Etsittäessä tietoa Lohjan omilta sivuilta, löytyy ylläoleva tiedosto Lohjan toimintamalliin. Malli on suhteellisen hyvä, mutta tarve päivittää sitä on ilmeinen, sillä se on vuodelta 2013 ja tietoisuus sisäilma-asioista on parantunut siitä, huomattavasti. Yhteystiedotkin olisi hyvä saada ajanmukaisiksi. Paitsi, jos ei nimenomaan haluta jakaa yhteystietoja, ettei näitä ilmoituksia tähän ruuhkaan enempää tulisi.
Pyytäessäni sain päivitetyn toimintamallin viime kesältä. Eli päivitetty on, mutta kaupungin sivuille sitä ei ole viety. Kaupungin sivuilla on välillä vilahtanut sisäilmaraporttejakin. Esimerkiksi Ojamon koulun sisäilmainfon jälkeen oli tietoa kaupungin sivuilla, mutta nyt jälkikäteen jos haluaisi tutustua niihin dokumentteihin, on se myöhäistä. Tietoja ei löydy.
Avoimuus?
Lohja haluaa profilotua erinomaisten koulujen kaupunkina. Erinomaisia kouluja meillä on, mutta kiinteistöissä olisi toivomisen varaa. Yksi lisäaskel siihen suuntaan, että olisi niitä erinomaisia koulukiinteistöjä, olisi se, että tekisi
oman sisäilmaprosessiohjeen koulukiinteistöille?
Tai yleensäkin kiinteistöille joissa on lapsia, päiväkotienkaan kunnossa ei joka paikassa ole hurraamista. Lohja voisi tässäkin olla suunnannäyttäjä.
Yksi hyvä syy myös koulukiinteistöjen omaan prosessiin on se, että epäilen, että kouluissa ja terveydenhuollossa ei tiedetä, mitä tehdä, jos sisäilmaepäily tulee vastaan. Ainakin toivon, että se on tietämättömyyttä. Toinen vaihtoehto on pahempi: ei välitetä tai ei viitsitä. Epäilen tietämättömyyttä (tai ettei viitsitä) siksi, että hyvin usein vanhempien kysyessä terveydenhoitajalta, käskee tämä ottaa yhteyttä rehtoriin, rehtori terveydenhoitajaan, lääkärit ei ota kantaa jne. Rehtori vyöryttää vastuun kaupungin kiinteistöpuolelle, kiinteistöpuoli koulutoimelle ja koulutoimi vetoaa valtuustoon. Ja mitään ei tapahdu, koska se on aina jonkun muun asia.
Ja vaikka on ohjeistus, sille ei ole johdonmukaista, yhtenäistä käyttöä. Esimerkiksi meillä esikoulussa otettiin välittömästi yhteyttä kaupungin suuntaan ja täytettiin asiankuuluvat lomakkeet, kun oli yksi epäily. Siis YKSI. Toisissa paikoissa ei korvaa hetkauteta edes näkyviin oireisiin, vaikka moni oireilee. Tämä ei saisi olla henkilökunnan viitsimisestä kiinni, eikä edes tiedonpuutteesta.
Jos olisi oma prosessi, se voisi ehkäistä tai ehkä jopa estää ongelma kieltämisen. Ainakin se ehkäisisi sitä, että ei tiedetä, mitä tehdään, jos epäily tulee. Ja henkilökuntaa tulisi toistuvasti kouluttaa.
Nykyiset sisäilmaohjeistukset perustuvat työsuojeluun ja niin perustuu Lohjankin.
Toki henkilökunta usein on ensimmäinen, joka huomaa ongelman, kotona se on vaikempaa. Henkilökunta on myös monessa tapauksessa se hiljaisin osapuoli. Joka ei kerro.
Ylläoleva kuva on ote Lohjan toimintakaaviosta.
Käypä hoito ohjeistus
Uusi Käypä hoito -suositus
(http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50111#NaN)
ei huomioi suurinta osaa sisäilmaoireista- ja sairauksista. Psyykkisten hoitojen ei ole myöskään todettu auttavan sisäilmaoireisiin. Suosituksessa on mm. yhtenäiset ohjeet kosteusvaurioista oireilevan potilaan hoitoon. Suosituksessa ei valitettavasti mainita, että oireilevat ja sairastuneet kokevat oireidensa helpottavan altisteettomissa tiloissa. Siinä ei myöskään mainita kuntoutusta ja työkyvyn palauttamista. Suositukseen olisi tarvittu hoitopolku siitä, miten oireilevaa ja sairastunutta potilasta hoidetaan.
Käypä hoito -suositus kattaa vain aivan perinteisimmät homeet, ei mm kouluille tyypillisiä kemiallisia yhdisteitä tai mikrobien yhteisvaikutuksia. Tässä Käypä hoito - suosituksessa jätetään turhan paljon varaa tulkinnalle ja myöskin sille, ettei tehdä mitään. Toisaalta toivon todella tämän olevan askel parempaan. Toivottavasti tämä suositus päivitetään mahdollisimman pian. Ja toivottavasti pian huomioidaan oireilija ja potilas huomattavasti paremmin.
"– Ei ole tutkimusnäyttöä, että kosteus- ja homevaurioaltistukset aiheuttaisivat pitkäaikaisia vakavia sairauksia laajalti. Astma on ainoa pitkäaikainen sairaus, johon kosteus- ja homevaurio on voitu tutkimuksella kohtalaisen varmasti liittää, selittää työryhmän puheenjohtaja, dosentti Jussi Karjalainen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
– Kyllä 100 prosenttia ihmisistä on homeiden kanssa tekemisissä päivittäin. Homeet kuuluvat meidän elinympäristöömme."
Sisäilmatutkimukset ovat haastavia
Mikrobinäytteet ovat epätarkkoja, ja niissä näkyy vain tutkittavat mikrobit (jos niitäkään), eikä esimerkiksi VOC-yhdisteitä. Rakenteiden kosteusmittaukset tai rakennetutkimukset ovat haastavia; näytteet tulee ottaa juuri kostuneista tai homeisista paikoista. Homekoirat taas haistavat homehtuneet roskatkin.
VOC-yhdisteitä voi myös syntyä senkin jälkeen kun esimerkiksi betonien kosteusprosentti muovimaton alla on laskenut “turvallisiin” arvoihin, sillä kerran käynnistyttyään myrkyllisiä aineita synnyttävä reaktio jatkuu.
Tyypillisiä oireita aiheuttavia sisäilman VOC-yhdisteitä eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ovat mm. TXIB ja 2-etyyli-1-heksanoli (2EH) sekä monet rakennus- ja sisustismateriaalien ja pesuaineiden päästöt. Kunnissa on harvoin riittävää ymmärrystä sisäilmaongelmien synnystä.
Mittausmenetelmät ovat vielä puutteellisia, eikä ”puhdas tulos” ole mikään tae terveellisestä sisäilmasta. Myös pienten pitoisuuksien vaikutus saattaa voimistua homeiden tai bakteereiden yhteisvaikutuksessa.
Uusi lupaava menetelmä on kerätä sisäilman kosteutta E-keräimellä ja kaataa se solujen päälle - jos ne kuolevat, sisäilma on toksista. Menetelmällä ei ole virallisia raja-arvoja.
- Mittaamisen vaikeudesta Homepakolaiset-sivustolla: http://homepakolaiset.fi/9_myytti.html
Pintapaikkailua vai kunnon korjauksia
Kunta saattaa tehdä muodollisia pikkukorjauksia ajan- tai rahanpuutteen vuoksi. Osa asiantuntijoista suhtautuu kriittisesti ns. tiivistyskorjauksiin, joissa esimerkiksi lattian ja seinän rajoja teipataan sekä muihin korjauksiin, joissa kosteutta jätetään rakenteisiin, kuten esimerkiksi märän betonilaatan epoksointi. Seurantatutkimuksen mukaan tiivistyskorjaukset poistavat sisäilmaongelman äärimmäisen harvoin.
Sisäilman kannalta toimiva tapa on poistaa kaikki homeiset ja kostuneet rakenteet kokonaan.
Jos kunta teettää pikkukorjauksia useita vuosia sisäilmaongelman vain jatkuessa, lasten altistuminen pitää puhaltaa poikki. Siksi kannattaa tarkastaa, ovatko samat ongelmat toistuneet vuosien ajan rakennuksessa. Tällöin kunnan käyttämät korjaustavat eivät korjaa ongelmaa tai rakennus on korjauskelvoton.
Korjausten haasteena voi olla myös riittämätön laadunvalvonta, jolloin sinnepäin huiskitun remontin käyttöönottotarkastuksessa on vaikea nähdä pinnan alle jääneitä rakennusvirheitä.
Riittämätön ilmanvaihto
Sisäilman epäpuhtauksien vaikutusta pahentaa usein riittämätön ilmanvaihto. THL:n tutkimuksen mukaan 58 prosentissa luokista oli riittämätön ilmanvaihto vuonna 2007. Oppilasmäärän kasvu saattaa aiheuttaa tarpeen uusia IV-koneet ja kanavistot.
- Ilmanvaihdon on oltava päällä myös öisin ja viikonloppuisin, jotta päivällä ihmisistä synntynyt kosteus saadaan pois, muuten rakennukset homehtuvat
- Kysy, koska IV on nuohottu ja mahdolliset suodattimet vaihdettu
- Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa myös siivouksen on oltava tavanomaista huolellisempaa ja tiheämpää
Ilmanpuhdistimet ovat tekohengitystä, väliaikaisratkaisu väistötilojen hankinnan ajan. Jotta niillä olisi muutakin kuin psykologista vaikutusta, niitä pitää olla paljon, ja nimenomaan kyseessä olevia epäpuhtauksia laadukkaasti poistavia. Ilmanpuhdistimia vuokraavat yritykset neuvovat mitoituksessa.
Desinfioinnit kasvattavat toksisuutta
Desinfioivien pesuaineiden on todettu muuttavan mikrobikantaa toksisemmaksi. Tertiäärivaiheen kosteusvauriomikrobit tuottavat ihmiselle haitallisia solumyrkkyjä taistellessaan solumyrkyillä elintilasta muiden mikrobien kanssa. Myrkkyjä tuottavat mikrobit luonnollisesti kestävät myös myrkyllisiä eli desinfioivia aineita parhaiten. Tämän vuoksi homedesinfioinneista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti