Teiden turvallisuusluokituksista ei järjestetä kuulemisia, niitä huononnetaan muuten vaan

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessaan 25.5.2016 teiden turvallisuusluokituksista lukuvuodelle 2017-2018.

http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201615914-3-2.PDF

"Lautakunnan päätös perustuu turvallisuustyöryhmän esitykseen. Työryhmän työssä on todettu, että yhdistyneen kunnan eri osissa kouluteiden vaarallisuusluokitus poikkeaa monen tien osalta valtakunnallisesta Koululiitu -luokituksesta. Kaupungin eri osissa asuvat oppilaat ovat poikkeamien johdosta tällä hetkellä eri arvoisessa asemassa koulureitin vaarallisuutta tarkasteltaessa. Turvallisuustyöryhmä esittää, että 1.8.2017 jälkeen alkavasta lukuvuodesta alkaen kouluteiden vaarallisuusluokituksessa noudatetaan Koululiitu –luokitusta. Koululiituluokitus tarkistuu vuosittain liikennemäärien, liikennenopeusmuutosten ja liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden johdosta. Luokituksessa

määritellään tien osittain tien vaarallisuus. Nykyistä kouluteiden vaarallisuusluokitusta ja Koululiitu -luokitusta on verrattu erikseen jaettavassa asiakirjassa." (ote esityslistasta 25.5.2016)

Eli koska esim taajamassa valaistua tietä, kevyenliikenteen väylää 2,5 kilometriä kävelevä oppilas on nyt epätasa-arvoisessa asemassa valaisematonta, ajotien vierustaa saman matkan kävelevän kanssa, tällä hetkellä koulukyydin saavan kanssa, muutetaan teiden turvallisuusluokituksia, jotta he olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Muutetaan siis turvaton tie turvalliseksi luokituksella, jotta molemmat kävelevät. 

Näistä ei järjestetä kuulemistilaisuuksia, ei kysytä alueen aluetoimikunnilta, ei vanhempainyhdistyksiltä. Työryhmään kuuluu viranhaltijoita, poliisi ja muita asiantuntijoita, mutta ei alueiden asiantuntijoita. Heillä on mahdollisuus käydä tutustumassa teihin, mutta he todnäk eivät käy.

Tieluokitukset on tuotu lautakunnan kokoukseen päätettävänä asiana, liitteenä liuta teiden nimiä ja turvallisuusluokituksia (kts ylläoleva linkki). Olettaa voi, että suurin osa asiasta päättävistä lautakunnan jäsenistä ei tunne kaikkia niitä teitä, eivätkä he käy tutustumassa kaikkin näihin teihin. Eikä näin voi kyllä odottaakaan. Heidän on luotettava asian esittäjiin. 

Vaikka osa tiedoista olisikin virheellisiä, kuten esimerkiksi vaikkapa joidenkin teiden merkitseminen  yksityisteiksi.

Tämä on aihe, josta vähän väliä puhutaan. Ja lasten turvallisuus huononee kokoajan. Mitä pitää tapahtua, että "tasavertaistamisen" varjolla tehdyt turvallisuusluokitusten huonontamiset loppuvat?

Nyt olisi oikea aika ottaa komento takaisin ja todeta, että pitäisikö katsoa luokituksia kuitenkin uudelleen. Moni on todennut, että eikö Vihdistä ole opittu mitään? Tämä luokituspäätös on tehty ennen Vihdin ikäviä uutisia, mutta voisiko kuitenkin olla paikallaan miettiä uudestaan? Moni uuden luokituksen saanut tie on oikeasti vaarallinen lapselle.

Tälläkin hetkellä osa vanhemmista joutuu kuljettamaan lapsensa kouluun, koska turvallinen koulumatka tarkoittaa työpöydän ääressä eri asiaa kuin kävely tienreunassa, raskaanliikenten suosimalla reitillä, tai pimeällä pysäkillä. Mutta onneksi he ovat tasavertaisia valaistulla kevyenliikenteen väylää kävelevien kanssa. Onhan se pituudeltaan samanlainen.

Paras lääke sisäilmaongelmaan on hyssyttely

Luin tuossa ajankulukseni vanhoja lehtiä ja silmiin pisti se, että nyt kaupungilla yksi jos toinenkin lausuu sisäilmasta, kuinka se on vakava ongelma ja blaablaa. Hieno homma. On todella hyvä, että asiaan on herätty. Mutta onko herätty tarpeeksi?

Mitä te teette asialle?
Lausutaan, puhutaan, kehutaan, miten hienosti on tartuttu asioihin.
Mitä asioille tehdään?
Älkää lässyttäkö, mutta ennen kaikkea, älkää salatko!

"Onpa hyvä, että näistä sisäilma-asioista nyt puhutaan, kun niitä meilläkin pullahtelee esiin nykyään." Täh? Onneksi en juuri juonut kahvia, olisi vastapäätä oleva saanut kuumat kahvit päälleen ja jouduin nielemään kommenttini lisäksi hieman ilmaa kuullessani tämän lausahduksen eräässä kokouksessa. Pullahtelee? Ei ne kyllä mitään yllätyksiä ole.
Edelleenkään. Missä pumpulissa päättävät täällä elelee?
Pullahtelee? 

Palaan jälleen kirjoittamaani http://nummentie.blogspot.fi/2015/12/yllatysten-koulut-oho.html postaukseen, jossa käyn läpi Lohjan koulukiinteistöjen kuntoa. Häpeällinenhän se on.

Näistä ollaan hiljaa edelleen:

• Risti (rv 1953) 48% ja 45% (rak 1 ja rak 2) 
• Järnefelt  (rv 1968) 83,23%
• Perttilä rv 1992 62%
• LYLL rv 1954  82%. Lyseon sisäilmakorjauksiin on varattu budjettiin rahaa 150 000 euroa. (silläkö niitä ongelmia korjataan? Ainiin, mutta eipä sielläkään mitään ongelmia pitänyt olla)   

Seuraava "yllätys" varmaan on Ristin koulu tai ehkäpä Perttilän koulu, vai olisiko se Järnefeltin koulu (ainiin, mutta siellähän ei ole ongelmaa, paitsi oireilevat lapset).
Vähän ihmettelen Perttilän koulussa kuntoisuusprosentteja ajatellen koulun rakennusvuotta. Pahviako se on? Savea?

Yllä mainitsemassani postauksessa puhun myös siitä, miten Tytyrin koulun tilannetta seurattiin. Monta vuotta. Seurattiin ihan rauhassa. Ei hätäilty, eikä hötkyilty. Seurataanpa, (kokoajan ei ehditty, mutta muodon vuoksi seurataan) sairastaako ne lapset vielä. Juu, sairastaa, mutta seurataan nyt vielä. Oireet voivat johtua mistä vain. Ne voivat tulla kotoakin.

Voisiko tästä mahdollisesti vetää sellaiset johtopäätökset, että ennaltaehkäisy ja ylläpito voisi olla rahaa säästäviä ja kiinteistöjen kuntoon vaikuttavia tekijöitä?
Voisiko ehkä vetää sellaiset johtopäätökset, että kaupungin kannattaisi satsata kiinteistöjen kunnolliseen huoltoon? Teknisellä toimella on nyt paikka parantaa asemiaan ja pyrkiä herättämään luottamusta, tai parantamaan sitä. Periaatteessa, mitä tahansa he tekisivät tällä hetkellä kiinteistöjen hyväksi, on teko parempaan suuntaan.

Ei hyssytellä sisäilmaongelmia, kuten on tehty. Näin on tehty hyvin monen kiinteistön kohdalla. Avoimuus on paras lääke tähänkin. Väärä on se lähtökohta, kun mietitään, että nyt ei ole rahaa korjata. Ollaan hiljaa. Hyssytellään henkilökunta ja asiakkaat, pahimmassa tapauksessa lapset, sairaiksi koko loppuiäkseen. 

Kuulostaapa tutulta, ihan tänä päivänäkin.

Turvallinen koulutie on ilmeisesti tulkintakysymys

Turvallinen koulutie tuntuu olevan tulkintakysymys

Tätä valtatien reunaa kuljetaan pysäkille mm. aamulla seitsemän aikaan, raskaan liikenteen kulta-aikaan. Näetkö pysäkin?

näetkö tässä lapsen?

Tällä tiellä on Liikenneviraston tarjoaman tiedon mukaan (https://extranet.liikennevirasto.fi/webgis-sovellukset/webgis/template.html?config=liikenne) vuonna 2015 ollut keskimääräinen vuorokausiliikenne 5 827 ajoneuvoa. Mikäs siinä. Hyvin iso osa niistä ajoneuvoista on raskasta liikennettä. Mikäs siinä. Kakrut sekaan vaan.

Tänä päivänä vanhemmat joutuvat turhan paljon valitusten kautta vaatimaan lapsilleen turvallista koulumatkaa. Toimistopöydän takaa ja netin tarjoamien karttapalvelujen turvin on helppo pistää lapsia kulkemaan teitä, joita ei kaikki aikuisetkaan halua kulkea, tai joille ei taksiyrittäjät halua tai pysty autojaan laittaa kulkemaan. Miksi valitusten kautta joutuu vaatimaan turvallista kulkua koulumatkoille?
Jos koulumatkasta on tullut lapselle pelottava ja ahdistava, nimenomaan sen vaarallisuuden ja esim pimeyden vuoksi, miksi  se pitää tehdä perheille vaikeaksi? "hakekaa lääkärintodistus" on vastaus näissä tapauksissa. Toisaalta ymmärrän sen, onhan se hyvä olla todistus siitä, että pelkää. Mutta se saattaa olla ikävä ja ahdistava sekin tilanne sille lapselle, joka pelkää oikeasti, jota ahdistaa ja hänen perheelleen. Mutta uskon perheiden, jota tämä koskettaa, tekevän sen lapsensa vuoksi. Jos tietävät tästä mahdollisuudesta.
Mutta mä en ymmärrä, miksi koulumatkasta tulee sellainen, että lasta alkaa ahdistamaan ja pelottamaan? Tai miksi koulumatkasta tehdään sellainen, että lapsi alkaa pelkäämään? Jos on mahdollisuus siihen, että lapsi saa kyydin, miksi sitä ei tehdä lapselle helpommaksi? Ei kai se rahasta kiinni ole?

Olen saanut monia yhteydenottoja liittyen lasten turvalliseen koulumatkaan, turvattomuudentunteeseen ja silkkaan kauhuun, joka liittyy koulumatkaan. Nämä yhteydenotot ovat lisääntyneet tämän syksyn aikana. Onko tosiaan niin, että koulumatkojen "tasavertaistaminen" on luonut tämän ilmiön? Kuinka tasavertaista on, että toisten lasten ahdistus lisääntyy?


Tasavertaisesta kuljetuksesta esimerkkinä tammikuussa kirjoittamani postaus Tavolantiestä, jolla on tänä päivänä eri käytänteitä eri perheiden kanssa. Tie on luokiteltu 1-3.luokkalaisille vaaralliseksi ja he saavatkin taksikyydin, se on hienoa, mutta nelosesta lähtien lapset voivat kävellä bussipysäkille kapeaa tietä, jolla ei ole valaistusta eikä keveynliikenteen väylää, jolla on 60 km/h rajoitus, mutta jota harvempi noudattaa. Sillehän kaupunki ei voi mitään, mutta tiedossaolevat vallitsevat olosuhteet olisi huomioitava. http://nummentie.blogspot.fi/2016/01/turvaton-koulumatka-pysakille-turvaton.html

Eri käytänteistä kamala esimerkki on myös käytänteet lasten ottamisesta kyytiin. Otetaanpa esimerkki täältä reuna-alueelta, jossa joka paikassa ei todellakaan ole valaistusta. Esimerkkitieni on valaisematon, leventämätön, ilman pysäkkiä ja ilman kevyenliienteen väylää. Lapset seisovat tien reunassa, odottelevat kyytiä, taksi tulee tien toiselle puolelle ja pysähtyy. Koululaiset juoksevat pimeän tien yli ja hyppäävät kyytiin ja taksi jatkaa matkaa. Tämän tien varrella asuvat lapset saavat kyydin siksi, että tie on luokiteltu vaaralliseksi. Kuulemma se on ihan ok, että vaarallisen tien yli voi mennä päästäkseen taksin kyytiin. Vaarallisen tien reunallakin voi kuulemma kävellä vähän matkaa. Eihän siinä voi käydä mitään, eihän? Kun on niin lyhyt matkakin.

Valtakunnallisen Koululiitu-ohjelman mukaan arvioidut koulumatkojen vaarallisuudet jätetään kuitenkin kuntien itsensä viime kädessä arvioitavaksi. Eräs mielestäni aivan oleellinen kysymyskin on esitetty Koululiidusta puhuttaessa: Tulisiko riskiluvun olla alhaisempi talvella?
Koululiitu-ohjelman orjallinen tulkitsemattomuus haittaa vaarallisuusmääritelmiä ja koulumatkojen turvallisuuden parantamista. Arviolta 130 kuntaa käyttää matemaattista Koululiitu-ohjelmaa arvioidessaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu ei ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita ja siksi se on kehitetty ainoastaan apuvälineeksi koulutien vaarallisuuden arviointiin. Useissa kunnissa ohjelmaa kuitenkin käytetään väärin. (http://yle.fi/uutiset/koulutien_vaarallisuutta_arvioidaan_virheellisesti_useissa_kunnissa/6400502) Se on tehty ainoastaan työvälineeksi ja avuksi, ei täydellisesti noudatettavaksi. Näitä vaarallisuusmääritelmiä lukiessani välillä tulee mietittyä, miksi sitä yleensäkään on tehty? Se estää myös ns maalaisjärjen käytön ja saattaa myös vähentää niitä teihin oikeasti tutustumisia, paikan päällä.
Koulutien vaarallisuutta arvioivassa työryhmässä on yksi poliisi ja viisi viranhaltijaa. Olisiko asiallista, että olisi myös esim aluetoimikunnan tai kouluverkon vaikuttajaraadin edustaja mukana? Tai että olisi kuultu ennen kokousta aluetoimikuntaa tai vaikuttajaraatia? Pyydetty vaikka kuvia, jos ei kokousväki ole käynyt itse paikalla. Ja enpä muuten kauheasti usko, että käyvät paikalla. Eivät ainakaan pöytäkirjojen mukaan. On todettu, että työryhmä käy tarvittaessa paikalla tutustumassa tiehen. Ilmeisesti tarvetta ei useinkaan ole havaittu, on luotettu matemaattiseen ohjelmaan, josta jopa oma kehittäjä on todennut, ettei se huomioi kaikkea tien, eikä tien ympäristön ominaisuuksia.
Tänä syksynä kaupungilta on kerrottu, että kaupunki käyttää katulitu-ohjelman lisäksi toista ohjelmaa koulukyytejä suunnitellessaan, jossa huomioidaan valaistus ja muut olosuhteet, jotta he saisivat mahdollisimman hyvän ja tasapuolisen kyydityksen. Vaikkakin, jos esim kaupunkitaajamassa kävelet 2,7 km valaistua tietä ja valaisematonta saman verran maaseutualueella, ovat ne samanarvoisia. Valaisematon ei ole turvaton.

Lasten ja heidän vanhempiensa kannalta olisi todella hienoa, että yllämainitut epäkohdat saisi korjattua mahdollisimman pian, sillä pitäähän ne korjata. Kyllä tie pitää luokitella vaaralliseksi, jos se sitä on. Ja sitähän Tavolantie nimenomaan on. Ja jos ei sitä usko, voi katsoa ottamiani kuvia (linkki ylempänä), tai kysyä onnettomuuksien uhreilta tai kysyä tien varrella asuvilta, kuinka monta läheltä piti-tilannetta on nähty. Veikkaan, etteivät edes osaa arvioida oikeaa määrää. Niin monta ojaan hyppäämistä on ollut. Mutta hei, onni on Lohjalla ollut tähän asti, kauanko se onni kestää?

 

Perusopetuslaki (628), pykälä 32: Koulumatkat

Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. (19.12.2003/1139)

Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. (24.6.2010/642)

Lapsille turvaa pimeälle koulutielle

Syksy on ihanaa aikaa.
Ei pelkästään värien vuoksi, eikä pelkästään uusiutumisen vuoksi (tai lähestyvän joulun! ) ja pimenevien iltojen vuoksi. Toiset tykkää kynttilöistä, takkatulesta, syystä vetäytyä luolaan.
Mulle syksystä on tullut tärkeä, aika jota odotan ja jonka valmistelun aloitan jo keväällä.
Syy siihen, miksi mä odotan syksyä, on koulut. Olen nyt aika monena vuonna käynyt koulullamme puhumassa juuri siitä pimeydestä ja liikenneturvallisuudesta lapsille, ekaluokkalaisille ja eskareille erityisesti.
Tämä syksy ei ollut poikkeus. Pääsin taas juttelemaan lasten kanssa ja viemään heijastinliivit. Kiitos lahjoittajille ja opettajille sekä koulun rehtorille, jotka järjestivät aikaa, että pääsin viemään liivit.

 Viime vuosina lahjoittajien saaminen on ollut hieman vaikeampaa kuin aloittaessani ja viime vuonna lahjoittajia etsiessäni, törmäsin Turvallinen koulutie-projektiin. Olin jo ehtinyt sinä vuonna saamaan lahjoitukset, mutta sovimme, että tänä vuonna teemme yhteistyötä. Ja näin kävikin.
Saimme lahjoituksena koulumme eskareille ja ekaluokkalaisille heijastinliivit.

Juttelimme lasten kanssa pimeästä koulutiestä, siitä kuinka odotellaan taksia tienvierellä tai bussia pysäkillä, kummalla puolella tienreunaa kävellään, kuulee monta tarinaa. Kuinka katuvaloja ei ole, tai kuinka omilla koirillakin jo on heijastinliivit. Tai minkälaisia Pokemoneja saatiin iltakävelyllä. Ja puhuttiin siitä, miten illallakaan ei oikein näy, jos ei ole heijastinta. Nää juttuhetket on ihan mielettömiä!

Kävin ensin eskarissa, ja koska nuorimmaiseni on eskarissa, siellä jo tunnettiinkin: "hei, kattokaa, ....:n äiti tuli". Siellä juteltiin enemmän sateen vaikutuksesta tuulilasiin ja näkyvyyteen. Lapsilla oli jo tosi hyvät tiedot ja mielellään juttelivat aiheesta ja vähän aiheen vierestäkin. Lähtipä yhdellä hammaskin siinä tohinassa.

 Koulun puolella rehtori tuli kanssani ja auttoi lapsia pukemaan liivejä. Musta oli hienoa, miten rehtorikin koki tämän niin tärkeäksi, että halusi olla mukana.

 Meidän koulu on mahtava koulu, pieni maalaiskoulu, joka tosin on kasvanut lähikoulujen lakkautusten myötä, mutta mä koen vielä sen olevan pienen maalaiskoulun, vaikka lapsia alakoulun puolella se reilu 200 jo onkin. Tänään tapasin ensimmäistä kertaa opettajan, jota en ollut aiemmin tavannutkaan. Ja opettaja sanoi alkuun, että olemme saaneet vieraan tänne. Lapset tosin melkein kaikki tunsi mut nimeltä, joten joutui naureskellen toteamaan, että jaaha, eipä taida niin vieras ollakaan. Monen aikaisempana vuotena käyntini on ollut yllätyksellisempi, nyt suurin osa lapsista jo tiesi miksi tulin paikalle: "toitsä ne liivit?"

Meillä oli toimittaja yhdessä luokassa mukana tekemässä juttua ja hän kysyi minulta, että miksi mä teen tätä? Mulla löi tyhjää hetken. Olen kai liian tottunut siihen, että mä vaan teen tätä, miettimättä enää miksi. Täähän alkoi meidän turvattomasta tiestä. Miten saisin huomiota vaaralliselle tielle, miten saan turvattua lasten matkaa? Kaupunki kyllä hoitaa kyydin 1-3.luokkalaisille, mutta se ei riitä. Lapset odottavat pimeässä taksia tai bussia ja osa kuitenkin joutuu kävelemään pimeässä sinne pysäkille tai tien viereen.

Kai tässäkin on perimmäisenä syynä itsekkyys. Mä en voisi antaa itselleni ikinä anteeksi, jos jollekin käy jotain ja mä olisin voinut tehdä näinkin pienen asian, jolla sen olisi voinut estää.
Mutta toimittajalle vastasin vain, että mä haluan, että lapset näkyvät tuolla tiellä, ettei kukaan jää alle.
Tässä Länsi-Uusimaan juttu http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/443063-kaikille-nummen-ekaluokkalaisille-heijastinliivi

Suuri kiitos Kuehne Nagelille ja Turvallinen koulutie-projektille tämän vuoden mahdollistamisesta!

Ojamon koulun sisäilma

Otetaan ihan alkuun huonot uutiset:
Ongelmia on. (Kuntotutkimusraportin perään tulee hyviä uutisia.)
Ote FCG:n kuntotutkimusraportista Ojamon koulusta (12.8.2016)

Märkätilojen lattioissa oli joko muovimatto tai laatoitus. Erillistä vedeneristystä märkätiloissa ei ainakaan tutkimuksen aikana havaittu. Osa lattioista oli kosteusmittausten perusteella märkiä. Vessassa 1.069 maton alta pulppusi vettä, joka viittaa  vesivahinkoon. Kaivoliitokset oli usein väärin toteutettu.

Jakelukeittiön kylmiöiden seinistä otetuissa näytteissä oli kummassakin heikko viite mikrobivauriosta. Keittiön lattian pintakosteudet olivat koholla pesualtaiden alapuolelta. Keittiö ja keittiön oheistilat oli paikoitellen huonosti siivottu. Keittiössä oli joskus ilmeisesti todettu vesivahinko.

Ilmanvaihto oli säädetty väärin, koska rakennus oli selvästi liian alipaineinen ulkoilmaan nähden. Mittauksia tehtiin eripuolille rakennusta ja alipaine oli paikoittain, jopa hurjan korkea. Näin ollessa epäpuhtauksien ”imeytyminen” eristetiloista sisäilmaan epätiiviiden elementtien läpi korostuu.

Patolevy oli paikoitellen liian alhaalla tai karannut maan painumisen mukana. Paikoitellen myös patolevyjen peitelista puuttui.

Asbestia sisältäviä levyjä löytyi useista tiloista ympäri rakennusta. Suurin osa levyistä oli kuitenkin ehjiä, eivätkä näin ollen aiheuta välitöntä riskiä käyttäjille

Ulkoseinien betonielementeistä tulee ottaa lisänäytteitä, jotta voidaan saada parempi yleiskuva koko rakenteen kunnosta. Jos eristevilla on muuallakin kuin ikkunoiden alla mikrobivaurioitunut, tulee rakenne purkaa ja rakentaa uudestaan rakennusfysikaalisesti toimivaksi ja kestäväksi.

Pintamateriaalit ja pinnoitteet tulee uusia vaurioituneilta osin. Sisäilmaongelmiaaiheuttavat puukuituiset ripustustaulut tulee poistaa.

Kerhohuoneen 0.085 ja kerhotilan tuulikaapin 0.080 rikkinäiset asbestia sisältävät levyt tulee poistaa asbestipurkuna. Ennen korjauksien aloittamista tulee rakennukseen tehdä asbestikartoitus.

Kellarissa oli 36 mittauskohtaa, joista 15 oli vain lievästi kohonneet pintakosteuslukemat. Loput ei. Ne oli pahempia.

Tytyrissähän tehtiin Örebro-oiretutkimus. Tässä ko tutkimuksessahan kysytään paljon kysymyksiä voinnista ja siinä käytetään verrokkikoulua. Eli toisessa, suunnilleen vastaanlaisessa koulussa tehdään sama. Tytyrin tulokset poikkesivat 66% verrokkikoulusta, mutta oiretutkimuksiin suhtaudutaan hieman penseästi, ne kun ovat epäluotettavia. Näin sanottiin Tytyrissä. Ojamolla myös kysyttiin tässä tiedotustilaisuudessa tämän tutkimuksen perään, että voisiko tehdä Ojamollakin?
Kaupungilta sivistysjohtaja totesi, että Tytyrissä tehtiin oirekysely, jotta olisi voitu saada parempaa tietoa, mistä tutkitaan ja mitä tutkitaan, mutta Ojamolla hypättiin sen kohdan yli. Mentiin suoraan tutkimaan.
Itse koen tämän olleen hyvän ratkaisun. Oiretutkimusvaihe on hidas ja sen myötä on helppo taas avata se pöytälaatikko. 

Hienoa on se, että nykyään Lohjalla pidetään tiedotustilaisuuksia vanhemmille, kerrotaan ongelmista, julkaistaan raportit. Ymmärrän senkin, että pidetään myönteistä  ja toiveikasta ilmapiiriä yllä. Olisin kovin mielelläni lukenut raportin ennen tilaisuutta, olin vähän hampaaton, pyrin vain kuuntelemaan niin asiantuntijoita kuin vanhempiakin. Olin ennen tilaisuutta lukenut vanhemman selonteon uudestaan, (minullehan ei toimitettu pyytäessäni sisäilmaraporttia, vaan todettiin, että tarvesuunnitelma on tulossa, ei ole oleellista enää) mutta eihän siitä tässä vaiheessa enää tukea ole. On vain hyvä tieto siitä, mikä on ollutta.  Jos olisin lukenut tämän uuden raportin ennen tilaisuutta, olisin osannut kysyä enemmän kysymyksiä, ja olisi osannut ehkä vähän kriittisemmällä korvalla kuunnella. Mutta se on hienoa, että tehdään asioille jotain, eikä piilotella.

Vanhempia oli tosi hienosti paikalla, ja osalla oli kova hätä lapsensa puolesta. Oireilevan lapsensa puolesta. Ojamon ongelmat eivät vaikuttaneet tiedotustilaisuudessa niin pahoilta. Korjattavissa on, akuuttia ei ole. Paitsi kellarissa. Mutta luokkia ilmeisesti ei siirretä, jos on yksittäisiä oireilijoita, keksitään ratkaisuja.

Mä olen aina hieman varuillani mennessäni tilaisuuteen, jossa otsikkona on sisäilmatutkimukset. Niissä on aina ongelmia. Joka kerta. Toisissa suurempi kuin toisissa. Tähän tilaisuuteen menin, koska vanhemmat olivat pyytäneet kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajana ja LOKOVA ry:n varapuheenjohtajana. Omat lapseni eivät käy Ojamon koulua. Yksi lapsistani on ensi syksynä menossa sisäilmaongelmaiseen kouluun. Astmaatikko, joten pelko on meilläkin läsnä. Ja se peilaa ajatuksiani sisäilmaongelmiin. Pyrin miettimään kokoajan toista ratkaisua. Tässäkin tiedotustilaisuudessa eräs äiti puhui omasta oireilevasta lapsestaan. Hätä oli suuri. Kuuntelin häntä ja mietin kokoajan, mitä voisin tehdä, minkä ratkaisun voisin tuoda hänelle.
Nää tilaisuudet ovat aina tunteisiin käyviä. Tytyrissä juoksin itkien autoon. Nyt siihen ei ollut tarvetta, mutta huoli jäi.

