Pienten koulujen ajojahti - yksi erä takana - kymmenen jäljellä

Kiitän järkeviä päättäjiä kasvatus- ja opetuslautakunnassa, jotka tutkivat kunnolla meiltä saamansa materiaalin ja kyseenalaistivat aiemmin saamansa, osittain virheellisetkin tiedot. Yksi kyläkoulu saa jatkaa toimintaansa, tosin senkin kohtalo ratkeaa kouluverkkoselvityksessä, jossa on vaarassa yhdeksän (9) muutakin pientä koulua.

Lohjalla jaetaan koulut salkkuihin. Neljässä eri salkussa punnitaan toiminnallisuus sekä tekninen kunto ("tekninen jälleenhankinta-arvo"). Kullekin kiinteistölle on annettu näiden perusteella pisteitä.

Salkussa 1 olevat kohteet ovat sekä toiminnallisesti, että tekniseltä kunnoltaan hyviä rakennuksia.
Salkussa 2 olevat kohteet tarvitsevat investointeja jotka ovat lähinnä peruskorjauksia, joissa kohteen teknistä kuntoa tulee nostaa.
Salkussa 3 olevissa kohteissa korostuu toiminnalliset muutokset, rakennukset ovat muuten hyvässä kunnossa.
Salkku 4 pitää sisällään perusparannettavia kohteita, jotka vaativat sekä teknisen peruskorjauksen, että toiminnallisia muutoksia. 

On kolme "eri" vaihtoehtoa kouluverkon supistumiseen:

1. Koulukeskusten malli - sisältää kaikkien alle 100 oppilaan koulujen sulkemisen. Näitä on 10: Karstu, Neitsytlinna, Nummentausta, Maksjoen, Lehmijärven, Pullin, Nummenkylän, Hyrsylän ja Ikkalan koulut. Näistä Nummentausta on muutenkin tarkoitus lopettaa, lapset siirtyvät juuri valmistuvaan Ojaniitun kouluun, joka on rakennettu vähentämään Metsolan koulun tilaongelmaa ja korvatakseen sisäilmamoniongelmaisen Mäntylän päiväkodin. Lisäksi lakkautettaisiin Asemanpellon koulu, jossa on tällä hetkellä 127 oppilasta. Heistä puolet siirrettäisiin Ojaniittutaloon ja puolet Mäntynummen yhtenäiskouluun. Mäntynummelle siirrettäisiin myös Lehmijärven ja Pullin koulujen oppilaat. Koulukeskukset tarkoittaa lähinnä jättikouluja. Tässä esityksessä väitetään, että pienimmät kustannukset ovat 300-700 oppilaan kouluilla. Esityksessä on unohdettu opetus- ja kulttuuriministeriössä tehty tutkimus, jonka mukaan koulun oppilasmäärän kasvattaminen EI TUO enää säästöjä 250:n oppilaan jälkeen.
2.  Tiivistetty kouluverkko - tarkoittaa suunnilleen samaa kuin vaihtoehto 1: Suljetaan Karstu, Neitsytlinna, Nummentausta, Maksjoki, Asemanpelto, Lehmijärvi, Pulli, Nummenkylä, Ikkala ja Hyrsylä. Näiden oppilaiden lisäksi siirrettäisiin Karjalohjan ja Rauhalan sekä mahdollisesti Solbrinkenin kouluejn 5-6 luokat isompiin kouluhin. Lisäksi Nummen ja Pusulan kutoset siirrettäisiin Nummi-Pusulan yläkouluun ja esiopetukset päiväkodeista alakouluihin.
3. Maltillisen tiivistämisen malli. Tässä kohtaa luulin lukevani kohtaa kaksi. Mitä maltillista tässä on? Samat koulut suljetaan, kuutosia siirretään, esiopetus päivähoidosta alakouluun... Ainoa muutos oli nimi. Tiivistetty vaihtui maltilliseen. Pikaisesti laskettuna näillä suluilla kolmannes Lohjan alakouluista lakkaa olemasta.

Säästöistä puhutaan, mutta missä näkyy ne kustannuslaskelmat? Missä näkyy arviot siitä, mitä lisätilojen rakentaminen maksaa? Mitä maksaa tilaelementtien vuokra? Koulukuljetukset? Ja näissä lakkautuksissa hämmentää myös se, että yksisilmäisesti tuijotetaan lasten määrää koulussa. Ei huomioida koulujen salkutusta.

Puhutaanpa niistä salkuista:
Siirretään parempikuntoisista pienistä kouluista huonompikuntoisiin isoihin kouluihin. Esimerkiksi Maksjoen lapset (salkku 2) Rauhalan kouluun (salkku 3). Lakkautusuhan alla olevista kouluista neljä (Asemapellon, Neitsytlinnan, Nummentaustan ja Karstun (rakennus 2) on salkussa 4. Ja näistä Nummentausta oli muutenkin lakkautumassa. Eli vain kolme koulua on salkussa neljä. Ei ne salkut sitten painakaan. Paitsi kun se sopii. Ja salkussa kaksi on kaksi koulua, jotka on jo lakkautettu. Tosin Koisjärveä ei ole virallisesti lakkautettu, koska valitusta käsitellään vielä. Lapset on siirretty jo. Hyväkuntoisia taloja, kunnan mukaan. Pidetään niitä tyhjänä. Parempi se on tyhjä tila kuin 50%:n käytöllä. Koska onhan se 100% parempi kuin 50.

Entä se sisäilma vastaanottavassa koulussa? Aineluokat? Onko tilakapasiteettiin laskettu koulun kuutiot vai neliöt? Onko laskettu käytävät, liikuntasalit? Näissä laskelmissa usein laitetaan kuutiot neliöiden edelle. Se on tehokasta.

Entä opetuksen "tehokkuus"? Tutkimusten mukaan opetukselle paras luokkakoko on 20-25. Missä siihen enää tänä päivänä pystytään? Luokkakoon kasvaessa yli 30:n saattaa opettajan työrauha olla hieman erilainen kuin pienemmässä ryhmässä. Kuinka luokkahuoneiden sisäilmasto kestää lisääntyvän väen? Hyvä sisäilmasto on hyvin tärkeä keskittymiselle ja vireystasolle. 

Koulumatkojen pidentyessä ja koulukyytien lisääntyessä, lisääntyy lasten istumisen määräkin. En jaksa olla ihmettelemättä sitä, että ei ajatella lasten istumisesta johtuvaa tulevaa kansanterveydellistä haittaa. Tänä päivänä tiedetään istumisen vaarat ja haitat. Opetetaan vaan lapsiamme istumaan päivät pitkät. Särkyjä, huonoa ryhtiä, verenkierto....Eihän me niitä kuluja enää makseta, kun he ovat aikuisia. Vai maksammeko? He ainakin maksavat. Meidän perintömme heille.

Kireinä talousaikoina ja silloin "kun on tehtävä kipeitä päätöksiä" kipeimmät ja vaikeimmat tuntuvat olevan ne inhimilliset arvot. On helppo piiloutua "kipeiden ja pakollisten" päätösten taakse silloin, kun ei ole halua eikä uskallusta tehdä niitä hyviä päätöksiä. Niitä, joilla on oikeasti väliä. Jotka vaikuttavat myönteisestä meidän tulevaisuuteemme, ei ainoastaan vuoden päähän tai viiden vuoden päähän, vaan kymmenien vuosien päähän. Tulevaisuuden päättäjiin.