Anttilan koulun korjaus etenee joustavalla aikataululla

Länsi-Uusimaa kirjoitti Anttilan koulun peruskorjauksen kulusta ja oli jutussa kuviakin. Aika pahoja kuvia.


http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/394172-anttilan-koulun-puretuista-seinista-paljastui-karmiva-naky

Kuvien perusteella purkutyössä ei tarvita hengityssuojia? Toki varmaan juuri kuvan oton aikana oli vain tällä kertaa jäänyt suoja pois.

Olisin aiemmin myös ollut aika huolissani siitä, että koulun sanotaan olevan valmis jo ensi keväänä. Miksi pitäisi olla niin kiire? Saadaanko tuollaisella kiireellä mitään hyvää aikaiseksi? Hyvää varmaan joo, mutta kuinka kestävää? Olisin ollut huolissani, jos en olisi saanut tietoa, että aikataulu on joustava. Jos näkyy ongelmia, aikataulu joustaa.

Nyman arvioi, että seinät on muurattu kiireesti urakalla, jolloin rakennusvirheiden mahdollisuuus on kasvanut. Urakoitsijan vastuun raja on 10 vuotta. (L-U linkki ylhäällä)

Huolissani olen myös siitä, että rakennus on vaurioitunut pahasti. Onko järkevää purkaa ja
korjata ja putsata? Luotan kyllä tämän projektin projektipäällikköön, mutta kuinka hyvin saadaan puhdistettua saastunut rakennus? Asiantuntijoita on ollut valtakunnan ykkösluokkaa suunnittelemassa peruskorjausta ja se on todella upeaa, että on otettu täyskäännös edellisiin vuosiin nähden koulujen kunnon suhteen.  Silti suonette epäilyksen. Tästä putsauksesta olen edelleen huolissani. Mutta kuten edellä on todettu, aikataulu joustaa. Ehkä nämäkin ongelmat nähdään tekovaiheessa.

Olen hyvin huolissani putsaamisista ja minua ei saa siitä vakuuttuneeksi, ainakaan kovinkaan helposti. Jos pystytään näyttämään kiistatta toteen sen olevan hyvän metodin ja toimivan ratkaisun, niin mielelläni otan vakuuttelut ja tiedon vastaan, mutta en usko kenenkään pystyvän kiistatta sitä osoittamaan. Ehkä tutkin asiaa lisää, jotta löydän lisää tätä tukevaa tietoa.

Monikaan monikemikaaliyliherkkä ei voi astua sellaiseen rakennukseen, jossa on joskus ollut ongelma, oli se miten "putsattu" tahansa. Ongelma voi jäädä muhimaan vanhoihin rakenteisiin. Tosin vielä ei ole pystytty osoittamaan, että MCS (monikemikaaliyliherkkyys) olisi kovin iso ongelma Suomessa. Vielä pystytty osoittamaan. Kuinka moni näissä kouluissamme ja päiväkodeissamme altistunut on sairastunut tähän?

Millä tavalla tullaan turvaamaan se, että korjatussa koulussa on paremmat edellytykset kuin edellisessä? Tullaanko nyt rakennusvaiheessa asentamaan älyanturit rakenteisiin? Anturit "haistavat" mm rakenteissa, lämpötilassa ja sisäilmassa tapahtuvia muutoksia.

– Julkisivun tiilimuuraukset ovat sen verran pettäneet, että siellä on halkeamia ja myös sadevettä on päässyt seinän sisään. (L-U linkki ylhäällä)

Esimerkiksi vuonna 2012 on jo otettu näytteitä ulkoseinän kosteusrasitusten vuoksi. Silloin ei ollut  luokkahuoneen sisäpihan puoleisessa ulkoseinän alaosassa havaittu poikkeavia pintakosteuslukemia. Ulkoseinän eristetilasta otettiin kahdesta kohtaa villanäytteet.
Tuolloin arveltiin, että kastuminen johtuu todennäköisesti

•  viistosateen aiheuttamasta kosteusrasituksesta  
•  myös läpivientien puutteellisesta tiiveydestä  
•  tuuletusreikien väärästä kaadosta 

Suositeltavat toimenpiteet:

• Ulkoseinän sisäpintaan tehtyjen reikien asianmukainen korjaus  
• Ulkopuolella julkisivutiilen läpivientien tiivistys
• Julkisivutiilen tuuletusaukkojen kaadon korjaus eristetilasta ulos 

Onko toimenpiteitä silloin tehty? Ja jos on, niin silti nyt pitääkin tehdä järeämpiä toimenpiteitä.
Menneellehän me emme voi tehdä mitään. Mutta me voisimme tehdä tulevaisuudelle.

Joten, annetaan menneiden olla. Anttilaa puretaan, annetaan työntekijöiden tehdä hyvää työtä, projektipäällikkö hoitaa valvonnan ja me hoiamme lapsemme ja tuemme kaupunkia nyt tässä valtavassa työssä saada meidän koulumme kuntoon. Sillä nyt ollaan oikeassa suunnassa.