Onko kysytty kysymystä miksi?

Kun seuraa lehtien kirjoittelua valtakunnallisestikin, näkyy ikävällä tavalla taloustilanteen paine innossa lakkauttaa pieniä lähikouluja.

Se taas on herättänyt voimakastakin keskustelua laajasti. Kuntalaisten kesken puhutaan vääristä säästöistä, vääristä luvuista, virheellisistä taulukoista, jopa valheellisista perusteluista, esim. keksityistä sisäilmaongelmista.

Esimerkiksi Salossa on kouluja lakkautettu ja edelleen käydään lakkautuskeskusteluja joidenkin koulujen kohdalla.  Kotkassa on Tiutisen koulua yritetty lakkauttaa useaan otteeseen ja se on herättänyt voimakkaita tunteita myös siellä.  Koulupolitiikasta puuttuu kokonaisnäkemys - mielipidekirjoitus kertoo hyvin tilanteesta siellä, tosin kiitettävän maltillisesti.
Näin myös Lohjalla. Eli ei mitenkään ainutlaatuista tällä hetkellä.

Lohjan tekee ainutlaatuiseksi se, että kouluverkon vaikuttajaraadin tekemän analyysin jälkeen kaupunki tarkisti lukujaan, teki korjauksia ja tämän lisäksi pidimme yhteisen seminaarin, jossa keskustelimme mm. laskutapojemme eroista ja siitä, että meillä kaikilla on sama tavoite: oppilaiden hyvinvointi ja opetuksen laadun takaaminen. Tämän lisäksi me olemme päässeet vertailemaan lukujamme, pääsemme tutkimaan kaupungin taulukoita, laskutapoja ja säästöjä. Siinä Lohja on edelläkävijä, pioneeri. Avoimuuden ja  läpinäkyvyyden tavoittelussa. Lähidemokratiassa.

Lukiessani muiden kaupunkien samoista tilanteista ja lähes identtisistä huomioista virheellisistä laskelmista, en voi kuin ihmetellä. Miten voi olla niin, että joka paikassa kuntalaisten mielestä lasketaan väärin ? Mikä tässä on vialla? Mitä tässä on takana? Kyseenalaistamista täytyy tehdä, sen on selvä. Ja kunnon keskustelua käydä. Keskustelu on aina hyvästä. Kyseenalaistaa tulee myös se, että voivatko kaikki luvut olla virheellisiä? Kaikkialla? Miksi viranhaltija itse luottaa niihin? Miten ne on laskettu? Vai onko se tulkintakysymys?

Minun on hyvin vaikea uskoa, että joka paikassa voisi olla epäpätevää henkilökuntaa, ettei osattaisi laskea tai että tahallaan tehtäisiin väärin. Onhan se mahdollista, mutta onko se todennäköistä? Voisiko sattumalta hyvin monessa kunnassa, jossa tätä keskustelua käydään, olla väärinlaskevia, tahallaan väärin tekeviä virkamiehiä?

Lapsiin liittyvät ratkaisut koskettavat hyvin monia ja nostaa voimakkaita tunteita. Kun tunteet ovat pelissä, usein voi myös harkintakyky pettää. Toki on heitäkin, joilla se ei petä, mutta hyvin usein unohdetaan maltti.

Näissä säästötalkoissa ja toimenpide-ehdotuksissa ja niitä vastustaessa, onko muistettu kysyä yhtä kysymystä? Onko mietitty tässä kaikessa ihan sitä peruskysymystä? Miksi? Jokaiseen väitteeseen tulisi voida esittää kysymys: miksi? Niin ehdotuksen tekijä kuin vastustajakin.

Miksi ehdotat tätä? 

Miksi vastustat ehdotusta? 

Vastaukseksi kummaltakaan eivät käy:

• siksi
• musta tuntuu
• noku
• ei niin saa tehdä
• tää kuulostaa hyvältä
• toivotaan, että tulee hyvää
• emme ole tutkineet 
• emme ole suunnitelleet etukäteen 
• emme ole tarkistaneet
• en tiedä
• saattaa olla hyvä
• saattaa olla huono
• tämä on aina ollut tässä
• ei kannata 
• näin pitäisi tehdä
• jos mitään ei tehdä....
• mielestäni.....

 Sen jälkeen, kun on mietitty kunnolla ja löydetty vastaus miksi-kysymyksiin, voidaan jatkaa keskustelua vähemmän kiihkolla ja analyyttisemmin. Molemmin puolin. Ja pitääkö aina olla vastapuolet? Voisiko tätä tehdä yhdessä?

Every time you stop a school, you will have to build a jail. 

What you gain at one end you lose at the other. 

It's like feeding a dog on his own tail. 

It won't fatten the dog.

- Mark Twain, Speech, 11/23/1900