Huoli jäi siksi, että yksi lapsistani kävi vessassa, ja hän totesi, että pönttö vuotaa ja lattia on siksi märkä. Huoli jäi myös siksi, että kellaritilojen lattiat on osin kosteita, liikuntasalin betonilaatan alla maa on vajonnut, vessoja on korjattu, lattiamaton alla oli kosteutta, ne oli kyllä jo kuivattu ja mitattu. Mutta ilmeisesti ne oli eri vessoja kuin missä tyttäreni kävi.
Kosteusvauriomikrobeja löydettiin jonkin verran. Tilaisuudessa kysyttäessä Pirinen totesi, että yleensähän suositellaan, että paikat, joissa näitä (kosteusvauriomirkrobeja) on ollut, lapsia ei niissä tiloissa kovinkaan paljon olisi. Mutta terveystarkastajahan sen päätöksen ja arvoinnin tekee. Raportin mukaan niitä mikrobeja ei paljon ole. Tosin ei se lohduta heitä, joiden lapsi oireilee.

Keskustelin tilaisuuden päätteeksi ympäristöterveyspäällikön kanssa. Oli hyvä keskustelu, puhuimme Ojamosta, Järnefeltistä, Tytyristä ja hän sanoi, että sen kanssa toimittiin nopeasti. Korjasin, että kun olitte päättäneet toimia, niin sitten toimitte nopeasti.
Annan anteeksi hänelle väitteen nopeasta toiminnasta, koska hän on niin uusi kaupungissa, ettei tiedä, miten se oikeasti meni.
Pitkälle ollaan päästy Tytyrin ensimmäisestä vanhempien tiedotustilaisuudesta.
Vertailun vuoksi:

Tytyri vs Ojamo

- Tytyrin ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa kaupungilta oli läsnä vain silloinen opetuspäällikkö, joka ei tietenkään osannut vastata kaikkiin kysymyksiin, koska ei ole sen alan asiantuntija

+ Ojamolla oli läsnä rehtorin lisäksi sivistysjohtaja, kaupunginjohtaja, tekninen johtaja, ympäristöterveyspäällikkö, Juhani Pirinen, FCG:n asiantuntija, projektipäällikkö

- Tytyrissä "ei ole isoa ongelmaa"(paitsi että vuoden päästä koulu purkukunnossa)
+ Ojamo: ongelmaa on, mutta se on korjattavissa ja akuutit hoidetaan heti
Tuossa vain pari esimerkkiä, mutta paremmalla tiellä ollaan jo.

Lisää Ojamon tilanteen plussia, kaupungilta nimenomaan pyydettiin vanhempia ilmoittamaan kouluterveydenhoitajalle lasten sairastumiset ja mahdolliset oireet

Niin ne hyvät uutiset:

• Tarveselvitys aloitetaan tänä syksynä 
• akuutit korjaukset on jo aloitettu ja niitä jatketaan pitkälle ensi vuoteen
• jos aikataulut pitää, todennäköisesti rakennustyöt (laajennus/peruskorjaus/tms, mitä ikinä valtuusto päättää) voivat alkaa 2019
• haitan vähentämistoiminta on aloitettu jo
• kouluterveydenhoitaja kirjaa kaikki oireet, jotka hänen tietoonsa tuodaan
• ilmanputsareita hankitaan nopeasti luokkiin
• suunnitellaan huolellisesti
• ongelma ei vielä ole hirveän iso
• ongelmia on, mutta ne ovat korjattavissa ja koulunkäynti voi jatkua
• välitöntä terveyshaittaa ei ole

Ja siis kaikenkaikkiaan, tilanne ei ole niin paha, mitä on pelkona ollut.

Hienoa on se, että nyt tutkitaan tarkasti, ja oikeasti arvioidaan, eikä vain seurata ja siirretä pöytälaatikkoon tai seuraavaan kokoukseen asioita. Toivon, ettei Ojamosta tule seuraavaa Tytyriä, enkä edes usko siihen. En usko, että edes voi tulla seuraavaa pommia Ojamosta, koska nyt tämä on julkista. Enää ei muistioita piiloteta. Eihän?

Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko (kaupunginvaltuuston pöytäkirja 28.10.2015) - mitä niille kouluille kuuluu nyt?

Virkby skolan tulee siirtymään 1.8.2017 Källhagenin yläkoulun ja lukion kiinteistöön ja kouluista tulee Virkby samskolan. Tämä perustuu valtuuston 28.10.2015 tehtyyn päätökseen kouluverkosta. 

 

Källhagenin tekniset kuntoisuuspisteet ovat 66%. Kasvatus- ja opetuslautakunta sekä valtuusto edellyttävät, että vastaanottavan koulun tulee olla kuntoisuuspisteiltään 75%.

 

Tekninen lautakunta on käsitellyt Virkby samskolanin muutostyösuunnitelmia kokouksessaan 13.9.2016. Muutostöitä suunnitellaan mm sen vuoksi, että tällä hetkellä ei ole tarpeeksi opetustiloja kaikille tuleville oppilaille. 

 

Hyötyneliöitä on 4 937. Koulua suunnitellaan 400 oppilaalle. Opetushallituksen suosituksen mukaan 400 oppilasta tarvitsee 5 520m2. Tässä Virkby samskolanin hankesuunnitelmassa ei uudisrakenneta, vaan neliöitä karsitaan avoimista tiloista ja opetustiloja lisätään.

Koulussa on tehty Inspectan toimesta kuntotarkastus, ilmanriittävyystarkastus ja sähkökartoitus sekä liikuntasalin alla on tehty äänimittaus ja nämä kaikki on huomioitu suunnitelmia tehtäessä.

 

Kiire kuitenkin tulee. 

Tutkailin jälleen kouluverkon vaikuttajaraadin tekemään kirjallista selvitystyötä (https://kouluverkkovanhemmat.files.wordpress.com/2015/05/perusopetuksen-palveluverkko-lohjalla.pdf) 

tarkistaakseni laskelmat ja jotta voisin antaa Virkbyn vanhemmille tukea sitä kautta. Siinä vaiheessa, kun teimme omaa selvitystyötämme oli Kaupungin tekemässä kouluverkon selvitystyössä tarkoitus siirtää Virkbyn lapset Solbrinkeniin, joten näihin laskelmiin en voi enää tukeutua. Mutta sieltä pomppasi jälleen muistutukseksi hyvä huomio:

Vaikuttajaraati haluaa korostaa myös sitä seikkaa,että Lohjan kaupungin yleissivistävät kustannukset 2014 olivat n. 46 miljoona euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tämän dokumentin sekä sivistystoimen tekemien laskelmien vaikutus on n. 0.5-1% luokkaa kokonaiskustannuksissa. Tämä kuvastaa hyvin myös sitä, ettei suuria kustannusvaikutuksia voida saada muuttamalla kouluverkkoa, mutta muutokset vaikuttavat merkittävästi yksittäisen oppilaan arkeen ja oppimiseen (esimerkiksi pidemmät koulupäivät pitkien kuljetusten takia). Tämä ei sinänsä ole yllätys, kun otetaan huomioon se fakta, että koulun koko ei keskimäärin korreloi merkittävästi kustannusten kanssa.

 Kiinnostavaa oli myös samalta nettisivulta katsoa taulukkoa, miten valtuusto äänesti kouluverkon suhteen, Virkbyn kohdalla päätös oli yksimielinen. https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com/kuinka-valtuusto-aanesti-2015/

Lainaanpa pöytäkirjaa Lohjan päätöksenteosta, tätä asiaa on puitu mm palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmässä 29.1.2015, kaupunginhallituksessa moneen otteeseen ja viimeisenä valtuustossa 28.10.2015: 

Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. 2013 päivitetyn tilasalkutuksen mukaan perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Tytyri, Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti. Näissä kaikissa on yli 200 oppilasta. Vastaavasti tähän ryhmään sijoittuvia kouluja, joita selvityksen eri malleissa esitetään lakkautettaviksi ovat Asemanpelto, Karstu, Neitsytlinna, Hyrsylä ja Maksjoki. Näissä kouluissa on kaikissa alle 100 oppilasta pois lukien Asemanpelto, jossa on 127 oppilasta. Tilapalvelut päivittää kevään aikana kiinteistöjen tekniset kuntoarviot (PALRYH 29.01.2015 § 29, ja viimeisenä

Kaupunginvaltuusto § 132 28.10.2015)

Tehdäänpä oma lista, vuonna 2014 päivitetyn listan mukaan (joka oli siis jo käytössä valtuuston päättäessä, mutta jota ei näemmä käytetty), sulkeissa vanhan mukainen.

Ojamo 72% (72)

Harju 43%  (48)

Tytyri 54%   (53)

Rauhala 38% (39)

Risti rak 1  48% (50)

Risti rak 2 45% (47)

Mitä listan kouluille kuuluu nyt, lokakuussa 2016, melkein vuosi tämän pöytäkirjan jälkeen? 

•  Tytyriin kuuluu hyvää! Tytyrin lapset ovat väistössä. Jaksan iloita siitä. On ihanaa, että vihdoin lapset pääsivät terveeseen tilaan opiskelemaan.
• Ojamolle tehdään hankesuunnitelma 
• Harjulla kuulemma on kaikki ok (on vai? kuntoisuuspisteiden ollessa 43%????)
• Rauhalassa on vaihdettu ikkunat
•  Ristin koulussa oireillaan ja ylläolevassa pöytäkirjassa on mainittu, että sen kunto on heikko. Kukaan vaan ei puhu siitä enää. Pikaisesti vain mainitaan. 
  
  Ja Järnefeltin koulua 83% (85) ei mainita ollenkaan, vaikka siellä oireillaan myös, voimakkaasti. Ja sinne ollaan siirtämässä lisää lapsia.

Toistan vielä: Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. Perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti.