Kyseenalaista, katso peiliin - laatikon ulkopuolelle

Sain hyvältä ystävältäni hyvän muistutuksen ja herätyksen tässä eräänä aamuna.
Hän minua säästämättä ja säälimättä totesi "kyseenalaista, katso peiliin".
Ja aivan aiheesta.
Olin tehnyt todella paljon töitä miettiessäni lähidemokratian kehittämistä ja tehdessäni esitystä siitä alueiden johtokunnalle ja siitä eteenpäin kaupunginhallitukselle. Olin todella tyytyväinen esitykseen ja kehityskuvaan.
Katsoin uudestaan esitystä ystäväni silmin ja totta tosiaan. Pahin este kehitykselle on paikalleen jämähtäminen. Ja sitä esitykseni todella oli. Pahasti jämähtänyt.

Kun pyrimme ketterämpään ja sujuvampaan toimintaan, laatikoiden piirtäminen ei ole ehkä paras ratkaisu. Kun pyrimme byrokratian vähenemiseen vanhanaikaiset kaaviot tulisi unohtaa. Laatikkoa toisen perään.

Lähidemokratia ei kehity, jos piirretään kaavioita ja kokoustetaan kokoustamisen perään. Nyt pitää tehdä. Pitäisikö aluetoimikuntatoimimisen muuttua projektimaiseksi? Hyvänä esimerkkinä maankäytön kehityskuvan tekeminen. Kaupunki osallisti aluetoimikunnat ideoimaan maankäytön kehitystä ja kokoukset olivat työpajamaisia ja kokouspaikat olivat täynnä. Toisena, vähän erilaisena esimerkkinä voidaan pitää kouluverkon vaikuttajaraatia. Kokoukset pidettiin avoimina, kokouspaikkoina toimivat koulut, joka kerta eri koulu ja eri aiheita. Kokoukset olivat täynnä osallistujia, omien koulujen vanhempia. Keskustelua riitti ja toimintaa piisasi. Saimme upean työryhmän tekemään kirjallista selvitystämme. Tietynlainen projekti sekin.

Hei

löydät minut uudesta osoitteestani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/

ja lotta.paakkunainen.fi
                                              Tervetuloa!

Kuka testaa? Avataan ensin ikkunat!

Kaupunginvaltuutettu Alfonso Parnetti teki valtuustoaloitteen, jossa esitetään selvitettäväksi, voitaisiinko käyttää nanokokoista titaanioksidia koulujen ja muiden paikkojen homehaittojen poistamiseen.
(L-U 23.1.2017) Vuosi sitten olisin hurrannut hänelle!

Niin. Kävin viime vuoden maaliskuussa Sisäilmaseminaarissa ja kirjoitin sen jälkeen titaanioksidista. Olin varovaisen innoissani keskustellessani seminaarissa asiantuntijoiden kanssa.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/04/huonosta-sisailmasta-parempaan.html


Titaanioksidi on laajasti käytetty kemikaali, jota käytetään aika yleisesti valkoisena pigmenttinä maaleissa, muoveissa, papereissa ja meikeissä (meidänkin perheyrityksessämme muuten käytetään titaanioksidimaaleja). Sitä käytetään myös lääkkeiden täyteaineena, väriaineena (E171) sekä aurinkovoiteissa suojaamaan ihoa UV-säteiltä. Titaanioksidi on myrkytön ja biologisesti inertti.

Tässä kohtaa hengähdän. Edelleenkin kammoksun sitä, että tehdään ehdottomia väitteitä, varsinkin asiasta, josta ei oikeasti vielä tiedetä tarpeeksi. Toisaalta erään kunnan koulussa oli (ja on edelleen) ko puhdistuskäsittely käytössä, koska oppilaat joutuvat olemaan sisäilmaongelmaisessa koulussa väistössä vuoteen 2018. Sisäilmaa seurataa säännöllisesti. Lasten vanhemmat voivat olla huoletta, sisäilma on tällä hetkellä tämän keinon avulla hyvä. Tämä keino on myös kunnalle loistava, tämä on täysin win/win-tilanne, sillä kunnan ei tarvinnut vuokrata tai ostaa kalliilla tilaelementtejä, vaan kunta säästi noin 400 000 € ja luottivat titaanioksidi.
Tästä annan mielelläni lisätietoja.  Seuraan tilannetta säännöllisesti.

Kun edellisen kerran kirjoitin aiheesta (6.4.2016, linkki ylempänä), mietin, miksi tämä teknologia ei ole jo laajasti käytössä, sain vastaukseni Sisäilmauutisten artikkelista.

Sisä- ja ulkoilman laadun kannalta merkittävimmät nanohiukkaset syntyvät vielä tällä hetkellä palamisesta ja liikenteestä, mutta keinotekoisten nanohiukkasten käyttö on jatkuvasti lisääntymässä.
Nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa, mutta tieto niiden, myös keinotekoisesti luotujen, vaikutuksista ihmisen terveyteen ja ympäristöön on vielä riittämätöntä. (sisäilmauutiset 2016/2017)

 Keskeisiä kysymyksiä nanoturvallisuuden tutkimuksissa ovat, mitkä nanomateriaalien ominaisuudet vaikuttavat niiden haitallisuuteen ja voiko nanokoko tehdä vaarattomasta materiaalista vaarallisen. Kaikki hiilinanoputket eivät ole kuitenkaan yhtä haitallisia. Ainoastaan pitkät ja jäykät hiilinanoputket muistuttivat vaaraominaisuuksiltaan asbestikuituja, sillä ne aktivoivat voimakkaasti tulehdusjärjestelmän soluja, tutkijat sanovat.

http://www.sisailmauutiset.fi/?p=4582#more-4582


Mutta titaanioksidi on nanohiukkanen.
Nanomateriaaleja on tuhansia erilaisia. Osa niistä on vaarattomia, mutta osa voi olla vaaraksi terveydelle ja aiheuttaa jopa syöpää. Nyt en siis sano, että titaanioksidi sitä aiheuttaa.


Keinot taistelussa huonoa sisäilmaa vastaan ja sairastumisia vastaan ovat vähissä ja tiedämme aivan liian vähän. Toisaalta tutkiminen on hankalampaa, jos ei ole kohteita.
Mutta haluammeko lapsiamme koehenkilöiksi?

"Titaanioksidi on laajasti käytetty kemikaali"
"Titaanioksidi on myrkytön ja biologisesti inertti."

Nanoturvallisuuden tutkimus on yhä lapsenkengissä – parhaillaan kehitetään mittareita, joilla pystyttäisiin esimerkiksi ylipäätään arvioimaan altistumista synteettisille nanohiukkasille.
– Tällä hetkellä synteettisten nano­hiukkasten vaikutusten arviointi on ­hidasta, vaikeaa ja epävarmaa.
Testausmenetelmiä pitäisi kehittää nopeammiksi ja tehokkaammiksi.
Tällä hetkellä tiedetään, ­että nanokokoinen titaanioksidi voi hengitettynä aiheuttaa keuhkotulehdusta ja keuhkojen arpeutumista. Verenkierrossa titaanioksidihiukkaset kertyvät hiussuonten seinämiin ja ahtauttavat suonia tulehdussolujen kertyessä verisuonen seinämään. On myös viitteitä siitä, että eräät synteettiset nanohiukkaset, kuten titaanioksidi tai tietyt hiilinanoputket, voivat vaurioittaa perimää. Näin on todennut tutkimusprofessori Kai Savolainen Työterveyslaitoksen nanoturvallisuuskeskuksesta.
(http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/nanohiukkanen-on-yha-arvoitus/)

Tällä hetkellä itse ehkä kallistuisin mielummin ympäristö- ja ihmisystävällisempään, tai ainakin varmemmin ihmisystävällisempään vaihtoehtoon (ja tätä muuten olen tänään ehdottanut kaupungille).

"Naava-viherseinien patentoitu teknologia imee ilman kasvijuuriston läpi 129 kertaa tehokkaamman tavallisiin huonekasveihin verrattuna. Viherseinien mikrobikanta hajottaa ilman kemialliset epäpuhtaudet ravinnokseen ja puhdistettu ilma virtaa takaisin huonetilaan.
Naava-aktiiviviherseinissä ei ole multaa ja kasvit ovat allergiaystävällisiä. Esimerkiksi Naava One ja Smooth vastaavat yli 4 000 ja Naava Original jopa 8 000 kasvin ilmanpuhdistustehoa. Viherseinä säätelee myös ilmankosteutta ja parantaa tilan akustiikkaa. Naava optimoi toimintansa sisätilan olosuhteiden mukaan." (http://www.vmp-interior.fi/tuotteet/viherseina#.WIeDgVzlYrQ)

Mutta jos nyt ihan aluksi pitäisitte ne ilmastoinnit päällä 24/7 ja tuntien välillä ikkunatuuletus. Tunneilla voi pitää joskus oveakin auki. Asiantuntijat suosittavat tänä päivänä ikkunatuuletusta tuntien välillä. Välitunnit ovat niin lyhyitä, että ne eivät saa koneellista ilmastointia sekaisin. Ikkunatuuletuksesta saatava hyöty on suurempi kuin haitta.

Kiusataan paskassa sisäilmassa

Nummen alueella on vuoden 2013 jälkeen lakkautettu kaksi koulua, Koisjärven ja Hyrsylän koulut. Näistä kouluista on siirretty Oinolan kouluun sekä henkilökunta että lapset.

Näistä siirroista on hyviä ja huonoja puolia, enkä sano, että aina on vain ongelmia, tai että lakkautus on aina vain huono juttu. Vaikka hyviäkin puolia esimerkiksi opetusresursseja ajatellen lakkautuksissa voi olla, minä keskityn tällä hetkellä niihin vähemmän hyviin puoliin, niihin ikäviin lieveilmiöihin. Otan esiin kolme ongelmakohtaa:

• Koulukyydit:

Pääsääntöisesti koulukyydit toimivat ensimmäisten järkkyviikkojen jälkeen suunnilleen hyvin, mutta ei aina. Esimerkiksi täällä niitä ei saada toimimaan, ei vielä edes tammikuussakaan. Aina tuntuu olevan kuljettajakohtaisia tiedonkulkuongelmia, kaupungin ja liikennöitsijän välisiä tiedonkulkuongelmia ja vanhemmillekaan ei aina ihan viimeisintä tietoa tule. Ja kun turvallisuusluokituksia muutellaan, tulee ongelmia lisää ensi syksynä:

http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/teiden-turvallisuusluokituksista-ei.html 

Toki koulukyydit ovat ongelma, vaikka koulua ei olisi lakkautettukaan. Esimerkkinä bussia valtatiellä odottavat pienet, joiden vanhemmat eivät jaksa enää taistella kaupungin tuulimyllyjä vastaan. Turvallisuuskäsitys on niin erilainen työpöydän takana ja huonosti valaistulla pysäkillä seistessä rekkojen ajaessa 80 km/h ohi.

Tasavertaistetaan oppilaita.
Tasavertaisesta kuljetuksesta esimerkkinä viime tammikuussa kirjoittamani postaus Tavolantiestä, jolla on tänä päivänä eri käytänteitä eri perheiden kanssa. Tie on luokiteltu 1-3.luokkalaisille vaaralliseksi ja he saavatkin taksikyydin, se on hienoa, mutta nelosesta lähtien lapset voivat kävellä bussipysäkille kapeaa tietä, jolla ei ole valaistusta eikä keveynliikenteen väylää, jolla on 60 km/h rajoitus, mutta jota harvempi noudattaa. Sillehän kaupunki ei voi mitään, mutta tiedossaolevat vallitsevat olosuhteet olisi huomioitava. http://nummentie.blogspot.fi/2016/01/turvaton-koulumatka-pysakille-turvaton.html

Eri käytänteistä kamala esimerkki on myös käytänteet lasten ottamisesta kyytiin. Otetaanpa esimerkki täältä reuna-alueelta, jossa joka paikassa ei todellakaan ole valaistusta. Esimerkkitieni on valaisematon, leventämätön, ilman pysäkkiä ja ilman kevyenliienteen väylää. Lapset seisovat tien reunassa, odottelevat kyytiä, taksi tulee tien toiselle puolelle ja pysähtyy. Koululaiset juoksevat pimeän tien yli ja hyppäävät kyytiin ja taksi jatkaa matkaa. Tämän tien varrella asuvat lapset saavat kyydin siksi, että tie on luokiteltu vaaralliseksi. Kuulemma se on ihan ok, että vaarallisen tien yli voi mennä päästäkseen taksin kyytiin. Vaarallisen tien reunallakin voi kuulemma kävellä vähän matkaa. Eihän siinä voi käydä mitään, eihän? Kun on niin lyhyt matkakin.

Valtakunnallisen Koululiitu-ohjelman mukaan arvioidut koulumatkojen vaarallisuudet jätetään kuitenkin kuntien itsensä viime kädessä arvioitavaksi. Eräs mielestäni aivan oleellinen kysymyskin on esitetty Koululiidusta puhuttaessa: Tulisiko riskiluvun olla alhaisempi talvella?
Koululiitu-ohjelman orjallinen tulkitsemattomuus haittaa vaarallisuusmääritelmiä ja koulumatkojen turvallisuuden parantamista. Arviolta 130 kuntaa käyttää matemaattista Koululiitu-ohjelmaa arvioidessaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu ei ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita ja siksi se on kehitetty ainoastaan apuvälineeksi koulutien vaarallisuuden arviointiin. Useissa kunnissa ohjelmaa kuitenkin käytetään väärin. 
(http://yle.fi/uutiset/koulutien_vaarallisuutta_arvioidaan_virheellisesti_useissa_kunnissa/6400502)
 Se on tehty ainoastaan työvälineeksi ja avuksi, ei täydellisesti noudatettavaksi. Näitä vaarallisuusmääritelmiä lukiessani välillä tulee mietittyä, miksi sitä yleensäkään on tehty? Se estää myös ns maalaisjärjen käytön ja saattaa myös vähentää niitä teihin oikeasti tutustumisia, paikan päällä.  

Lasten odotusajat ovat pahimmillaan lähes kaksi tuntia iltapäivällä. Koulu huolehtii todella hyvin lapsista ja kyytien sujuvuudesta, mutta heidän keinonsa ja resurssinsa ovat rajalliset. Meidän koululla on onnekas tilanne tähän kohtaan se, että alueemme nuorisotyöntekijät ovat huippusakkia ja he samantien ilmoittautuivat tekemään osansa lasten valvonnassa ja toimien suunnittelussa. Mutta hankerahoitus on katkolla, eikä tämäkään toiminta siis ole pysyvää. 

   

• Sisäilma:

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 - 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia.

Kerran saatu altistus ja terveyshaitta saattaa vaikuttaa koko loppuelämään.

Esitin moneen otteeseen vaateen niin äitinä kuin aluetoimikunnan jäsenenä ja puheenjohtajana sekä kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajana, että jos suunniteltu lakkautus toteutuu, on Oinolan koulun sisäilmastoon kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä sitä ei ole suunniteltu niin huomattavaan käyttäjämäärän nousuun. Minulle vakuutettiin, että se riittää ja samoin myös vakuutettiin, että kiinnitetään huomiota.

Tarkoittaako se huomion kiinnittäminen sitä, että kunhan aletaan oireilemaan, niin sitten saatetaan tehdä jotain? ehkä?
Ei tarvitse ennakoida? eihän? No enää ei tarvitse ennakoida.
Eli: oireilevia lapsia on.  Se väsymys ei välttämättä tarkoita sitä, että "lapsesi on nyt siinä iässä" tai "nää koulupäivät nyt on vähän raskaampia kuin päiväkotipäivät".



Jos epäilet lapsesi oireilun johtuvan sisäilmasta, käy kurkkaamassa sivuani alla olevasta linkistä. Siihen olen kerännyt tietoa.

Jos epäilet lapsesi oireilun johtuvan sisäilmasta

• Kiusaaminen: 

"Meidän koulussa ei kiusata." Kuinka monesta koulusta olet kuullut tämän?
Kuinka monessa koulussa ei oikeasti kiusata?
Mä veikkaan, että ei ole yhtäkään koulua, jossa ei kiusattasisi. Ikävä sanoa näin, mutta mä en usko, että yhdessäkään, pienessä tai isossa, ei olisi kiusaajia tai kiusattuja.

Kiusaaminen voi olla vaikeasti huomattavissa, se voi olla yksin jättämistä, porukan ulkopuolelle sulkemista, mulkoiluja, vilkuiluja, mitä vain, kaikki muut kutsutaan synttäreille, otetaan vähän hupaisaa videota ja levitetään sitä, jne. Kaikki eivät aina edes välttämättä tiedä, mikä on kiusaamista, siitäkin pitäisi keskustella. Mikä on kiusaamista?

Se usein on myös näkyvää ja väkivaltaa. Aina edes tähän ei puututa.

Kun 143 oppilaan koulusta tulee yli 200 oppilaan koulu, on vaikeampi nähdä kaikkia tilanteita.
Meidän koulu on KiVa-koulu. Paitsi että ei ole.
Henkilökunta tekee varmasti parhaansa ja kaikkensa niillä resursseilla, mitä heillä on, mutta aina ei vain voi olla joka paikassa samaan aikaan. 

Kiusaamisen ehkäisyssä on koulun avustajillakin erittäin iso rooli. Koululla on rajattu määrä avustajia, jotka opetuksen avustamisen lisäksi huolehtivat lapset pysäkeille ja muihin kyyteihin. Jokainen kyyditys vaatii resurssia kouluavustajista ja jokainen resurssi lasten kyytien odottamiseen, saattamiseen ja huolehtimiseen on resurssi pois oppitunneilta. Ja mitä enemmän on lapsia siirrettävänä, sitä useampi avustaja tarvitaan. Näin säästäessään kyydeissä kaupunki ottaa sen säästön opetuksesta pois. 


Oppimistuloksiin vaikuttavia seikkoja (oppilasaineksen lisäksi):

• koulupäivän pituus (koulumatkat-koulupäivä)
• sisäilmasto
• kiusaaminen
• opetusryhmien koko/resurssit

Koulujen lakkautusintoon ei näy loppua. Harmittavasti lieveilmiöitä ei muisteta ajatella, vaikka niistä puhuttaisi etukäteen.

 Kouluja lakkautettaessa kaupunki moneen kertaan toi esiin perusopetuslain, eteenkin pykälän 29:

29 § (30.12.2013/1267)

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelmien laatimisesta.

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Otan siis minäkin, jälleen.

Nämä ovat hyvin ikäviä asioita, mutta asioita, joista pitää puhua.
Nämä ennen kaikkea vaikuttavat lastemme tulevaisuuteen, heidän aikuisuuteensa, loppuelämäänsä.
Miten tätä on niin vaikea ymmärtää? Miksi ei oikeasti osata ajatella lasten puolesta lasten puolella?

"me emme ota enää lapsia kyytiin"

Koulukyydit. Voi murhe.

Voisi kuvitella, että kaupungissa, jossa 5521:sta oppilaasta 1500 on kuljetusoppilaita (20.5.2015), sujuisi koululaisten kuljetukset ongelmitta, tai ainakin syyslukukauden alkuvaikeuksien jälkeen hienosti. Kokemusta ainakin luulisi olevan. Viime vuonna logistiikka palkkasi yhden määräaikaisen työntekijän kesälomien yli lokakuuhun. Se on hyvää reagointia ruuhkautuneeseen ja ongelmaiseen palveluun, mutta se ei ikävä kyllä ratkaise kaikkia ongelmia.

Ymmärrettävästi vuoroliikenteen linja-autot ovat ensisijainen kuljetusmuoto, mutta mitäs sitten, kun liikennöitsijä ilmoittaa vuorojen lopettamisesta? Yleisin ratkaisu on se, että lapset odottavat seuraavaa bussia. Koulujen on huolehdittava tässä tapauksessa koululaisille valvottu odotustila tai valvottua toimintaa.

Mielestäni on hyvä opettaa lapsia käyttämään vuoroliikennettä, meidän perheessämme käyttöä olisi enemmänkin, mutta meillä päin vuoroliikennettä ei ole. Ei ole kuin arkipäivisin ja silloinkin rajattuina aikoina. Viikonloppuisin on turha kuvitella liikkuvansa muutakuin omalla autolla.
Meidän pysäkiltämme lapset nousivat ennen joululomia täyteen bussiin, joka aamu. Kysyessäni tätä tekniseltä toimelta, he totesivat, että vuoroliikenteessä matkustajamäärän voi ylittää satunnaisesti 30 prosentilla. Onko melkein joka aamu satunnaisesti?

Vuoroliikennettä olisi oikein mukava siis tukea, käyttää ja opettaa lapsia käyttämään sitä.

Koulubussin aikatauluun on tullut muutos. Muutos koskee Saukkolan suuntaan klo 13.07 aikaisemmin menneen bussin lähtöaikaan. Uusi lähtöaika koululta on tammikuusta v.2017 lähtien klo 13.27. Muutos koskee niitä oppilaita, joiden koulu loppuu klo 12.30.  

Koululta tulleen Wilma-viestin mukaan liikennöitsijä on siirtänyt vuoroa. Liikennöitsijä tosin ilmoitti yksipuolisesti eilen, että se ei enää ota lapsia kyytiin tuohon aikaan.  Ei koululaisia eikä esikoululaisia. Tämän viestin lähtiessä maailmalle ei rehtorilla vielä ollut tietoa liikennöitsijän yksipuolisesta ilmoituksesta. Eikä todennäköisesti kaupungillakaan.

Voiko tosiaan PALVELUNTOIMITTAJA tehdä yksipuolisen ilmoituksen loppuasiakkaalle?
Kuinka kaupunki aikoo reagoida? Toivoakseni kaupungilla juuri parhaillaan on kiirettä heidän selvittäessään tilannetta ja hoitaessaan kyydit parhaan mahdollisen vaihtoehdon mukaan. Siis lapselle parhaan.

Koulu alkoi heti suunnittelemaan lapsille sopivaa odotustilaa ja tekemistä seuraavaan vuoroon, johon suostutaan ottamaan lapsia kyytiin, mutta nyt kaupungin pitää toimia nopeasti ja ilmoittaa liikennöitsijälle, että sopimuksen mukainen palvelu alkaa olemaan kyseenalaista.
Koulumme huolehtii todella hyvin lapsista ja kyytien sujuvuudesta, mutta heidän keinonsa ja resurssinsa ovat rajalliset.
Koululla on rajattu määrä avustajia, jotka huolehtivat lapset pysäkeille ja muihin kyyteihin. Jokainen kyyditys vaatii resurssia kouluavustajista ja jokainen resurssi lasten kyytien odottamiseen, saattamiseen ja huolehtimiseen on resurssi pois oppitunneilta. Ja mitä enemmän on lapsia siirrettävänä, sitä useampi avustaja tarvitaan. Näin säästäessään kyydeissä kaupunki ottaa sen säästön opetuksesta pois. 

Kuinka kauan kaupunki aikoo säästää kyydeissä opetuksen laadun kustannuksella?

Myös muualla Lohjalla kyydit aiheuttavat päänvaivaa, edelleen. Tammikuussa. Olen ollut puheissa muutamien vanhempien kanssa, jotka ovat toivoneet ja vaatineet lapsilleen turvallisempaa koulukyytiä  ja jotka ovat lopulta vain luovuttaneet väsymykseensä tyhjiin vastauksiin ja byrokratian seinää törmätessään. Osa vanhemmista on lyhentänyt työpäiväänsä, jotta voi viedä lapsensa kouluun, osa on tehnyt muita järjestelyjä, jotkut eivät ole voineet tehdä järjestelyjä, vaan ovat sydän syrjällään ja toivovat joka päivä, että autoilijat noudattaisivat nopeusrajoituksia, että ei olisi liian liukasta ja että lapsi pääsisi kyytiin ehjänä.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/08/koulukyydit-ydinfysiikkaa-kokeillaan.html

Lohjan kaupungin hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen sanoo, että uusilla koulumatkapäätöksillä halutaan taata kaikille koululaisille samat periaatteet. (L-U 13.8.2016)

Ihan hyvä ja kannatettava periaate, mutta jos se tarkoittaa sitä, että ennen he, jotka haettiin kotipihasta, menevät nyt vaarallisen tien varrelle, se sotii mielestäni juuri sitä periaatetta vastaan. Sitä en tarkoita, että kotiovelta pitäisi hakea. Tarkoitan sitä, että JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää   kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on IHAN eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä,  jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittä, onko se kaupungin mielestä ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Linkki Hesarin juttuun aiheesta http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1405400607926.
Kysyin tästä samoista periaatteista viime syksyn alueiden johtokunnan kokouksessa teknisen toimen edustajilta. Kysyin, onko siis ymmärrettävä niin, että sama periaate tarkoittaa vain matkan pituutta? Eli esimerkiksi kaupungissa, valaistua kevyenliikenteen väylää kävelevä lapsi kävelee 2,5 kilometriä kouluun ja maaseudulla 2,5 kilometriä valotta kävelevä lapsi ovat saman periaatteen arvoisia? Vastaus oli: kyllä. Pimeä ei ole turvaton.

Toki voi myös hakea lääkärintodistusta.

Jalavan koulun sisäilmassa korjattavaa - toimenpiteisiin ryhdytty

Kävin jokunen viikko sitten tutustumassa ensi syksyksi valmistuvaan Routionmäen kouluun ja samalla oli Jalavan koulun sisäilmainfo vanhemmille. Olin paikalla vanhempien pyynnöstä ja tueksi. Monesta asiasta on huolehdittu hienosti, mutta monta kysymystä jäi auki.

Tilaisuus oli hyvä. Paikalla oli sisäilmatutkimusten tekijöiden edustajat, kaksi terveydenhoitajaa, koulun rehtori, opetuspäällikkö, työympäristöterveyspäällikkö ja projektipäällikkö.
Meille kerrottiin tutkimusten etenemisestä ja johtopäätöksistä, hyvin asiallisesti ja vastattiin kysymyksiin ymmärrettävästi ja suoraan.
Kaupungin eräs edustaja totesi tilaisuudessa, että "nykyään kaikki laitetaan sisäilman piikkiin, vaikka kaikki ei aina ole sisäilman syytä. Ei pitäisi aina alkaa heti meuhkaamaan sisäilmasta."
Totta, kaikki ei ole aina sisäilmasta kiinni, ja itse nykyään hyvin helposti ensimmäisenä mietin sisäilman vaikutusta hyvinvointiin tai joihinkin oireisiin.
Mutta ehkä olisi voinut olla jokin toinen paikka parempi tälle toteamukselle.
Varsinkin, kun tässä koulussa on oirehdittu, varsinkin, kun yleensäkin kaupungin tiloja, joissa oireillaan, on todella iso määrä, ja varsinkin, kun kaupunki on itse todennut, että perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on huono.

Ote kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta 28.10.2015:

Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. Perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/lohjan-kouluverkon-kiinteistojen-kunto.html

Sisäilmanäytteitä oli otettu, mutta räjähdetyömaan tuoman pölyn vuoksi kaikkia näytteitä voitu ottaa, olivat kuulemma kattavat kuitenkin. Koulussa otettiin näytteet 11 kohdasta.

• Näytteet lattiapinnoista olivat hieman koholla. 
• Aulan katto vuotaa. On muuten vuotanut jo kauan. 
• sisäilman kosteus koholla työmaan vuoksi
• ilmaa ei kuljeteta riitävästi
• valaisimet lämmittävät tuloilman
• ulkoseinän kosteusvaurio johtuu sadevesiviemäröinnistä
• villaeristeet ovat kastuneet
• aulassa kaksi seinälevyä kastuneet, ne on vaihdettu
• suurin puute höyrysulku
• rakennus on alipaineinen
• nuorisotilassa ei tehty mittauksia

Sisäilman laadun kannalta suurimmaksi yksittäiseksi puutteeksi todettiin siis puutteellisesti asennettu /vioittunut yläpohjan höyrysulkumuovi. Höyrynsulku on monin paikoin asennettu siten, että toimivuus on heikkoa. Lisäksi muoviin on tehty viiltoja jollakin terävällä. Vesikatteessa on ollut käytävien ja aulan alueella useita kattovuotoja, jotka ovat aiheuttaneet ylimääräistä kosteusrasitusta yläpohjan eristetilaan. Talviaikana lämmin sisäilma on päässyt tiivistymään yläpohjan eristeisiin puutteellisen höyrysulun takia.

Eli yläpohjarakenne tarvitsee mittavia korjaustoimenpiteitä.

Mikrobi-ilmanäytteitä ei otettu, koska tutkimukset aloitettiin kesäaikaan.


Lattiassa betonilaatassa todettiin paikoin kosteuden arvoja, jotka mahdollistavat mattojen liimojen ja tasoitteiden hajoamista.
Rehtorin huoneen kupunäytteesä esiintyi merkittäviä pitoisuuksia  2-etyyli-heksanolia (Betonin emäksisyys reagoi liiman ja maton kanssa, mistä syntyy 2-etyyli-heksanolia, joka on kaasumaista alkoholia).
Luokan 112 kupunäytteessä ei poikkeamia, mutta maton viiltomittauksien yhteydessä aistittiin pistävää hajua, joka viittaa liimassa/tasoitteessa tapahtuvaan kemialliseen reaktioon. Se saattaa aiheuttaa sisäilmahaittaa tilojen käyttäjille.

Toimenpide-ehdotuksia:

• yläpohjan höyrynsulku tulee korjata
• kastuneet villaeristeet tulee uusia
• lattiarakenteiden kosteustilanteen pitkäaikainen seuranta
• lattiarakenteiden rakenneavaukset - voidaan selvittää täyttömateriaali
• luokkien tuloilman heittopituuden parantaminen - päätelaitteet tulisi asentaa pystyasentoon tai kattohajottajien avulla 
• luokan 112 yhteydessä olevan eriyttämistilan 113 ulkoseinärakenne tulee uusia alaosasta
• seinän uusiminen ulkoapäin huoneiden 113 ja 115 alueelta ikkunan alareunaan asti
• märkätilan 118 sisäänkäyntikatoksen sadevesiviemärin vaihtamista isompaan
• neuvolan wc-tilassa oleva kotelo tulee avata ja tiivistää palokatkovalulla
• yläpohja tulisi siivota
• nouhous säännällisesti
• tuloilman pääte-elinten vaihtaminen malleihin, joissa heittopituus toteutuu paremmin
• ikkunatuuletus tuntien välillä (tätä suositteli joka paikkaan)

Nuorisotilassa ei siis tehty mittauksia, sillä se tullaan joka tapauksessa purkamaan sen sisäilmaongelmien vuoksi. Ennen tämän tilan ottoa lasten väistötiloiksi kaupunki teki ilmanvaihtoremontin ja iv olikin päällä 24/7. Toimenpiteistä huolimatta osa lapsista ja henkilökunnasta oireilee.
Nuorisotiloista tullaan pääsemään uusiin tiloihin ennen joululomaa. Urakoitsija kiirehti aikatauluaan, jotta lapset pääsisivät nopeammin terveisiin tiloihin.

Koulun tilanteen oli tehnyt paremmaksi sen, että siellä oli ollut yli vuoden ilmanvaihto päällä 24/7. Onneksi oli, sillä hyvin useassa kiinteistössä, melkein kaikissa siis, tehdään se virhe, että ilmastointi sammutetaan, mutta likaisten tilojen (wc:t, yms) ilmanvaihto on kokoajan päällä, Ne esimerkiksi keräävät hajuja, koska etsivät korvaava ilmaa.

Lohjalla on otettu hyvä ote sisäilma-asioihin, välillä vähän otetaan takapakkia, mutta pääsääntöisesti hyvin. Kuten tässäkin koulussa.
Rehtori oli ajan tasalla kokoajan, vaikka omien sanojensa mukaan ei ymmärräkään näistä asioista, mutta heti, kun henkilökunta ilmoitti epäilyistään, otti hän asiakseen.
Hän keskusteli aiheesta henkilökunnan kanssa ja totesi, että jos henkilökunta oireilee, on se signaali, että kaikki ei ole kunnossa. Se on signaali, että jotain pitää tehdä ja tutkia asiaa.
Lasten kanssa keskustelu on haastavamapaa, siksi rehtori teki päätöksen henkilökunnan voinnin vuoksi. Hyvä päätös.

Kysymyksiä, joita minulla heräsi, oli se, että koulun lattia on maavarainen lattia, jossa kapillaarinen kosteus siis nousee aina. Se tullaan kapseloimaan -

• tehdäänkö seurantaa? 
• Jos tehdään, millä aikavälillä ja kuinka kauan?

 Routionmäen uusi koulurakennus on yhteydessä vanhaan Jalavaan, liitoskohdat ovat aina riski

• kuinka turvataan se, että riski on mahdollisimman pieni?
• mieluiten olematon
• seurataanko tilannetta?
• jos seurataan, miten ja millä aikavälillä ja kuinka kauan?

Jalavan aulan katto on vuotanut jo jonkin aikaa. Kattoa tullaan uusimaan ilmeisesti kesäloman aikana. Siihen asti se suojataan pressulla.

• kuinka laaja kattoremontti tulee olemaan?
• eikö kauan valunut vesi ole mennyt rakenteisiin?
• tullaanko sekin kapseloimaan, kun huomataan, että vesi on valunut rakenteisiin?
• tullaanko tekemään seurantaa?
• jos tullaan, miten ja millä aikavläillä ja kuinka kauan?
• paljonko säästettiin siinä, että Jalavaa ei uusittu samaan aikaan Routionmäen kanssa?

En muuten ole pyynnöistäni huolimatta vieläkään saanut sisäilmaraporttia. Miksi? Koska koetaan sen olevan tarpeetonta? Eikö minulle tarvitse vastata MITÄÄN? MIKSI? Siksikö minulle vastaaminen on tarpeetonta, koska korjauksia jo tehdään?

Routionmäen koulun tutustumiskierros oli mielenkiintoinen. Oli hienoa nähdä, miten on edetty ja minkälainen koulusta tulee. Siitä tulee todella upea monitoimijatalo, koko aluetta palveleva yksikkö, jossa on kirjastoa, kokoustilaa, liikuntasali, yms. Tosi avara ja monikäyttöistä tilaa paljon. Päiväkoti talossa tulee olemaan tosi iso. Siis todella. Monta yksikköä, joilla jokaisella tarvittavat leikkihuoneet ja lepohuoneet. Alueella on mitä ilmeisimmin paljon lapsiperheitä ja lisää tulossa.
Mikä on tietenkin hieno asia. Tällaisen koulun takia voisi miettiäkin muuttoa.
Kuten muutimme nykyiselle alueelle koulun vuoksi.

Väliaikaisten koulukyytien turvallisuudesta ei ole väliä - mutta mitä laki sanoo odotusajasta

Kauan odotetun Oilaantien turvallisuuden parantaminen on alkanut ja tien turvattomuus lisääntyy väliaikaisesti rakennustöiden ajaksi tien kaventuessa ja työkoneiden liikkuessa alueella.
Kaupunki on jakanut alueen koululaisille bussikortit, joihin on ladattu loppulukuvuodeksi kaksi matkaa per päivä. Hienoa! On tosi upeaa, että näin toimitaan.

Paitsi että
Kaupunki vaan oli unohtanut ilmoittaa liikennöitsijälle matkustajamäärän kasvamisesta. Olin yhteydessä liikennöitsijään, eikä heillä ollut tietoa. No nyt on.
Eikä koulunkaan suuntaan tiedotus ollut toiminut kauhean hyvin. Ainahan näitä ongelmia on logistiikan alussa ja muutosten käynnistyessä. Kouluavustajat tekevät parhaansa juuri niissä  puitteissa, mitä heillä on. Ja niillä ohjeilla, jotka saavat.

Tähän asti linja-autot ovat olleet aamuisin melkein joka aamu niin täynnä, että pienimmät ovat seisseet kuljetuksen ajan. Lähes joka aamu.
Tiedustellessani jo aiemminkin tätä matkustajamäärää ja lasten seisomisesta bussissa, sain vastaukseksi, että satunnaisesti matkustajamäärä voi ylittyä 30%:lla . Onko melkein joka aamu satunnaisesti?
Nyt matkustajamäärien kasvaessa, vaikkakin vain väliaikaisesti ainakin vuoden ajan, todennäköisyys, että matkustajamäärä ylittyy on vielä isompi. Eikö sillä ole niin väliä, kun kyse on vain tästä lukuvuodesta?
Entä se, että bussit eivät aina kulje? Esimerkiksi lasten päästessä klo 13.30, tulee seuraava bussi klo 14.30. Mikäs siinä odotellessa, talvipakkasella tai räntäsateessa. Mikäs siinä.

Toisten mielestä tunnin odottelu ei ole kohtuuton. Ei se varmaankaan ole. Pääasiahan on se, että kyyti on. Toivottavasti koulu järjestää niin, että odotusajoille on tekemistä ja/tai valvontaa, että vältyttäisi kiusaamisilta ja muilta ikäviltä tylsästä odottamisesta johtuvista seurannaisista.
Ai mutta, katsoppa vaan. "Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan."
Perusopetuslaki, pykälä 32

Tien turvallisuuden parantaminen tekee tien hetkellisesti turvattomammaksi

Tätä päivää on odotettu!
1960-luvulla vedettiin ensimmäiset mittamerkit, sen jälkeen siitä on riidelty, väitelty, unohdettu, väistelty, siirretty vastuu kuntalaiselle...
2010 tehtiin viisi erillistä kuntalaisaloitetta, joista yksi oli minun, yhdessä oli jopa kartta ja piirros ehdotuksesta, kuinka tien voisi tehdä huomioiden kulttuurimaisema, kevyen liikenteen turvallisuus ja ajoneuvojen kulku. Kunta toppuutteli, ei ole rahaa, tai poliittista tahtoa. Kunta oli joka vuosi listannut ELYlle tämän tien turvallisuuden parantamisen, mutta joka vuosi se unohdettiin. Kävin silloisen kunnanjohtajan juttusilla ja teknisen johtajan puheilla. Molemmat olivat myötämielisiä. Lähetin meilejä, soittelin, kirjoittelin lehdille, ahdistelin valtuutettuja, kansanedustajia, ELYä, kuntaa, kansanedustajaehdokkaita ja kutsuin kävelylle ja tapahtumiin. ELY ilmoitti minulle, että he lähtevät mukaan, jos kunta on aloitteellinen ja jos kunta maksaa puolet.

viikolla 47 vuonna 2016 tien turvallisuuden parantaminen aloitettiin.

On todella hienoa, että turvallisuuden parantaminen aloitettiin!
Mutta kuten kuvista näkyy, huomiomerkit kaventavat entisestään tietä, jolla kyläläiset ja alueella asuvat koululaiset kävelevät. Tien vaarallisuuden paheneminen on vain hetkellistä, mutta sekin hetki on huomioitava.

Huomiomerkit ovat tarpeellisia tietyön kohdalla, mutta ne kaventavat entisestään tietä.

Nyt olisikin toivottavaa, että kaupunki lunastaisi lupauksensa siitä, että kaikki tätä tietä kävelevät koululaiset saavat sen koulukyydin.
Olen tätä asiaa tiedustellut tänään kaupungilta. 

Äläpä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra.

Vanhan kansan mukaan marraskuu on kuoleman kuukausi. Mä vihaan marraskuuta. Tai oikeastaan pelkään. Olen koko tämän viikon ajan kokenut ahdistusta ja pelkoa huomisen päivän johdosta ja huomaan keränneeni itselleni huomiseksi hirveän määrän tekemistä, jotta unohtaisin. Jotta en muistaisi surra. Äläpä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra.
Itkeminen alkoi jo maanantaina ja tänään sitä on riittänyt.

Huomenna olisi Pyryn syntymäpäivä.
Ihana, rakas, poikamme, Pyry. Pyry William Olavi. Jyri oli aina halunnut antaa pojalleen nimeksi Pyry. William tuli Jyrin isältä ja Olavi minun isäni mukaan.

Synnyttäminen kesti 23 tuntia ja olin ajatellut innokkaana ensisynnyttäjänä, luomusynnytysten puolestapuhujana, että ilman mitään kivunlievityksiä mennään. Ei menty.

Saimme lääkärintarkastuksessa täydellisen terveen pojan kotiin. Parin viikon päästä ihmettelin neuvolassa hänen sinisiä kynnenalusiaan, oli kuulemma ihan normaalia.

Viisi viikkoa, melkein kuusi viikkoa Pyry meillä oli. Uudenvuoden aamuna, klo 9.21 Pyry menehtyi syliini. Yritin elvyttää, Jyri yritti elvyttää, Medi-Heli tuli, mitään ei ollut tehtävissä.

Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS. Sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri "lohdutti" sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.

Kaikenlaisia sammakoita olemme joutuneet kuuntelemaan ja ymmrtämään. Ihmiset eivät aina osaa kohdata surua, varsinkaan tällaista surua. Eräskin lääkäri totesi kysyttyään kuinka vanhana Pyry menehtyi, että "voi voi, siinä ajassa ehtii kiintyäkin siihen lapseen" ????? Totesin hänelle katkerana ja tyynenä, että " hän mikään koiranpentu ollut. Kyllä siihen lapseen kiintyy jo raskaanaollessa.

Tää päivä on mennyt alakuloisena, huomisesta en tiedä miten menee, mutta se menee elossa olevien lasteni kanssa. Joka päivä yritän muistaa olla kiitollinen neljästä elossa olevastamme ja kolmesta Jyrin jo aikuisesta lapsesta. Neljä ihanaa lastamme: ihastuttava/raivostuttava murkku Pouta, ihastuttava/raivostutta esiteini Puro, ihana pikkulintu Paju ja ihana/leikkisä/tunteikas Puhuri. Vaikka menetimme ihanan, rakkaan lapsemme, on meillä elämä jatkunut. Välillä paremmin ja välillä raskaammin.

Shhh, Nummen koulukiinteistössä muhii, mutta ollaan hiljaa, koska peruskorjaus on tulossa (ehkä)

Nummen yhtenäiskoulun yläkoulun kiinteistössä on vuosia muhinut. Siitä on tiedetty, sitä on tutkittu, mutta rahaa oikeaan korjaamiseen ei ole tullut. Pientä pintakorjaamista ja -remonttia on tehty muutamia kertoja. Oireita on, mutta... kaikille tästä ei ole tarvinnut kertoa, eihän? Ollaan hissukseen.
Olen keskustellut muutamien koulussa jo olleiden, muualle jo opiskelemään lähteneiden sekä tällä hetkellä siellä opiskelevien kanssa ja on huojentavaa, ettei nämä, joiden kanssa olen keskustellut, ole oireilleet, eivätkä he tunnista oireita itsessään tai tutuissaan. Mutta pitää muistaa se tosiasia kuitenkin, että vaikka ei oireile, altistuu. Ja kaikki eivät oireile samalla tavalla.

Koulun henkilökunta tekee parhaansa ja mielestäni yksi aivan loistava tapa, ja varmaankin ainoa tapa, reagoida on se, että lapset pistetään ulos välitunneilla. Saavat hetken raitista ilmaa.
Nummi-Pusulan ajasta en voi juurikaan puhua tämän koulun kohdalla, muutakuin tutkimuksista, mutta Lohjan ajasta voin.
Nummi-Pusulan aikaan tehtiin sisäilmamittauksia, niitä tulkittiin, mutta ei niille juuri mitään tehty.
Keskityttiin liikuntasaliin ja sen ongelmiin.
Lohjan aikana yläkoulun kiinteistön tutkimuksista en tiedä, en ole saanut sisäilmaraportteja. Pyytäessäni kouluverkon selvitystyön aikana viimeisintä raporttia, sain raportin vuodelta 2010.
Tällä hetkellä kuitenkin luen raporttia vuodelta 2012.
Nämä ovat kuitenkin sinänsä toisarvoisia seikkoja tällä hetkellä, koska yläkoulun tiloihin tullaan tekemään peruskorjaus (ehkä). Ainakin se on talousarvioesityksessä, mutta koska ns pommeja on kanta-Lohjan alueella, pelkään, että sitä rahaa tänne sisäilmaongelmaiseen Nummen kouluun ei yhtäkkiä olekaan. Tehdään tästäkin pommi tuleville vuosille.

Tällä kertaa minulla on myös oma lehmä ojassa, astmaatikkotyttäreni aloittaa ensi vuonna yläkoulussa ja olen vakavissani miettinyt kouluvaihtoehtoja yläkoulun sisäilmaongelman vuoksi.

Mittauksissa esiintyi teollisia mineraalikuituja ja kahden viikon kerääntymämittauksessa kuitupitoisuudet olivat raja-arvon ylittäviä. Mineraalikuitumittauksen perusteella luokkatilojen sisäilmaan kulkeutuu teollisia mineraalikuituja. Selkein lähde on tuloilma tuloilmasäleikköjen tasauskammioiden villaeristeet.

Paineolosuhteet vaihtelevat tiloissa eri vuorokauden aikoina yöajan alipaineesta päiväajan ylipaineeseen. Iltaisin ilmanvaihto kytketään pois toiminnasta (!). Wc-tilojen poistoilmanvaihto jää päälle, jolloin rakennuksen tilojen alipaineistus lisääntyy. Päiväsaikaan raennuksen ilmanvaihto on säädetty ylipaineiseksi. Tällöin sisätiloihin tuodaan enemmän korvausilmaa kuin mitä sisätiloista poistetaan koneellisesti.
Paine-erovaihtelujen seurauksena sisäilman olosuhteet vaihtelevat päivittäin. Alipaineen aikana osa korvausilmasta tulee hallitsemattomasti rakenteiden läpi. Ikkuna- ja karmirakenteiden kautta sisätiloihin kulkeutuu rakenteiden epäpuhteuksia, kuten poikkeavia hajuja sekä pahimmillaan myös homeitiöitä.  Ylipaineen aikana sisäilma ja sen kosteus kulkeutuvat ulkovaipparakenteisiin epätiiveyskohista.

Onpa siellä kattovaurioitakin. Katossa oleva vesijälki voi liittyä kylmävesiputkien kondensoitumiseen. Esim käytävän wc-istuimen vesisäiliössä on vuotoja, joiden seurauksena vettä valuu jatkuvasti wc-istuimen altaaseen. Viileä vesi viilentää vesiputken ja voi etenkin kesäkaudella aiheuttaa rakenteisiin kosteuden kondensoitumista sekä aiheuttaa havaitut vauriot.

Hyvänä merkkinä totean sen, että muutamien näytteiden kohdalla mitatut pitoisuudet olivat alhaisia, mutta niitä oli ja tämä siis on raportti NELJÄN vuoden takaisista mittauksista.

Bentseeniä mitattiin tavanomaista suurempana pitoisuutena, mutta TVOC (orgaanisten yhdisteiden) kokonaispitoisuus oli alhaista tasoa. Nämä siis vuonna 2012.

Tämän raportin mukaan koulun tuloilmasäleiköissä on mineraalivillalevyt, jotka osin ovat suojaamattomia (hei haloo!!).
Mattopinnoitteina on käytetty linoleummattoa. Seinien vierustoilla on puiset jalkalistat, jotka tosin eivät peitä maton reunaa kaikissa kohdissa.
Ikkunoiden karmien ja viereisten rakenteiden välissä on epätiiveyttä. Ikkunapenkin ja karmin liitoskohdissa on ilmavuotojälkinä tummentumia ja ikkunoiden alareunat ovat maalipinnoiltaan huonokuntoisia, puuaines on tummentunutta. Ulkopuolella lumi ja sulamisvedet rasittavat ulkopuitteitteen alaosia.
Akustiikkalevyissö on valumajälkiä, sisäkatosta mitattaessa alin lämpötila 13,9...... listaa voisi jatkaa.

Lohja on ottanut hyvän otteen sisäilma-asioissa ja tosissaan haluaa edetä ja parantaa.
Viime aikoina puhuttaessa sisäilmaongelmista, usein siellä suunnassa todetaan, "että eihän nämä ongelmat ole lähelläkään Tytyri-Anttilaa"... onko se tosiaan se mittari, jota halutaan käyttää? Verrataanko todella muiden koulujen sisäilmaongelmia sillä, että jos se ei ole Tytyriin verrattava katastrofi, ei ole hengenhätä? Ei ole kiire?
Halutaanko tosiaan kokoajan muistuttaa Tytyrin ns pommista, jota hyssyteltiin ja seurattiin vuosia ja vuosia? He puhuvat siitä, kuinka nopeasti he tarttuivat toimeen, kun ongelmien laajuus selvisi.
Nopeus on ilmeisestikin tulkintakysymys.

Mä toivon, että mittarit muuttuvat, mä toivon, että sisäilmaongelmiin tartutaan hanakasti, eikä niitä hyssytellä, eikä tulla mulle enää sanomaan, että nämä ovat yksittäistapauksia.
Seuraava, joka toteaa mulle, että nämä ovat yksittäistapauksia, saa sellaisen nipun raportteja ja taulukoita, kuvia oireista, että toivottavasti putoaa sieltä pumpulipilvestään ja omasta todellisuudestaan pumpulitakapuolelleen.

Nupun lukion väistötiloiksi? Ei olisi ensimmäinen kerta, kun lakkautettua tilaa käytetään väistössä

Tässä postauksessani kysyin ensimmäisen kerran blogissani lyseon sisäilmamittauksista. Olin kyllä puhunutkin siitä aiemmin, mutta tässä kysyin sitä blogissani ensimmäisen kerran.

Tässä postauksessa kerron, että lyseon sisäilmaongelmien korjaamisen on varattu 150 000 euroa. Tämä siis 6.12.2015. Ja nytkö Lyseon sisäilmaongelma tuli yllätyksenä? Mitä sisäilmaongelmaa "korjataan" 150 000 eurolla?

(tässä jutussa kerrotaan myös, että kiinteistöjen ylläpitotöitä tehdään mm. Metsolan, Järnefeltin, Pullin ja Oinolan kouluissa. Aha)

Tässä jutussa  kerrotaan, että Tuore selvitys paljastaa Lohjan Yhteislyseon lukiosta ongelmakohtia, jotka voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Lukion terveydenhoitajan mukaan oireiluista on kertonut kymmenkunta opiskelijaa. Opiskelijoilla on ollut iho-, silmä- ja hengitystieoireita.
Opettajienhuoneen lattian kosteudesta oli viitteitä, mutta lattiasta otetut näytteet eivät ylittäneet haitallisten aineiden viitearvoja.
– Jos siellä koetaan oireita, lähde voi olla matossa.
– Todennäköisesti aloitamme juhlasalista. Menemme sinne ryömintätilaan ja poistamme niitä löytyneitä muottilautoja ja teemme tiivistyksiä, ettei sieltä pääse ilmavirtoja juhlasaliin, eikä muuallekaan.
– Uskon, että kun teemme siellä viikon verran töitä, niin ongelma on poistettu.

Luotan kyllä kaupungin projektipäällikkö Nymaniin, hän on tehnyt todella hyvää työtä edellisissä kohteissa, mutta ihan oikeasti. Viikossa?
Ilmainen vinkki: lyseota on remontoitu useassa eri otteessa ja yhdessä niistä remonteista yksi märkä seinä "korjattiin" ja vedettiin vähän pakkelia päälle ja avot! hyvä tuli. Tsekatkaa se seinä.
Mä toivon todella, että viikossa lyseon ongelma korjaantuu, mutta epäilen sitä suuresti.
Mutta ehkä tätä seurataan yhtä tiiviisti ja hartaudella kuin Tytyriä. Menee sitten kauan ennenkuin sisäilmaongelma räjähtää taas käsiin. Tämä on jälleen yksi niistä asioista, joissa toivon olevani väärässä ja hyvin mielelläni olisinkin.


Ja tässä postauksessa kerron, että siitä sisäilmaongelmasta tiedettiin jo aiemmin. Siitä ei vaan välitetty, tai ymmärretty.

Hyvin kuvastaa ymmärryksen puutetta se, että käydessäni sisäilma-asiasta keskustelua ja huomauttaessani ongelman laajuudesta ja siitä, kuinka meidän pitää vaikuttaa tähän, saada muutos aikaan, tukea kaupunkia muutoksessa, sain vastaukseksi, että "ne ovat yksittäisiä tapauksia". TÄH? Missä pumpulissa täällä eletään? Eikö lueta lehtiä? Nettijulkaisuja? Kuunnella uutisia? Lueta raportteja? (no tuo oli turha kysymys, selvää on, ettei raportteja lueta, se on nähty).

Nähty on, että ns poliittinen tahto vaikuttaa päätösten tekoon, ei välttämättä kaikki faktat, joita on tuotu esiin. Tai jos ei ole kaikkea tuotu esiin, ei ole haluttu/osattu/viitsitty kysyä kaikkea päätöksentekoon vaikuttavista asioista.

Olen saanut monia yhteydenottoja pettyneiltä ja vihaisilta vanhemmilta. On oltu vihaisia siitä, että lukiomme on lakkautettu, varsinkin kun on ongelma ollut tiedossa, mutta siitä ei ole välitetty. Lasten etu eikä terveys ole ollut ensisijainen päätöksen esitystä tehtäessä eikä päätöstä tehtäessä.
Sain luvan erään vanhemman viestin julkaisuun:

"Ensin ne sulkee ihanan Nummi-Pusulan lukion. Joudutaan lukioon Lohjalle, kun kert kaveritkin menee sinne (eikä esim. Saloon). Ihmetellään, että mites me nyt täältä sinne kuljetaan, no tietty vanhempien kuskaamana jotta pääsee pysäkille, josta sattuu bussi Lohjalle kulkemaan. Ei tietenkään montaa kertaa päivässä, mut joskus. No, puolen vuoden jälkeen ilmoitetaan että hups, meilläpä onkin Lohjan lukiossa SISÄILMAONGELMA, aloitetaanpas remontti. Suljetaan vähän tiloja, jotka muutenkin on täyteen ahdettu. Ni sitä mä vaan et oliks pakko...

Lyseon sisäilmaongelma on ollut tiedossa. Tämäkään sisäilmaongelma ei ole tullut yllätyksenä, vaikka sitä(kin) siihen pakettiin on yritetty kääriä. Ongelma oli tiedossa ennen Nupun lukion lakkautuspäätöstä.
Siitä kiitän kaupunkia, että nyt todella on eri ote sisäilmaongelmiin, niitä tuodaan esiin. Vaikkakaan ei kaikkia ole vielä tuotu. (odotan siis seuraavia "yllätyksiä")
Kaikkein kurjinta tämä nupulaisten lisäksi on niille opiskelijoille, jotka ovat koko ikänsä olleet sisäilmaongelmaisissa kouluissa oppilaina ennen lyseota. Ajatellaanpa Tytyrin oppilaita: ensin Tytyrissä, sitten Anttilassa ja nyt lyseossa. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.

Nyt, kun Lyseon sisäilmaongelma on tuotu julkisuuteen (pakon edessä), kun on Nupun lukion lakkautus toteutunut (vaikka valitus on päällä) ja Anttilan koulun oppilaat käyvät lyseon ruokalassa syömässä, tilanahtautta on, ja väistösuunnitelmia tehdään, sillä remontointi aloitetaan välittömästi ja osa koulun tiloista on suljettu. Ehdotanpa seuraavaa:
koska lyseon tilat ovat vajavaiset, sisäilmaremontin tuomat haitat opiskeluun ovat selvät (niitä todennäköisesti tullaan vähättelemään heidän suunnaltaan, jotka eivät käytä tiloja tai opiskele), sjoitetaan osa kursseista Nupun lukioon. Siellä on tilaa.

Niin, ne muut kerrat, kun lakkautetut tilat on väistötiloina: esim. Niilonpirtti on tällä hetkellä väistössä Lohjan Kartanonmäellä ( valvontaviranomaiset pitävät Lohjan suunnitelmia huonokuntoisen vanhainkodin remontista liian vaatimattomina. Asukkaiden enemmistöllä pitäisi olla oma huone ja vessa.), Roution koulu on väistössä Hiiden koululla (Hiiden koulu toimii väistötilana, jonne siirretään Roution koulun oppilaita. Osa nykyisistä Hiiden koulun oppilaista viettää siis alkusyksyn Roution koulussa ja palaa loppusyksystä takaisin Hiiden kouluun Roution koulun oppilaina.) Tässä vain pari esimerkkiä.

Teiden turvallisuusluokituksista ei järjestetä kuulemisia, niitä huononnetaan muuten vaan

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessaan 25.5.2016 teiden turvallisuusluokituksista lukuvuodelle 2017-2018.

http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201615914-3-2.PDF

"Lautakunnan päätös perustuu turvallisuustyöryhmän esitykseen. Työryhmän työssä on todettu, että yhdistyneen kunnan eri osissa kouluteiden vaarallisuusluokitus poikkeaa monen tien osalta valtakunnallisesta Koululiitu -luokituksesta. Kaupungin eri osissa asuvat oppilaat ovat poikkeamien johdosta tällä hetkellä eri arvoisessa asemassa koulureitin vaarallisuutta tarkasteltaessa. Turvallisuustyöryhmä esittää, että 1.8.2017 jälkeen alkavasta lukuvuodesta alkaen kouluteiden vaarallisuusluokituksessa noudatetaan Koululiitu –luokitusta. Koululiituluokitus tarkistuu vuosittain liikennemäärien, liikennenopeusmuutosten ja liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden johdosta. Luokituksessa

määritellään tien osittain tien vaarallisuus. Nykyistä kouluteiden vaarallisuusluokitusta ja Koululiitu -luokitusta on verrattu erikseen jaettavassa asiakirjassa." (ote esityslistasta 25.5.2016)

Eli koska esim taajamassa valaistua tietä, kevyenliikenteen väylää 2,5 kilometriä kävelevä oppilas on nyt epätasa-arvoisessa asemassa valaisematonta, ajotien vierustaa saman matkan kävelevän kanssa, tällä hetkellä koulukyydin saavan kanssa, muutetaan teiden turvallisuusluokituksia, jotta he olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Muutetaan siis turvaton tie turvalliseksi luokituksella, jotta molemmat kävelevät. 

Näistä ei järjestetä kuulemistilaisuuksia, ei kysytä alueen aluetoimikunnilta, ei vanhempainyhdistyksiltä. Työryhmään kuuluu viranhaltijoita, poliisi ja muita asiantuntijoita, mutta ei alueiden asiantuntijoita. Heillä on mahdollisuus käydä tutustumassa teihin, mutta he todnäk eivät käy.

Tieluokitukset on tuotu lautakunnan kokoukseen päätettävänä asiana, liitteenä liuta teiden nimiä ja turvallisuusluokituksia (kts ylläoleva linkki). Olettaa voi, että suurin osa asiasta päättävistä lautakunnan jäsenistä ei tunne kaikkia niitä teitä, eivätkä he käy tutustumassa kaikkin näihin teihin. Eikä näin voi kyllä odottaakaan. Heidän on luotettava asian esittäjiin. 

Vaikka osa tiedoista olisikin virheellisiä, kuten esimerkiksi vaikkapa joidenkin teiden merkitseminen  yksityisteiksi.

Tämä on aihe, josta vähän väliä puhutaan. Ja lasten turvallisuus huononee kokoajan. Mitä pitää tapahtua, että "tasavertaistamisen" varjolla tehdyt turvallisuusluokitusten huonontamiset loppuvat?

Nyt olisi oikea aika ottaa komento takaisin ja todeta, että pitäisikö katsoa luokituksia kuitenkin uudelleen. Moni on todennut, että eikö Vihdistä ole opittu mitään? Tämä luokituspäätös on tehty ennen Vihdin ikäviä uutisia, mutta voisiko kuitenkin olla paikallaan miettiä uudestaan? Moni uuden luokituksen saanut tie on oikeasti vaarallinen lapselle.

Tälläkin hetkellä osa vanhemmista joutuu kuljettamaan lapsensa kouluun, koska turvallinen koulumatka tarkoittaa työpöydän ääressä eri asiaa kuin kävely tienreunassa, raskaanliikenten suosimalla reitillä, tai pimeällä pysäkillä. Mutta onneksi he ovat tasavertaisia valaistulla kevyenliikenteen väylää kävelevien kanssa. Onhan se pituudeltaan samanlainen.

Paras lääke sisäilmaongelmaan on hyssyttely

Luin tuossa ajankulukseni vanhoja lehtiä ja silmiin pisti se, että nyt kaupungilla yksi jos toinenkin lausuu sisäilmasta, kuinka se on vakava ongelma ja blaablaa. Hieno homma. On todella hyvä, että asiaan on herätty. Mutta onko herätty tarpeeksi?

Mitä te teette asialle?
Lausutaan, puhutaan, kehutaan, miten hienosti on tartuttu asioihin.
Mitä asioille tehdään?
Älkää lässyttäkö, mutta ennen kaikkea, älkää salatko!

"Onpa hyvä, että näistä sisäilma-asioista nyt puhutaan, kun niitä meilläkin pullahtelee esiin nykyään." Täh? Onneksi en juuri juonut kahvia, olisi vastapäätä oleva saanut kuumat kahvit päälleen ja jouduin nielemään kommenttini lisäksi hieman ilmaa kuullessani tämän lausahduksen eräässä kokouksessa. Pullahtelee? Ei ne kyllä mitään yllätyksiä ole.
Edelleenkään. Missä pumpulissa päättävät täällä elelee?
Pullahtelee? 

Palaan jälleen kirjoittamaani http://nummentie.blogspot.fi/2015/12/yllatysten-koulut-oho.html postaukseen, jossa käyn läpi Lohjan koulukiinteistöjen kuntoa. Häpeällinenhän se on.

Näistä ollaan hiljaa edelleen:

• Risti (rv 1953) 48% ja 45% (rak 1 ja rak 2) 
• Järnefelt  (rv 1968) 83,23%
• Perttilä rv 1992 62%
• LYLL rv 1954  82%. Lyseon sisäilmakorjauksiin on varattu budjettiin rahaa 150 000 euroa. (silläkö niitä ongelmia korjataan? Ainiin, mutta eipä sielläkään mitään ongelmia pitänyt olla)   

Seuraava "yllätys" varmaan on Ristin koulu tai ehkäpä Perttilän koulu, vai olisiko se Järnefeltin koulu (ainiin, mutta siellähän ei ole ongelmaa, paitsi oireilevat lapset).
Vähän ihmettelen Perttilän koulussa kuntoisuusprosentteja ajatellen koulun rakennusvuotta. Pahviako se on? Savea?

Yllä mainitsemassani postauksessa puhun myös siitä, miten Tytyrin koulun tilannetta seurattiin. Monta vuotta. Seurattiin ihan rauhassa. Ei hätäilty, eikä hötkyilty. Seurataanpa, (kokoajan ei ehditty, mutta muodon vuoksi seurataan) sairastaako ne lapset vielä. Juu, sairastaa, mutta seurataan nyt vielä. Oireet voivat johtua mistä vain. Ne voivat tulla kotoakin.

Voisiko tästä mahdollisesti vetää sellaiset johtopäätökset, että ennaltaehkäisy ja ylläpito voisi olla rahaa säästäviä ja kiinteistöjen kuntoon vaikuttavia tekijöitä?
Voisiko ehkä vetää sellaiset johtopäätökset, että kaupungin kannattaisi satsata kiinteistöjen kunnolliseen huoltoon? Teknisellä toimella on nyt paikka parantaa asemiaan ja pyrkiä herättämään luottamusta, tai parantamaan sitä. Periaatteessa, mitä tahansa he tekisivät tällä hetkellä kiinteistöjen hyväksi, on teko parempaan suuntaan.

Ei hyssytellä sisäilmaongelmia, kuten on tehty. Näin on tehty hyvin monen kiinteistön kohdalla. Avoimuus on paras lääke tähänkin. Väärä on se lähtökohta, kun mietitään, että nyt ei ole rahaa korjata. Ollaan hiljaa. Hyssytellään henkilökunta ja asiakkaat, pahimmassa tapauksessa lapset, sairaiksi koko loppuiäkseen. 

Kuulostaapa tutulta, ihan tänä päivänäkin.

Turvallinen koulutie on ilmeisesti tulkintakysymys

Turvallinen koulutie tuntuu olevan tulkintakysymys

Tätä valtatien reunaa kuljetaan pysäkille mm. aamulla seitsemän aikaan, raskaan liikenteen kulta-aikaan. Näetkö pysäkin?

näetkö tässä lapsen?

Tällä tiellä on Liikenneviraston tarjoaman tiedon mukaan (https://extranet.liikennevirasto.fi/webgis-sovellukset/webgis/template.html?config=liikenne) vuonna 2015 ollut keskimääräinen vuorokausiliikenne 5 827 ajoneuvoa. Mikäs siinä. Hyvin iso osa niistä ajoneuvoista on raskasta liikennettä. Mikäs siinä. Kakrut sekaan vaan.

Tänä päivänä vanhemmat joutuvat turhan paljon valitusten kautta vaatimaan lapsilleen turvallista koulumatkaa. Toimistopöydän takaa ja netin tarjoamien karttapalvelujen turvin on helppo pistää lapsia kulkemaan teitä, joita ei kaikki aikuisetkaan halua kulkea, tai joille ei taksiyrittäjät halua tai pysty autojaan laittaa kulkemaan. Miksi valitusten kautta joutuu vaatimaan turvallista kulkua koulumatkoille?
Jos koulumatkasta on tullut lapselle pelottava ja ahdistava, nimenomaan sen vaarallisuuden ja esim pimeyden vuoksi, miksi  se pitää tehdä perheille vaikeaksi? "hakekaa lääkärintodistus" on vastaus näissä tapauksissa. Toisaalta ymmärrän sen, onhan se hyvä olla todistus siitä, että pelkää. Mutta se saattaa olla ikävä ja ahdistava sekin tilanne sille lapselle, joka pelkää oikeasti, jota ahdistaa ja hänen perheelleen. Mutta uskon perheiden, jota tämä koskettaa, tekevän sen lapsensa vuoksi. Jos tietävät tästä mahdollisuudesta.
Mutta mä en ymmärrä, miksi koulumatkasta tulee sellainen, että lasta alkaa ahdistamaan ja pelottamaan? Tai miksi koulumatkasta tehdään sellainen, että lapsi alkaa pelkäämään? Jos on mahdollisuus siihen, että lapsi saa kyydin, miksi sitä ei tehdä lapselle helpommaksi? Ei kai se rahasta kiinni ole?

Olen saanut monia yhteydenottoja liittyen lasten turvalliseen koulumatkaan, turvattomuudentunteeseen ja silkkaan kauhuun, joka liittyy koulumatkaan. Nämä yhteydenotot ovat lisääntyneet tämän syksyn aikana. Onko tosiaan niin, että koulumatkojen "tasavertaistaminen" on luonut tämän ilmiön? Kuinka tasavertaista on, että toisten lasten ahdistus lisääntyy?


Tasavertaisesta kuljetuksesta esimerkkinä tammikuussa kirjoittamani postaus Tavolantiestä, jolla on tänä päivänä eri käytänteitä eri perheiden kanssa. Tie on luokiteltu 1-3.luokkalaisille vaaralliseksi ja he saavatkin taksikyydin, se on hienoa, mutta nelosesta lähtien lapset voivat kävellä bussipysäkille kapeaa tietä, jolla ei ole valaistusta eikä keveynliikenteen väylää, jolla on 60 km/h rajoitus, mutta jota harvempi noudattaa. Sillehän kaupunki ei voi mitään, mutta tiedossaolevat vallitsevat olosuhteet olisi huomioitava. http://nummentie.blogspot.fi/2016/01/turvaton-koulumatka-pysakille-turvaton.html

Eri käytänteistä kamala esimerkki on myös käytänteet lasten ottamisesta kyytiin. Otetaanpa esimerkki täältä reuna-alueelta, jossa joka paikassa ei todellakaan ole valaistusta. Esimerkkitieni on valaisematon, leventämätön, ilman pysäkkiä ja ilman kevyenliienteen väylää. Lapset seisovat tien reunassa, odottelevat kyytiä, taksi tulee tien toiselle puolelle ja pysähtyy. Koululaiset juoksevat pimeän tien yli ja hyppäävät kyytiin ja taksi jatkaa matkaa. Tämän tien varrella asuvat lapset saavat kyydin siksi, että tie on luokiteltu vaaralliseksi. Kuulemma se on ihan ok, että vaarallisen tien yli voi mennä päästäkseen taksin kyytiin. Vaarallisen tien reunallakin voi kuulemma kävellä vähän matkaa. Eihän siinä voi käydä mitään, eihän? Kun on niin lyhyt matkakin.

Valtakunnallisen Koululiitu-ohjelman mukaan arvioidut koulumatkojen vaarallisuudet jätetään kuitenkin kuntien itsensä viime kädessä arvioitavaksi. Eräs mielestäni aivan oleellinen kysymyskin on esitetty Koululiidusta puhuttaessa: Tulisiko riskiluvun olla alhaisempi talvella?
Koululiitu-ohjelman orjallinen tulkitsemattomuus haittaa vaarallisuusmääritelmiä ja koulumatkojen turvallisuuden parantamista. Arviolta 130 kuntaa käyttää matemaattista Koululiitu-ohjelmaa arvioidessaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu ei ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita ja siksi se on kehitetty ainoastaan apuvälineeksi koulutien vaarallisuuden arviointiin. Useissa kunnissa ohjelmaa kuitenkin käytetään väärin. (http://yle.fi/uutiset/koulutien_vaarallisuutta_arvioidaan_virheellisesti_useissa_kunnissa/6400502) Se on tehty ainoastaan työvälineeksi ja avuksi, ei täydellisesti noudatettavaksi. Näitä vaarallisuusmääritelmiä lukiessani välillä tulee mietittyä, miksi sitä yleensäkään on tehty? Se estää myös ns maalaisjärjen käytön ja saattaa myös vähentää niitä teihin oikeasti tutustumisia, paikan päällä.
Koulutien vaarallisuutta arvioivassa työryhmässä on yksi poliisi ja viisi viranhaltijaa. Olisiko asiallista, että olisi myös esim aluetoimikunnan tai kouluverkon vaikuttajaraadin edustaja mukana? Tai että olisi kuultu ennen kokousta aluetoimikuntaa tai vaikuttajaraatia? Pyydetty vaikka kuvia, jos ei kokousväki ole käynyt itse paikalla. Ja enpä muuten kauheasti usko, että käyvät paikalla. Eivät ainakaan pöytäkirjojen mukaan. On todettu, että työryhmä käy tarvittaessa paikalla tutustumassa tiehen. Ilmeisesti tarvetta ei useinkaan ole havaittu, on luotettu matemaattiseen ohjelmaan, josta jopa oma kehittäjä on todennut, ettei se huomioi kaikkea tien, eikä tien ympäristön ominaisuuksia.
Tänä syksynä kaupungilta on kerrottu, että kaupunki käyttää katulitu-ohjelman lisäksi toista ohjelmaa koulukyytejä suunnitellessaan, jossa huomioidaan valaistus ja muut olosuhteet, jotta he saisivat mahdollisimman hyvän ja tasapuolisen kyydityksen. Vaikkakin, jos esim kaupunkitaajamassa kävelet 2,7 km valaistua tietä ja valaisematonta saman verran maaseutualueella, ovat ne samanarvoisia. Valaisematon ei ole turvaton.

Lasten ja heidän vanhempiensa kannalta olisi todella hienoa, että yllämainitut epäkohdat saisi korjattua mahdollisimman pian, sillä pitäähän ne korjata. Kyllä tie pitää luokitella vaaralliseksi, jos se sitä on. Ja sitähän Tavolantie nimenomaan on. Ja jos ei sitä usko, voi katsoa ottamiani kuvia (linkki ylempänä), tai kysyä onnettomuuksien uhreilta tai kysyä tien varrella asuvilta, kuinka monta läheltä piti-tilannetta on nähty. Veikkaan, etteivät edes osaa arvioida oikeaa määrää. Niin monta ojaan hyppäämistä on ollut. Mutta hei, onni on Lohjalla ollut tähän asti, kauanko se onni kestää?

 

Perusopetuslaki (628), pykälä 32: Koulumatkat

Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. (19.12.2003/1139)

Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. (24.6.2010/642)

Lapsille turvaa pimeälle koulutielle

Syksy on ihanaa aikaa.
Ei pelkästään värien vuoksi, eikä pelkästään uusiutumisen vuoksi (tai lähestyvän joulun! ) ja pimenevien iltojen vuoksi. Toiset tykkää kynttilöistä, takkatulesta, syystä vetäytyä luolaan.
Mulle syksystä on tullut tärkeä, aika jota odotan ja jonka valmistelun aloitan jo keväällä.
Syy siihen, miksi mä odotan syksyä, on koulut. Olen nyt aika monena vuonna käynyt koulullamme puhumassa juuri siitä pimeydestä ja liikenneturvallisuudesta lapsille, ekaluokkalaisille ja eskareille erityisesti.
Tämä syksy ei ollut poikkeus. Pääsin taas juttelemaan lasten kanssa ja viemään heijastinliivit. Kiitos lahjoittajille ja opettajille sekä koulun rehtorille, jotka järjestivät aikaa, että pääsin viemään liivit.

 Viime vuosina lahjoittajien saaminen on ollut hieman vaikeampaa kuin aloittaessani ja viime vuonna lahjoittajia etsiessäni, törmäsin Turvallinen koulutie-projektiin. Olin jo ehtinyt sinä vuonna saamaan lahjoitukset, mutta sovimme, että tänä vuonna teemme yhteistyötä. Ja näin kävikin.
Saimme lahjoituksena koulumme eskareille ja ekaluokkalaisille heijastinliivit.

Juttelimme lasten kanssa pimeästä koulutiestä, siitä kuinka odotellaan taksia tienvierellä tai bussia pysäkillä, kummalla puolella tienreunaa kävellään, kuulee monta tarinaa. Kuinka katuvaloja ei ole, tai kuinka omilla koirillakin jo on heijastinliivit. Tai minkälaisia Pokemoneja saatiin iltakävelyllä. Ja puhuttiin siitä, miten illallakaan ei oikein näy, jos ei ole heijastinta. Nää juttuhetket on ihan mielettömiä!

Kävin ensin eskarissa, ja koska nuorimmaiseni on eskarissa, siellä jo tunnettiinkin: "hei, kattokaa, ....:n äiti tuli". Siellä juteltiin enemmän sateen vaikutuksesta tuulilasiin ja näkyvyyteen. Lapsilla oli jo tosi hyvät tiedot ja mielellään juttelivat aiheesta ja vähän aiheen vierestäkin. Lähtipä yhdellä hammaskin siinä tohinassa.

 Koulun puolella rehtori tuli kanssani ja auttoi lapsia pukemaan liivejä. Musta oli hienoa, miten rehtorikin koki tämän niin tärkeäksi, että halusi olla mukana.

 Meidän koulu on mahtava koulu, pieni maalaiskoulu, joka tosin on kasvanut lähikoulujen lakkautusten myötä, mutta mä koen vielä sen olevan pienen maalaiskoulun, vaikka lapsia alakoulun puolella se reilu 200 jo onkin. Tänään tapasin ensimmäistä kertaa opettajan, jota en ollut aiemmin tavannutkaan. Ja opettaja sanoi alkuun, että olemme saaneet vieraan tänne. Lapset tosin melkein kaikki tunsi mut nimeltä, joten joutui naureskellen toteamaan, että jaaha, eipä taida niin vieras ollakaan. Monen aikaisempana vuotena käyntini on ollut yllätyksellisempi, nyt suurin osa lapsista jo tiesi miksi tulin paikalle: "toitsä ne liivit?"

Meillä oli toimittaja yhdessä luokassa mukana tekemässä juttua ja hän kysyi minulta, että miksi mä teen tätä? Mulla löi tyhjää hetken. Olen kai liian tottunut siihen, että mä vaan teen tätä, miettimättä enää miksi. Täähän alkoi meidän turvattomasta tiestä. Miten saisin huomiota vaaralliselle tielle, miten saan turvattua lasten matkaa? Kaupunki kyllä hoitaa kyydin 1-3.luokkalaisille, mutta se ei riitä. Lapset odottavat pimeässä taksia tai bussia ja osa kuitenkin joutuu kävelemään pimeässä sinne pysäkille tai tien viereen.

Kai tässäkin on perimmäisenä syynä itsekkyys. Mä en voisi antaa itselleni ikinä anteeksi, jos jollekin käy jotain ja mä olisin voinut tehdä näinkin pienen asian, jolla sen olisi voinut estää.
Mutta toimittajalle vastasin vain, että mä haluan, että lapset näkyvät tuolla tiellä, ettei kukaan jää alle.
Tässä Länsi-Uusimaan juttu http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/443063-kaikille-nummen-ekaluokkalaisille-heijastinliivi

Suuri kiitos Kuehne Nagelille ja Turvallinen koulutie-projektille tämän vuoden mahdollistamisesta!