keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Puheenjohtajakausi jatkuu - aluetoimikunnassa

Taas oli se aika vuodesta, kun kuvittelin, että voisin keventää vapaaehtoisia luottamustoimiani. Aluetoimikunnassa oli jälleen puheenjohtajakausi katkolla ja olin jo ilmoittanut erostani joulukuun kokouksessa. Minua vaan ei tunnuta otettavan vakavasti joissain asioissa. Välillä tuntuu, että vapaaehtoistoimiminen on toisille vapaaehtoisempaa kuin toisille. Ei sillä, mä koen tämän tärkeäksi.

Toki kiitän luottamuksesta, jälleen. Olen oikeastaan todella häkeltynyt tästä valtavasta luottamuksesta ja kauniista sanoista, mitä minulle kokouksessa lausuttiin. En todella odottanut näin suurta tukea. Nyt mun pitää todella miettiä, mistä karsia pois. On kertynyt todella paljon näitä vapaaehtoistoimia.  Olin ajatellut, että joku muu tulisi ruoriin, ilman muuta tukeni kanssa, mutta joku muu ottaisi haltuun. Ajattelin, että se voisi ehkä aktivoida toisia, jos jättäytyisin taustalle, se voisi olla lähidemokratiallekin hyvä kehityksen askel, mutta aluetoimikunta ei tuntunut olevan samaa mieltä.





Tämä kaksi kautta ovat olleet hyvin työntäyteisiä, työtaakka todennäköisesti tulee olemaan hieman vähäisempi, mutta ei kuitenkaan kovinkaan paljoa, ei niin, että voisi laakereillaan levätä.  Organisaatiomuutos tullee varmistamaan sen. Aluetoimikuntien rooli tulee varmasti muuttumaan, mutta millä tavalla, siihen pystymme me vaikuttamaan. Ja se tuo töitä. Sen kehittäminen ja lobbaaminen.



Kuntaliitoksesta lähtien muutoksia on tullut. Kovia ja suuria muutoksia, niin meidän alueellamme kuin muissakin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että omaan alueeseen ne suurimmat ovat iskeneet.
Vuodesta 2013 meiltä on lakkautettu Koisjärven koulu ja Hyrsylän koulu sekä lukio. Tosin kaikista näistä on valitukset päällä.
On meillä hienojakin asioita tapahtunut: Oinolan koulun liikennejärjestelyt ovat muuttuneet turvallisemmiksi, Oilaantien kevyenliikenteen väylä nytkähti eteenpäin ja Niilonpirtin uudelleenrakentaminen alkoi.

Vielä kun saisi Jättöläntien ja Tavolantien turvallisuuden paremmaksija Oilaantien kevyenliikenteen väylää jatkettua sinne Koivikontielle asti. Ja onhan niitä muita, monia muita. Mutta hyvällä tiellä ollaan.

Meidän alueemme on ainutlaatuinen, meidän tulee sitä kehittää ja vaalia ja parantaa yhdistysten yhteistyötä. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti