Ei se pysäköintikielto nyt tällä kertaa haittaa, mä ihan nopeesti vaan käyn.
Ja jos ei tule tarpeeksi haasteita opettajille, aloitetaan kaivuutyöt. Mitään turva-aitoja tarvitse. Senkun aletaan kaivaa.
Viime viikolla ekaluokkalainen astui ulos tilaelementistä, ovesta ulos. Opettaja oli tilaelementtien pihalla ja keskusteli erään äidin kanssa, kun oli kuullut koulun pihalta toisen välituntivalvojan kovaa huutoa. Opettaja käänsi katseensa ja näki ekaluokkalaisen poistuvan parakeista koulun pihalle ja vaistomaisesti otti lasta käsivarresta kiinni, kuullessaan lähestyvän äänen. Viime hetkessä. Mopo ajoi täyttää vauhtia koulun ja parakin välistä. Toinen välituntivalvoja oli yrittänyt hypätä mopon eteen, ettei se ajaisi lasta päin, mutta mopon vauhti oli liian kova. Tällä kertaa säästyttiin vain mustelmilla. Entä seuraavalla kerralla?
Mitä, jos opettajien refleksit olisivat olleet hitaammat? Mitä, jos mopoja olisi ollut kaksi? Mitä, jos olisi ollut liukasta?
Opettajilla ja koulun muulla henkilökunnalla on haasteita ihan tavallisessa koulutyössäänkin, nämä tilanteet eivät helpota niitä. Opettajilla on käytännönvastuu lapsistamme, päättäjillä vastuu on päätöstenteon kautta.
Perusopetuslain pykälän 29 mukaan jokaisella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.
Mitä, jos olisi ollut aita?
Olen viimeksi syyskuun alussa ollut yhteydessä tästä aidasta kaupunkiin. Aita on kuulemma tilattu. Mitä pitää tapahtua ennenkuin se tilattu aita laitetaan paikalleen?
Miksi tämä on niin vaikeaa? Miksi on vaikeaa saada kaikille lapsille turvallinen ympäristö? Miksi on helppo kääntää katse toisaalle? Pestä kädet?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti