan vuoksi
• ilmaa ei kuljeteta riitävästi
• valaisimet lämmittävät tuloilman
• ulkoseinän kosteusvaurio johtuu sadevesiviemäröinnistä
• villaeristeet ovat kastuneet
• aulassa kaksi seinälevyä kastuneet, ne on vaihdettu
• suurin puute höyrysulku
• rakennus on alipaineinen
• nuorisotilassa ei tehty mittauksia

Sisäilman laadun kannalta suurimmaksi yksittäiseksi puutteeksi todettiin siis puutteellisesti asennettu /vioittunut yläpohjan höyrysulkumuovi. Höyrynsulku on monin paikoin asennettu siten, että toimivuus on heikkoa. Lisäksi muoviin on tehty viiltoja jollakin terävällä. Vesikatteessa on ollut käytävien ja aulan alueella useita kattovuotoja, jotka ovat aiheuttaneet ylimääräistä kosteusrasitusta yläpohjan eristetilaan. Talviaikana lämmin sisäilma on päässyt tiivistymään yläpohjan eristeisiin puutteellisen höyrysulun takia.

Eli yläpohjarakenne tarvitsee mittavia korjaustoimenpiteitä.

Mikrobi-ilmanäytteitä ei otettu, koska tutkimukset aloitettiin kesäaikaan.


Lattiassa betonilaatassa todettiin paikoin kosteuden arvoja, jotka mahdollistavat mattojen liimojen ja tasoitteiden hajoamista.
Rehtorin huoneen kupunäytteesä esiintyi merkittäviä pitoisuuksia  2-etyyli-heksanolia (Betonin emäksisyys reagoi liiman ja maton kanssa, mistä syntyy 2-etyyli-heksanolia, joka on kaasumaista alkoholia).
Luokan 112 kupunäytteessä ei poikkeamia, mutta maton viiltomittauksien yhteydessä aistittiin pistävää hajua, joka viittaa liimassa/tasoitteessa tapahtuvaan kemialliseen reaktioon. Se saattaa aiheuttaa sisäilmahaittaa tilojen käyttäjille.

Toimenpide-ehdotuksia:

• yläpohjan höyrynsulku tulee korjata
• kastuneet villaeristeet tulee uusia
• lattiarakenteiden kosteustilanteen pitkäaikainen seuranta
• lattiarakenteiden rakenneavaukset - voidaan selvittää täyttömateriaali
• luokkien tuloilman heittopituuden parantaminen - päätelaitteet tulisi asentaa pystyasentoon tai kattohajottajien avulla 
• luokan 112 yhteydessä olevan eriyttämistilan 113 ulkoseinärakenne tulee uusia alaosasta
• seinän uusiminen ulkoapäin huoneiden 113 ja 115 alueelta ikkunan alareunaan asti
• märkätilan 118 sisäänkäyntikatoksen sadevesiviemärin vaihtamista isompaan
• neuvolan wc-tilassa oleva kotelo tulee avata ja tiivistää palokatkovalulla
• yläpohja tulisi siivota
• nouhous säännällisesti
• tuloilman pääte-elinten vaihtaminen malleihin, joissa heittopituus toteutuu paremmin
• ikkunatuuletus tuntien välillä (tätä suositteli joka paikkaan)

Nuorisotilassa ei siis tehty mittauksia, sillä se tullaan joka tapauksessa purkamaan sen sisäilmaongelmien vuoksi. Ennen tämän tilan ottoa lasten väistötiloiksi kaupunki teki ilmanvaihtoremontin ja iv olikin päällä 24/7. Toimenpiteistä huolimatta osa lapsista ja henkilökunnasta oireilee.
Nuorisotiloista tullaan pääsemään uusiin tiloihin ennen joululomaa. Urakoitsija kiirehti aikatauluaan, jotta lapset pääsisivät nopeammin terveisiin tiloihin.

Koulun tilanteen oli tehnyt paremmaksi sen, että siellä oli ollut yli vuoden ilmanvaihto päällä 24/7. Onneksi oli, sillä hyvin useassa kiinteistössä, melkein kaikissa siis, tehdään se virhe, että ilmastointi sammutetaan, mutta likaisten tilojen (wc:t, yms) ilmanvaihto on kokoajan päällä, Ne esimerkiksi keräävät hajuja, koska etsivät korvaava ilmaa.

Lohjalla on otettu hyvä ote sisäilma-asioihin, välillä vähän otetaan takapakkia, mutta pääsääntöisesti hyvin. Kuten tässäkin koulussa.
Rehtori oli ajan tasalla kokoajan, vaikka omien sanojensa mukaan ei ymmärräkään näistä asioista, mutta heti, kun henkilökunta ilmoitti epäilyistään, otti hän asiakseen.
Hän keskusteli aiheesta henkilökunnan kanssa ja totesi, että jos henkilökunta oireilee, on se signaali, että kaikki ei ole kunnossa. Se on signaali, että jotain pitää tehdä ja tutkia asiaa.
Lasten kanssa keskustelu on haastavamapaa, siksi rehtori teki päätöksen henkilökunnan voinnin vuoksi. Hyvä päätös.

Kysymyksiä, joita minulla heräsi, oli se, että koulun lattia on maavarainen lattia, jossa kapillaarinen kosteus siis nousee aina. Se tullaan kapseloimaan -

• tehdäänkö seurantaa? 
• Jos tehdään, millä aikavälillä ja kuinka kauan?

 Routionmäen uusi koulurakennus on yhteydessä vanhaan Jalavaan, liitoskohdat ovat aina riski

• kuinka turvataan se, että riski on mahdollisimman pieni?
• mieluiten olematon
• seurataanko tilannetta?
• jos seurataan, miten ja millä aikavälillä ja kuinka kauan?

Jalavan aulan katto on vuotanut jo jonkin aikaa. Kattoa tullaan uusimaan ilmeisesti kesäloman aikana. Siihen asti se suojataan pressulla.

• kuinka laaja kattoremontti tulee olemaan?
• eikö kauan valunut vesi ole mennyt rakenteisiin?
• tullaanko sekin kapseloimaan, kun huomataan, että vesi on valunut rakenteisiin?
• tullaanko tekemään seurantaa?
• jos tullaan, miten ja millä aikavläillä ja kuinka kauan?
• paljonko säästettiin siinä, että Jalavaa ei uusittu samaan aikaan Routionmäen kanssa?

En muuten ole pyynnöistäni huolimatta vieläkään saanut sisäilmaraporttia. Miksi? Koska koetaan sen olevan tarpeetonta? Eikö minulle tarvitse vastata MITÄÄN? MIKSI? Siksikö minulle vastaaminen on tarpeetonta, koska korjauksia jo tehdään?

Routionmäen koulun tutustumiskierros oli mielenkiintoinen. Oli hienoa nähdä, miten on edetty ja minkälainen koulusta tulee. Siitä tulee todella upea monitoimijatalo, koko aluetta palveleva yksikkö, jossa on kirjastoa, kokoustilaa, liikuntasali, yms. Tosi avara ja monikäyttöistä tilaa paljon. Päiväkoti talossa tulee olemaan tosi iso. Siis todella. Monta yksikköä, joilla jokaisella tarvittavat leikkihuoneet ja lepohuoneet. Alueella on mitä ilmeisimmin paljon lapsiperheitä ja lisää tulossa.
Mikä on tietenkin hieno asia. Tällaisen koulun takia voisi miettiäkin muuttoa.
Kuten muutimme nykyiselle alueelle koulun vuoksi.

Väliaikaisten koulukyytien turvallisuudesta ei ole väliä - mutta mitä laki sanoo odotusajasta

Kauan odotetun Oilaantien turvallisuuden parantaminen on alkanut ja tien turvattomuus lisääntyy väliaikaisesti rakennustöiden ajaksi tien kaventuessa ja työkoneiden liikkuessa alueella.
Kaupunki on jakanut alueen koululaisille bussikortit, joihin on ladattu loppulukuvuodeksi kaksi matkaa per päivä. Hienoa! On tosi upeaa, että näin toimitaan.

Paitsi että
Kaupunki vaan oli unohtanut ilmoittaa liikennöitsijälle matkustajamäärän kasvamisesta. Olin yhteydessä liikennöitsijään, eikä heillä ollut tietoa. No nyt on.
Eikä koulunkaan suuntaan tiedotus ollut toiminut kauhean hyvin. Ainahan näitä ongelmia on logistiikan alussa ja muutosten käynnistyessä. Kouluavustajat tekevät parhaansa juuri niissä  puitteissa, mitä heillä on. Ja niillä ohjeilla, jotka saavat.

Tähän asti linja-autot ovat olleet aamuisin melkein joka aamu niin täynnä, että pienimmät ovat seisseet kuljetuksen ajan. Lähes joka aamu.
Tiedustellessani jo aiemminkin tätä matkustajamäärää ja lasten seisomisesta bussissa, sain vastaukseksi, että satunnaisesti matkustajamäärä voi ylittyä 30%:lla . Onko melkein joka aamu satunnaisesti?
Nyt matkustajamäärien kasvaessa, vaikkakin vain väliaikaisesti ainakin vuoden ajan, todennäköisyys, että matkustajamäärä ylittyy on vielä isompi. Eikö sillä ole niin väliä, kun kyse on vain tästä lukuvuodesta?
Entä se, että bussit eivät aina kulje? Esimerkiksi lasten päästessä klo 13.30, tulee seuraava bussi klo 14.30. Mikäs siinä odotellessa, talvipakkasella tai räntäsateessa. Mikäs siinä.

Toisten mielestä tunnin odottelu ei ole kohtuuton. Ei se varmaankaan ole. Pääasiahan on se, että kyyti on. Toivottavasti koulu järjestää niin, että odotusajoille on tekemistä ja/tai valvontaa, että vältyttäisi kiusaamisilta ja muilta ikäviltä tylsästä odottamisesta johtuvista seurannaisista.
Ai mutta, katsoppa vaan. "Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan."
Perusopetuslaki, pykälä 32

Tien turvallisuuden parantaminen tekee tien hetkellisesti turvattomammaksi

Tätä päivää on odotettu!
1960-luvulla vedettiin ensimmäiset mittamerkit, sen jälkeen siitä on riidelty, väitelty, unohdettu, väistelty, siirretty vastuu kuntalaiselle...
2010 tehtiin viisi erillistä kuntalaisaloitetta, joista yksi oli minun, yhdessä oli jopa kartta ja piirros ehdotuksesta, kuinka tien voisi tehdä huomioiden kulttuurimaisema, kevyen liikenteen turvallisuus ja ajoneuvojen kulku. Kunta toppuutteli, ei ole rahaa, tai poliittista tahtoa. Kunta oli joka vuosi listannut ELYlle tämän tien turvallisuuden parantamisen, mutta joka vuosi se unohdettiin. Kävin silloisen kunnanjohtajan juttusilla ja teknisen johtajan puheilla. Molemmat olivat myötämielisiä. Lähetin meilejä, soittelin, kirjoittelin lehdille, ahdistelin valtuutettuja, kansanedustajia, ELYä, kuntaa, kansanedustajaehdokkaita ja kutsuin kävelylle ja tapahtumiin. ELY ilmoitti minulle, että he lähtevät mukaan, jos kunta on aloitteellinen ja jos kunta maksaa puolet.

viikolla 47 vuonna 2016 tien turvallisuuden parantaminen aloitettiin.

On todella hienoa, että turvallisuuden parantaminen aloitettiin!
Mutta kuten kuvista näkyy, huomiomerkit kaventavat entisestään tietä, jolla kyläläiset ja alueella asuvat koululaiset kävelevät. Tien vaarallisuuden paheneminen on vain hetkellistä, mutta sekin hetki on huomioitava.

Huomiomerkit ovat tarpeellisia tietyön kohdalla, mutta ne kaventavat entisestään tietä.

Nyt olisikin toivottavaa, että kaupunki lunastaisi lupauksensa siitä, että kaikki tätä tietä kävelevät koululaiset saavat sen koulukyydin.
Olen tätä asiaa tiedustellut tänään kaupungilta. 

Äläpä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra.

Vanhan kansan mukaan marraskuu on kuoleman kuukausi. Mä vihaan marraskuuta. Tai oikeastaan pelkään. Olen koko tämän viikon ajan kokenut ahdistusta ja pelkoa huomisen päivän johdosta ja huomaan keränneeni itselleni huomiseksi hirveän määrän tekemistä, jotta unohtaisin. Jotta en muistaisi surra. Äläpä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra.
Itkeminen alkoi jo maanantaina ja tänään sitä on riittänyt.

Huomenna olisi Pyryn syntymäpäivä.
Ihana, rakas, poikamme, Pyry. Pyry William Olavi. Jyri oli aina halunnut antaa pojalleen nimeksi Pyry. William tuli Jyrin isältä ja Olavi minun isäni mukaan.

Synnyttäminen kesti 23 tuntia ja olin ajatellut innokkaana ensisynnyttäjänä, luomusynnytysten puolestapuhujana, että ilman mitään kivunlievityksiä mennään. Ei menty.

Saimme lääkärintarkastuksessa täydellisen terveen pojan kotiin. Parin viikon päästä ihmettelin neuvolassa hänen sinisiä kynnenalusiaan, oli kuulemma ihan normaalia.

Viisi viikkoa, melkein kuusi viikkoa Pyry meillä oli. Uudenvuoden aamuna, klo 9.21 Pyry menehtyi syliini. Yritin elvyttää, Jyri yritti elvyttää, Medi-Heli tuli, mitään ei ollut tehtävissä.

Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS. Sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri "lohdutti" sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.

Kaikenlaisia sammakoita olemme joutuneet kuuntelemaan ja ymmrtämään. Ihmiset eivät aina osaa kohdata surua, varsinkaan tällaista surua. Eräskin lääkäri totesi kysyttyään kuinka vanhana Pyry menehtyi, että "voi voi, siinä ajassa ehtii kiintyäkin siihen lapseen" ????? Totesin hänelle katkerana ja tyynenä, että " hän mikään koiranpentu ollut. Kyllä siihen lapseen kiintyy jo raskaanaollessa.

Tää päivä on mennyt alakuloisena, huomisesta en tiedä miten menee, mutta se menee elossa olevien lasteni kanssa. Joka päivä yritän muistaa olla kiitollinen neljästä elossa olevastamme ja kolmesta Jyrin jo aikuisesta lapsesta. Neljä ihanaa lastamme: ihastuttava/raivostuttava murkku Pouta, ihastuttava/raivostutta esiteini Puro, ihana pikkulintu Paju ja ihana/leikkisä/tunteikas Puhuri. Vaikka menetimme ihanan, rakkaan lapsemme, on meillä elämä jatkunut. Välillä paremmin ja välillä raskaammin.

Shhh, Nummen koulukiinteistössä muhii, mutta ollaan hiljaa, koska peruskorjaus on tulossa (ehkä)

Nummen yhtenäiskoulun yläkoulun kiinteistössä on vuosia muhinut. Siitä on tiedetty, sitä on tutkittu, mutta rahaa oikeaan korjaamiseen ei ole tullut. Pientä pintakorjaamista ja -remonttia on tehty muutamia kertoja. Oireita on, mutta... kaikille tästä ei ole tarvinnut kertoa, eihän? Ollaan hissukseen.
Olen keskustellut muutamien koulussa jo olleiden, muualle jo opiskelemään lähteneiden sekä tällä hetkellä siellä opiskelevien kanssa ja on huojentavaa, ettei nämä, joiden kanssa olen keskustellut, ole oireilleet, eivätkä he tunnista oireita itsessään tai tutuissaan. Mutta pitää muistaa se tosiasia kuitenkin, että vaikka ei oireile, altistuu. Ja kaikki eivät oireile samalla tavalla.

Koulun henkilökunta tekee parhaansa ja mielestäni yksi aivan loistava tapa, ja varmaankin ainoa tapa, reagoida on se, että lapset pistetään ulos välitunneilla. Saavat hetken raitista ilmaa.
Nummi-Pusulan ajasta en voi juurikaan puhua tämän koulun kohdalla, muutakuin tutkimuksista, mutta Lohjan ajasta voin.
Nummi-Pusulan aikaan tehtiin sisäilmamittauksia, niitä tulkittiin, mutta ei niille juuri mitään tehty.
Keskityttiin liikuntasaliin ja sen ongelmiin.
Lohjan aikana yläkoulun kiinteistön tutkimuksista en tiedä, en ole saanut sisäilmaraportteja. Pyytäessäni kouluverkon selvitystyön aikana viimeisintä raporttia, sain raportin vuodelta 2010.
Tällä hetkellä kuitenkin luen raporttia vuodelta 2012.
Nämä ovat kuitenkin sinänsä toisarvoisia seikkoja tällä hetkellä, koska yläkoulun tiloihin tullaan tekemään peruskorjaus (ehkä). Ainakin se on talousarvioesityksessä, mutta koska ns pommeja on kanta-Lohjan alueella, pelkään, että sitä rahaa tänne sisäilmaongelmaiseen Nummen kouluun ei yhtäkkiä olekaan. Tehdään tästäkin pommi tuleville vuosille.

Tällä kertaa minulla on myös oma lehmä ojassa, astmaatikkotyttäreni aloittaa ensi vuonna yläkoulussa ja olen vakavissani miettinyt kouluvaihtoehtoja yläkoulun sisäilmaongelman vuoksi.

Mittauksissa esiintyi teollisia mineraalikuituja ja kahden viikon kerääntymämittauksessa kuitupitoisuudet olivat raja-arvon ylittäviä. Mineraalikuitumittauksen perusteella luokkatilojen sisäilmaan kulkeutuu teollisia mineraalikuituja. Selkein lähde on tuloilma tuloilmasäleikköjen tasauskammioiden villaeristeet.

Paineolosuhteet vaihtelevat tiloissa eri vuorokauden aikoina yöajan alipaineesta päiväajan ylipaineeseen. Iltaisin ilmanvaihto kytketään pois toiminnasta (!). Wc-tilojen poistoilmanvaihto jää päälle, jolloin rakennuksen tilojen alipaineistus lisääntyy. Päiväsaikaan raennuksen ilmanvaihto on säädetty ylipaineiseksi. Tällöin sisätiloihin tuodaan enemmän korvausilmaa kuin mitä sisätiloista poistetaan koneellisesti.
Paine-erovaihtelujen seurauksena sisäilman olosuhteet vaihtelevat päivittäin. Alipaineen aikana osa korvausilmasta tulee hallitsemattomasti rakenteiden läpi. Ikkuna- ja karmirakenteiden kautta sisätiloihin kulkeutuu rakenteiden epäpuhteuksia, kuten poikkeavia hajuja sekä pahimmillaan myös homeitiöitä.  Ylipaineen aikana sisäilma ja sen kosteus kulkeutuvat ulkovaipparakenteisiin epätiiveyskohista.

Onpa siellä kattovaurioitakin. Katossa oleva vesijälki voi liittyä kylmävesiputkien kondensoitumiseen. Esim käytävän wc-istuimen vesisäiliössä on vuotoja, joiden seurauksena vettä valuu jatkuvasti wc-istuimen altaaseen. Viileä vesi viilentää vesiputken ja voi etenkin kesäkaudella aiheuttaa rakenteisiin kosteuden kondensoitumista sekä aiheuttaa havaitut vauriot.

Hyvänä merkkinä totean sen, että muutamien näytteiden kohdalla mitatut pitoisuudet olivat alhaisia, mutta niitä oli ja tämä siis on raportti NELJÄN vuoden takaisista mittauksista.

Bentseeniä mitattiin tavanomaista suurempana pitoisuutena, mutta TVOC (orgaanisten yhdisteiden) kokonaispitoisuus oli alhaista tasoa. Nämä siis vuonna 2012.

Tämän raportin mukaan koulun tuloilmasäleiköissä on mineraalivillalevyt, jotka osin ovat suojaamattomia (hei haloo!!).
Mattopinnoitteina on käytetty linoleummattoa. Seinien vierustoilla on puiset jalkalistat, jotka tosin eivät peitä maton reunaa kaikissa kohdissa.
Ikkunoiden karmien ja viereisten rakenteiden välissä on epätiiveyttä. Ikkunapenkin ja karmin liitoskohdissa on ilmavuotojälkinä tummentumia ja ikkunoiden alareunat ovat maalipinnoiltaan huonokuntoisia, puuaines on tummentunutta. Ulkopuolella lumi ja sulamisvedet rasittavat ulkopuitteitteen alaosia.
Akustiikkalevyissö on valumajälkiä, sisäkatosta mitattaessa alin lämpötila 13,9...... listaa voisi jatkaa.

Lohja on ottanut hyvän otteen sisäilma-asioissa ja tosissaan haluaa edetä ja parantaa.
Viime aikoina puhuttaessa sisäilmaongelmista, usein siellä suunnassa todetaan, "että eihän nämä ongelmat ole lähelläkään Tytyri-Anttilaa"... onko se tosiaan se mittari, jota halutaan käyttää? Verrataanko todella muiden koulujen sisäilmaongelmia sillä, että jos se ei ole Tytyriin verrattava katastrofi, ei ole hengenhätä? Ei ole kiire?
Halutaanko tosiaan kokoajan muistuttaa Tytyrin ns pommista, jota hyssyteltiin ja seurattiin vuosia ja vuosia? He puhuvat siitä, kuinka nopeasti he tarttuivat toimeen, kun ongelmien laajuus selvisi.
Nopeus on ilmeisestikin tulkintakysymys.

Mä toivon, että mittarit muuttuvat, mä toivon, että sisäilmaongelmiin tartutaan hanakasti, eikä niitä hyssytellä, eikä tulla mulle enää sanomaan, että nämä ovat yksittäistapauksia.
Seuraava, joka toteaa mulle, että nämä ovat yksittäistapauksia, saa sellaisen nipun raportteja ja taulukoita, kuvia oireista, että toivottavasti putoaa sieltä pumpulipilvestään ja omasta todellisuudestaan pumpulitakapuolelleen.

Nupun lukion väistötiloiksi? Ei olisi ensimmäinen kerta, kun lakkautettua tilaa käytetään väistössä

Tässä postauksessani kysyin ensimmäisen kerran blogissani lyseon sisäilmamittauksista. Olin kyllä puhunutkin siitä aiemmin, mutta tässä kysyin sitä blogissani ensimmäisen kerran.

Tässä postauksessa kerron, että lyseon sisäilmaongelmien korjaamisen on varattu 150 000 euroa. Tämä siis 6.12.2015. Ja nytkö Lyseon sisäilmaongelma tuli yllätyksenä? Mitä sisäilmaongelmaa "korjataan" 150 000 eurolla?

(tässä jutussa kerrotaan myös, että kiinteistöjen ylläpitotöitä tehdään mm. Metsolan, Järnefeltin, Pullin ja Oinolan kouluissa. Aha)

Tässä jutussa  kerrotaan, että Tuore selvitys paljastaa Lohjan Yhteislyseon lukiosta ongelmakohtia, jotka voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Lukion terveydenhoitajan mukaan oireiluista on kertonut kymmenkunta opiskelijaa. Opiskelijoilla on ollut iho-, silmä- ja hengitystieoireita.
Opettajienhuoneen lattian kosteudesta oli viitteitä, mutta lattiasta otetut näytteet eivät ylittäneet haitallisten aineiden viitearvoja.
– Jos siellä koetaan oireita, lähde voi olla matossa.
– Todennäköisesti aloitamme juhlasalista. Menemme sinne ryömintätilaan ja poistamme niitä löytyneitä muottilautoja ja teemme tiivistyksiä, ettei sieltä pääse ilmavirtoja juhlasaliin, eikä muuallekaan.
– Uskon, että kun teemme siellä viikon verran töitä, niin ongelma on poistettu.

Luotan kyllä kaupungin projektipäällikkö Nymaniin, hän on tehnyt todella hyvää työtä edellisissä kohteissa, mutta ihan oikeasti. Viikossa?
Ilmainen vinkki: lyseota on remontoitu useassa eri otteessa ja yhdessä niistä remonteista yksi märkä seinä "korjattiin" ja vedettiin vähän pakkelia päälle ja avot! hyvä tuli. Tsekatkaa se seinä.
Mä toivon todella, että viikossa lyseon ongelma korjaantuu, mutta epäilen sitä suuresti.
Mutta ehkä tätä seurataan yhtä tiiviisti ja hartaudella kuin Tytyriä. Menee sitten kauan ennenkuin sisäilmaongelma räjähtää taas käsiin. Tämä on jälleen yksi niistä asioista, joissa toivon olevani väärässä ja hyvin mielelläni olisinkin.


Ja tässä postauksessa kerron, että siitä sisäilmaongelmasta tiedettiin jo aiemmin. Siitä ei vaan välitetty, tai ymmärretty.

Hyvin kuvastaa ymmärryksen puutetta se, että käydessäni sisäilma-asiasta keskustelua ja huomauttaessani ongelman laajuudesta ja siitä, kuinka meidän pitää vaikuttaa tähän, saada muutos aikaan, tukea kaupunkia muutoksessa, sain vastaukseksi, että "ne ovat yksittäisiä tapauksia". TÄH? Missä pumpulissa täällä eletään? Eikö lueta lehtiä? Nettijulkaisuja? Kuunnella uutisia? Lueta raportteja? (no tuo oli turha kysymys, selvää on, ettei raportteja lueta, se on nähty).

Nähty on, että ns poliittinen tahto vaikuttaa päätösten tekoon, ei välttämättä kaikki faktat, joita on tuotu esiin. Tai jos ei ole kaikkea tuotu esiin, ei ole haluttu/osattu/viitsitty kysyä kaikkea päätöksentekoon vaikuttavista asioista.

Olen saanut monia yhteydenottoja pettyneiltä ja vihaisilta vanhemmilta. On oltu vihaisia siitä, että lukiomme on lakkautettu, varsinkin kun on ongelma ollut tiedossa, mutta siitä ei ole välitetty. Lasten etu eikä terveys ole ollut ensisijainen päätöksen esitystä tehtäessä eikä päätöstä tehtäessä.
Sain luvan erään vanhemman viestin julkaisuun:

"Ensin ne sulkee ihanan Nummi-Pusulan lukion. Joudutaan lukioon Lohjalle, kun kert kaveritkin menee sinne (eikä esim. Saloon). Ihmetellään, että mites me nyt täältä sinne kuljetaan, no tietty vanhempien kuskaamana jotta pääsee pysäkille, josta sattuu bussi Lohjalle kulkemaan. Ei tietenkään montaa kertaa päivässä, mut joskus. No, puolen vuoden jälkeen ilmoitetaan että hups, meilläpä onkin Lohjan lukiossa SISÄILMAONGELMA, aloitetaanpas remontti. Suljetaan vähän tiloja, jotka muutenkin on täyteen ahdettu. Ni sitä mä vaan et oliks pakko...

Lyseon sisäilmaongelma on ollut tiedossa. Tämäkään sisäilmaongelma ei ole tullut yllätyksenä, vaikka sitä(kin) siihen pakettiin on yritetty kääriä. Ongelma oli tiedossa ennen Nupun lukion lakkautuspäätöstä.
Siitä kiitän kaupunkia, että nyt todella on eri ote sisäilmaongelmiin, niitä tuodaan esiin. Vaikkakaan ei kaikkia ole vielä tuotu. (odotan siis seuraavia "yllätyksiä")
Kaikkein kurjinta tämä nupulaisten lisäksi on niille opiskelijoille, jotka ovat koko ikänsä olleet sisäilmaongelmaisissa kouluissa oppilaina ennen lyseota. Ajatellaanpa Tytyrin oppilaita: ensin Tytyrissä, sitten Anttilassa ja nyt lyseossa. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.

Nyt, kun Lyseon sisäilmaongelma on tuotu julkisuuteen (pakon edessä), kun on Nupun lukion lakkautus toteutunut (vaikka valitus on päällä) ja Anttilan koulun oppilaat käyvät lyseon ruokalassa syömässä, tilanahtautta on, ja väistösuunnitelmia tehdään, sillä remontointi aloitetaan välittömästi ja osa koulun tiloista on suljettu. Ehdotanpa seuraavaa:
koska lyseon tilat ovat vajavaiset, sisäilmaremontin tuomat haitat opiskeluun ovat selvät (niitä todennäköisesti tullaan vähättelemään heidän suunnaltaan, jotka eivät käytä tiloja tai opiskele), sjoitetaan osa kursseista Nupun lukioon. Siellä on tilaa.

Niin, ne muut kerrat, kun lakkautetut tilat on väistötiloina: esim. Niilonpirtti on tällä hetkellä väistössä Lohjan Kartanonmäellä ( valvontaviranomaiset pitävät Lohjan suunnitelmia huonokuntoisen vanhainkodin remontista liian vaatimattomina. Asukkaiden enemmistöllä pitäisi olla oma huone ja vessa.), Roution koulu on väistössä Hiiden koululla (Hiiden koulu toimii väistötilana, jonne siirretään Roution koulun oppilaita. Osa nykyisistä Hiiden koulun oppilaista viettää siis alkusyksyn Roution koulussa ja palaa loppusyksystä takaisin Hiiden kouluun Roution koulun oppilaina.) Tässä vain pari esimerkkiä.